Vanhanaikaista?

Ateismin suurin nousu ajoittui 1800-luvun lopun tieteellisen maailmankuvan nopeaan yleistymiseen. Sitä aikaa aina i970-luvule asti tavataan kutsua modernismiksi. Sen jälkeistä aikaa kutsutaan usein postmoderniksi. Modernismi otti aiemman kirkon tehtävän yleisenä auktoriteettina, joka tuomitsi esim. uskovaiset ja hengellisyyden oudoksi "toiseudeksi". Tilanne muuttui kuitenkin 1970-luvulla radikaalisti. Postmoderni on suvaitsevainen pluralistinen maailmankuva. Nykyajattelijat tumitsevat modernismin ahdasmielisyyden samala tavoin kuin aiemman kirkon vastaavan. Ateismi edustaa tyypillistä modernismia suvaitsemattomuudessaan. Ateisti on vähän kuin vanha kulahtanut hippi, joka toistaa ajastaan jälkeen jäänyttä filosofiaansa. Hän ei millään enää tavoita nuorison suuria massoja, vaan nuoret katsovat lähinnä huvittuneina tuota reliikkiä. Hengellisyys sen sijaan on tullut selvästi takaisin. Siis uushengellisyys, joka on raikkaan suvaitsevaa ja moninaista.
361291
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 36

Vanhimmat

Uskovainen on vähän kuin vanha kulahtanut pappi, joka toistaa ajastaan jälkeen jäänyttä filosofiaansa. Hän ei millään enää tavoita nuorison suuria massoja, vaan nuoret katsovat lähinnä huvittuneina tuota reliikkiä.

Äänestä
  • Osaat hyvin matkia, mutta onko asia noin? Hengellisyys tekee renesanssia ja voi aika hyvin. Samaa ei voi sanoa ateismista. Huom: Yleinen välinpitämättömyys EI ole ateismia, vaikka monet ateistit haluavat sen siihen laskea.

    Äänestä

  • Teisti kirjoitti:

    Osaat hyvin matkia, mutta onko asia noin? Hengellisyys tekee renesanssia ja voi aika hyvin. Samaa ei voi sanoa ateismista. Huom: Yleinen välinpitämättömyys EI ole ateismia, vaikka monet ateistit haluavat sen siihen laskea.

    "Luterilaisesta kirkosta erosi viime vuonna enemmän väkeä kuin koskaan aiemmin. Kirkkonsa jätti 33 043 jäsentä"

    "Kirkosta eronneiden suuri enemmistö eli noin 70 prosenttia on 20–39-vuotiaita nuoria aikuisia"

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kirkosta erosi enemmän väkeä kuin koskaan aiemmin/1135218861216

    Mutta ei tietenkään pitäisi sotkea kirkkoa ja uskontoa. Monet eroavat kirkosta juuri kirkon jämähtäneen filosofian takia ja koska heistä kirkon tarjoama uskonto ei ole sopeutunut nykyiseen aikaan.

    Kirkko kuitenkin mielletään juuri siksi yhteisöksi jonka tehtävä on tarjota uskontoa. Ja siten myöskin uskonto itsessään helposti koetaan vieraaksi, vanhaksi ja jämähtäneeksi filosofiaksi.

    Äänestä

  • Teisti kirjoitti:

    Osaat hyvin matkia, mutta onko asia noin? Hengellisyys tekee renesanssia ja voi aika hyvin. Samaa ei voi sanoa ateismista. Huom: Yleinen välinpitämättömyys EI ole ateismia, vaikka monet ateistit haluavat sen siihen laskea.

    ateismia,siinä olet oikeessa. Uskonnot ovat välinpitämättömiä kaikkia muita kohtaan,koska pitävät omaansa muita parempana...senpä tähden ateistitkin joutavat uskovien mukaan helvettiin...

    Äänestä

  • Teisti kirjoitti:

    Osaat hyvin matkia, mutta onko asia noin? Hengellisyys tekee renesanssia ja voi aika hyvin. Samaa ei voi sanoa ateismista. Huom: Yleinen välinpitämättömyys EI ole ateismia, vaikka monet ateistit haluavat sen siihen laskea.

    "Yleinen välinpitämättömyys EI ole ateismia."

    Tavallaan olet oikeassa.

    Porvoon kirkonpolttaja, kuten myös Vantaan Kaivokselan kirkon polttanut mies, olivat molemmat omalla tavallaan hyvin henkisiä ihmisiä.

    Ateistihan ei olisi lähtenyt kirkkoa polttamaan, koska hän tietää että koska jumalia ei kirkossa ole, ei niitä myöskään kirkkoja polttamalla tapeta.

    Toisaalta kirkkojen polttamatta jättäminenhän on suurta välinpitämättömyyttä, ja jos ateismi ja välinpitämättömyys eivät ole sama asia, niin ehkä ateistien sittenkin pitäisi polttaa kirkkoja?

    Äänestä

American Atheist-järjestön vuosikokoukset ovat olleet kuvaavia. Kaljuuntuneet takatukkaiset ja hieman syrjäytyneet keski-ikäiset miehet kokoontuvat. Jaellaan 60-luvun iskulausetarroja ja kerrotaan tuhmia uskontoa pilkkaavia vitsejä. Sitten hajaanutaan taas näkymättömiin ja kuulemattomiin. Mikä tahansa uusista hengellisistä liikkeistä USA:ssa on dynaamisempi ja viriilimpi kuin ateistijärjestö. Tilanne ei todellakaan näytä hyvältä ateismin kannalta. Hengellisyys voi paremmin kuin koskaan.

Äänestä
  • Jos olet lukenut historiaa laajalti, niin olet varmaan huomannut, että nämä erityyppiset näkemykset heilahtelee vuoroin esiin historian saatossa.

    1800-luvulla ilmoituksellinen uskonto nosti voimakkaasti päätään ja tänä päivänäkin meillä perhe-instituutioon liittyvissä näkemyksissä on kaikuja tuolta ajalta.

    Vaikka antiikin ajan ihmisiä ei voida suoraan kutsua ateisteiksi sanan nykyisessä merkityksessä, niin sielläkin on selkeitä ajanjaksoja jolloin korostettiin järkeä - varsinkin Ateenan kaupunkivaltiossa, jolloin sen kulttuuri oli kukkeimmillaan.

    Kun asiat ovat hyvin korostuu maallisuus ja järjenkäyttö ja kun epävarmuus lisääntyy yhteiskunnassa lisääntyy myöskin taikausko. Ihmisillä ei ole aina kykyä ymmärtää laajoja asiayhteyksiä ja yksinkertainen kaikenselittävä uskonto on tervetullut tuomaan mielenrauhaa ihmisille.

    Äänestä

  • nyt sitten niitä esimerkkejä:

    "Mikä tahansa uusista hengellisistä liikkeistä USA:ssa on dynaamisempi ja viriilimpi kuin ateistijärjestö."

    Ja minkä niistä, tai muista uskoista teisti itse kokee omakseen? Onko rohkeutta paljastaa se oma vaihtoehto, koska muutenhan nämä aloituksesi ovat vain turvanpäristelyä ateisteille:)

    Äänestä

  • SemiSeppä kirjoitti:

    Jos olet lukenut historiaa laajalti, niin olet varmaan huomannut, että nämä erityyppiset näkemykset heilahtelee vuoroin esiin historian saatossa.

    1800-luvulla ilmoituksellinen uskonto nosti voimakkaasti päätään ja tänä päivänäkin meillä perhe-instituutioon liittyvissä näkemyksissä on kaikuja tuolta ajalta.

    Vaikka antiikin ajan ihmisiä ei voida suoraan kutsua ateisteiksi sanan nykyisessä merkityksessä, niin sielläkin on selkeitä ajanjaksoja jolloin korostettiin järkeä - varsinkin Ateenan kaupunkivaltiossa, jolloin sen kulttuuri oli kukkeimmillaan.

    Kun asiat ovat hyvin korostuu maallisuus ja järjenkäyttö ja kun epävarmuus lisääntyy yhteiskunnassa lisääntyy myöskin taikausko. Ihmisillä ei ole aina kykyä ymmärtää laajoja asiayhteyksiä ja yksinkertainen kaikenselittävä uskonto on tervetullut tuomaan mielenrauhaa ihmisille.

    Myös uskonnon piirissä järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa. Ateisti ei voi omia järkeä vain itselleen!

    Äänestä

  • taas! kirjoitti:

    Myös uskonnon piirissä järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa. Ateisti ei voi omia järkeä vain itselleen!

    Uskovaisilla järjenkäyttö vain loppuu, kun tutkaillaan omaa uskoa/uskontoa.

    Ihmisen sosiaalinen toiminta on todella monimutkaista eikä tilanne tietenkään ole joko tai.

    Äänestä

  • konna kirjoitti:

    nyt sitten niitä esimerkkejä:

    "Mikä tahansa uusista hengellisistä liikkeistä USA:ssa on dynaamisempi ja viriilimpi kuin ateistijärjestö."

    Ja minkä niistä, tai muista uskoista teisti itse kokee omakseen? Onko rohkeutta paljastaa se oma vaihtoehto, koska muutenhan nämä aloituksesi ovat vain turvanpäristelyä ateisteille:)

    Ev.luttien sivuilta löyty pitkähkö artikkeli amerikkalaisten uskonnollisuudesta aina 1700-luvulta alkaen. Oikein mielenkiintoinen:
    http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/kksv/20053/ahonen.htm

    Äänestä

  • konna kirjoitti:

    nyt sitten niitä esimerkkejä:

    "Mikä tahansa uusista hengellisistä liikkeistä USA:ssa on dynaamisempi ja viriilimpi kuin ateistijärjestö."

    Ja minkä niistä, tai muista uskoista teisti itse kokee omakseen? Onko rohkeutta paljastaa se oma vaihtoehto, koska muutenhan nämä aloituksesi ovat vain turvanpäristelyä ateisteille:)

    ..samaa mieltä teistin kanssa tuosta. Pidän pienten hengellisten liikkeiden dynaamisuudesta ja kova-äänisyydestä. Ongelma on tietenkin siinä, että useimmat niistä ovat väärässä.
    Ateismi on kuollettavan tylsää ja yksinkertaista. Pieni määrä hengellisyyttä, mystiikkaa ja romantiikkaa tekee elämästä paljon siedettävämpää. Oman kokemukseni mukaan silmien auki pitäminen ja hienoinen lapsenmielisyys elämässä saavat väkisinkin uskomaan johonkin näkymättömään.

    Äänestä

  • tidian kirjoitti:

    ..samaa mieltä teistin kanssa tuosta. Pidän pienten hengellisten liikkeiden dynaamisuudesta ja kova-äänisyydestä. Ongelma on tietenkin siinä, että useimmat niistä ovat väärässä.
    Ateismi on kuollettavan tylsää ja yksinkertaista. Pieni määrä hengellisyyttä, mystiikkaa ja romantiikkaa tekee elämästä paljon siedettävämpää. Oman kokemukseni mukaan silmien auki pitäminen ja hienoinen lapsenmielisyys elämässä saavat väkisinkin uskomaan johonkin näkymättömään.

    ateisti ole kieltämässä sinua seikkailemasta uskontojen maailmoissa tai vaikka hyppimästä benji-kumilenkissä. Mitä pahaa siinä sitten on, jos ateistia ei mokomat seikkailut satu enää kiinnostamaan?

    Kannattaa muistaa, että USA:ssa on myös hyvin dynaaminen ja viriili ase- ja huumekauppa sekä muu rikollisuus. Tuskin nuo kaksi adjektiivia mitään jonkun uskonnollisen suuntauksen paremmuudesta todistaa.

    Mutta teisti taisi mennä pois, kun kysyttiin hänen omaa kantaansa. Jotkut haluavat ammentaa voimansa koko uskontojen kirjosta, vaikka se "oma juttu" olisikin vanhempaa kuin hapansuolattu silli:)

    Äänestä

  • SemiSeppä kirjoitti:

    Ev.luttien sivuilta löyty pitkähkö artikkeli amerikkalaisten uskonnollisuudesta aina 1700-luvulta alkaen. Oikein mielenkiintoinen:
    http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/kksv/20053/ahonen.htm

    Pitää perehtyä paremmin vielä, mutta vaikuttaisi siltä, että tuossa uskontaustassa on syytä heidän tolkuttomaan nationalismiinsa myös.

    Jumalan lähettiläitä, juu...

    Äänestä

  • konna kirjoitti:

    ateisti ole kieltämässä sinua seikkailemasta uskontojen maailmoissa tai vaikka hyppimästä benji-kumilenkissä. Mitä pahaa siinä sitten on, jos ateistia ei mokomat seikkailut satu enää kiinnostamaan?

    Kannattaa muistaa, että USA:ssa on myös hyvin dynaaminen ja viriili ase- ja huumekauppa sekä muu rikollisuus. Tuskin nuo kaksi adjektiivia mitään jonkun uskonnollisen suuntauksen paremmuudesta todistaa.

    Mutta teisti taisi mennä pois, kun kysyttiin hänen omaa kantaansa. Jotkut haluavat ammentaa voimansa koko uskontojen kirjosta, vaikka se "oma juttu" olisikin vanhempaa kuin hapansuolattu silli:)

    ..väittääkään että ateistit sellaista olisivat minulta kieltämässä, jos minulle vastasit. Luulen, että läiskäisisin homomaisesti poskelle sellaista ateistin retkua joka minulta rupeaisi kieltämään yhtään mitään. Paitsi jos se olisi isoisäni, vaikka taitaa hänkin olla agnostikko.

    "Mitä pahaa siinä sitten on, jos ateistia ei mokomat seikkailut satu enää kiinnostamaan?"

    Ei kai siinä mitään pahaa ole, mutta se poistaa monta värisävyä elämästä kylläkin. Asiat voi yksinkertaistaa niin pitkälle kun vaan haluaa, mutta väitän että se karsii osan totuudesta pois, koska totuus ei ole yksinkertainen. Saatan väärinkäyttää sanaa totuus.

    Ainahan kokemukset jostain mitä ei fysiikan laeilla tai muuten tieteen avulla voida todistaa ovat subjektiivisia, ja väitteet niistä pohjautuvat oikeastaan ei mihinkään, mutta itselleni on ainakin asioita tapahtunut jotka ovat vieneet hiljalleen täys-ateismista johonkin muuhun. Onneksi.
    Väitän, että ateisti sulkee helposti silmänsä myös joltain minkä olisi esim. agnostikkona nähnyt. Se jokin saattaa olla hyvin mielenkiintoista. Minulle ainoastaan tieteen sisällä ajatteleminen olisi kuin lukisin koulussa ainoastaan matematiikkaa ja fysiikkaa vuorotunnein. Turhan yksinkertaista ja hyvin tylsää.
    Johonkin uskontoon kuuluminen olisi taas sisäoppilaitoksessa asumista tiukoin säännöin ja vähäisin lukuaine-vaihtoehtoineen. Romantiikalla tarkoitan sitä, kun vertauskuvallisesti pääsee näistä kouluista totaalisesti ja kirjaimellisesti metsään. Siellä saattaa nähdä keijuja.

    Äänestä

  • taas! kirjoitti:

    Myös uskonnon piirissä järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa. Ateisti ei voi omia järkeä vain itselleen!

    järkeä vain itselleen...totta jopa suositeltavaa ettei kaikki järki valuisi vain attejen päihin ;)

    Äänestä

  • tidian kirjoitti:

    ..samaa mieltä teistin kanssa tuosta. Pidän pienten hengellisten liikkeiden dynaamisuudesta ja kova-äänisyydestä. Ongelma on tietenkin siinä, että useimmat niistä ovat väärässä.
    Ateismi on kuollettavan tylsää ja yksinkertaista. Pieni määrä hengellisyyttä, mystiikkaa ja romantiikkaa tekee elämästä paljon siedettävämpää. Oman kokemukseni mukaan silmien auki pitäminen ja hienoinen lapsenmielisyys elämässä saavat väkisinkin uskomaan johonkin näkymättömään.

    onhan paljon mystisempää,romanttisempaa ja hengellistäkin katsella vaikka Suomen kaunista luontoa...lapsenmielisesti luonnosta voi erottaa erilaisia hahmoja..peikkoja,kasvojen ja eläinten hahmoja jne. Vain mielikuvitus on rajana :)

    Äänestä

  • tidian kirjoitti:

    ..väittääkään että ateistit sellaista olisivat minulta kieltämässä, jos minulle vastasit. Luulen, että läiskäisisin homomaisesti poskelle sellaista ateistin retkua joka minulta rupeaisi kieltämään yhtään mitään. Paitsi jos se olisi isoisäni, vaikka taitaa hänkin olla agnostikko.

    "Mitä pahaa siinä sitten on, jos ateistia ei mokomat seikkailut satu enää kiinnostamaan?"

    Ei kai siinä mitään pahaa ole, mutta se poistaa monta värisävyä elämästä kylläkin. Asiat voi yksinkertaistaa niin pitkälle kun vaan haluaa, mutta väitän että se karsii osan totuudesta pois, koska totuus ei ole yksinkertainen. Saatan väärinkäyttää sanaa totuus.

    Ainahan kokemukset jostain mitä ei fysiikan laeilla tai muuten tieteen avulla voida todistaa ovat subjektiivisia, ja väitteet niistä pohjautuvat oikeastaan ei mihinkään, mutta itselleni on ainakin asioita tapahtunut jotka ovat vieneet hiljalleen täys-ateismista johonkin muuhun. Onneksi.
    Väitän, että ateisti sulkee helposti silmänsä myös joltain minkä olisi esim. agnostikkona nähnyt. Se jokin saattaa olla hyvin mielenkiintoista. Minulle ainoastaan tieteen sisällä ajatteleminen olisi kuin lukisin koulussa ainoastaan matematiikkaa ja fysiikkaa vuorotunnein. Turhan yksinkertaista ja hyvin tylsää.
    Johonkin uskontoon kuuluminen olisi taas sisäoppilaitoksessa asumista tiukoin säännöin ja vähäisin lukuaine-vaihtoehtoineen. Romantiikalla tarkoitan sitä, kun vertauskuvallisesti pääsee näistä kouluista totaalisesti ja kirjaimellisesti metsään. Siellä saattaa nähdä keijuja.

    en lukenutkaan tätä viestiä ekana...hmmm...joo ei elämän tarvi olla tasasen harmaata ja kaiken värikkään kieltämistä.

    Oppilaat ulos ja vihkot mukaan ja kynät,sitten luonnonhelmaan katsomaan kuinka luonto luo hahmojaan ja kynät sauhuumaan...paljon mielenkiintosempaa yhdessä luokassa sitten katsella millaisia havaintoja kukin teki :D ja mitä paperiin kynä piirsi...tai kirjoitti..kun ulkoa opetella jotain nenä painomusteessa :) Joskin sitäkin tarvitaan,pänttäämistä,mutta vaihtelua ei pitäisi kieltää...

    Äänestä


  • tidian kirjoitti:

    ..väittääkään että ateistit sellaista olisivat minulta kieltämässä, jos minulle vastasit. Luulen, että läiskäisisin homomaisesti poskelle sellaista ateistin retkua joka minulta rupeaisi kieltämään yhtään mitään. Paitsi jos se olisi isoisäni, vaikka taitaa hänkin olla agnostikko.

    "Mitä pahaa siinä sitten on, jos ateistia ei mokomat seikkailut satu enää kiinnostamaan?"

    Ei kai siinä mitään pahaa ole, mutta se poistaa monta värisävyä elämästä kylläkin. Asiat voi yksinkertaistaa niin pitkälle kun vaan haluaa, mutta väitän että se karsii osan totuudesta pois, koska totuus ei ole yksinkertainen. Saatan väärinkäyttää sanaa totuus.

    Ainahan kokemukset jostain mitä ei fysiikan laeilla tai muuten tieteen avulla voida todistaa ovat subjektiivisia, ja väitteet niistä pohjautuvat oikeastaan ei mihinkään, mutta itselleni on ainakin asioita tapahtunut jotka ovat vieneet hiljalleen täys-ateismista johonkin muuhun. Onneksi.
    Väitän, että ateisti sulkee helposti silmänsä myös joltain minkä olisi esim. agnostikkona nähnyt. Se jokin saattaa olla hyvin mielenkiintoista. Minulle ainoastaan tieteen sisällä ajatteleminen olisi kuin lukisin koulussa ainoastaan matematiikkaa ja fysiikkaa vuorotunnein. Turhan yksinkertaista ja hyvin tylsää.
    Johonkin uskontoon kuuluminen olisi taas sisäoppilaitoksessa asumista tiukoin säännöin ja vähäisin lukuaine-vaihtoehtoineen. Romantiikalla tarkoitan sitä, kun vertauskuvallisesti pääsee näistä kouluista totaalisesti ja kirjaimellisesti metsään. Siellä saattaa nähdä keijuja.

    Jos pystyt pitämään em. aloja ei-mielenkiintoisina, olet kyllä jäänyt paljosta paitsi.

    Mulla on todiste siitä etteivät ne ole tylsiä millään mahdollisella tavalla: http://www.mcs.surrey.ac.uk/Personal/R.Knott/Fibonacci/fibnat.html
    ja tämä: http://www.shof.msrcsites.co.uk/light.gif

    Jumala puhuu matematiikkaa.

    Äänestä

  • tidian kirjoitti:

    ..väittääkään että ateistit sellaista olisivat minulta kieltämässä, jos minulle vastasit. Luulen, että läiskäisisin homomaisesti poskelle sellaista ateistin retkua joka minulta rupeaisi kieltämään yhtään mitään. Paitsi jos se olisi isoisäni, vaikka taitaa hänkin olla agnostikko.

    "Mitä pahaa siinä sitten on, jos ateistia ei mokomat seikkailut satu enää kiinnostamaan?"

    Ei kai siinä mitään pahaa ole, mutta se poistaa monta värisävyä elämästä kylläkin. Asiat voi yksinkertaistaa niin pitkälle kun vaan haluaa, mutta väitän että se karsii osan totuudesta pois, koska totuus ei ole yksinkertainen. Saatan väärinkäyttää sanaa totuus.

    Ainahan kokemukset jostain mitä ei fysiikan laeilla tai muuten tieteen avulla voida todistaa ovat subjektiivisia, ja väitteet niistä pohjautuvat oikeastaan ei mihinkään, mutta itselleni on ainakin asioita tapahtunut jotka ovat vieneet hiljalleen täys-ateismista johonkin muuhun. Onneksi.
    Väitän, että ateisti sulkee helposti silmänsä myös joltain minkä olisi esim. agnostikkona nähnyt. Se jokin saattaa olla hyvin mielenkiintoista. Minulle ainoastaan tieteen sisällä ajatteleminen olisi kuin lukisin koulussa ainoastaan matematiikkaa ja fysiikkaa vuorotunnein. Turhan yksinkertaista ja hyvin tylsää.
    Johonkin uskontoon kuuluminen olisi taas sisäoppilaitoksessa asumista tiukoin säännöin ja vähäisin lukuaine-vaihtoehtoineen. Romantiikalla tarkoitan sitä, kun vertauskuvallisesti pääsee näistä kouluista totaalisesti ja kirjaimellisesti metsään. Siellä saattaa nähdä keijuja.

    se, että minä olen negatiivinen ateisti, eli en usko persoonalliseen (luoja)jumalaan ja se, että sinä olet agnostikko (et usko, että jumalasta voi saada tietoa) lähtökohtaisesti poistaa minulta oikeuden mielikuvitukseen?

    "Väitän, että ateisti sulkee helposti silmänsä myös joltain minkä olisi esim. agnostikkona nähnyt. Se jokin saattaa olla hyvin mielenkiintoista."

    Keijuihin en ole ottanut kantaa, mutta olen aiemmin luvannut, että palstan ensimmäistä keiju-uskovaista pyrin pitämään hyvänä. Että olisit heti sanonut olevasi sellainen!:)

    Äänestä

  • tidian kirjoitti:

    ..väittääkään että ateistit sellaista olisivat minulta kieltämässä, jos minulle vastasit. Luulen, että läiskäisisin homomaisesti poskelle sellaista ateistin retkua joka minulta rupeaisi kieltämään yhtään mitään. Paitsi jos se olisi isoisäni, vaikka taitaa hänkin olla agnostikko.

    "Mitä pahaa siinä sitten on, jos ateistia ei mokomat seikkailut satu enää kiinnostamaan?"

    Ei kai siinä mitään pahaa ole, mutta se poistaa monta värisävyä elämästä kylläkin. Asiat voi yksinkertaistaa niin pitkälle kun vaan haluaa, mutta väitän että se karsii osan totuudesta pois, koska totuus ei ole yksinkertainen. Saatan väärinkäyttää sanaa totuus.

    Ainahan kokemukset jostain mitä ei fysiikan laeilla tai muuten tieteen avulla voida todistaa ovat subjektiivisia, ja väitteet niistä pohjautuvat oikeastaan ei mihinkään, mutta itselleni on ainakin asioita tapahtunut jotka ovat vieneet hiljalleen täys-ateismista johonkin muuhun. Onneksi.
    Väitän, että ateisti sulkee helposti silmänsä myös joltain minkä olisi esim. agnostikkona nähnyt. Se jokin saattaa olla hyvin mielenkiintoista. Minulle ainoastaan tieteen sisällä ajatteleminen olisi kuin lukisin koulussa ainoastaan matematiikkaa ja fysiikkaa vuorotunnein. Turhan yksinkertaista ja hyvin tylsää.
    Johonkin uskontoon kuuluminen olisi taas sisäoppilaitoksessa asumista tiukoin säännöin ja vähäisin lukuaine-vaihtoehtoineen. Romantiikalla tarkoitan sitä, kun vertauskuvallisesti pääsee näistä kouluista totaalisesti ja kirjaimellisesti metsään. Siellä saattaa nähdä keijuja.

    "Ei kai siinä mitään pahaa ole, mutta se poistaa monta värisävyä elämästä kylläkin."

    Värisävyjen saavuttamiseksi ei tarvita uskontoja. Maailma on niin täynnä mielenkiintoisia asioita, että uskonnot on vain kärpäsen paska niiden rinnalla.

    "Turhan yksinkertaista ja hyvin tylsää."

    Et taida matematiikasta ja fysiikasta paljonkaan ymmärtää. Ne voivat olla monella tavalla paljon kummallisempia ja mystisempiä kuin mitkään tähän mennessä esitellyt uskonnot.

    Äänestä

Joku on lukenut ilmeisesti McGrathin hölynpölyä. Ehkä antiteismi ja valtiollinen ateismin korostaminen ovat vanhanaikaista, mutta tosiasiahan on se, että ateismi ja sekularisaatio on suhteessa kasvanut nopeammin kuin mikään uskonto. McGrath ensin määrittelee väärin ateismin, sitten hän kikkailee muka hienoilla termeillä modernismi ja postmodernismi ja sitten hän tekee ennusteen, että ateismin ehtoo on saapunut, mutta faktat kertoo aivan muuta kuin McGrathin luulot.

Äänestä
  • Taas tuli esille ateistien taipumus luvattomaan ekspansioon. Sekularisaatio ei ole suinkaan samaa kuin ateismin leviäminen. Välipitämättömyys tai penseys jotain kohtaan ei tarkoita sen tarkoituksellista tai aktiivista vastustamista. EVVK-väki ei välitä ateismista tuon "taivaallista", vai mitä?

    Äänestä


  • Teisti kirjoitti:

    Taas tuli esille ateistien taipumus luvattomaan ekspansioon. Sekularisaatio ei ole suinkaan samaa kuin ateismin leviäminen. Välipitämättömyys tai penseys jotain kohtaan ei tarkoita sen tarkoituksellista tai aktiivista vastustamista. EVVK-väki ei välitä ateismista tuon "taivaallista", vai mitä?

    EVVK-väki ei myöskään välitä teismistä. Se voitaisiin luokitella ignostismiksi ja se on uskonnottomuutta.. Tiesithän myös että sekularisaatio tarkoittaa kirkon ja valtion eron lisäksi maallistumista. Mutta myös sen lisäksi itse ateismi leviää, katso vaikka Ruotsin, Britannian ja Ranskan prosenttimääriä. Suomessa kaikki tulee aina jälkijunassa, se on nähty jo ennenkin (mm. homojen oikeuksissa..).

    Se että kirkko muuttaa vanhanaikaisia ja syrjiviä näkemyksiään yleisen mielipiteen mukaan ei tee siitä yhtään sen todenpaa. Taitaa vain osoittaa, että sen on PAKKO muuttaa niitä; ihmiset eivät ole enää niin ahdasmielisiä. Osoittaa myös että moraali ei tule heidän kirjasistaan. Varmaan kohta tulee sekin päivä että kirkko hyväksyy näkemyksen, että kaikki uskonnot vie taivaaseen..
    Ateistit voivat kritisoida kirkkoa muutenkin kuin menneisyyden perusteella ja tiede tekee jumalien tilan edelleen ahtaammaksi.

    Ja siksi että jokin on kovin "in" ei tee siitä totta, vai onko sinusta newage totta siksi että se on suosittua..Tai meediot. Myöskään jokin hengellisen tarve ei tee siitä totta. Edelleen joku on varmaan sinulle jo sanonut; ateititkin voivat olla hengellisiä.

    Ateismi ei ole suvaitsematonta, paitsi jos laskee sen suvaitsemattomuudeksi, että me keskustellaan näkemyksistä ja uskalletaan antaa vaihtoehtoisia todellisuuskäsityksiä.. En usko että kukaan ateisti menettää yöuniaan sen takia että olet teisti, tai hermojaan, meitä ei kiinnosta NIIN paljon. Usko mihin lystäät, mun puolest, kunhan et tee mitään haittaa.

    Äänestä

  • Teisti kirjoitti:

    Taas tuli esille ateistien taipumus luvattomaan ekspansioon. Sekularisaatio ei ole suinkaan samaa kuin ateismin leviäminen. Välipitämättömyys tai penseys jotain kohtaan ei tarkoita sen tarkoituksellista tai aktiivista vastustamista. EVVK-väki ei välitä ateismista tuon "taivaallista", vai mitä?

    "Sekularisaatio ei ole suinkaan samaa kuin ateismin leviäminen."

    En sellaista väittänytkään.

    "Välipitämättömyys tai penseys jotain kohtaan ei tarkoita sen tarkoituksellista tai aktiivista vastustamista."

    Niin ja ateismi ei ole tarkoituksellista tai aktiivista vastustamista.

    "EVVK-väki ei välitä ateismista tuon "taivaallista", vai mitä?"

    Ateisti voi olla vaikka sitä mitenkään erityisesti ilmaisekaan.

    Äänestä

Moro.

Oli oikein naseva ja osuva teksti. Nämä palstan teini(wannabe)ateistit eivät vain tajua, että todellinen älykkyys ja lahjakkuus valitsee todellakin jonkun muun elämänkatsomuksen kuin ateismin. Mm. "profeetat" Kari Enqvist ja Richard Dawkins ovat oman sokeutensa ja tietämättömyytensä uskonnon suhteen todistaneet jo monia kertoja.

Nykyään kysymys on siitä, minkälaisia uskonnollisia muotoja jää elämään. Tässä olisi kovan luokan uskonnon tutkimisen paikka.

Toivottavasti elämään jäävät uskonnolliset näkemykset ovat terveitä!

Äänestä
  • "Toivottavasti elämään jäävät uskonnolliset näkemykset ovat terveitä! "

    ...ja kaikki muut uskonnolliset näkemykset kuin sinun, ovat sairaita...

    Äänestä

  • "Nämä palstan teini(wannabe)ateistit eivät vain tajua, että todellinen älykkyys ja lahjakkuus valitsee todellakin jonkun muun elämänkatsomuksen kuin ateismin."

    Mikähän se mahtaisi olla ja mitä sinä tarkoitat ateismilla?

    Mikä ateismissa estää älykkyyden ja lahjakkuuden?

    Äänestä

  • Tulipahan taas tyhjä ja perusteeton väite ilman mitään tarkempia yksilöintejä tai perusteita.
    Siis niin surullisen tyypillistä hihhuliviestintää.

    "todellinen älykkyys ja lahjakkuus valitsee todellakin jonkun muun elämänkatsomuksen kuin ateismin"

    Ihanko noin? Ja ne esimerkit ja lähteet?

    Katsotaanpas vähän tosiasioita:
    Nature-lehti esitti tutkimuksen jonka mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä eli huippututkijoista on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
    (Nature 394:313, 2001)

    Äänestä

  • erimielinen kirjoitti:

    Tulipahan taas tyhjä ja perusteeton väite ilman mitään tarkempia yksilöintejä tai perusteita.
    Siis niin surullisen tyypillistä hihhuliviestintää.

    "todellinen älykkyys ja lahjakkuus valitsee todellakin jonkun muun elämänkatsomuksen kuin ateismin"

    Ihanko noin? Ja ne esimerkit ja lähteet?

    Katsotaanpas vähän tosiasioita:
    Nature-lehti esitti tutkimuksen jonka mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä eli huippututkijoista on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
    (Nature 394:313, 2001)

    No joo.
    Akateemiset huippututkijat täyttävät kyllä kriteerit "älykkyys ja lahjakkuus" suppeassa mielessä väkisinkin. MUTTA todellista älykkyyttä ja lahjakkuutta huippututkijuus/professorius ei välttämättä indikoi. Huipputiedemies saattaapi olla sosiaalisesti vaikkapa kuinka lahjaton. Esim. lähellä autismia, joka ymmärtää omasta alastaan kaiken.....

    Äänestä

  • Samanmielinen kirjoitti:

    No joo.
    Akateemiset huippututkijat täyttävät kyllä kriteerit "älykkyys ja lahjakkuus" suppeassa mielessä väkisinkin. MUTTA todellista älykkyyttä ja lahjakkuutta huippututkijuus/professorius ei välttämättä indikoi. Huipputiedemies saattaapi olla sosiaalisesti vaikkapa kuinka lahjaton. Esim. lähellä autismia, joka ymmärtää omasta alastaan kaiken.....

    "MUTTA todellista älykkyyttä ja lahjakkuutta huippututkijuus/professorius"...

    Mitä on todellinen älykkyys ja lahjakkuus? Sitä, että uskoo Jumalaan vai?

    Äänestä

ateismin suosio kasvamassa vai vähenemässä, jumalaa ja mitään taivaan valtakuntaa ei ole olemassa.
lörpötä mitä lörpötät, niihin uskominen on samaa itsepetosta kuin aina ennenkin.

Äänestä

Nyt kukkivat kaikki kukat.

HARD ROCK HALLELUJA!

"Keeper of the seven keys" (Helloween) soi taustalla.

Äänestä

Että vanhanaikaisuudesta puhuu henkilö, joka itse uskoo ikivanhaan vuohipaimenten kansantaruun, jonka parasta ennen -päivämäärä umpeutui jo vähintään 1500 vuotta sitten...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Teisti kirjoitti:

Ateismin suurin nousu ajoittui 1800-luvun lopun tieteellisen maailmankuvan nopeaan yleistymiseen. Sitä aikaa aina i970-luvule asti tavataan kutsua modernismiksi. Sen jälkeistä aikaa kutsutaan usein postmoderniksi. Modernismi otti aiemman kirkon tehtävän yleisenä auktoriteettina, joka tuomitsi esim. uskovaiset ja hengellisyyden oudoksi "toiseudeksi". Tilanne muuttui kuitenkin 1970-luvulla radikaalisti. Postmoderni on suvaitsevainen pluralistinen maailmankuva. Nykyajattelijat tumitsevat modernismin ahdasmielisyyden samala tavoin kuin aiemman kirkon vastaavan. Ateismi edustaa tyypillistä modernismia suvaitsemattomuudessaan. Ateisti on vähän kuin vanha kulahtanut hippi, joka toistaa ajastaan jälkeen jäänyttä filosofiaansa. Hän ei millään enää tavoita nuorison suuria massoja, vaan nuoret katsovat lähinnä huvittuneina tuota reliikkiä. Hengellisyys sen sijaan on tullut selvästi takaisin. Siis uushengellisyys, joka on raikkaan suvaitsevaa ja moninaista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu