Pyhästä Hengestä

1 ¶ "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;
2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.
3 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
4 Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: ‘Annas, minä otan rikan silmästäsi’, ja katso, malka on omassa silmässäsi?
5 Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä

Annoit taas yhdestä uskovasta väärän tuomion. Tällä palstalla tuomitset yleensä jokaisen uskovan saatanan kätyriksi.

Lue laittamani Raamatun jae ja pysähdy!

Jos olet antanut väärän todistuksen Jumalan palvelijoista ja julkisesti kerrot heidän olevan saatanan kätyreitä, niin sinulle Suni käy huonosti!

Lue ja mene itseesi ja näe, että Jumalalla on palvelijoita ja totuuden puolustajia maailmassa enemmän kun yksi mies.

Paha palvelija lyö kanssaveljiään/sisariaan, tee siis siitä parannus!

Osoita aloituslinkin takana oleva kirjoitus Raamatulla vääräksi, mutta älä huutele ilmaan, sillä sellaisella todistuksella ei ole muuta arvoa kuin suunsoittajan arvo, jonka sanat tuuli vie mennessään.

Rakkaudesta totuuteen! kirjoitti:

1 ¶ "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;
2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.
3 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
4 Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: ‘Annas, minä otan rikan silmästäsi’, ja katso, malka on omassa silmässäsi?
5 Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä

Annoit taas yhdestä uskovasta väärän tuomion. Tällä palstalla tuomitset yleensä jokaisen uskovan saatanan kätyriksi.

Lue laittamani Raamatun jae ja pysähdy!

Jos olet antanut väärän todistuksen Jumalan palvelijoista ja julkisesti kerrot heidän olevan saatanan kätyreitä, niin sinulle Suni käy huonosti!

Lue ja mene itseesi ja näe, että Jumalalla on palvelijoita ja totuuden puolustajia maailmassa enemmän kun yksi mies.

Paha palvelija lyö kanssaveljiään/sisariaan, tee siis siitä parannus!

Osoita aloituslinkin takana oleva kirjoitus Raamatulla vääräksi, mutta älä huutele ilmaan, sillä sellaisella todistuksella ei ole muuta arvoa kuin suunsoittajan arvo, jonka sanat tuuli vie mennessään.

Lue lisää

Lue Jereian luku 17.

Sillä mitä tekemistä on ihmisellä: Keijo Lindemanilla, on
Pyhän Hengen ilmoitusten joukossa? Ei mitään. Saatanallista ihmisoppia
koko pitkä litania. Uskooko tuo mies, että häntä
"hänen monisanaisuutensa
tähden" uskotaan.

Tekopyhitettyihin tuo teksti menee, mutta ei Totuuden Hengen saaneisiin.

Näytä minulle Raamatusta teksti, jossa sanotaan,
että totuuden kertominen on ihmisten tuomitsemista?

TeuvoSuni kirjoitti:

Lue Jereian luku 17.

Sillä mitä tekemistä on ihmisellä: Keijo Lindemanilla, on
Pyhän Hengen ilmoitusten joukossa? Ei mitään. Saatanallista ihmisoppia
koko pitkä litania. Uskooko tuo mies, että häntä
"hänen monisanaisuutensa
tähden" uskotaan.

Tekopyhitettyihin tuo teksti menee, mutta ei Totuuden Hengen saaneisiin.

Näytä minulle Raamatusta teksti, jossa sanotaan,
että totuuden kertominen on ihmisten tuomitsemista?

Lue lisää

Näytä minulle Raamatusta teksti, jossa sanotaan,
että totuuden kertominen on ihmisten tuomitsemista?
------
Totuuden kertominen ei todella ole tuomitsemista.Ongelma onkin siinä onko sinulla totuus mielikuvissasi,(Luuk 11:34) vai kirjoittajalla.

Selasin hätäisesti linkissä olevan tekstin läpi ja itse miellän Raamattuun liittyvät asiat samansuuntaisesti.

ML213 kirjoitti:

Näytä minulle Raamatusta teksti, jossa sanotaan,
että totuuden kertominen on ihmisten tuomitsemista?
------
Totuuden kertominen ei todella ole tuomitsemista.Ongelma onkin siinä onko sinulla totuus mielikuvissasi,(Luuk 11:34) vai kirjoittajalla.

Selasin hätäisesti linkissä olevan tekstin läpi ja itse miellän Raamattuun liittyvät asiat samansuuntaisesti.

Lue lisää

Tiestäni Totuuden Hengen omistajaksi. Kirjastani saisit paljon lisätietoa
siitä, miksi tämäkin kansa elää tässä rajussa lopun ajan eksytyksessä.

Ahtaan portin tuska.
Kirjoittanut: Teuvo Suni 9.12.2005 klo 00.13


Ennen kuin tästä jatkan, lisään vielä tuohon edelliseen valheen armoseinään yhden erittäin tärkeän asian. Tällaisen armon tekee saatanalliseksi se, kun sillä estetään ihmisiltä kaikki ne teot, jotka Jumala nimenomaan häneltä vaatii, ja joiden kautta hän löytäisi tien ahtaalle portille. Näistä on Raamatussa vaikka kuinka monta esimerkkiä. Otan tähän nyt vain kolme:

"Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. Silloinhan nahka halkeaa, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini lasketaan uusiin leileihin. Silloin molemmat säilyvät."

"Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina."

"Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

Jumala siis vaatii ihmisiä puhdistamaan sydämensä, mutta kuinka moni uskaltaa sitä edes yrittää, kun antikristukset leimaavat kaikki tällaiset teot ihmisen omiksi teoiksi, jotka eivät tule ketään pelastamaan.

Nyt sitten jatkan kertomalla kaksi ensimmäistä kohtaamista Kristuksen kanssa. Yritin tässä hakea niitä keskusteluja joissa oli jotakin viitteitä näistä tapahtumista, mutta en millään niitä löytänyt, koska menneiden asioiden esille kaivaminen on ollut tosi vaikeaa, ja kun nytkin tätä mietin, että miksi on näin, muistuivat heti mieleen Jeesuksen sanat: "Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan."

Tuota ensimmäistä Kristuksen ilmestymistä edelsi tapahtuma käärmekivellä keväällä 1983, ja sen löysin. Se on tällä samalla keskustelupalstalla hieman taaempana, keskustelussa: Teuvo Suni kerro. Se on syytä jokaisen lukea ensiksi, joka aikoo nyt tämän selvitykseni lukea, sillä tuossa tapahtumassa minulta pyyhittiin aivoista kaikki uskoon liittyvät asiat pois, ja elämää piti jatkaa sellaisen ajatuksen vallassa, ettei Jumalaa todella ole olemassakaan. Nyt sitten kirjani sivulle 15:

Tuli vuosi 1985. Kesällä Ritvan isä sai iäisyyskutsun Lappeenrannassa, jonne he olivat muuttaneet, kun olivat luovuttaneet maatilan vanhimmalle pojalleen. Hautajaiset olivat lauantaina 10. elokuuta. Siinä avoimen arkun äärellä tulin miettineeksi tätä: tässkö on kaikki, mitä ihmisestä jäljelle jää? Missä on se, mikä sai tämänkin, nyt ruumiina olevan ihmisen elämään?

Sunnuntaina menimme Lappeenrannan kirkkoon jumalanpalvelukseen, jossa luettiin viikon aikana siunattujen vainajien nimet. Olin hieman hengästynyt, kun tulimme kirkkosalin ovelle. Sinnehän noustaan monta porrasta, joista Jaana oli pyörätuolin kanssa vedettävä. Näin seinällä virsitaulun, josta loisti silmiini numero 456. Tuo ihmeen antanut virsi vuosikymmenien takaa. Nykyisessä virsikirjassa sen numero on 307. Kun tämän näin, ajattelin, että onpa mukava pitkästä aikaa kuulla tuo virsi kaukaa lapsuudesta.
Missä jumalanpalveluksen osassa tuo virsi oli, sitä en muista. Kun se alkoi, tuli sellainen tunne kuin minut olisis lääritty lämpimään pumpuliin. Tönäisin Ritvaa kylkeen: "Tämä on minun virsi." Koskaan aikaisemmin en ollut siitä hänelle puhunut.

Sen jälkeen meni kirkon alttariseinä silmissäni täysin mustaksi. Siihen oli vedetty kuin musta samettiverho, johon suurin kultakirjaimin ilmestyi sanat: RAAMATTU ON TOTTA. Minua alkoi hävettää, koska en ollut tuota kirjaa juurikaan lukenut. Monta kertaa olin sen alusta aloittanut ja aina sen lukeminen oli kesken jäänyt.

Sitten koin aivan kuin pääni päälle olisi laskettu raskas paino, mutta siitä huolimatta tunsin, kuinka aloin kohota penkistä kohti korkeuksia. Virttä en enää kuullut, urkujen äänikin oli poissa ja oli aivan hiljaista. Katselin ympärilläni olevaa valtavaa kirkkautta, ja tunsin pääni yläpuolella olevan jotakin hyvin puoleensa vetävää, jota en kuitenkaan nähnyt. Mieleen palautui se ihana tunne siellä järven rannalla kalliolla, kun se valonsäde täytti sylini.

Hetken tätä kirkkautta katsellessa ja ihmetellessä, kuulen sen keskeltä jostakin miehen äänellä lausutut sanat: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ja älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi!" Siinä tulivat itsekkäälle ihmiselle ihmiselle kovat sanat.

Hetken kuluttua sama ääni jatkoi: "Ei ole mitään väliä sillä, onko sinulla isä tai ei, oletko rikas tai köyhä, terve tai sairas, kunhan elät elämäsi niin, että kerran saavutat tämän kirkkauden! Tämän jälkeen päässäni käytettiin ajatuksenjuoksu: oli verrattava tätä tunnetta, joka minut ympäröi, tunteeseen vaimoani kohtaan. Tämä meni kirkkaasti edelle. Sitten olivat vuorossa kaikki viisi tytärtä. Toiseksi jäivät hekin. Sitten kirkonmäellä oleva auto ja siellä oleva kameralaukku, nekin kun olivat silloin vielä hyvin rakkaita. Toiseksi jäivät nekin, samoin vielä pohjoisessa oleva koti, kun sekin lopuksi ajatuksiin johdatettiin.

Tämän tajuttuani tulin sen ihanuuden keskellä luvanneeksi, vaikka mitään ei minulta kysyttykään. "Tämän takia, mitä nyt olen saanut nähdä ja kokea, tahdon lähteä minne vain haluat minut lähettää!" Silloin en totisesti tiennyt, mitä tuona hetkenä tulin luvanneeksi. Paljon tiedän tänään, vaikkakaan en vielä kaikkea sitä mitä tulevaisuus tullessaan tuo.

Näky päättyi siihen, kun ympäröivän kirkkauden keskellä katsoin taakseni, ja huomasin selkäni takana syvän mustan rotkon, jonka reunalla istuin. Mistä tuon jumalanpalveluksen saarnassa puhuttiin, sitä en muista, mutta tämä näky ja sen seuraukset eivät tule koskaan silmistäni katoamaan.

Välittömät seuraukset sain kokea heti, kun kirkon rappusia alas astelimme. Oli kuin päältäni olisi riisuttu pakkopaita ja raskaat kahleet. Kaikki vuosikymmenien aikana koetut tuskat olivat poissa. Melkein nauraen ihmettelin, miten olivatkaan nuo kolme elämäni kipeintä kohtaa - isättömyys, köyhä koti ja vammainen esikoinen -lähes koko siihen asti eletyn elämäni pilanneet. Ja nyt, 48-vuotiaana, olin kuin uuden elämän alussa.

Suurin ihme oli tuon isättömyyden tuskan ja sen tuottaman häpeän ois ottaminen. Se oli siihen asti ollut niin kipeä asia, ettei siitä voinut kenellekään puhua. Kukaan ulkopuolinen ei ollut koskaan saanut tietää, että olin syntynyt aviottomana. Kun täällä Ruukissa tutustuimme uusiin ihmisiin, niin heille piti valehdella, että vanhempani olivat kuolleet. Ritvakin kun tämän kipeyden tiesi, niin hänkin vaikeni.

Koko sen päivän olin kuin pumpulipilvessä. Oltiin surutalossa ja sisälläni oli ilojuhla. En voinut siellä tuosta näystä mitään puhua. Se päivä oli Sanna-myrskyn päivä, 11. elokuuta 1985. Se yli 30-asteinen lämmin tuuli, joka Lappeenrannassa silloin puhalsi, oli kuin Pyhän Hengen valtavaa syleilyä.
Illalla läksimme ajamaan kotiin, Ruukkiin. Matkan aikan ei montaa sanaa vaihdettu. Päässäni pyöri jatkuvana nauhana tuon päivän suurin tapahtuma. Vasta yöllä, kotona vuoteessa, kerroin Ritvalle tämän ja kysyin: "Voiko Saatana antaa ihmisille tällaisia näkyjä?" "Ei, kyllä sinua on Pyhä Henki koskettanut", hän vastasi ja jatkoi: "Koko matkan ajan tunsin, että sinulle on tapahtunut jotakin."

Heti aamulla muistui mieleeni Uusi testamentti, jonka olin Lappeenrannan seurakunnalta rippilahjaksi saanut. Vielä sen pölyttyneenä kirjahyllystä löysin. Milloin lienen sen viimeksi avannut? Etulehdeltä löytyi täydellinen yllätys; Herkko Kivekkään kirjoittama muistolause elämäni matkalle, Ps.43:3: "Lähetä valkeutesi ja totuutesi, ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi."

Ihmeiden aika ei ollut ohi, kun tajusin, miten saumattomasti nuo sanat liittyivät siihen, mitä edellisenä päivänä olin saanut nähdä ja kokea. Minut oli johdatettu hänen pyhälle vuorelleen. Jos ei vielä asuntoihin asti, niin ainakin suurelle valkeuden ja vapauden esipihalle, ja vihdoinkin olin saanut kuulla Jumalani äänen.
Neljänkymmenen vuoden koettelemusten jakso, syksystä 1945 syksyyn 1985, oli päättynyt. Mutta mitä vielä oli edessä, sitä en tiennyt."

Nyt keskeytän menneisyydestä kertomisen hetkeksi, ja selvitän Raamatun taivaaseen liittyviä nimityksiä. Kun siellä sanotaan taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jonka jokainen silmillään näkee. Kun sanotaan taivasten taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jossa Jumalan valtaistuin sijaitsee. Kun sanotaan kolmas taivas, jota Paavalikin käytti, kun kertoi saamastaan näystä:

"Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmettiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala."

Samoin voin minäkin toistaa tuosta näystä, ja kaikista muistakin, joissa Kristus on ilmestynyt kirkkautensa keskellä tai erilaisia ilmestyksiä antaen. Tuo kolmas taivas on jossakin taivaan ja taivasten taivaan välimaastossa, jossa ihmiselle erilaiset taivaalliset näyt suodaan.
Tuosta hetkestä alkoi elämäni Raamatun äärellä, ja nyt siirryn kirjan sivulle 15:

"Luettuani ensimmäisen kerran Raamatun lävitse, aloitin alusta uudelleen, ja vielä kolmannen kerran profeettojen kirjoista Ilmestyskirjan loppuun. Ihmettelin ja mietin asioita, joita olin alleviivannut. Mitä enemmän luin, sitä enemmän ihmettelin, miten tämän kirjan ympärille on saatu rakennettua sadottain erilaisia kuppikuntia, suuri ja pieniä? Ei tämä kirja ainakaan ole tuollaisiin johdattamassa. Siinähän koko ajan puhutaan vain yhdestä Herrasta, yhdestä Hengestä, yhdestä uskosta, vieläpä vain yhdestä kasteesta.
Toistuvasti siinä varoitetaan vääristä profeetoista, jotka esiintyvät Jumalan nimellä ja hänen palvelijoinaan. Tuossa kirjassa ei voi olla kuin yksi totuus, ja kaikki muu on valhetta. Mutta mikä se totuus on? Sitä jatkuvasti kyselin.

Alati jouduin peilaamaan myös omaa elämääni tuon kirjan valossa. Koin olevani vapaa ja kiitin siitä Jumalaa, joka oli minut vapauttanut. Samalla kuitenkin tunsin, etten sittenkään ole vapaa, elämästäni puuttuu vielä jotakin. Kestorukoukseni oli, että Jumala paljastaisi minulle tuon kirjan totuuden, mitään salaamatta. Olihan hän itse antanut näkynsä kautta todistuksen, että tuo kirja on totta.

Näin elämä jatkui. Tammikuussa 1987 sain yllättäen kutsun seurakunnan kirkkoneuvoston jäseneksi. Yllättäen siksi, etten ollut mikään aktiivinen kirkossakävijä, ja siksi, etten ollut minkään poliittisen puolueen jäsen. Sen verran hallinnosta tiesin, että kaikki luottamustoimet jaetaan poliittisin ansioin. Puolueiden voimasuhteiden oli sielläkin oltava kohdallaan. Tuli tammikuu 1988, sen viimeinen viikonloppu. Sinäkin päivänä luin Raamattua. Silloin oli edessä Luukkaan evankeliumi, josta luin:

"Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää, mutta ei löytänyt.
Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois, mitä varten se vielä maata laihduttaa?'
Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi: sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää: mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'

Niin kuin Valitusvirsi kolme keskeytti Raamatun lukemisen lähes kaksi vuotta aikaisemmin, niin saman tekivät nyt nämä jakeet. Silloin ymmärsin heti lukemani, mutta nyt en lainkaan käsittänyt, mitä nämä jakeet tarkoittavat ja miten ne minuun liittyvät. Koko päiväksi jäi Raamattu auki tuosta kohdasta ja töitten lomassa aina kävin lukemassa ja ihmettelemässä.

Ritva oli iltapäivällä lähtenyt töihin, ja kun häntä puolenyön jälkeen odotin kotiin, vielä vuoteessakin näitä jakeita ajattelin. Sitten, aivan yllättäen, makuuhuone tuli täysin pimeäksi, eikä pihavaloakaan näy ikkunasta. Sähköt eivät katkenneet, mutta silti olin täydellisen pimeyden keskellä. Hetken kuluttua, tämän pimeyden keskeltä jostakin, kuulen tutun äänen lähes kolmen vuoden takaa:

"Siellä kirkossa sinut vapautettiin niistä taakoista, jotka eivät olleet sinun itsesi aiheuttamia, mutta sinunkin sydämelläsi on vielä jotakin."

Olihan siellä kaikenlaista pahuutta. Kenelläpä ei olisi, kun Jumala sinne katsoo. Nyt hän kuitenkin kaivoi sieltä esille vain yhden, kaikkein inhottavimman asian, jolla en itse enää vuosiin ollut päätäni vaivannut. Olin sillä Ritvaa usein uhkaillutkin, sillä koin, että minullakin oli oikeus mennä vuoteeseen jonkun toisen kanssa. Niinhän hänkin oli tehnyt. Tutkamiesten vuotuisen tapaamisen yhteydessä siihen kerran tilaisuus tuli. Tein aviorikoksen, ja sen jälkeen tunsin olevani tasavertainen Ritvan kanssa. Siihen yhteen ainoaan kertaan se asia jäi - ja nyt jo tuo rakkaaksi tullut Jumala lausuukin minulle kuolemantuomion:"Hakkaa se pois!" Nyt ymmärsin tuon Raamatun sanoman täydellisesti. Minä olin tuo viikunapuu. Lähes kolme vuotta sitten sille annettiin kasvun mahdollisuus, ja nyt tuon kasvun antanut Jumala lausuukin kuolemantuomion.

Alkoi vaihtokauppa. Olisin tunnustanut kaikki ne pahat teot, mitkä vain muistin tehneeni, mutta en tätä. Oliko tämä nyt niin tärkeää kaivaa esille? Näethän, että olen muuten ollut ihan hy6vä isä. Köyhänä läksin maailmalle ja nyt olen saanut rakennettua perheelleni oman kodinkin?
"Minä olen ntämän sinulle antanut, ja koska tahansa voin ottaa sen sinulta pois!", kuului vastaus.

Minut valittiin kirkkoneuvostoonkin.
"Minä sinut sinne johdatin, jotta näkisit, ettei Jumalan seurakuntaa näin johdeta."

En nole polttanut tupakkaa, enkä juonut viinaa. Eikö näilläkään ole mitään merkitystä?
"Minä olen sinut niistä varjellut."

Ajatuksiini johdatettiin vielä pieni jäsenkortti. Lienen ollut 12- tai 13-vuotias, kun äitini tilasi Joka Poika-lehden. Siihen oli perustettu Joka Pojan Raittiusliitto, johon liityin, ja sen jäsennumero on 640. Tämä lyhyt lupaus oli varjellut elämääni niin, ettei sen lukemattomien vaikeuksien keskelle päässyt viina tuhojaan tekemään:

"Tahdon koettaa Jumalaan turvautuen pysyä ehdottomasti raittiina koko elämäni ajan ja niinmuodoin kieltäytyä kaikista väkijuomista sekä tupakasta. Saadakseni tälle pyrkimykselleni tukea olen liittynyt jäseneksi Joka Pojan Raittiusliittoon."

Nyt olin kuin nurkkaan ajettuna, vailla pakomahdollisuutta. Näin toki edessä kaksi tietä, mutta kummankin päässä odotti kuolema, kun tähän tilanteeseen tuli puhumaan toinenkin ääni: "Hullu olet, jos tuon vaimollesi tunnustat. Avioliitosi ja perheesi hajoaa ja koko loppuelämäsi on pilalla!"

Jos en tunnusta, niin Jumala viimeistään vuodenn kuluttua hakkaa minut pois. Purskahdin itkuun, ties monennenko kerran elämäni aikana. Koko sisus oli kuin helvetin liekeissä. Jostakin tämän tuskan keskeltä tulivat ajatuksiini sanat, jotka suorana hätähuutona kaikuivat pimeään yöhön: "Herra Jeesus, armahda!"

Ne olivatkin lopulta ne ainoat sanat, jotka sinä yönä toivat avun ja pelastuksen. Niiden huutamisen jälkeen sain rauhan sydänmeeni, kun tiesin tehneeni sen, mitä Jumala minulta odotti:

"Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin on Herra luvannut.
Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."

"Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa: hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta."

Tuon aviorikoksenkin oli Jumala sallinut tapahtua, että hänellä olisi mistä miehen kiinni ottaa, kun kiinnioton päivä koittaa. Ja nyt se koitti.
Ritvan tullessa töistä sanoin hänelle: "Voitko polvistua kanssani tähän vuoteen viereen, minulla on sinulle kerrottavaa?" Polvistuimme ja kerroin hänelle mitä vuosia sitten nolin tehnyt, ja kysyin: "Voitko antaa tämän minulle anteeksi?" Hetken hiljaisuuden jälkeen hän vastasi: "Voin."

Sillä hetkellä tunsin itseni tiimalasiksi, joka oli täynnä mustaa mönjää. Se lähti valumaan päästä alaspäin ja valumisrajan tunsin jokaisessa kehon kohdassa. Kun se oli valunut jalkojen kautta lattialle, tuli tilalle jotakin puhtaan valkoista. Samalla hetkellä minut valtasi sama ihana tunne kuin kerran lapsena ja siellä kirkon näyssä. Välähdyksenomaisesti sain vielä tuossa hetkessä nähdä tämän katoavan maailman yllä taivaan kirkkauden, sen todellisen maailman, joka ei koskaan katoa.

Olin päässyt läpi ahtaasta portista. Saanut kohdata Kristuksen jo toisen kerran, ja syntyä taivaan kansalaiseksi. Tätä uudestisyntymistä kutsutaan Raamatussa myös sydämen ympärileikkaukseksi, ja vaatteiden valkaisemiseksi Karitsan veressä. Siinä ihmisen syntinen luonto revitään pois ja kivisydämen tilalle asennetaan uusi sydän, johon itse Kristus tuli Totuuden Henkensä kautta ikuisesti asumaan. Olin päässyt näiden harvojen joukkoon:

"Menkää sisään ahtasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.
Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen."

"Häneen teidät on liittänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty. Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois."

TeuvoSuni kirjoitti:

Tiestäni Totuuden Hengen omistajaksi. Kirjastani saisit paljon lisätietoa
siitä, miksi tämäkin kansa elää tässä rajussa lopun ajan eksytyksessä.

Ahtaan portin tuska.
Kirjoittanut: Teuvo Suni 9.12.2005 klo 00.13


Ennen kuin tästä jatkan, lisään vielä tuohon edelliseen valheen armoseinään yhden erittäin tärkeän asian. Tällaisen armon tekee saatanalliseksi se, kun sillä estetään ihmisiltä kaikki ne teot, jotka Jumala nimenomaan häneltä vaatii, ja joiden kautta hän löytäisi tien ahtaalle portille. Näistä on Raamatussa vaikka kuinka monta esimerkkiä. Otan tähän nyt vain kolme:

"Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. Silloinhan nahka halkeaa, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini lasketaan uusiin leileihin. Silloin molemmat säilyvät."

"Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina."

"Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

Jumala siis vaatii ihmisiä puhdistamaan sydämensä, mutta kuinka moni uskaltaa sitä edes yrittää, kun antikristukset leimaavat kaikki tällaiset teot ihmisen omiksi teoiksi, jotka eivät tule ketään pelastamaan.

Nyt sitten jatkan kertomalla kaksi ensimmäistä kohtaamista Kristuksen kanssa. Yritin tässä hakea niitä keskusteluja joissa oli jotakin viitteitä näistä tapahtumista, mutta en millään niitä löytänyt, koska menneiden asioiden esille kaivaminen on ollut tosi vaikeaa, ja kun nytkin tätä mietin, että miksi on näin, muistuivat heti mieleen Jeesuksen sanat: "Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan."

Tuota ensimmäistä Kristuksen ilmestymistä edelsi tapahtuma käärmekivellä keväällä 1983, ja sen löysin. Se on tällä samalla keskustelupalstalla hieman taaempana, keskustelussa: Teuvo Suni kerro. Se on syytä jokaisen lukea ensiksi, joka aikoo nyt tämän selvitykseni lukea, sillä tuossa tapahtumassa minulta pyyhittiin aivoista kaikki uskoon liittyvät asiat pois, ja elämää piti jatkaa sellaisen ajatuksen vallassa, ettei Jumalaa todella ole olemassakaan. Nyt sitten kirjani sivulle 15:

Tuli vuosi 1985. Kesällä Ritvan isä sai iäisyyskutsun Lappeenrannassa, jonne he olivat muuttaneet, kun olivat luovuttaneet maatilan vanhimmalle pojalleen. Hautajaiset olivat lauantaina 10. elokuuta. Siinä avoimen arkun äärellä tulin miettineeksi tätä: tässkö on kaikki, mitä ihmisestä jäljelle jää? Missä on se, mikä sai tämänkin, nyt ruumiina olevan ihmisen elämään?

Sunnuntaina menimme Lappeenrannan kirkkoon jumalanpalvelukseen, jossa luettiin viikon aikana siunattujen vainajien nimet. Olin hieman hengästynyt, kun tulimme kirkkosalin ovelle. Sinnehän noustaan monta porrasta, joista Jaana oli pyörätuolin kanssa vedettävä. Näin seinällä virsitaulun, josta loisti silmiini numero 456. Tuo ihmeen antanut virsi vuosikymmenien takaa. Nykyisessä virsikirjassa sen numero on 307. Kun tämän näin, ajattelin, että onpa mukava pitkästä aikaa kuulla tuo virsi kaukaa lapsuudesta.
Missä jumalanpalveluksen osassa tuo virsi oli, sitä en muista. Kun se alkoi, tuli sellainen tunne kuin minut olisis lääritty lämpimään pumpuliin. Tönäisin Ritvaa kylkeen: "Tämä on minun virsi." Koskaan aikaisemmin en ollut siitä hänelle puhunut.

Sen jälkeen meni kirkon alttariseinä silmissäni täysin mustaksi. Siihen oli vedetty kuin musta samettiverho, johon suurin kultakirjaimin ilmestyi sanat: RAAMATTU ON TOTTA. Minua alkoi hävettää, koska en ollut tuota kirjaa juurikaan lukenut. Monta kertaa olin sen alusta aloittanut ja aina sen lukeminen oli kesken jäänyt.

Sitten koin aivan kuin pääni päälle olisi laskettu raskas paino, mutta siitä huolimatta tunsin, kuinka aloin kohota penkistä kohti korkeuksia. Virttä en enää kuullut, urkujen äänikin oli poissa ja oli aivan hiljaista. Katselin ympärilläni olevaa valtavaa kirkkautta, ja tunsin pääni yläpuolella olevan jotakin hyvin puoleensa vetävää, jota en kuitenkaan nähnyt. Mieleen palautui se ihana tunne siellä järven rannalla kalliolla, kun se valonsäde täytti sylini.

Hetken tätä kirkkautta katsellessa ja ihmetellessä, kuulen sen keskeltä jostakin miehen äänellä lausutut sanat: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ja älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi!" Siinä tulivat itsekkäälle ihmiselle ihmiselle kovat sanat.

Hetken kuluttua sama ääni jatkoi: "Ei ole mitään väliä sillä, onko sinulla isä tai ei, oletko rikas tai köyhä, terve tai sairas, kunhan elät elämäsi niin, että kerran saavutat tämän kirkkauden! Tämän jälkeen päässäni käytettiin ajatuksenjuoksu: oli verrattava tätä tunnetta, joka minut ympäröi, tunteeseen vaimoani kohtaan. Tämä meni kirkkaasti edelle. Sitten olivat vuorossa kaikki viisi tytärtä. Toiseksi jäivät hekin. Sitten kirkonmäellä oleva auto ja siellä oleva kameralaukku, nekin kun olivat silloin vielä hyvin rakkaita. Toiseksi jäivät nekin, samoin vielä pohjoisessa oleva koti, kun sekin lopuksi ajatuksiin johdatettiin.

Tämän tajuttuani tulin sen ihanuuden keskellä luvanneeksi, vaikka mitään ei minulta kysyttykään. "Tämän takia, mitä nyt olen saanut nähdä ja kokea, tahdon lähteä minne vain haluat minut lähettää!" Silloin en totisesti tiennyt, mitä tuona hetkenä tulin luvanneeksi. Paljon tiedän tänään, vaikkakaan en vielä kaikkea sitä mitä tulevaisuus tullessaan tuo.

Näky päättyi siihen, kun ympäröivän kirkkauden keskellä katsoin taakseni, ja huomasin selkäni takana syvän mustan rotkon, jonka reunalla istuin. Mistä tuon jumalanpalveluksen saarnassa puhuttiin, sitä en muista, mutta tämä näky ja sen seuraukset eivät tule koskaan silmistäni katoamaan.

Välittömät seuraukset sain kokea heti, kun kirkon rappusia alas astelimme. Oli kuin päältäni olisi riisuttu pakkopaita ja raskaat kahleet. Kaikki vuosikymmenien aikana koetut tuskat olivat poissa. Melkein nauraen ihmettelin, miten olivatkaan nuo kolme elämäni kipeintä kohtaa - isättömyys, köyhä koti ja vammainen esikoinen -lähes koko siihen asti eletyn elämäni pilanneet. Ja nyt, 48-vuotiaana, olin kuin uuden elämän alussa.

Suurin ihme oli tuon isättömyyden tuskan ja sen tuottaman häpeän ois ottaminen. Se oli siihen asti ollut niin kipeä asia, ettei siitä voinut kenellekään puhua. Kukaan ulkopuolinen ei ollut koskaan saanut tietää, että olin syntynyt aviottomana. Kun täällä Ruukissa tutustuimme uusiin ihmisiin, niin heille piti valehdella, että vanhempani olivat kuolleet. Ritvakin kun tämän kipeyden tiesi, niin hänkin vaikeni.

Koko sen päivän olin kuin pumpulipilvessä. Oltiin surutalossa ja sisälläni oli ilojuhla. En voinut siellä tuosta näystä mitään puhua. Se päivä oli Sanna-myrskyn päivä, 11. elokuuta 1985. Se yli 30-asteinen lämmin tuuli, joka Lappeenrannassa silloin puhalsi, oli kuin Pyhän Hengen valtavaa syleilyä.
Illalla läksimme ajamaan kotiin, Ruukkiin. Matkan aikan ei montaa sanaa vaihdettu. Päässäni pyöri jatkuvana nauhana tuon päivän suurin tapahtuma. Vasta yöllä, kotona vuoteessa, kerroin Ritvalle tämän ja kysyin: "Voiko Saatana antaa ihmisille tällaisia näkyjä?" "Ei, kyllä sinua on Pyhä Henki koskettanut", hän vastasi ja jatkoi: "Koko matkan ajan tunsin, että sinulle on tapahtunut jotakin."

Heti aamulla muistui mieleeni Uusi testamentti, jonka olin Lappeenrannan seurakunnalta rippilahjaksi saanut. Vielä sen pölyttyneenä kirjahyllystä löysin. Milloin lienen sen viimeksi avannut? Etulehdeltä löytyi täydellinen yllätys; Herkko Kivekkään kirjoittama muistolause elämäni matkalle, Ps.43:3: "Lähetä valkeutesi ja totuutesi, ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi."

Ihmeiden aika ei ollut ohi, kun tajusin, miten saumattomasti nuo sanat liittyivät siihen, mitä edellisenä päivänä olin saanut nähdä ja kokea. Minut oli johdatettu hänen pyhälle vuorelleen. Jos ei vielä asuntoihin asti, niin ainakin suurelle valkeuden ja vapauden esipihalle, ja vihdoinkin olin saanut kuulla Jumalani äänen.
Neljänkymmenen vuoden koettelemusten jakso, syksystä 1945 syksyyn 1985, oli päättynyt. Mutta mitä vielä oli edessä, sitä en tiennyt."

Nyt keskeytän menneisyydestä kertomisen hetkeksi, ja selvitän Raamatun taivaaseen liittyviä nimityksiä. Kun siellä sanotaan taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jonka jokainen silmillään näkee. Kun sanotaan taivasten taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jossa Jumalan valtaistuin sijaitsee. Kun sanotaan kolmas taivas, jota Paavalikin käytti, kun kertoi saamastaan näystä:

"Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmettiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala."

Samoin voin minäkin toistaa tuosta näystä, ja kaikista muistakin, joissa Kristus on ilmestynyt kirkkautensa keskellä tai erilaisia ilmestyksiä antaen. Tuo kolmas taivas on jossakin taivaan ja taivasten taivaan välimaastossa, jossa ihmiselle erilaiset taivaalliset näyt suodaan.
Tuosta hetkestä alkoi elämäni Raamatun äärellä, ja nyt siirryn kirjan sivulle 15:

"Luettuani ensimmäisen kerran Raamatun lävitse, aloitin alusta uudelleen, ja vielä kolmannen kerran profeettojen kirjoista Ilmestyskirjan loppuun. Ihmettelin ja mietin asioita, joita olin alleviivannut. Mitä enemmän luin, sitä enemmän ihmettelin, miten tämän kirjan ympärille on saatu rakennettua sadottain erilaisia kuppikuntia, suuri ja pieniä? Ei tämä kirja ainakaan ole tuollaisiin johdattamassa. Siinähän koko ajan puhutaan vain yhdestä Herrasta, yhdestä Hengestä, yhdestä uskosta, vieläpä vain yhdestä kasteesta.
Toistuvasti siinä varoitetaan vääristä profeetoista, jotka esiintyvät Jumalan nimellä ja hänen palvelijoinaan. Tuossa kirjassa ei voi olla kuin yksi totuus, ja kaikki muu on valhetta. Mutta mikä se totuus on? Sitä jatkuvasti kyselin.

Alati jouduin peilaamaan myös omaa elämääni tuon kirjan valossa. Koin olevani vapaa ja kiitin siitä Jumalaa, joka oli minut vapauttanut. Samalla kuitenkin tunsin, etten sittenkään ole vapaa, elämästäni puuttuu vielä jotakin. Kestorukoukseni oli, että Jumala paljastaisi minulle tuon kirjan totuuden, mitään salaamatta. Olihan hän itse antanut näkynsä kautta todistuksen, että tuo kirja on totta.

Näin elämä jatkui. Tammikuussa 1987 sain yllättäen kutsun seurakunnan kirkkoneuvoston jäseneksi. Yllättäen siksi, etten ollut mikään aktiivinen kirkossakävijä, ja siksi, etten ollut minkään poliittisen puolueen jäsen. Sen verran hallinnosta tiesin, että kaikki luottamustoimet jaetaan poliittisin ansioin. Puolueiden voimasuhteiden oli sielläkin oltava kohdallaan. Tuli tammikuu 1988, sen viimeinen viikonloppu. Sinäkin päivänä luin Raamattua. Silloin oli edessä Luukkaan evankeliumi, josta luin:

"Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää, mutta ei löytänyt.
Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois, mitä varten se vielä maata laihduttaa?'
Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi: sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää: mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'

Niin kuin Valitusvirsi kolme keskeytti Raamatun lukemisen lähes kaksi vuotta aikaisemmin, niin saman tekivät nyt nämä jakeet. Silloin ymmärsin heti lukemani, mutta nyt en lainkaan käsittänyt, mitä nämä jakeet tarkoittavat ja miten ne minuun liittyvät. Koko päiväksi jäi Raamattu auki tuosta kohdasta ja töitten lomassa aina kävin lukemassa ja ihmettelemässä.

Ritva oli iltapäivällä lähtenyt töihin, ja kun häntä puolenyön jälkeen odotin kotiin, vielä vuoteessakin näitä jakeita ajattelin. Sitten, aivan yllättäen, makuuhuone tuli täysin pimeäksi, eikä pihavaloakaan näy ikkunasta. Sähköt eivät katkenneet, mutta silti olin täydellisen pimeyden keskellä. Hetken kuluttua, tämän pimeyden keskeltä jostakin, kuulen tutun äänen lähes kolmen vuoden takaa:

"Siellä kirkossa sinut vapautettiin niistä taakoista, jotka eivät olleet sinun itsesi aiheuttamia, mutta sinunkin sydämelläsi on vielä jotakin."

Olihan siellä kaikenlaista pahuutta. Kenelläpä ei olisi, kun Jumala sinne katsoo. Nyt hän kuitenkin kaivoi sieltä esille vain yhden, kaikkein inhottavimman asian, jolla en itse enää vuosiin ollut päätäni vaivannut. Olin sillä Ritvaa usein uhkaillutkin, sillä koin, että minullakin oli oikeus mennä vuoteeseen jonkun toisen kanssa. Niinhän hänkin oli tehnyt. Tutkamiesten vuotuisen tapaamisen yhteydessä siihen kerran tilaisuus tuli. Tein aviorikoksen, ja sen jälkeen tunsin olevani tasavertainen Ritvan kanssa. Siihen yhteen ainoaan kertaan se asia jäi - ja nyt jo tuo rakkaaksi tullut Jumala lausuukin minulle kuolemantuomion:"Hakkaa se pois!" Nyt ymmärsin tuon Raamatun sanoman täydellisesti. Minä olin tuo viikunapuu. Lähes kolme vuotta sitten sille annettiin kasvun mahdollisuus, ja nyt tuon kasvun antanut Jumala lausuukin kuolemantuomion.

Alkoi vaihtokauppa. Olisin tunnustanut kaikki ne pahat teot, mitkä vain muistin tehneeni, mutta en tätä. Oliko tämä nyt niin tärkeää kaivaa esille? Näethän, että olen muuten ollut ihan hy6vä isä. Köyhänä läksin maailmalle ja nyt olen saanut rakennettua perheelleni oman kodinkin?
"Minä olen ntämän sinulle antanut, ja koska tahansa voin ottaa sen sinulta pois!", kuului vastaus.

Minut valittiin kirkkoneuvostoonkin.
"Minä sinut sinne johdatin, jotta näkisit, ettei Jumalan seurakuntaa näin johdeta."

En nole polttanut tupakkaa, enkä juonut viinaa. Eikö näilläkään ole mitään merkitystä?
"Minä olen sinut niistä varjellut."

Ajatuksiini johdatettiin vielä pieni jäsenkortti. Lienen ollut 12- tai 13-vuotias, kun äitini tilasi Joka Poika-lehden. Siihen oli perustettu Joka Pojan Raittiusliitto, johon liityin, ja sen jäsennumero on 640. Tämä lyhyt lupaus oli varjellut elämääni niin, ettei sen lukemattomien vaikeuksien keskelle päässyt viina tuhojaan tekemään:

"Tahdon koettaa Jumalaan turvautuen pysyä ehdottomasti raittiina koko elämäni ajan ja niinmuodoin kieltäytyä kaikista väkijuomista sekä tupakasta. Saadakseni tälle pyrkimykselleni tukea olen liittynyt jäseneksi Joka Pojan Raittiusliittoon."

Nyt olin kuin nurkkaan ajettuna, vailla pakomahdollisuutta. Näin toki edessä kaksi tietä, mutta kummankin päässä odotti kuolema, kun tähän tilanteeseen tuli puhumaan toinenkin ääni: "Hullu olet, jos tuon vaimollesi tunnustat. Avioliitosi ja perheesi hajoaa ja koko loppuelämäsi on pilalla!"

Jos en tunnusta, niin Jumala viimeistään vuodenn kuluttua hakkaa minut pois. Purskahdin itkuun, ties monennenko kerran elämäni aikana. Koko sisus oli kuin helvetin liekeissä. Jostakin tämän tuskan keskeltä tulivat ajatuksiini sanat, jotka suorana hätähuutona kaikuivat pimeään yöhön: "Herra Jeesus, armahda!"

Ne olivatkin lopulta ne ainoat sanat, jotka sinä yönä toivat avun ja pelastuksen. Niiden huutamisen jälkeen sain rauhan sydänmeeni, kun tiesin tehneeni sen, mitä Jumala minulta odotti:

"Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin on Herra luvannut.
Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."

"Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa: hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta."

Tuon aviorikoksenkin oli Jumala sallinut tapahtua, että hänellä olisi mistä miehen kiinni ottaa, kun kiinnioton päivä koittaa. Ja nyt se koitti.
Ritvan tullessa töistä sanoin hänelle: "Voitko polvistua kanssani tähän vuoteen viereen, minulla on sinulle kerrottavaa?" Polvistuimme ja kerroin hänelle mitä vuosia sitten nolin tehnyt, ja kysyin: "Voitko antaa tämän minulle anteeksi?" Hetken hiljaisuuden jälkeen hän vastasi: "Voin."

Sillä hetkellä tunsin itseni tiimalasiksi, joka oli täynnä mustaa mönjää. Se lähti valumaan päästä alaspäin ja valumisrajan tunsin jokaisessa kehon kohdassa. Kun se oli valunut jalkojen kautta lattialle, tuli tilalle jotakin puhtaan valkoista. Samalla hetkellä minut valtasi sama ihana tunne kuin kerran lapsena ja siellä kirkon näyssä. Välähdyksenomaisesti sain vielä tuossa hetkessä nähdä tämän katoavan maailman yllä taivaan kirkkauden, sen todellisen maailman, joka ei koskaan katoa.

Olin päässyt läpi ahtaasta portista. Saanut kohdata Kristuksen jo toisen kerran, ja syntyä taivaan kansalaiseksi. Tätä uudestisyntymistä kutsutaan Raamatussa myös sydämen ympärileikkaukseksi, ja vaatteiden valkaisemiseksi Karitsan veressä. Siinä ihmisen syntinen luonto revitään pois ja kivisydämen tilalle asennetaan uusi sydän, johon itse Kristus tuli Totuuden Henkensä kautta ikuisesti asumaan. Olin päässyt näiden harvojen joukkoon:

"Menkää sisään ahtasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.
Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen."

"Häneen teidät on liittänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty. Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois."

Lue lisää

Mutta, mitä väärää näet tuossa Keijo Lindemanin kirjoituksessa.Toisaalta sinunkin kirjoituksesi ole Pyhässä Hengessä kirjoitettua.
Yllätyin miten sinunkin kohdallasi lapsuuden kokemukset ovat vaikuttaneet vahvasti elämääsi.Näinhän se yleensä on.

ML213 kirjoitti:

Mutta, mitä väärää näet tuossa Keijo Lindemanin kirjoituksessa.Toisaalta sinunkin kirjoituksesi ole Pyhässä Hengessä kirjoitettua.
Yllätyin miten sinunkin kohdallasi lapsuuden kokemukset ovat vaikuttaneet vahvasti elämääsi.Näinhän se yleensä on.

Lue lisää

kirjoituksesi ole Pyhässä Hengessä kirjoitettua.
---
Siis:Kirjoituksesi oli Pyhässä Hengessä kirjoitettu

Teuvo, minulla on sinulle kysymys: Kun katsot sydämesi silmin ristinpuulle, johon Jeesus naulittiin, millaisina näet hänen kasvonsa?

Niin, vielä kysyisin, mitä väärää opetusta näet tämän sinun aloituskirjoituksessa, joka avautuu linkissä.
Itse näen nämä asiat samassa valossa.Pieniä vivahde eroja lienee.

ML213 kirjoitti:

Niin, vielä kysyisin, mitä väärää opetusta näet tämän sinun aloituskirjoituksessa, joka avautuu linkissä.
Itse näen nämä asiat samassa valossa.Pieniä vivahde eroja lienee.

Lue lisää

sinun aloituskirjoituksessa
-------
Pitäisi olla:
sivun aloituskirjoituksessa.

Jumalan pieni köyhä kirjoitti:

Teuvo, minulla on sinulle kysymys: Kun katsot sydämesi silmin ristinpuulle, johon Jeesus naulittiin, millaisina näet hänen kasvonsa?

rakkautta totuuteen.

ML213 kirjoitti:

sinun aloituskirjoituksessa
-------
Pitäisi olla:
sivun aloituskirjoituksessa.

mutta selityksistä puuttuu Totuuden Henki, koska tämän kirjoittaja
ei ole saanut eläväksi tekevää Henkeä sydämeensä.

TeuvoSuni kirjoitti:

mutta selityksistä puuttuu Totuuden Henki, koska tämän kirjoittaja
ei ole saanut eläväksi tekevää Henkeä sydämeensä.

Ymmärrän, miten Pyhä Henki avaa uudestisyntyneelle ihmiselle Raamatun ilmoituksia ymmärrettävään "muotoon".
Siis ihmisen sydämmessä asuva Pyhä Henki ohjaa ihmisen vastaanottamaan tai ilmentämään Raamatun ilmoituksia.

Jos ihmisessä ei ole Pyhää Henkeä, niin hän on kykenemätön tuomaan Raamatun ilmoituksia oikeassa valossa esille eli opetus ei jäsenny Raamatun kokonaisuuksiin ristiriidattomasti.

Pohtiessani asioita näin, niin eikös kirjoittajan sydämmessä pidä olla Pyhä Henki, koska ainakin nämä ilmoitukset,- joita hän toi esille oli oikein opetettu.Näen asiat samansuuntaisesti.Tai minunkin sydämmessäni on sama Henki, joka on/oli kirjoittajalla.

Näetkö sinä TeuvoSuni nämä ilmoitukset eri valossa ja miten toisin/erilailla näet nämä kirjoitukset.

Huomioinet, ettei kirjoitukset ole sinun kokemuksia vastaan.Todella monen ahdistuksen kautta ihminen siirtyy Jumalan valtakuntaan.

ML213 kirjoitti:

Ymmärrän, miten Pyhä Henki avaa uudestisyntyneelle ihmiselle Raamatun ilmoituksia ymmärrettävään "muotoon".
Siis ihmisen sydämmessä asuva Pyhä Henki ohjaa ihmisen vastaanottamaan tai ilmentämään Raamatun ilmoituksia.

Jos ihmisessä ei ole Pyhää Henkeä, niin hän on kykenemätön tuomaan Raamatun ilmoituksia oikeassa valossa esille eli opetus ei jäsenny Raamatun kokonaisuuksiin ristiriidattomasti.

Pohtiessani asioita näin, niin eikös kirjoittajan sydämmessä pidä olla Pyhä Henki, koska ainakin nämä ilmoitukset,- joita hän toi esille oli oikein opetettu.Näen asiat samansuuntaisesti.Tai minunkin sydämmessäni on sama Henki, joka on/oli kirjoittajalla.

Näetkö sinä TeuvoSuni nämä ilmoitukset eri valossa ja miten toisin/erilailla näet nämä kirjoitukset.

Huomioinet, ettei kirjoitukset ole sinun kokemuksia vastaan.Todella monen ahdistuksen kautta ihminen siirtyy Jumalan valtakuntaan.

Lue lisää

joka ainoan porttoseurakunnan opin ja joka ainoan porttoppopapin
opetuksissa juuri sen tekopyhyhän valheen hengen, jonka Saatana
on jokaiselle portolle omaksi opikseen antanut.

Ei Totuuden Henki vetoa jonkun Lindemanin kirjoituksiin.
Mitä tämä testi sinusta paljastaa:

Testaa henkesi!
Kirjoittanut: TeuvoSuni 19.8.2007 klo 17.31


Tänään se on vielä mahdollista, mutta tuskin enää kovin kauan, siiä onhan Saatana
uskollisen majurinsa arvovallalla päättänyt ajaa totuuden pois raamattukeskustelusta.

Testi alkaa nyt:

"Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa
ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua!

Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen, tämän tuoksun tuntevat
sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen.

Se on toisille kuolemanhaju, joka tuo kuolemen, toisille elämän tuoksu,
joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen?"

Suuri ihme on, että tämän kansan rajun eksytyksen keskeltä Kristus
on saanut tänne kolme todistajaansa hänen totuutta julistamaan,
joita nyt uhkaa lopullinen häätö tältä palstalta.

Jos siis meidän julistamamme totuus on sinun mielestä lähtöisin Saatanasta,
ja sinä tehostat sanojasi alapään rivouksilla, saat olla varma, että
totuus on sinulle kuoleman tuoksu, ja se henki, joka sinua kuljettaa,
on Saatanan valheen henki, joka vie sinutkin mukanaan hänen
loppusijoituspaikkaansa: iankaikkiseen kadotukseen.

Jos taas koet todistuksemme olevan Jumalasta, tulee hänen Pyhä eli
Totuuden Henkensä johdattamaan sinut kapealle tielle ja ahtaan portin
kautta hänen omiensa loppusijoituspaikkaan: iankaikkiseen elämään taivaassa.

Testi päättyy tähän, ja nyt jo tiedät, kumman hengen oma sinä olet.

TeuvoSuni kirjoitti:

joka ainoan porttoseurakunnan opin ja joka ainoan porttoppopapin
opetuksissa juuri sen tekopyhyhän valheen hengen, jonka Saatana
on jokaiselle portolle omaksi opikseen antanut.

Ei Totuuden Henki vetoa jonkun Lindemanin kirjoituksiin.
Mitä tämä testi sinusta paljastaa:

Testaa henkesi!
Kirjoittanut: TeuvoSuni 19.8.2007 klo 17.31


Tänään se on vielä mahdollista, mutta tuskin enää kovin kauan, siiä onhan Saatana
uskollisen majurinsa arvovallalla päättänyt ajaa totuuden pois raamattukeskustelusta.

Testi alkaa nyt:

"Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa
ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua!

Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen, tämän tuoksun tuntevat
sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen.

Se on toisille kuolemanhaju, joka tuo kuolemen, toisille elämän tuoksu,
joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen?"

Suuri ihme on, että tämän kansan rajun eksytyksen keskeltä Kristus
on saanut tänne kolme todistajaansa hänen totuutta julistamaan,
joita nyt uhkaa lopullinen häätö tältä palstalta.

Jos siis meidän julistamamme totuus on sinun mielestä lähtöisin Saatanasta,
ja sinä tehostat sanojasi alapään rivouksilla, saat olla varma, että
totuus on sinulle kuoleman tuoksu, ja se henki, joka sinua kuljettaa,
on Saatanan valheen henki, joka vie sinutkin mukanaan hänen
loppusijoituspaikkaansa: iankaikkiseen kadotukseen.

Jos taas koet todistuksemme olevan Jumalasta, tulee hänen Pyhä eli
Totuuden Henkensä johdattamaan sinut kapealle tielle ja ahtaan portin
kautta hänen omiensa loppusijoituspaikkaan: iankaikkiseen elämään taivaassa.

Testi päättyy tähän, ja nyt jo tiedät, kumman hengen oma sinä olet.

Lue lisää

Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella» (Matt. 3:11).

"Johannes Kastaja kastoi syntinsä tunnustaneet vedellä parannukseen; eli he kääntyivät pois syntielämästä ja alkoivat uskoa Israelin Jumalaan. Syntien tunnustus johti heidät parannukseen, ei vesikaste. Vesikaste oli merkkinä syntien tunnustamisesta sekä elämästä parannuksessa.

Kristus kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella. Kaikille jotka ottavat vastaan Kristuksen, Jumalan antaa voiman tulla Jumalan lapseksi niille, jotka eivät ole syntyneet miehen tahdosta, vaan Jumalasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Jumala synnyttää uskon ihmisen sydämeen sanan kuulemisen kautta, jossa Pyhä Henki vahvistaa ja todistaa ihmisen sydämessä todeksi synnin, Kristuksen vanhurskauden (Golgatan sovitusuhrin syntien anteeksisaamiseksi) sekä tuomion. Kun ihminen tunnustaa syntisyytensä sekä vastaanottaa pelastuksen Jumala antaa hänelle voiman (Pyhän Hengen) tulla Jumalan lapseksi.

Pelastuksen vastaanottaminen siirtää ihmisen synnin ja saatanan vallasta Jumalan lapseuteen.

Pyhä Henki antaa voiman todistaa Kristuksesta sekä voiman olla ja pysyä Jumalan lapsena. Tuli kuvaa puhdistusta; eli Pyhä Henki puhdistaa uskovan sydämen uskon kautta syntitavoista ja syntitottumuksista sekä synnin orjuudesta ja antaa uskovalle voiman kasvaa uskossa Jumalan sanan opetuksen mukaan.

Uskoontulossa jokainen saa Pyhän Hengen sinetin Jumalan lapseudesta."
----
Kävin kopioimassa osan pohdinnan alla olleesta kirjoituksesta.

Pidätkö tätä opetusta Pyhässä Hengessä kirjoitetun.
- Jos et, niin miten näet tämän Raamatun kohdan.Kertoisitko, ihan vapaamuotoisesti omin sanoin.Asia kiinnostaa.

ML213 kirjoitti:

Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella» (Matt. 3:11).

"Johannes Kastaja kastoi syntinsä tunnustaneet vedellä parannukseen; eli he kääntyivät pois syntielämästä ja alkoivat uskoa Israelin Jumalaan. Syntien tunnustus johti heidät parannukseen, ei vesikaste. Vesikaste oli merkkinä syntien tunnustamisesta sekä elämästä parannuksessa.

Kristus kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella. Kaikille jotka ottavat vastaan Kristuksen, Jumalan antaa voiman tulla Jumalan lapseksi niille, jotka eivät ole syntyneet miehen tahdosta, vaan Jumalasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Jumala synnyttää uskon ihmisen sydämeen sanan kuulemisen kautta, jossa Pyhä Henki vahvistaa ja todistaa ihmisen sydämessä todeksi synnin, Kristuksen vanhurskauden (Golgatan sovitusuhrin syntien anteeksisaamiseksi) sekä tuomion. Kun ihminen tunnustaa syntisyytensä sekä vastaanottaa pelastuksen Jumala antaa hänelle voiman (Pyhän Hengen) tulla Jumalan lapseksi.

Pelastuksen vastaanottaminen siirtää ihmisen synnin ja saatanan vallasta Jumalan lapseuteen.

Pyhä Henki antaa voiman todistaa Kristuksesta sekä voiman olla ja pysyä Jumalan lapsena. Tuli kuvaa puhdistusta; eli Pyhä Henki puhdistaa uskovan sydämen uskon kautta syntitavoista ja syntitottumuksista sekä synnin orjuudesta ja antaa uskovalle voiman kasvaa uskossa Jumalan sanan opetuksen mukaan.

Uskoontulossa jokainen saa Pyhän Hengen sinetin Jumalan lapseudesta."
----
Kävin kopioimassa osan pohdinnan alla olleesta kirjoituksesta.

Pidätkö tätä opetusta Pyhässä Hengessä kirjoitetun.
- Jos et, niin miten näet tämän Raamatun kohdan.Kertoisitko, ihan vapaamuotoisesti omin sanoin.Asia kiinnostaa.

Lue lisää

omilleen sanelemista uskomisopeista, se kaikkein eniten käytössä oleva.

Käy lukemassa kaikki galleriasivulleni linkittämät kirjoitukset,
niin saat melkoisen tietoiskun totuudesta ja tämänkin kansan
rajusta eksytyksestä. Ahtaan portin tuska kertoo siitä, mitä
ihminen ahtaassa portissa saa kokea, kun hän on vastatusten
Jeesuksen Kristuksen eikä minkään porttopapin sanojen äärellä.

Luterilaisesta kirkosta ei minulle jäänyt elämääni mitään muuta
kuin lapsena saatu kaste, ja se kelpasi Jumalalle, koska oli
itse määrännyt: "Yksi kaste."

TeuvoSuni kirjoitti:

omilleen sanelemista uskomisopeista, se kaikkein eniten käytössä oleva.

Käy lukemassa kaikki galleriasivulleni linkittämät kirjoitukset,
niin saat melkoisen tietoiskun totuudesta ja tämänkin kansan
rajusta eksytyksestä. Ahtaan portin tuska kertoo siitä, mitä
ihminen ahtaassa portissa saa kokea, kun hän on vastatusten
Jeesuksen Kristuksen eikä minkään porttopapin sanojen äärellä.

Luterilaisesta kirkosta ei minulle jäänyt elämääni mitään muuta
kuin lapsena saatu kaste, ja se kelpasi Jumalalle, koska oli
itse määrännyt: "Yksi kaste."

Lue lisää

Harmittaa kun en ole mistään sivuilta löytänyt täsmällistä/kohdentavaa opetustasi Raamatun kohdista.
Vai lopetetaanko asian pohtiminen tähän.Tämä ei jostain syystä avaudu.

ML213 kirjoitti:

Harmittaa kun en ole mistään sivuilta löytänyt täsmällistä/kohdentavaa opetustasi Raamatun kohdista.
Vai lopetetaanko asian pohtiminen tähän.Tämä ei jostain syystä avaudu.

Lue lisää

Heitä kaikkien porttoseurakuntien opetukset roskiin,
ja etsi Raamatun ääressä ensiksi vain yhtä asiaa elämääsi,
kuten minäkin tein: Pyysin Jumalaa kirkastamaan minulle totuuden,
koska se näky, jonka aikana Kristus ilmestyi elämääni
ensimmäisen kerran, alkoi siitä, kun Lappeenrannan kirkon
alttariseinä meni silmissäni täysin mustaksi, jonka jälkeen
siihen ilmestyi isoin kukltakirjaimin sanat: RAAMATTU ON TOTTA.

Jos kirjan rohkenisit tilata, siinä on joka ainoa kirjoitus
todistettu monilla Raamatun ilmoituksilla, tarkoin merkittyinä.

TeuvoSuni kirjoitti:

Heitä kaikkien porttoseurakuntien opetukset roskiin,
ja etsi Raamatun ääressä ensiksi vain yhtä asiaa elämääsi,
kuten minäkin tein: Pyysin Jumalaa kirkastamaan minulle totuuden,
koska se näky, jonka aikana Kristus ilmestyi elämääni
ensimmäisen kerran, alkoi siitä, kun Lappeenrannan kirkon
alttariseinä meni silmissäni täysin mustaksi, jonka jälkeen
siihen ilmestyi isoin kukltakirjaimin sanat: RAAMATTU ON TOTTA.

Jos kirjan rohkenisit tilata, siinä on joka ainoa kirjoitus
todistettu monilla Raamatun ilmoituksilla, tarkoin merkittyinä.

Lue lisää

Joo, olen uudestisyntymästäni asti ollut irti uskonnollisuudesta ja uskon Pyhän Hengen olevan sydämessäni.
En tiedä miksi on näin, mutta olen moneen otteeseen kysynyt sinulta TeuvoSuni miten näet määrätyt Raamatun kohdat.Siis ne kohdat, joita tänä aikana tai pohdittavassa alkukirjoituksessa näet väärin opetettavan.

Minulle ei riitä alkuunkaan, jos joku ihminen sanoo jotain toista ihmistä harhaoppiseksi tai Saatanan johtamaksi.Pyydän selkeää taitavaa opetusta asian ilmentämiseksi.

Harmittaa todella kun et kykene tähän, vaan toistat samoja lauseita eli muut ovat poikenneet pois Totuudesta ja sinä olet Totuudessa.Miksi et oikaise opetuksen kautta tätä vinoutumaa.

Lyhyen suhteen perusteella,- olen lähes vakuuttunut, miten lapsuuden kielteiset kokemukset ohjaavat sinua edelleen.

Ihmisen kielteinen lapsuushan/synnin vaikutus vaikuttaa siten, että lapsuudessa ihminen vaikeutuu ihmissuhteessa liittyviin tekijöihin.Siis kielteiset kokemukset tekevät ikään kuin muurin/esteen lähestyä toiseen ihmiseen.Tämä on erittäin laaja ja monimutkainen roblematiikka.

Kun ihminen kuulee Jumalan kutsun" Kun Herra meidän Jumalamme kutsuu" ja ihminen näin mahdollistuu uudestisyntymään eli ihminen tulee uskoon.

Tämä uudestisyntymä mullistaa ihmisen sydämentilan, joka näkyy ihmisen mielikuvissa ja ajtusmaailmassa.Ihminen uudestisynnyttyään mahdollistuu rakentamaan ihmissuhteensa aivan toisessa valossa.Siis kasvamaan siten, että hän alkaa purkamaan tätä synnistä tullutta muuria ihmisten väliltä.

Harmittaa, miten sinä TeuvoSuni elät, niin kuin langennut ihminen eli rakennat edelleen sitä muuria lähimmäistesi väliin.Nyt vain muurin rakennus aineet ovat toiset.Käytät materiana Saatanallisuutta - Harhaoppisuutta -Valhetotuuta jne.

Raamatussa todella on myös ohjestukset todellisten harhaoppisen (huom. yksikkö muoto) varalle.Taas Jumalan seurakunnassa Jumala ohjaa Pyhän Henkensä avulla uuteen ihmissuhde käyttäytymiseen ja tähän käyttäytymiseen on ohjeet Raamatussa.Siis miten eletään ja asennoidutaan sisariin ja veljiin.

Ymmärrän sinua erikoisen hyvin, mutta harmittaa miten Raamatun olet ottanut aseeksi, jolla eristäydyt ihmisistä.No, toinen ihminen ottaa politiikan ja toinen urheilun.Yksinäisiä kaikki.

TeuvoSuni kirjoitti:

Heitä kaikkien porttoseurakuntien opetukset roskiin,
ja etsi Raamatun ääressä ensiksi vain yhtä asiaa elämääsi,
kuten minäkin tein: Pyysin Jumalaa kirkastamaan minulle totuuden,
koska se näky, jonka aikana Kristus ilmestyi elämääni
ensimmäisen kerran, alkoi siitä, kun Lappeenrannan kirkon
alttariseinä meni silmissäni täysin mustaksi, jonka jälkeen
siihen ilmestyi isoin kukltakirjaimin sanat: RAAMATTU ON TOTTA.

Jos kirjan rohkenisit tilata, siinä on joka ainoa kirjoitus
todistettu monilla Raamatun ilmoituksilla, tarkoin merkittyinä.

Lue lisää

Pyysin Jumalaa kirkastamaan minulle totuuden,
koska se näky, jonka aikana Kristus ilmestyi elämääni
ensimmäisen kerran, alkoi siitä, kun Lappeenrannan kirkon
alttariseinä meni silmissäni täysin mustaksi, jonka jälkeen
siihen ilmestyi isoin kukltakirjaimin sanat: RAAMATTU ON TOTTA.
----------
Todella Raamatussa olevat ilmoitukset on totta.Harhaisuutesi mielikuvissa liittyykin siihen, ettet usko muiden uudestisyntyneiden ihmisten uskovan Raamattuun/Totuuteen.Tämä on se ydin ongelmallisuus, joka on hedelmä mielikuvissasi lapsuuden vaikutteista.Siis sinä olet muurin toisella puolella ja muut uskovat ihmiset toisella.

Pura ihmeessä tämä muuri ja havainnoi sisaresi ja veljesi missä päin Suomea elätkin.Tietänet, miten vakavasti mieleltään sairastunut ihminen ongelmoittaa itsensä juuri samalla tavoin.Hänen mielikuvansa rakentuu siten, että kaikki ympäristössä olevat ihmiset ovat häntä vastaan.Tästä roblematiikasta taas johtuu, miten tämän kaltainen ihminen mieleltään tekee sellaisia mielettömiä tekoja, joita hän ei itsekkään ymmärrä.Toimii toisaalta alitajuisesti.

Pohdippa tarkoin mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan:

"Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen".

"Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat".

Siis lapsuuden vaikutteista syntynyt muuri estää löytämästä yltäkylläistä elämää, koska muuri estää ihmissuhteissa rakentumisen.Tämä muuri/elämäntapa pitää kadottaa, niin oikea elämä Jeesuksessa luo yltäkylläisen elämän.

Huomioi miten Jeesus todella painotti ahtaasta portista tässä asia yhteydessä, joka vie elämään.Tässä elämässä sisaret näyttävät kauniilta ja veljet komeilta ja harhaoppisen tunnistaa hedelmistään.

ML213 kirjoitti:

Näytä minulle Raamatusta teksti, jossa sanotaan,
että totuuden kertominen on ihmisten tuomitsemista?
------
Totuuden kertominen ei todella ole tuomitsemista.Ongelma onkin siinä onko sinulla totuus mielikuvissasi,(Luuk 11:34) vai kirjoittajalla.

Selasin hätäisesti linkissä olevan tekstin läpi ja itse miellän Raamattuun liittyvät asiat samansuuntaisesti.

Lue lisää

Jumalan kirous tämän miehen yllä on.
Kirjoittanut: TeuvoSuni 19.8.2007 klo 18.08

"matkahuolto" kirjoitti:

Jumalan kirous tämän miehen yllä on.
Kirjoittanut: TeuvoSuni 19.8.2007 klo 18.08

Tarkoititko minua.Jos tarkoitit, niin ihmettelen erikoisesti Jumalan aivoituksia.Miksi Jumala olisi parantanut minut, jos olisin kirouksen alainen.

ML213 kirjoitti:

Tarkoititko minua.Jos tarkoitit, niin ihmettelen erikoisesti Jumalan aivoituksia.Miksi Jumala olisi parantanut minut, jos olisin kirouksen alainen.

En sinua,








Jumala rakastaa sinua.ML213

"matkahuolto" kirjoitti:

Jumalan kirous tämän miehen yllä on.
Kirjoittanut: TeuvoSuni 19.8.2007 klo 18.08

(Ymmärsin tämän viestin).Jos on Raamattuun uskomista, niin väärän todistuksen antamista kannattaa harkota kuten TeuvoSuni helposti lankeaa tähän syntiin.

Taas asioiden pohtiminen ja nähdä asiat toisin, niin tämä taas ei ole väärän todistuksen antamista.Koetella, ja ehdottomasti tänä aikana, pitää ja tarkoin.

Mitä tulee sivun aloituskirjoitukseen (linkki), niin pidän sitä laajasti ristiriidattomana opetuksena. Pieniä "tulkinta" tekijöitä siinä on, mutta kuka taas meistä näkee Raamatun ilmoituksen kokonaisuudessaan selkeinä eli kenellä meistä on täydellinen totuus.

Kyllä ihmisen hedelmät ja mielikuvat selkeyttävät mitä uskoa hän edustaa sydämmessään.Kyllä ihmisen sydän paljastuu mielikuvien kautta.

Missä on uudestisyntyneitä sisaria ja veljiä, niin ne on merkkinä Jumalan seurakunnasta.Jumalalla on ja tulee olemaan seurakunta loppuun asti.

Todella tänä aikana Jumalanseurakunta on pirstoutunut puolueisiin/yhteisöihin eli se ilmentyy erilailla kuin Apostolisena aikana.

Jumalan seurakuntaanhan siirrytään uudestisyntymisen kautta eli seurakunnan muodostavat tänäkin aikana uudestisyntyneet sisaremme ja veljemme, jotka tosin "viettävät aikaansa" puolueiden sisällä ja tämä tietenkin on valitettavaa.

Muuten, ihmisen uudestisyntymään ei vaikuta puolueiden/yhteisöjen opit.Uudestisyntynyt ihminen ohjaantuu Pyhän Hengen ohjaamana paikkakunnallaan toisten uskovien seuraan.Taas tämä ohjautuminen voi kohdentua Helluntaisrk, Vapaasrk, Bantistiin jne..

Todella ihmistä ei uudestisynnytä papit tai paimenet,- piispoista puhumattakaan."Kun Herra meidän Jumalamme kutsuu", niin hän hoitaa tämänkin asian, niin ja ilman painostamista.Jumalalla on kyky vaikuttaa ihmisen mielikuviin ja tahtotilaan.Uskoon liittyvät asiat tuntuvatkin kuin ne olisivat ihmisen tahdon mukaisia.Ei pakko pullaa.

ML213 kirjoitti:

Missä on uudestisyntyneitä sisaria ja veljiä, niin ne on merkkinä Jumalan seurakunnasta.Jumalalla on ja tulee olemaan seurakunta loppuun asti.

Todella tänä aikana Jumalanseurakunta on pirstoutunut puolueisiin/yhteisöihin eli se ilmentyy erilailla kuin Apostolisena aikana.

Jumalan seurakuntaanhan siirrytään uudestisyntymisen kautta eli seurakunnan muodostavat tänäkin aikana uudestisyntyneet sisaremme ja veljemme, jotka tosin "viettävät aikaansa" puolueiden sisällä ja tämä tietenkin on valitettavaa.

Muuten, ihmisen uudestisyntymään ei vaikuta puolueiden/yhteisöjen opit.Uudestisyntynyt ihminen ohjaantuu Pyhän Hengen ohjaamana paikkakunnallaan toisten uskovien seuraan.Taas tämä ohjautuminen voi kohdentua Helluntaisrk, Vapaasrk, Bantistiin jne..

Todella ihmistä ei uudestisynnytä papit tai paimenet,- piispoista puhumattakaan."Kun Herra meidän Jumalamme kutsuu", niin hän hoitaa tämänkin asian, niin ja ilman painostamista.Jumalalla on kyky vaikuttaa ihmisen mielikuviin ja tahtotilaan.Uskoon liittyvät asiat tuntuvatkin kuin ne olisivat ihmisen tahdon mukaisia.Ei pakko pullaa.

Lue lisää

palvelemaan puoluetta ja jumalaansa, koska Saatana ei jätä toista Saatanaa.

Kristus sitävastoin kutsuu kaikki omansa pois jokikisestä porttoseurakunnasta
mihin he isiltä perityn tyhjänpäiväisen elämän vuoksi ovat joutuneet:

Miksi erota vain kirkosta?
Kirjoittanut: TeuvoSuni 13.1.2007 klo 19.27


Miten on saanut alkunsa tämä kampanja saada ihmiset eroamaan kirkosta?
Miksi heitä ei ole kehotettu eroamaan joka ainoasta näistä lopun ajan
porttoseurakunnista, kun kerran Jumalakin siihen sanassaan kolmasti kehottaa:

Ensimmäinen kehotus vuonna 56, 6.Kor.14-7:1:

"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella
ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä. Voivatko Kristus
ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?
Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin?

Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: - Minä asetun
heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa
ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo:

- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään
saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Jumalanne ja te olette
minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.

Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee
puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten
pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

Toinen kehotus vuonna 61-62, Hepr.13:12-14:

"Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen kansan
omalla verellään. Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
kantaen. Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden
sitä kaupunkia, joka tulee."

Kolmas kehotus vuonna 96, Ilm.18:3-5:

"Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman
kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan ja kaikki maailman kauppamiehet
ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään.
Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi:

"Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi
ottamaan osaa hänen synteihinsä ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille,
joilla häntä lyödään. Hänen syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti,
eikä Jumala unohda hänen pahoja tekojaan."



Miksi erota vain kirkosta?
Kirjoittanut: TeuvoSuni 13.1.2007 klo 19.27
Poista oma viesti

Miten on saanut alkunsa tämä kampanja saada ihmiset eroamaan kirkosta?
Miksi heitä ei ole kehotettu eroamaan joka ainoasta näistä lopun ajan
porttoseurakunnista, kun kerran Jumalakin siihen sanassaan kolmasti kehottaa:

Ensimmäinen kehotus vuonna 56, 6.Kor.14-7:1:

"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella
ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä. Voivatko Kristus
ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?
Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin?

Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: - Minä asetun
heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa
ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo:

- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään
saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Jumalanne ja te olette
minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.

Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee
puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten
pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

Toinen kehotus vuonna 61-62, Hepr.13:12-14:

"Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen kansan
omalla verellään. Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
kantaen. Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden
sitä kaupunkia, joka tulee."

Kolmas kehotus vuonna 96, Ilm.18:3-5:

"Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman
kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan ja kaikki maailman kauppamiehet
ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään.
Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi:

"Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi
ottamaan osaa hänen synteihinsä ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille,
joilla häntä lyödään. Hänen syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti,
eikä Jumala unohda hänen pahoja tekojaan."



Miksi erota vain kirkosta?
Kirjoittanut: TeuvoSuni 13.1.2007 klo 19.27
Poista oma viesti

Miten on saanut alkunsa tämä kampanja saada ihmiset eroamaan kirkosta?
Miksi heitä ei ole kehotettu eroamaan joka ainoasta näistä lopun ajan
porttoseurakunnista, kun kerran Jumalakin siihen sanassaan kolmasti kehottaa:

Ensimmäinen kehotus vuonna 56, 6.Kor.14-7:1:

"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella
ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä. Voivatko Kristus
ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?
Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin?

Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: - Minä asetun
heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa
ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo:

- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään
saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Jumalanne ja te olette
minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.

Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee
puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten
pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

Toinen kehotus vuonna 61-62, Hepr.13:12-14:

"Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen kansan
omalla verellään. Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
kantaen. Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden
sitä kaupunkia, joka tulee."

Kolmas kehotus vuonna 96, Ilm.18:3-5:

"Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman
kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan ja kaikki maailman kauppamiehet
ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään.
Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi:

"Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi
ottamaan osaa hänen synteihinsä ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille,
joilla häntä lyödään. Hänen syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti,
eikä Jumala unohda hänen pahoja tekojaan."

TeuvoSuni kirjoitti:

palvelemaan puoluetta ja jumalaansa, koska Saatana ei jätä toista Saatanaa.

Kristus sitävastoin kutsuu kaikki omansa pois jokikisestä porttoseurakunnasta
mihin he isiltä perityn tyhjänpäiväisen elämän vuoksi ovat joutuneet:

Miksi erota vain kirkosta?
Kirjoittanut: TeuvoSuni 13.1.2007 klo 19.27


Miten on saanut alkunsa tämä kampanja saada ihmiset eroamaan kirkosta?
Miksi heitä ei ole kehotettu eroamaan joka ainoasta näistä lopun ajan
porttoseurakunnista, kun kerran Jumalakin siihen sanassaan kolmasti kehottaa:

Ensimmäinen kehotus vuonna 56, 6.Kor.14-7:1:

"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella
ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä. Voivatko Kristus
ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?
Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin?

Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: - Minä asetun
heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa
ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo:

- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään
saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Jumalanne ja te olette
minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.

Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee
puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten
pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

Toinen kehotus vuonna 61-62, Hepr.13:12-14:

"Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen kansan
omalla verellään. Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
kantaen. Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden
sitä kaupunkia, joka tulee."

Kolmas kehotus vuonna 96, Ilm.18:3-5:

"Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman
kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan ja kaikki maailman kauppamiehet
ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään.
Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi:

"Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi
ottamaan osaa hänen synteihinsä ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille,
joilla häntä lyödään. Hänen syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti,
eikä Jumala unohda hänen pahoja tekojaan."



Miksi erota vain kirkosta?
Kirjoittanut: TeuvoSuni 13.1.2007 klo 19.27
Poista oma viesti

Miten on saanut alkunsa tämä kampanja saada ihmiset eroamaan kirkosta?
Miksi heitä ei ole kehotettu eroamaan joka ainoasta näistä lopun ajan
porttoseurakunnista, kun kerran Jumalakin siihen sanassaan kolmasti kehottaa:

Ensimmäinen kehotus vuonna 56, 6.Kor.14-7:1:

"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella
ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä. Voivatko Kristus
ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?
Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin?

Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: - Minä asetun
heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa
ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo:

- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään
saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Jumalanne ja te olette
minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.

Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee
puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten
pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

Toinen kehotus vuonna 61-62, Hepr.13:12-14:

"Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen kansan
omalla verellään. Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
kantaen. Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden
sitä kaupunkia, joka tulee."

Kolmas kehotus vuonna 96, Ilm.18:3-5:

"Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman
kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan ja kaikki maailman kauppamiehet
ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään.
Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi:

"Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi
ottamaan osaa hänen synteihinsä ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille,
joilla häntä lyödään. Hänen syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti,
eikä Jumala unohda hänen pahoja tekojaan."



Miksi erota vain kirkosta?
Kirjoittanut: TeuvoSuni 13.1.2007 klo 19.27
Poista oma viesti

Miten on saanut alkunsa tämä kampanja saada ihmiset eroamaan kirkosta?
Miksi heitä ei ole kehotettu eroamaan joka ainoasta näistä lopun ajan
porttoseurakunnista, kun kerran Jumalakin siihen sanassaan kolmasti kehottaa:

Ensimmäinen kehotus vuonna 56, 6.Kor.14-7:1:

"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella
ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä. Voivatko Kristus
ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?
Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin?

Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: - Minä asetun
heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa
ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo:

- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään
saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Jumalanne ja te olette
minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.

Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee
puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten
pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

Toinen kehotus vuonna 61-62, Hepr.13:12-14:

"Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen kansan
omalla verellään. Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
kantaen. Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden
sitä kaupunkia, joka tulee."

Kolmas kehotus vuonna 96, Ilm.18:3-5:

"Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman
kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan ja kaikki maailman kauppamiehet
ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään.
Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi:

"Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi
ottamaan osaa hänen synteihinsä ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille,
joilla häntä lyödään. Hänen syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti,
eikä Jumala unohda hänen pahoja tekojaan."

Lue lisää

Olet oikeassa siinä, miten uskovan ihmisen on valvottava mihin hän kuuluu ja mitä opetusta hän kuulee. "Valvo itseäsi ja opetustasi ja ole siinä kestävä.." (1 Tim 4:16).

Mistä voin tilata ja ostaa sinun Teuvo Soini opetusta seurakunta yhteyteen liittyvää opetusta.Siis uudestisyntyneiden ihmisten ihmissuhteisiin liittyvää opetustasi.Harmittaa,- kun luen viestejäsi, niin kaikissa viesteissäsi rakennat muuria yhä korkeammaksi uskovien ihmisten välillä.Etkö todella iloitse sisarista ja veljistäsi tässä ajassa.

Luet Raamattua siten, että valikoit ja näet vain kaikki Raamatun kohdat, jotka ovat tarkoitettu epäuskoisen ja uskovaisen väliseksi ohjeistukseksi.Missä on ohjeistus sisarillimme ja veljillemme.

Jos sydämessäsi haluat Jumalan seurakunnan rakentuvan ja sisarien ja veljien yhdistyvän, niin opeta tätä aluetta.Sinähän mieluimmin hajoitat seurakuntaa.

Suurperheen isänä olen havainnut miten sisarus suhteet lapsillamme syventyvät kun ohjaa/kasvattaa heitä kunnioittamaan ja näkemään toistensa tarpeet.

Kiitos! Ilomme on yhteistä.

ML213 kirjoitti:

Kiitos! Ilomme on yhteistä.

kun maailma teitä kiittää. Ettekö tiedä, ettei
maailma voi Henkeä saada, koska se einä eikä tunne
häntä, Jeesusta Kristusta, vaikka kieli pitkällä
hänen nimeään hoetaan.

vesikaste sakramentti on harhaoppi! Porttokirkon sakramenttia kantavat eksytystä mukanaan. Hylkää siis porton omavanhurskaat valheet!

Tunnetko TeuvoSuni muita kuin itsesi, jotka vaeltavat ja ovat Pyhän Hengen johdatuksessa.Näin merkityksellisen asian ollessa kyseessä voitaneen mainita hänet nimeltä.