Hirvakselta avoimesti kysyn
tekis mieli kysäistä Uskova_1:ltäkin
nää kysymykset on teille vain
Kaiketi rukoilet - bönistelet niinkuin ne tapaavat sanoa?
Mikä nimi silloin, maistuu kielellä ja sisimmässä
Jeesusko on lähin, tai Isä vaiko Pyhä Henki
Entä kiroatko koskaan ketään - siunaatko vain?
Ihanko 7 kertaa 70 armahdat, kivut unohtaen
annat vain asiain ottaa mittaa, koetella toisensa
Käsketkö joskus Jeesuksen nimessä?
Niinkuin Pietari ties kuinka usein harrasti tehdä
J.Nasaretilaisen nimessä ... nouse siitä, astu eteenpäin
Rukouskielessä, niinkuin ne sanovat, onko sulla?
Rakkaampia nimiä huulilla, paremmin ehkä toimivia
vaikkapa: Herra Sebaot, Israelin Jumala, Kaikkivaltias
Kovin utelias olen; tahdon tietää, mitä tosi
Herran palvelija silloin tekee tai aattelee
kun taivas hiljaa, polku hukassa ja vierillä hyllyvä suo.
Hirvakselta avoimesti kysyn
7
255
Vastaukset
- Hän EI kuulu
sinun ja Uskova yhden iankaikkisen piinan kannattajiin, vaan tietää että Jumala on OIKEUDENMUKAINEN siinäkin, ja maksaa kullekkin vain tekojensa mukaan, kuten tervejärkinen sen raamatustakin voi lukea. Tajuaahan sen jo tyhmempikin, ettei Jumala ole mikään sadisti, vaan rakastava Isä!
- höpötät??
Tuo kysymys oli suunnilleen samaa kaliiperia kuin joku kysyy että "oletkos jo lakannut hakkaamasta vaimoasi"... vaikkei toinen ole vaimoaa edes hakannut..
Hirvas on ymmärtänyt sellaisia asioita joista sinulla Antti ei tunnu olevan aavistustakaan, vaikka ne ovat niin yksinkertaisia asioita että lapsikin ne ymmärtää..Juuri siksihän kysyn ja suoraan kysyn - ilman sinua välikätenä - Hirvakselta sekä myös Uskova_1:ltä, kun arvostan noiden Jumalan ihmisten käsityksiä suuresti.
Kiinnostaa mahdollinen kasvu omalla kohdalla niissä mainitsemissani asioissa - SIKSI kysyn.
En tiedä, josko edes on mitään tuon tärkeämpiä asioita.
Se, rukoileeko Jeesusta, Isää vaiko Pyhää Henkeä tai onko jokin muu nimitys tullut rakkaammaksi, se on niin henkilökohtainen asia minun mielestäni, että en suinkaan ajattele ryhtyä arvioimaan tai arvostelemaan vastauksia. Sitten kun ne saan.
Hyvä on vaihtaa kokemuksia ja tuntemuksia hengellisissä asioissa yleensäkin. Minua ei mitenkään kiehdo vastakkainasettelut.
Olen sellainen "rakentakaamme yhdessä" -tyyppi.
- hirvas
lyhyesti.
Rukoukset Isälle, ja jos anon jotakin, sen osoitan Jumalalle Jeesuksen kautta.
Tietysti joskus "vanha Aatami" saattaa nostaa päätään, mutta ei minulla ole syytä kirota ketään - paitsi perkelettä.
No sielunvihollista pitää komentaa Jeesuksen nimessä, tottapahan sitten jättää rauhaan.
Näin lyhyesti.Kiitos hyvästä vastauksesta!
Ihan kattavahan se oli itse asiassa.
On vaan niin, että kysymykset usein joudutaan
laatimaan kovin monimuotoisiksi.
Silti vastaus on lyhyt ja PAREMPI niin.
Meinasi mennä kysymyksesi ohi, kun oli tuo Hirvas osoitteena.
Yleensä rukoilen Isää Jeesuksen Kristuksen nimessä tai sitten Jeesusta.
Raamatun mukaanhan uskovakaan ihminen ei voi lähestyä Isää suoraan, koska hänessä on vielä tuo syntinen liha ja Jumala vihaa syntiä. Isää ei voi edes kiittää ilman, että se menee Jeesuksen kautta "Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät." (Heb 13:15)
Isä katsoo meitä uskovia Jeesuksen läpi, Niinpä meidän rukouksemme ja kiitoksemme menevät Kristuksen kautta Hänelle ja silloin rukoukset saapuvat Isälle niinkuin kristus itse pyytäisi niitä synnittömänä Jumalan poikana. Niinpä me saamme hyväksemme Kristuksen ansaitseman mielisuosion, jonka Hän ansaitsi meidän puolestamme.
Mutta elämänsä aikana voi päästä niin täydelliseen yhteyteen Jumalan kanssa, että voi rukoilla suoraan Isää: "Sinä päivänä te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne; sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden että te olette minua rakastaneet ja uskoneet minun lähteneen Jumalan tyköä." (Joh 16:26-27) Mutta tuota minä en ainakaan itsestäni vielä uskalla sanoa, ehkäpä vielä joskus.
Heittelen myös huudahduksenomaisia rukouksia ihan minkä touhun keskellä tahansa.
Usein vain seurustelen Jeesuksen kanssa eli vietän yhteistä aikaa ja siinä ei niin välttämättä sanoja ole mukana ollenkaan, vaan yhteisyyttä ja ystävyyttä, rakkautta sanoisin, jollei sitä sanaa niin tällä palstalla väärin käytettäisi. Joskus jopa Pyhällä Hengellä täyttymistä lämpimänä taivastuntemuksena.
En kiroa muuta kuin pahoja henkiä lähettämällä ne meren syvyyteen Jeesuksen Kristuksen nimessä sidottuina, etteivät voi takaisin tulla (siksi myös paastoan silloin tällöin Mark 9:29). Avainten valta on sitten erikseen, jota voi käyttää paatuneisiin ihmisiin, mutta en muista olenko sitä toistaiseksi käyttänyt (Matt 18:18).
Katkeruus on kadottava synti, koska niinkuin me annamme anteeksi niin Jumalakin antaa meille anteeksi. Katkeruudesta olen joutunut tekemään parannusta uskossaoloaikanani, kun sain opetuksen oikein kantapään kautta, joten olen sitä oppinut valvomaan ja tekemään vilkkaasti parannusta aina kun siihen huomaan langenneeni.
Minulla ei ole parantamisen armolahjaa, mutta olen rukoillut sairaiden puolesta silloin tällöin ja jotkut ovat parantuneet. En ole käskenyt.
Nimistä - Isä, Jeesus, Jeesus Kristus - nuo yleensä. Kielillä rukoilen kyllä, mutta hyvin harvoin saan selityksen siihen, eli rukoilen vain yksin ollessa.
Niin ahdistushan tulee aina omasta synnistä. Harvemmin kauan uskossa olleena ja kaitaa tietä kulkeneena selkeistä Raamatussa mainituista synneistä, vaan siitä että ei ole seurannut johdatusta, tuota tuulen hyminänä juuri ja juuri kuultavaa (paitsi että minä en kuule vaan näen kirjoitettuna tekstinä) Pyhän Hengen ääntä.
Tai sitten on uskonut ihmistä enemmän kuin Jumalaa. Ei välttämättä graavilla tavalla sitä, mitä hän sanoo (nuo pahojen rutiinisyyllistykset: sinussa ei ole lainkaan rakkautta, ei saa tuomita tms), vaan sitä mitä syyllistävää ilmapiiriä hänestä erittyy hänen omien syntiensä takia ja alkaa sitten luulla itsellään olevan jotain pielessä. Ja tuo ei olekaan niin viaton synti kuin äkkiseltään voisi ajatella (syyllistyminen väärin toisten synneistä, ikäänkuin se olisikin toisen syytä), vaan se on epäjumalanpalvelusta; uskoa jotain muuta tahoa enemmän kuin Jumalaa.
No noista juttua riittäisi, mutta oliko tässä vastausta tälle yölle.Se oli aivan yllättävän hyvä ja seikkaperäinen sekä avoin tilitys suhteesta ikiaikojen Jumalaan. Amen.
Minun kohdallani on varsinainen ja systemaattinen rukoileminen jäänyt vähiin valitettavasti. enemmän on sellaista rupattelua. Ehkä liiankin tutunomaista keskustelua. Ajattelen mielessäni ja sydämessäni sen tunnenkin, että Jumala on kuin täydellinen isä.
Juoruilen mieluummin Isälle kuin foorumille tai ihmisille yleensäkin. Kiukuttelun suhteen on samoin asian laita. Usein rukouksessa vetoan siihen, että tässähän on kyse Sinun asiastasi eikä minun.
Jeesus-nimen koen enemmänkin palvelunimenä. Jeesuksen nimessä saatan mm. koettaa käskeä esteiden poistua, kun tämä nettikin takkuilee tai suomi24Keskusteku niin, ettei viesti sitten millän meinaa mennä perille asti.
En nykyisin osaa erottaa Pyhää henkeä, Kristusta ja Isää toisistaan. Vaan koen nuo kaikki nimitykset Isäksi.
Ja onhan se niinkin, että Isä on Isä jo sillä perusteella, että raamatun mukaan Aadamin isä oli Jumala. Pyhä Henki uudestisynnytti Jeesuksen udeksitekevällä sanalla, joten koska ollaan Pengestä syntyneitä - Pyhä Henki on isämme.
Entä Jeesus? Olemmehan Hänen kansa veljiään ja kanssasisariaan, joten meillä on yhteinen isä,
voidaan toki sanoa. Mutta on hän Isäkin, sillä jo profeetta antoi Hänelle myös nimen: Iankaikkinen Isä.
Jes 9:6
6 (9:5) Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. [Jer. 32:19; Sak. 9:10; Luuk. 2:11].
' ' ' ' ' ''''''''
Liiankin usein en tiedä, miten suhtautua henkilöön, tilanteeseen tai asiaan.
Silloin ajattelen sydämen yksinkeraisuudessa:
miten täydellisen hyvä isä menettelisi.
Ennen päättelin, että pitää vain tehdä parhaansa. Nykyisin lisäisin siihen perään: ei kuitenkaan pidä luulla tekevänsä parhaansa.
Niinpä rakastan erityisesti seuraavia Sanan kohtia:
Ps. 127:1
Matkalaulu. Salomon psalmi. Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo. [Ps. 121:3,4]
Ps. 127:2
Turhaan te nousette varhain, turhaan valvotte myöhään ja raadatte leipänne tähden. Yhtä lailla Herra antaa omilleen, vaikka he nukkuisivat. [Sananl. 10:22]
Ps. 4:4
(4:5) Vaviskaa, älkääkä syntiä tehkö. Puhukaa sydämissänne vuoteillanne ja olkaa hiljaa. Sela
Vaikka takanapäin on teologiaa; raamattuopistoa, raamattukoulua, kirjekurssia ja muuta - CBSI-raamatturyhmässä olen par'aikaa - niin Jumala on tällä foorumilla asioidessani näyttänyt minulle Sanansa syvyyksiä enemmän kuin ennen yhteensä.
Jobin kirjaa selitetään taas Deissä. Aloitin taannoin Dein kuuntelemisen juuri Jobin "ansiosta". Mulle alkoi aueta tuo uskonvanhurskaauden oppikirja ollessani
menestysteologisessa raamattukoulussa.
Siellä väitettiin, että Jobilla oli omavanhurskauden synti. Näin toisin ja Herra on osoittanut minulle, että tulikin nähdä toisin.
Kun itse määrittelemäni aiheen vierestä menee, niin menköön lisääkin. Peter Youngrenin opetuksesa pidän kovasti. Etenkin siitä, kun hän KANNATTAJILLEEN rohkenee vakuuttaa:
"Vakiia et loppuelämäsi aikana milloinkaan antaisi mitään Herralle - silti Hän on luvannut pitää sinusta huolen!"
Mutta kiitos Sinulle sinun vastauksestasi!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad1001723- 551123
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että4381104- 1701023
- 58811
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän126782- 83730
- 51708
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38675- 57671
