Tuttavani soitti hiippakuntajuhlista, että isä Jan oli niissä mukana. Kuulemma piispan kanssa oltaisiin tehty sovinto. Enempää en tiedä koska meidän perheemme boikotoi juhlaa.
Isä Janin viiden vuoden maastakarkoitus on ollut piispan mielivaltaisen hallintopolitiikassa kuin jäävuoren huippu. Mitään ei ole perusteltu ja ilmeisesti ei nytkään perustella (mahdollista) muutosta millään tavalla.
Kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään isä Janista, niin rakas kuin hän meille ja monille muille onkin. Hiippakunnassamme ei keskustella, pastoraalineuvosto ei kokoonnu, kuuden vuoden jälkeenkään piispa ei osaa suomea, ruotsista hän ei välitäkään (kuten Ajatteleva katolilainen aika ajoin muistuttaa), puolalaistamispolitiikka on arkipäivää...
Jos piispa kuvittelee, että isä Janin paluu kotimaahansa Suomeen ratkaisisi kaiken, hän erehtyy. Samoin erehtyvät ne, jotka luulevat kaiken muuttuvan hänen mahdollisen paluunsa ansiosta. Se voi parantaa hiippakuntamme akuutin sairastilan. Krooninen sairastila sen sijaan tulee jatkumaan - ja samoin tulee protestimme.
Isä Janin viiden vuoden maastakarkoitus on ollut piispan mielivaltaisen hallintopolitiikassa kuin jäävuoren huippu. Mitään ei ole perusteltu ja ilmeisesti ei nytkään perustella (mahdollista) muutosta millään tavalla.
Kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään isä Janista, niin rakas kuin hän meille ja monille muille onkin. Hiippakunnassamme ei keskustella, pastoraalineuvosto ei kokoonnu, kuuden vuoden jälkeenkään piispa ei osaa suomea, ruotsista hän ei välitäkään (kuten Ajatteleva katolilainen aika ajoin muistuttaa), puolalaistamispolitiikka on arkipäivää...
Jos piispa kuvittelee, että isä Janin paluu kotimaahansa Suomeen ratkaisisi kaiken, hän erehtyy. Samoin erehtyvät ne, jotka luulevat kaiken muuttuvan hänen mahdollisen paluunsa ansiosta. Se voi parantaa hiippakuntamme akuutin sairastilan. Krooninen sairastila sen sijaan tulee jatkumaan - ja samoin tulee protestimme.
Vastaukset 160
Vanhimmat
” Jos piispa kuvittelee, että isä Janin paluu kotimaahansa Suomeen ratkaisisi kaiken, hän erehtyy. Samoin erehtyvät ne, jotka luulevat kaiken muuttuvan hänen mahdollisen paluunsa ansiosta. Se voi parantaa hiippakuntamme akuutin sairastilan. Krooninen sairastila sen sijaan tulee jatkumaan - ja samoin tulee protestimme.”
Ei isä Jan ole ainakaan omien sanojensa mukaan palaamassa Suomeen. Hän on yli 70 vuoden ikäinen enkä oikein jaksa uskoa, että hiippakunnassamme olisi paikka hänelle. Hän voi vapaasti vierailla täällä ja hoitaa sakramenttien annon, mutta vakituista paikkaa hänelle ei varmaankaan järjesty. En tiedä olenko täysin väärässä, mutta herää kysymys, haluavatko SCJ:n muut papit hänet takaisin Suomeen työskentelemään? Itse en usko, että mikään tulee muuttumaan.
"En tiedä olenko täysin väärässä, mutta herää kysymys, haluavatko SCJ:n muut papit hänet takaisin Suomeen työskentelemään? Itse en usko, että mikään tulee muuttumaan."
Olen itse ajatellut koko ajan samaa.
ja täysin vastoin tahtoani joudun liittymään tähän "mollipitoiseen" seuraan. Dekreetin peruminen oli vasta ensimmäinen askel, toinen taas, joka käsittelisi papiston yhteistyökykyä, olisi yhtä tärkeä liike ja - kuten tiedämme - on suuri kysymysmerkki. Kolmanneksi, isä Jan ei voi noin vain sanoa hollantilaisille, joiden parissa hänellä on jo oma "työkenttä", että heippa vaan, menen takaisin Suomeen.
Heikolta näyttää.
Tässä uudessa tilanteessa itse kunkin kannattaisi kysyä itseltään kenestä tai mistä johtuu se, että isä Jan pääsee (mahdollisesti) palaamaan vasta nyt ja että olisiko kannattanut tehdä jotakin toisin tai peräti jättää tekemättä. Kunhan nyt vain ajattelen...
Kysellähän voi, mutta vastausta on mahdotonta saada. Ehkä isä Jan ei päsisi palaamaan koskaan, ellei hänen asiaansa olisi täällä tuotu julkisuuteen sillä tavoin kuin tehtiin. Pitäisin tätä todennäköisenä.
Isä Jan on saanut luvan palata Suomeen, pappina. Stelliksessä oli alttari täynnä pappeja; myös isä Jan oli siellä.
Juhlissa oli birgittalaisten mukaan läsnä n. 550 osallistujaa ja ilmoittautujia oli sata vähemmän, eli porukkaa tuli viime tipassa. Olisiko suotuisa sää vaikuttanut asiaan?
Etkö voisi, sveitsiläinen, jo hieman lopettaa nuo katkeruutta pursuavat valituksesi. Ja mitä tulee usein käytettyyn fraasiin "jos piispa kuvittelee...", niin oletko ajatellut, että ne kuvittelut ovat sinun pääsi sisällä. Et voi tietää, mitä piispa kuvittelee.
Ole iloinen, että isä Jan palaa niin halutessaan takaisin. Sitähän sinä olet halunnut. Nyt voisi jo valitusvirret loppua! Kiitos.
Vaikka Vat2 vähensikin lamentaatioiden määrää, sinä se olet taas lisännyt niitä runsaasti.
Kun tykkäät vanhasta meiningistä, niin tervetuloa vanhaan messuun lokakuun alussa! Valitettavasti emme voi viettää tenebrae palveluksia vanhaan malliin.
Tämän keskustelun aiheena on isä Jan, ei vanha messu.
Kommentoin sveitsiläisen lamentatiivista otetta.
Tulee niin synkeä ja raskasmielinen olo.
Saahan sitä vähän mainostaa ja toivottaa tervetulleeksi :-)
Ei ole kuin 1 pyhä Isä. Kaikki muut ovat tekopyhiä.
Ilmoitus, että piispan dekreetti on peruttu, ei sinänsä kerro meille mitään. Koko asiasta (=Janin ja monen hiippakuntalaisen viiden vuoden kärsimys)jää käsitys, että piispa haluaa taas kerran osoittautua omnipotentiksi: han langettaa tuomionsa ja hän peruttaa tuomiot, mahdollisia syitä selittämättä. Onko piispamme ollut KGB:n koulussa vai onko hän oppinut katolista katekismusta? Hänen pitäisi muistaa, ettei saa anteeksi, ellei kaatuu tekojaan!
Olet oikeassa, Ranskalainen. Ei luottamusta saa noin vain takaisin. Se on piispan osalta mennyt. Isä Janin paluu voi olla taas kerran piispan taholta vain osoitus hänen yksinvallastaan.
Mihin ovat muuten kadonneet ne "vakavat syyt", jotka tähän asti estivät isä Jan elämisen Suomessa? Vai oliko niitä olemassa ollenkaan?
Ottakaa nyt hyvät ihmiset järki käteen. Omnipotentti on vain Jumala. Kaikilla piispoilla on kanonisen lain mukainen valta hiippakunnassaan. Voisitteko astua vihdoinkin rauhan ja sovinnon tielle? Mitä teitä hyödyttää kauna, katkeruus ja anteeksiantamattomuus? En voi ymmärtää. "Autuaita ovat rauhan tekijät", lausui jo Jeesus. Se rauha alkaa hiljentymällä sydän avoinna Jumalan edessä. Rauha ja syntien anteeksiantamus omaan sydämeen Kristuksen edessä. Sen jälkeen omaan perheeseen, työyhteisöön, seurakuntaelämään jne.
Tänään Marian kirkolla piispa itse messun lopussa kertoi Isä Jan -asiasta. Molemmat ovat antaneet toisilleen anteeksi ja piispa pyysi anteeksi sitä tuskaa, jota on isä Janille aiheuttanut. He ovat sopineet välinsä ja varmasti katuneet tahollaan. Ilmoituksen lopuksi ihmiset taputtivat innokkaasti ja pitkään.
Tehkäämme ensin sovinto Jumalan kanssa niin olemme kykeneviä ja halukkaita tekemään sovinto myös lähimmäistemme kanssa. Muuta tietä ei ole!
...näyttää nollalta Suomen katolisessa hiippakunnassa. Piispa on näköjään pyytänyt anteeksi sitä tuskaa, jota on isä Janille aiheuttanut. Entä hiippakuntalaiset, joilta on riistetty oikeus tietämiseen, dialogiin, avoimuuteen ja vaikuttamiseen hiippakunnan hallinnossa?
Jos piispa todella ymmärtää olleensa väärässä (eikä anteeksipyyntö tullut vain pakon edestä), hänen pitäisi kutsua koolle eri seurakuntien maallikkoedustajat (mukaan lukien "entiset" edustajat)ja pohtia tulevaisuutta heidän kanssaan.
Maallikot eivät ole ennenkään osallistuneet hiippakunnan hallintoon! Vai että pitäisi "kutsua koolle maallikkoedustajat ja pohtia tulevaisuutta heidän kanssaan". Sano, missä maassa ja hiippakunnassa näin tehdään? Veikkaan ettei missään. Jokainen maallikko voi keskustella henkilökohtaisesti (tai kirjeitse, emaililla) pappiensa, kirkkoherrojensa ja piispansa kanssa. Minulle piispa ainakin on vastannut, kun näin olen tehnyt.
Papit tietävät paremmin ruohonjuuritasolla seurakuntalaistensa toiveet, pettymykset jne., joten käänny heidän puoleensa. Voithan pyytää, että haluamasi asia otetaan pappien kokouksissa esille tms. Heidän kauttaan voi yrittää viestiä asioita myös piispalle, vaikka luulenkin, etteivät he halua olla jokaisen seurakuntalaisen juoksupoikia, vaan kehottavat ottamaan itse yhteyttä piispaan. Tämä on vain veikkaukseni.
Jos piispa ja isä Jan tekevät sovinnon, minun perheeni ei ole sen sovinnon osapuoli eikä meillä ole oikeastaan mitään tekemistä koko asian kanssa.
"Kaikilla piispoilla on kanonisen lain mukainen valta hiippakunnassaan."
Tämän olemme oppineet juurta jaksaen viimeisten kuuden vuoden aikana.
"Tänään Marian kirkolla piispa itse messun lopussa kertoi Isä Jan -asiasta. Molemmat ovat antaneet toisilleen anteeksi ja piispa pyysi anteeksi sitä tuskaa, jota on isä Janille aiheuttanut. He ovat sopineet välinsä ja varmasti katuneet tahollaan. Ilmoituksen lopuksi ihmiset taputtivat innokkaasti ja pitkään."
Oi kun liikuttavaa. Miksi sitten piispa ei suostunut sovintoon jo viisi vuotta sitten? Saanko arvata, että koko sovintoon piispa itse on PAKOTETTU mahdollisesti Vatikaanin tai Katkirkon kardinaalikirjeiden ansiosta.
Valtaako hamuat? Valtaa vaikuttaa? Mene sitä reittiä vaikuttamaan kun muutkin kirkon työntekijät. Voit päästä johtamaankin jos valitset seminaarin ja veljeskunnan oikein. Jos tämä ei ole sinulle mahdollista, tulisi se sinun jo hoksata. Ei Vat2 ajatus maallikkojen vaikutusmahdollisuudesta tarkoittanut sitä, että hiippakunnan hoito ja vastuu jätetään heille.
Pysytään me vaan lampaina.
Tuntuu jotenkin lohduttavalta kuulla, että ihmisten välillä on johdossa skismaa myös toisessa katolisessa kirkossa. Niin on meilläkin :)
Vielä me kerran olemme taas kaikki yhtä ja samaa katolista ja apostolista kirkkoa - ellemme Paavin alaisuudessa niin sitten vähän myöhemmin sen Herran alaisuudessa, jota Pyhä Isäkin vain edustaa. Minusta Pyhä Isä olisi kuitenkin monta kertaa Putinia parempi mies ortodoksisen kirkonkin johtoon :D
Luoja siunatkoon teitä lännen katoliset veljemme.
Olen samaa mieltä Sveitsiläisen kanssa siitä, että isä Jan paluun ansiosta meillä on vain yksi ongelma vähemmän. Minun tilanteeni kannalta pahin ongelmista on se, että meidät ruotsinkieliset on unohdettu. Emme pysty kommunikoimaan piispan kanssa eikä piispa halua viettää edes messua äidinkielellämme.
Olisiko niin, että piispa taas kerran ja vain tahtoi näyttää valtansa? Kun hän ei tahdo, isä Jan ei palaa. Kun hän tahtoo, isä Jan palaa.
” Olisiko niin, että piispa taas kerran ja vain tahtoi näyttää valtansa? Kun hän ei tahdo, isä Jan ei palaa. Kun hän tahtoo, isä Jan palaa.”
En usko, että isä Janin Suomeen paluu on kiinni piispasta. Näin jälkikäteen ajateltuna, ihmetyttää isä Janin kanssa vuosia Suomessa työskennelleiden saman sääntökunnan pappien passiivisuus asiassa. Keskinäiset suhteet eivät taidakaan olla kovin hyvät tässä yhteisössä. Piispa oli kuulemani mukaan hyväksymässä veli Mikon sääntökunnan papiksi, mutta toiset papit yhtä lukuun ottamatta sen sijaan eivät. Tänne sijoituttuaan on uuden ihmisen, siis piispan, ajatuksia ja tekoja ollut vanhempien ”konkareiden” helppo ohjailla.
Ihmisiähän papitkin ovat ja tällaisessa yhteisössä on kilpailu varmasti yhtä kovaa kuin missä tahansa yrityksessä.
Viiden vuoden kuluttua olemme varmasti ainakin viisi vuotta vanhempia, toivottavasti myös viisaampia ja tietäväisempiä.
Olettaisin pikemminkin, että saimme nähdä sen, että piispankin valta on rajallinen. Olen käsittänyt, että jotkut ulkomaalaiset vieraat eivät olisi osallistuneet juhlaan, jos isä Jan ei olisi saanut olla mukana.
On hienoa, että yksi ongelma on väistynyt. Siitä kannattaa iloita. Jäljelle jääneet ongelmat ja muistot menneistä rassaavat kieltämättä pahasti.
Katkirkossa isä Janin paluuta (tuleeko hän edes takaisin?) on kommentoitu varovaisen viisaasti:
http://www.katkirkko.net/fi/?go=news&attachment=800
Lukekaa itse!
minkään asian muuttuneen. Tosin en olekkaan vähään aikaan keskustellut piispan kanssa kahden kesken, mutta koska mitään havaittavaa muutosta ei ole puolalaisten pappien suhteen tapahtunut, mitään muutosta ei varmasti hiippakunnassa ole tapahtunut.
Henkilökohtaisesti kannatan koko SCJ:n poitumista Suomesta ja koko sääntökunnan lakkauttamista.
Minkälaista muutosta puolalaisissa papeissa odotat? Jos lakkautaisit SCJ Finlandin, mikä olisi tänne parempi sääntökunta?
Voiskos isä Teemu jäädä kuitenkin paljasjalkaisena helsinkiläisnä vai pistetäänkö muiden mukana "Repin" junaan itään?
Odotan sellaisia muutoksia, jotta normaali henkilö voisi toimia hiippakuintapappina Helsingin hiippakunnassa.
Minä en antaisi yhdellekkään sääntökunnalle sitä asemaa, joka SCJ:llä on ollut ja on Suomessa. Sensijaan ottaisin tänne mielelläni pari jesuiittaa.
Mutta isä Teemuhan on SCJ:n pappi, jolloin hän ei tietenkään voisi jäädä, ellei hän eroa sääntökunnasta.
Jesuiitat olisivat enemmänkin kuin mainio lisä papistoomme ja hiippakuntaamme, siitä olen erittäin samaa mieltä.
Ihmettelemme täällä mahtoiko veljeskunta pyytää anteeksi veli Mikon kohtelua. Ei tainnut.
Mikä juttu tämä on. Kuka on veli Mikko ja mitä hänelle on tapahtunut?
lukemalla tämän keskustelun:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000101&posting=22000000021984669
Pian tulee kiire työpaikalle, mutta yhden asian tahdon sanoa koskien piispa Jozef Wrobelin ja isä Janin "sovintoa".
Ainakin Katkirkossa ja täällä olleiden tietojen mukaan vielä kolme kuukautta sitten isä Jan ei saanut edes syödä täytekakkua isä Teemun 60-vuotissyntymäpäivillä. Katkirkon mukaan piispa olisi uhkaillut jäädä koko tapahtumasta pois, jos vain isä Jan olisi osallistunut.
Mitä on voinut tapahtua näiden kolmen kuukauden aikana? Minä luulen, että "sovintoon" on painostettu ulkopuolelta. Koska ainut todellinen painostaja voi olla Vatikaani, ukaasi on varmaan tullut sieltä.
Loppu hyvin kaikki hyvin? Piispan ja isä Janin välinen riita ja "sovinto" ovat heidän asiansa. Meidän seurakuntalaisten ongelma on se, ettei mitään ollut perusteltu eikä perustella nytkään. Mikään ei ole siis muuttunut - ellei sitten vain pahempaan suuntaan. Minun ongelmani ei ole koskaan ollut isä Janin maastakarkoitus, vaan dialogin ja informaation puute tässä kirkossamme.
että jäsenmaksuboikotti on purrut niin tehokkaasti, että kirkkomme alkaa olla vararikon partaalla ja sen välttämiseksi ovat kaikki keinot kiireellisesti tarpeen. Vaikka sitten se maksaisi sovinnon isä Janin kanssa.
Hiippakuntamme on pitkän aikaa voinut taloudellisesti huonosti, mutta en usko, että boikotoijat aiemminkaan antoivat kirkolle niin suuria summia, että sillä olisi paljonkaan merkitystä.
Minusta on hiema kummaa luottaa katkirkon huhuihin, joiden alkuperää kukaan ei tiedä tai kerro. Uskoisin, että aika oli nyt kypsä sovintoon. Ei myöskään tule unohtaa, että piispa sanoi julkisessa puheessa vuosia sitten, että isä Janin paluuseen tarvitaan vain yksi asia, jonka isä Jan itse tietää. Yhtä hyvin siis voisin ajatella, että isä Jan on tässä yhdessä asiassa, mikä sitten lieneekään, tullut katumapäälle.
Pakollista jäsenmaksua maksaa uusimpien tilastojen (muistaakseni Fides-lehdessä runsas vuosi sitten) mukaan vain 1,5 % meistä katolilaisista.
Minä uskon siihen, että tämä sovinto on pelkkä Vatikaanin diplomatian temppu. Piispa pakotettiin siihen. Ehkä kaiken taustalla on isä Tuomo? Jos on, hyvä niin, mutta aloite ei taatusti tullut piispalta.
Vastaan tähän koko ketjuun. Miksi ilmaiset asian negatiivisesti "Vatikaanin temppu"? Olisiko se huono asia, jos Vatikaani olisi puuttunut asiaan? Luulen, ettei se ole puuttunut asiaan. Lopputulos on kai tärkein - ei kaikki sen takana olevat asiat.
Ed. kirjoituksessa mainittiin se yksi asia, joka mahdollistaisi isä Janin paluun. Piispan eilisistä sanoista se kävi ilmi.
Uskon, että molemmat osapuolet ovat nyt helpottuneita, kun asia on käsitelty heidän välillään. Molemmat ovat oppineet jotain, se on selvä. Olen iloinen heidän puolestaan!
Turha spekuloida painostiko joku vai eikö. Ne ovat vain arvailuja. Jumala tekee työtään monin tavoin ja piispa sekä isä Jan ovat tehneet oman osansa. Se on tärkeintä.
Mikä loppujen lopuksi on turhaa tai ei ole turhaa, ei ole relevantti kysymys ollenkaan.
Piispan odottamaton muutos 5 vuoden jälkeen herättää paljon kysymyksiä. Katolilaisina meillä olisi oikeus tietoon, mutta tässä hiippakunnassa kaikki jää spekulaatioiden varaan.
jaksella, vaikka et kaikkea tiedäkään. En minäkään tiedä, mutta viis siitä. Lopputulos hyvä, joten hymyä nassuun.
Täällä on yksi näkökulma / kertomus piispan ja isä Janin sovinnosta eilen 19.8.2007 Marian kirkossa messun yhteydessä.
"Piispa on kumonnut isä Janin pastoraalista työtä Suomessa koskevan kieltonsa ja hän voi palata Suomeen, jos hän ja sääntökunnan esimiehet niin haluavat."
http://hyviauutisia.wordpress.com/
Hyviä uutisia -blogissa lukee isä Janin tapauksesta:
"Tai paremminkin voittaja on itse Jumala, jonka asemassa piispa seisoo, ja me maallikot saamme kaikki yhdessä iloita siitä, että hän kukisti ylpeät sydämet ja toi rauhan ja sovinnon hiippakuntaamme."
Noin ei kirjoita katolilainen, vaan fanaatikko. Ainakaan katolinen kirkko ei ole koskaan eikä milloinkaan opettanut, että jokin piispa olisi mukamas "Jumalan asemassa". Vielä vähemmän piispa Jozef on tuonut rauhan ja sovinnon hiippakuntaamme. Meillä on vain yksi ongelma vähemmän, jos sitäkään.
Katolinen kirkko opettaa hyvin selvästi, että piispa on Jumalan asemassa. Jos olisit jatkanut Hyviä uutisia-blogin lukemista, heti perään olisit törmännyt pyhän Ignatius Antiokialaisen opetuksiin, joita Katekismus siteeraa useaan otteeseen:
”Samaten kaikkien tulee osoittaa kunnioitusta...piispalle, joka on kuva Isästä"
(vrt. KKK 1549)
bishops, in an eminent and visible manner, take the place of Christ himself, teacher, shepherd, and priest, and act as his representative
(CCC 1558)
Kaiken järjen mukaan tuo monien ihailema isä Jan on tullut katumapäälle, pyytänyt anteeksi ja siksi piispamme on voinut purkaa dekreettinsä.
Tässä kaikkien kannalta perin ihanteellisessa tilanteessa mieleeni tulee vain yksi asia: olen varma siitä, että katkirkkoilu, mielenosoitukset ja muut tempaukset vain pitkittivät tuota nyt saavutettua sovintoa, pahensivat tilannetta ja hankaloittivat suuresti ihaillun isä Janin omaa tilannetta. Niihin osallistuneet saisivat hävetä!
Katolinen kirkko ei ole koskaan ollut, ei ole eikä tule olemaan mikään demokratia. Kirkkomme on sen sijaan oikeudenmukainen, koska sitä johdetaan rakkauden hengessä. Kun isä Jan katui, hän sai anteeksi. Tämä on samaa logiikkaa, jonka jokainen ripittäytyjä tuntee omakseen.
Harras toivomukseni on, että Katkirkko viimeinkin suljettaisiin, tämä palsta rauhoittuisi, riitapukarit ripittäytyisivät ja hiippakuntaassamme palaisi jopa Pyhän Marian seurakuntaan rauha. Muualla mitään kuohuntaa ei ole koskaan ollutkaan.
Mielestäsi katkirkkoilu ym. mieltä oleminen vain pitkitti suuresti ihaillun isä Janin tilannetta...juu ja aurinko oli tänään sininen ja huomenna se ehkä on pinkki.
Liisa-Maria ei ole trolli, vaan kuuluu tämän palstan vakiokalustoon.
Olen useimmiten eri mieltä hänen kanssaan, mutta puolustan hänen oikeuttaan omaan mielipiteeseen.
Minäkin toki suon Liisa-Marialle oikeuden omaan mielipiteeseensä, mutta samalla sanon omani. Liisa-Marian kirjoitukset ovat niin koomisia, että ne antavat hyvin negatiivisen, suorastaan pervertin (enkä nyt tarkoita mitään seksuaalista, perversio tulee latinasta "perversus" ja tarkoittaa "ympäri mennyttä", "toisinpäin kääntynyttä" jne. asiaa)kuvan katolisesta kirkosta. Minä en voi sittenkään uskoa, ettei Liisa-Maria provosoisi -tai sitten, onhan sekin mahdollista, MINUN maailmassani aurinko on sinipinkki ja realiteetit per versum.
Hiippakuntajuhlan päivä oli minulle iloisin moneen vuoteen, kun ajattelen meidän suomalaisten katolilaisten tilannetta. Pappien kulkue messun alussa, mukana niin isä Jan kuin piispa Jozéf, täytti mielen suurella kiitollisuudella, ja ilo ja kiitollisuus vain kasvoivat messun ja juhlan aikana.
Isä Janin kohtelua on ollut mahdotonta ymmärtää ja hyväksyä. Liisa-Marialle sanon, että minulle itselleni piispan toimien julkinen arvostelu mielenosoituksessa, parissa haastattelussa ja netissä oli myös vaikean, kuukausia kestäneen henkilökohtaisen pohdinnan ja paljon rukouksen tulos. Epäoikeudenmukaisuutta oli lopulta pakko vastustaa, en voinut tehdä toisin kuin omatunto vaati.
Minä en pidä tärkeänä saada selityksiä, joita täällä joissakin puheenvuoroissa on vaadittu. En välitä siitä, oliko sovinto jonkinlaisen taustapainostuksen tulosta vai puhdasta Pyhän Hengen työtä. Minulle on tärkeää vain, että vääryys on nyt lopussa ja sovinto tehty. Olen kiitollinen tästä sovinnosta Jumalalle, piispalle, isä Janille ja kaikille muille mahdollisille sitä edistäneille tahoille. Kun niin piispa kuin isä Jan ovat antaneet anteeksi, se riittää. Kunnioitan molempia siitä, että kristillinen mielenlaatu on lopulta ohjannut heitä kaiken tapahtuneen hankalan yli.
Liisa-Maria on oikeassa siinä, että mielenosoitusten aika on ohi. Isä Janin oikeuksien palauttaminen on ollut sine qua non -ehto monelle asialle tässä hiippakunnassa. Uskon, että nyt on aikaisempaa paljon paremmat edellytykset keskusteluihin piispan ja maallikoiden välillä. Keskusteltavaa kyllä on paljossa muussakin kuin nyt poistuneessa isossa mustassa möykyssä.
Muuten olen sitä mieltä, että Liisa-Marian viestissään ilmaisema asenne, samoin kuin ex-otsirin linkin takaa löytyvässä kirjoituksessa vallitseva piispaa nuoleksiva ja arvostelijoita halventava vire, on tietoisesti provosoiva. Toivon piispan ja isä Janin välille syntyneen sovinnon olevan esimerkki meille muillekin, kuulostaa se sitten miten tekopyhältä tahansa minun, rettelöitsijän, näppäimistöltä sanottuna :-)
Olen harvoin ollut eri mieltä useimmiten realistisen Filbertin kanssa. Nyt olen.
"Minä en pidä tärkeänä saada selityksiä, joita täällä joissakin puheenvuoroissa on vaadittu."
Isä Janin viisi vuotta kestänyt maastakarkoitus ei ole ollut kahden miehen välinen riita, vaan se on repinyt koko hiippakuntaa. Se on pilannut kirkon maineen julkisuudessa. Sen takia ihmiset ovat menettäneet luottamuksensa piispaan. Sen vuoksi on osoitettu mieltä. Se on ollut kaiken aikaa esillä. Ei sitä voida päättää vain kahden rivin ilmoituksella. Noin vakavasta, julkisesta farssista voidaan päästä eroon ainoastaan kunnon selitysten kautta.
"En välitä siitä, oliko sovinto jonkinlaisen taustapainostuksen tulosta vai puhdasta Pyhän Hengen työtä."
Jos lauantain "sovinto" on pelkästään Vatikaanin painostuksen tai hiippakunnan taloudellisen ahdingon sanelema, silloin kysymyksessä ei ole mikään sovinto kristillisessä mielessä.
"Minulle on tärkeää vain, että vääryys on nyt lopussa ja sovinto tehty."
Saako isä Jan toimia täällä pappina? Vai saako hän vain vierailla täällä? Onko isä Jan sittenkin vain suostunut kompromissiin? Avoimia kysymyksiä on liian paljon.
"Olen kiitollinen tästä sovinnosta Jumalalle, piispalle, isä Janille ja kaikille muille mahdollisille sitä edistäneille tahoille. Kun niin piispa kuin isä Jan ovat antaneet anteeksi, se riittää."
Antaneet anteeksi vai solmineet kompromissin?
"Kunnioitan molempia siitä, että kristillinen mielenlaatu on lopulta ohjannut heitä kaiken tapahtuneen hankalan yli."
Tuo "kaikki tapahtunut" kesti viisi vuotta!
"Liisa-Maria on oikeassa siinä, että mielenosoitusten aika on ohi."
Tuo on kyllä pelkkää euforiaa. Menet siis takuuseen siitä, ettei mitään vääryyksiä pääse enää tapahtumaan? Minä en menisi.
"Isä Janin oikeuksien palauttaminen on ollut sine qua non -ehto monelle asialle tässä hiippakunnassa. Uskon, että nyt on aikaisempaa paljon paremmat edellytykset keskusteluihin piispan ja maallikoiden välillä."
Mutta tässähän asiassa piispa nimenomaan EI OLE selostanut meille maallikoille erottamisen syitä eikä sovinnon syitä. Keskusteluyhteyttä meihin ei ole, enkä realistina usko, että isä Janin mahdollinen paluu pystyisi yhtäkkiä saamaan sellaisen aikaan. Piispahan ei osaa suomea, ruotsista nyt puhumattakaan.
"Keskusteltavaa kyllä on paljossa muussakin kuin nyt poistuneessa isossa mustassa möykyssä."
Tosiaan, tosiaan niin on.
"Muuten olen sitä mieltä, että Liisa-Marian viestissään ilmaisema asenne, samoin kuin ex-otsirin linkin takaa löytyvässä kirjoituksessa vallitseva piispaa nuoleksiva ja arvostelijoita halventava vire, on tietoisesti provosoiva. Toivon piispan ja isä Janin välille syntyneen sovinnon olevan esimerkki meille muillekin, kuulostaa se sitten miten tekopyhältä tahansa minun, rettelöitsijän, näppäimistöltä sanottuna :-)"
Tästä olen kanssasi samaa mieltä.
"Antaneet anteeksi vai solmineet kompromissin?"
Piispa selvällä suomen kielellä puhui nimenomaan anteeksiantamisesta!
Siitä, mitä kuluneen viiden vuoden aikana on tapahtunut, olen, totta kai, kanssasi samaa mieltä. Isä Janin kohtelu on nakertanut hiippakuntaa sisältä ja tahrannut sen julkisuuskuvaa. Luottamus piispan tahtoon ja kykyyn toimia järkevästi ja rehellisesti hiippakunnan hyväksi on ollut alamaissa.
Olen euforinen isä Janin maanpaon päätyttyä. Minun mielestäni anteeksianto ja sovinto piispan ja hänen välillään on aivan ratkaisevan tärkeä asia hiippakunnalle, se on ollut eheytymisen välttämätön ehto. Kaikki muu, mistä piispa Wróbelia on arvosteltu, liittyy hänen hallintotapansa muodollisiin piirteisiin, mutta isä Janin asia oli (ainakin minulle) toisen luonteinen: se tuntui vääryydeltä, joka soti kristillistä armeliaisuutta vastaan.
Miksi tarvitsisimme selitystä siitä prosessista ja niistä mahdollisista vaikuttimista, jotka ovat johtaneet piispan ja isä Janin sovintoon? Miksi pitäisi puida julkisesti eri toimijoiden osuutta tässä prosessissa, kaipaako joku ehkä kunniaa siitä, että juuri hänen panoksensa on ollut tärkeä sovinnon syntymisessä? Vai halutaanko nöyryyttää jompaakumpaa sen osapuolista? Miten se edistäisi hiippakunnan eheytymistä tai mitään muuta tavoiteltavaa hyvää? Eikö se riitä, että isä Jan ja piispa ovat antaneet toisilleen anteeksi?
Moni muu asia on näiden viiden vuoden aikana huolestuttanut ja suututtanut etenkin suomalaissyntyisiä katolilaisia. Nämä asiat odottavat edelleen avointa ja toimivaa keskusteluyhteyttä piispan, pappien ja maallikoiden välillä. Jos ongelmista voi puhua vain nimimerkin takaa, ne eivät korjaannu tässäkään tilanteessa.
Ajattelen, ettei ole keskusteluyhteyden rakentumiselle hyväksi, jos me piispan toimia arvostelleet vähättelemme syntynyttä sovintoa ja riennämme vaatimaan selityksiä ja julkista analyysia sen motiiveista.
Vaikka viestisi ei ollut tarkoitettu minulle, saan kai sanoa pari sanaa?
"Miksi tarvitsisimme selitystä siitä prosessista ja niistä mahdollisista vaikuttimista, jotka ovat johtaneet piispan ja isä Janin sovintoon?"
Nyt päättynyt (?) riita on ollut harvinaisen repivä, pitkäaikainen ja raskas meille kaikille. Hajalleen joutunut hiippakunta on kuin onkin ollut riidan kolmas osapuoli. Ei ole oikein kuvitella, että yhtäkkiä voisimme kirkkain otsin unohtaa kaiken ja selityksettä mennä eteenpäin. Minusta on tärkeää kysyä kaksi kysymystä: Miksi herrat eivät voineet säästää hiippakuntaamme tältä riidalta tekemällä sovinnon jo viisi vuotta sitten? Ja jos "sovinto" saatiin aikaan ulkopuolisen tahon (eli tod.näk. Vatikaanin vaatimuksesta), miksi tuo ulkopuolinen taho ei reagoinut jo aiemmin?
"Miksi pitäisi puida julkisesti eri toimijoiden osuutta tässä prosessissa, kaipaako joku ehkä kunniaa siitä, että juuri hänen panoksensa on ollut tärkeä sovinnon syntymisessä?"
Enpä usko, että Vatikaanin byrokratian kunnia on meistä kiinni.
"Vai halutaanko nöyryyttää jompaakumpaa sen osapuolista? Miten se edistäisi hiippakunnan eheytymistä tai mitään muuta tavoiteltavaa hyvää?"
Viimeiset viisi vuotta kaikki ovat pohtineet mitkä olivat piispan ns. "vakavat syyt" lähettää isä Jan maanpakoon. Ainakin meillä on oikeus tietää, että a) koko vakavia syitä ei ollutkaan olemassa TAI b) vakavat syyt eivät ole enää voimassa TAI c) vakavat syyt on annettu anteeksi TAI d) vakavat syyt olivatkin väärinkäsitys.
"Eikö se riitä, että isä Jan ja piispa ovat antaneet toisilleen anteeksi?"
Se olisi riittänyt viisi vuotta sitten, nyt se ei enää riitä.
"Moni muu asia on näiden viiden vuoden aikana huolestuttanut ja suututtanut etenkin suomalaissyntyisiä katolilaisia. Nämä asiat odottavat edelleen avointa ja toimivaa keskusteluyhteyttä piispan, pappien ja maallikoiden välillä."
Totta.
Ajattelen monista asioista kanssasi ihan samoin. Vatikaani on ollut lopulta aktiivinen ja painostanut piispa Wróbelin siihen sovintoon, johon hänen oma luonteensa ei ole sallinut hänen itse pyrkiä.
Kirjoitin joskus toisessa keskustelussa, että kunnioittaisin piispaa, jos hän voittaisi henkilökohtaiset tunteensa ja kristillisessä rakkaudessa lopultakin peruisi isä Janille antamansa kiellon toimia pappina Suomessa. Kunnioitan sitä, että hän näin teki.
Se että hän varmasti teki tämän painostuksen alla, tietysti vaikuttaa kunnioituksen määrään. Mutta tehty sovinto on kuitenkin mahdollisuus piispalle. Jos se on todellinen, jos isä Janille todella nyt avautuu mahdollisuus jäädä Suomeen papillisiin tehtäviin (jos siis piispa pitää huolen, että SCJ-yhteisön muut puolalaiset tekevät sen mahdolliseksi ja siedettäväksi isä J:lle), piispa nauttii varmasti aiempaa suurempaa luottamusta hiippakuntalaisten keskuudessa.
Miksi Vatikaani toimi näin hitaasti?
Kuka toimii, kun "Vatikaani toimii"? Nuntius kai ensi sijassa, sitten keskushallinto.
Nuntiukselle on lähtenyt näinä vuosina kirjeitä, niin sanotaan. Kuinka paljon todellista tietoa hän sitten lienee niistä saanut, sitä emme tiedä. Tiedon keruu ja taustojen selvittäminen on varmasti olennaista, jos jotakuta piispaa epäillään huonosta hallinnosta. Ei minusta tunnu erityisen ihmeelliseltä, että prosessi on vienyt vuosia, jos piispa Wróbel on ollut haluton kuuntelemaan nuntiuksen tai kirkon keskushallinnon esittämiä "neuvoja" tai "toivomuksia". Lienee selvää, että vie aikaa kerätä sellaista aineistoa, jolla jotakuta piispaa voidaan todella painostaa, ellei hän ole tehnyt mitään sellaista, joka ehdottomasti ja selkeästi on ristiriidassa hänen asemansa ja velvollisuuksiensa kanssa, esimerkiksi rikosta.
Nyt kun isä Janin tapaus on selvitetty, voin vihdoinkin luopua nimimerkkini ex-etuliitteestä.
Hansson, kirjoitit todella viisaasti ja kiitos noista sanoista sinulle. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Vatikaani on vihdoinkin toiminut ja painostanut piispan sovintoon. En voi millään uskoa, että viiden vuoden vihanpitoa voitaisiin muuten päättää menettämättä samalla omaa arvovaltaa. Kirjeemme ja valituksemme eivät siksi ole olleet turhia. Osa kiitoksesta kuuluu meille.
Taas kerran tässäkin yhteydessä paheksun tiedonkulkumme Helsinki-keskeisyyttä. Asiasta ei ole julkaistu mitään tiedonantoa. On kuin koko uutinen olisi tarkoitettu vain helsinkiläisille, ei meille diasporassa eläville.
luettuani ex-aktiivikatolilaisen viestistä: "Nyt kun isä Janin tapaus on selvitetty, voin vihdoinkin luopua nimimerkkini ex-etuliitteestä."
En ole kirjoittanut tänne vuosiin, mutta viime viikonlopun uutiset ovat sitä luokkaa, että nyt on pakko sanoa jotakin.
Isä Janin kohtelu on ollut luultavasti kirkkomme historian repivin riita täällä Suomessa. Sen takia monet ovat ertaantuneet kirkosta. Monet ovat jopa eronneet siitä, koska he ovat sen takia menettäneet luottamuksensa kirkkoon.
Minun mielestäni isä Jan petti kaikki nuo ihmiset menemällä sopimaan asiansa piispan kanssa ottamatta huomioon meitä muita, riidan kolmatta osapuolta. Jos Katkirkossa ja täällä hänen asiaansa ei olisi pidetty vuosikausia esillä, koko vääryys olisi vain vaipunut unholaan. Isä Jan ei vaikuta juurikaan kiitolliselta niitä monia kohtaan, jotka ovat nähneet vaivaa hänen eteensä.
Tämä kaikki on paljon sanottu, mutta sanonpa vain sen mitä olen viimeiset päivät ajatellut.
Ollaanko kerrankin rehellisiä ja laitetaan kissa pöydälle?
Seurakuntalaismies on oikeassa. Tosiasiassa isä Janin tapauksen vellominen on ollut vain merkki siitä, että aika monet elleivät useammat halua tänne toisen piispan. Nykypiispa ei ole koskaan ollut tehtäviensä tasolla.
Niin kauan kuin isä Janin kohtelu oli pinnalla meillä oli edes jotakin toivoa siitä, että voisimme saada uuden piispan. Nyt sitä ei enää ole, koska "vihdoin kaikki on hyvin" (Filbertiä lainatakseni).
Isä Jan uhrasi yhteisen etumme vain sen takia, että omat lomavierailut Suomeen helpottuisivat. Minustakin hän petti meidät ja kaikki ne, jotka hänen takiaan ja yhteisten ongelmiemme takia protestoivat, kirjoittivat nuntiukselle, panivat itsensä peliin ja jopa erosivat kirkosta.
Olen hyvin surullinen. Ennen en voinut luottaa piispaan. Tänään kysyn itseltäni voinko enää luottaa edes isä Janiin.
Kirjoittamasi teksti tuntuu kovin kovalta, ellei jopa julmalta. Itse olen miettinyt kovasti isä Janin ja piispan sovintoa. Tässä 5 teesiäni:
1. Tärkeintä on dekreetin peruuttaminen. Tästä meidän kaikkien pitäisi olla iloisia ja aidosti kiitollisia Jumalalle. Rukouksemme on kuultu.
2. Meidän tulisi edesauttaa isä Janin paluuta keskuuteemme. Siinä voi auttaa vain se, ettei vanhoja haavoja revitä auki. Itse toivon, että isä Jan voisi vielä tarttua aktiiviseen papin tehtävään täällä, ja ettei hän ainakaan jäisi sinne Hollantiin.
3. Onko piispan ja isä Janin välinen sovinto ollut aito vai ulkopuolelta painostettu, on toki kysymyksenä aiheellinen. Kuten sanottu, itse uskon jälkimmäiseen vaihtoehtoon, sillä muuten herrathan olivat voineet tehdä sovinnon jo viisi vuotta sitten ja säästää meidät kaikki tältä repivältä riidalta. Miksi tuo ulkopuolinen taho ei reagoinut aiemmin?
4. Kuten Seurakuntalaismies kirjoittaa, me tavalliset seurakuntalaiset olemme riidan kolmas osapuoli. Olemme olleet vihaisia piispalle, joka ei ole selostanut "vakavia syitään". Olemme ihmetelleet isä Janin passiivisuutta. Olemme turhaan vaatineet selityksiä. Minusta meitä ei voida tälläkään kertaa sivuuttaa, sen verran JULKISESTA riidasta on ollut kysymys.
5. Olen samaa mieltä Sveitsiläisen kanssa siitä, että hiippakuntamme ainut toivo on piispan vaihdos ja SCJ:n vallan murtaminen. Me aivan yksinkertaisesti tarvitsemme tänne kiiruusti moninaisuutta, emmekä vain uusia SCJ-pappeja puolalaistamaan tapojamme. Olen pettynyt isä Janiin, jos hän suostui sovintoon vain säilyttääkseen tällä SCJ:n vallan ja komennon.
Boikotoin hiippakuntajuhlia. Näin jälkikäteen ajatellen olisin boikotoinut niitä siltikin, vaikka olisin tiennyt isä Janin armahduksesta. Avoimia kysymyksiä on edelleen liian paljon eikä oikeastaan mikään ole muuttunut.
Ei voinut kuin nauraa ja samalla ällistellä seuraavia koottuja kommentteja, jotka tänään 21.8. on kirjoitettu. Kirjoittaja sulkeissa.
"Minun mielestäni isä Jan petti kaikki nuo ihmiset menemällä sopimaan asiansa piispan kanssa ottamatta huomioon meitä muita, riidan kolmatta osapuolta." (Seurakuntalaismies)
"Niin kauan kuin isä Janin kohtelu oli pinnalla meillä oli edes jotakin toivoa siitä, että voisimme saada uuden piispan. Nyt sitä ei enää ole, koska "vihdoin kaikki on hyvin" (Filbertiä lainatakseni)." (Sveitsiläinen)
"Isä Jan uhrasi yhteisen etumme vain sen takia, että omat lomavierailut Suomeen helpottuisivat. Minustakin hän petti meidät…." (Sveitsiläinen)
"Olen hyvin surullinen. Ennen en voinut luottaa piispaan. Tänään kysyn itseltäni voinko enää luottaa edes isä Janiin." (Sveitsiläinen)
"Luovun tästä keskustelusta, kuten luovun luottamuksestani isä Jania kohtaan, jonka kiittämättömyydellä ei tosiaankaan ole rajaa. Hyvästi." (Sveitsiläinen)
... isä Jan halutaan takaisin... hän saa luvan palata... siitä ei iloita... miksi pyysi anteeksi meiltä lupaa kysymättä... johtopäätös: hän petti meidät... (olisi vaan tyytynyt kohtaloonsa, jotta meillä olisi ollut syy vaatia uutta piispaa)
Te asetuitte isä Janin taakse tukemaan häntä. Miksi nyt käännätte selkänne? Herää kysymys, kehen ei voi enää luottaa? Kuka petti ja kenet? Mitkä motiivit ohjaavat käytöstänne?Käsittämätöntä saippuaa - livenä.
Ei voinut kuin nauraa ja samalla ihmetellä seuraavia kirjoituksia (21.8.07):
"Minun mielestäni isä Jan petti kaikki nuo ihmiset menemällä sopimaan asiansa piispan kanssa ottamatta huomioon meitä muita, riidan kolmatta osapuolta. Isä Jan ei vaikuta juurikaan kiitolliselta niitä monia kohtaan, jotka ovat nähneet vaivaa hänen eteensä." (Seurakuntalaismies)
"Niin kauan kuin isä Janin kohtelu oli pinnalla meillä oli edes jotakin toivoa siitä, että voisimme saada uuden piispan. Nyt sitä ei enää ole, koska "vihdoin kaikki on hyvin" (Filbertiä lainatakseni)." (Sveitsiläinen)
"Isä Jan uhrasi yhteisen etumme vain sen takia, että omat lomavierailut Suomeen helpottuisivat. Minustakin hän petti meidät ja kaikki ne, jotka hänen takiaan ja yhteisten ongelmiemme takia protestoivat, kirjoittivat nuntiukselle, panivat itsensä peliin ja jopa erosivat kirkosta." (Sveitsiläinen)
"Olen hyvin surullinen. Ennen en voinut luottaa piispaan. Tänään kysyn itseltäni voinko enää luottaa edes isä Janiin." (Sveitsiläinen)
"Luovun tästä keskustelusta, kuten luovun luottamuksestani isä Jania kohtaan, jonka kiittämättömyydellä ei tosiaankaan ole rajaa. Hyvästi." (Sveitsiläinen)
… isä Jan haluttiin takaisin… hän saa luvan palata ja toimia pappina…ollaan pettyneitä, kun ’meiltä’ ei kysytty lupaa…isä Jan onkin petturi…. (olisi vaan tyytynyt osaansa eikä pyytänyt anteeksi, niin meillä olisi ollut hyvä syy vaatia uutta piispaa)
Missä szigethy?
Asetuitte tukemaan isä Jania alun perin. Miksi käännätte selkänne? Kysymys: kuka petti ja kenet? Mitkä ovat teidän todelliset motiivit? Tämä on kuin suoraan saippusarjasta – livenä! Ei muuta kuin kässäreitä kirjoittelemaan…
Jos sinusta puolalaisjohtoisen hiippakuntamme viiden vuoden kärsimysnäytelmä on ollut niin huvittavaa katsottavaa, että ihan naurattaa, se on sinun asiasi.
Minä en ole ollut tukemassa Jan Aartsia, vaan vastustamassa selvää vääryyttä. On se vain ihme, että vääryyden peruuttaminen mukamas poistaisi kaikki ongelmat. Saman "logiikan mukaan" jos Bush lopettaisi sodan Irakissa, maailmasta poistuisivat heti kaikki muutkin ongelmat ja olisimme kuin yhtä iloista perhettä.
Usko tai älä, minä olen kiitollinen Jumalalle siitä, ettei Jan Aartsista tullutkaan meidän piispaamme. Kun omat koirat purevat, kipu tuntuu jotenkin pahemmalta.
Keskusteluni päättyy tähän.
Vaikka en katolilainen olekaan, olen sivusta seurannut käytyä keskustelua, ja täytyy sanoa, että minustakin tuo on aivan "unbelievable". :) Tee niin tai näin, aina väärin päin. Ilmeisesti pääasia on haastaa riitaa, ja isä Jan jne. ovat siinä vain sivuasioita, joita käytetään hyväksi niin kauan kuin niistä on hyötyä riidan haastamiseen. Kun isä Jania ei enää voida käyttää tuohon, on aika repiä hänetkin kappaleiksi.
Tässä lisää uskomattomuuksia. Katkirkon sivuilla kirjoitettiin 23.06.2004 klo 16.05 otsikolla "Oikeusmurha" seuraavasti:
"Viimeisessä (viikko 24) Kirkko ja Kaupunki lehdessä Janne Villa vertaili isä Janin tapausta piispa Henrikin v. 1156 tapahtuneeseen murhaan.
Villan artikkelin liitteenä olleessa kuvatekstissä (kuvassa isä Jan) todetaan, että Suomen katolilaisten rakastama isä Jan Aarts sai piispa Henrikin tavoin kokea Suomessa tylyn kohtalon.
Ironista kyllä, ulkomailta tullut piispa karkotti hollantilaisen hengenmiehen maastamme vuosikymmenten työn jälkeen. Tätäkin tragediaa tullaan selvittämään vielä vuosien jälkeen.
Janne Villa rohkeni sanoa ääneen sen, mitä suurin osa katolilaista ajattelee: isä Janin tapauksessa kysymyksessä on oikeusmurha ja murhaajana on katolinen piispa Józef Wróbel!"
Miltä teksti vaikuttaa nyt siinä valossa, että isä Jan on pyytänyt tekojaan anteeksi? Todella pateettista, kuin suoraan saippuaoopperasta, livenä!
Saippuasarjalta tuo kyllä kuulostaa, mutta herää kysymyksi MIKSI isä Jan ei pyytänyt anteeksi jo vuosia sitten? Paljolta turhalta olisi säästytty!
Kiittämättömyys on tosiaankin maailman palkka.
Minulle on ihan sama muuttaako isä Jan Kiinaan, Siperiaan vaiko Botswanaan. Minä en ole missään puolustellut häntä, vaan asettunut vääryyttä vastaan.
Se oli turhaa ja "palkinnoksi" saamme nyt vain kaikkien haukut. Jos seuraavan kerran isä Jan tai joku muu papeista joutuu vaikka Siperian vankileirille, en tule laittamaan tikkua ristiin koko asian eteen. On helpompaa olla vain hiljaa.
"Se oli turhaa ja "palkinnoksi" saamme nyt vain kaikkien haukut."
Jos teidän toimenne auttoivat isä Janiin paluuseen, en sitä hauku tai naura sille. Takinkääntö vaan ihmetyttää? Isä Janista on nyt tullut joillekin teille 'petturi'? Tätä en ymmärrä.
Kysymys: a) miksi se oli turhaa? b) mitä palkintoa odotitte?
Ehkä hän ei vaan pystynyt siihen. Syinä lienee perin inhimilliset tekijät. Ni-iin. Paljolta olisi moni säästynyt.
Mielestäni jokainen isä Janin lähimmäinen yritti pyyteetömästi auttaa hänen asiaansa eteenpäin, ilman takaajatuksia toivottavasti.
Olet jotenkin väärillä poluilla jos nyt koet että isä Jan olisi tästä avusta velkaa esim kiitollisuuden velkaa.
Hän on jo "aika" iäkäs herra ja eiköhän hän ole viime aikojen asioitensa käänteistä (toivottavasti positiivisempaan suuntaan) yhtä pyörällä päästään kuin moni seurakuntalainen.
Antaa nyt isä Janin itse rauhassa päättää, jos ja milloin halunnee kiittää kaikkia tukijoitaan.
Terv.
amazon22
Olin läsnä Mariankirkossa viime sunnuntain päämessussa. Minusta piispamme sanoi selvin sanoin, että isä Jan olisi pyytänyt rikkeitään anteeksi. Tuskinpa kukaan pyytää mitään anteeksi, jos omallatunnolla ei ole mitään anteeksipyydettävää.
Monet ovat syyttäneet viimeisten vuosien aikana piispaamme vaikka mistä. Todellinen syyllinen olisi ollut tuo suuresti ihailtu isä Jan. Hän olisi voinut pyytää rikkeitään anteeksi jo kauan aikaa sitten ja lopettaa tyhmät protestoinnit.
Kun hiippakuntamme historia vielä kirjoitetaan, viimeisten vuosien tragikomedia-farssista ei voida tosiaankaan syyttää piispaamme. Oikea syyllinen - jos sellainen nyt halutaan - on isä Jan.
"Oikea syyllinen -- on isä Jan".
Ovatko riidan osapuolet ripittäytyneet sinulle, Liisa-Maria? Eivät ole. Jätä siis syyllisen nimeäminen.
Voimme olle kiitollisia, ettet päässyt eduskuntaan. Tuollaisella arvostelukyvyllä varustettu ihminen päättämässä maan asioista - ei kiitos ikinä!
En muista kenenkään väittäneen, että isä Jan olisi täysin syytön ja viaton ja että piispa olisi rangaissut häntä ilman minkäänlaisia perusteita. Koko ajan olemme tienneet, että oli olemassa 14 kohdan syytelista. Olemme myös kuulleet eri teitä, että syytteet olivat "vakavia" tai "vähäisiä" tai "omiaan tekemään piispan naurettavaksi".
Isä Jan siis oli syyllistynyt johonkin, ja rikkeitään hän on pyytänyt anteeksi. Selvä se.
En ollut sunnuntaina Mariassa. Emil Anton kuitenkin kertoo (sangen kuvottavassa) selostuksessaan, että piispa siellä pyysi anteeksi isä Janilta aiheuttamaansa tuskaa. Siis piispakin myönsi tehneensä jotakin väärin, eihän hänen olisi muuten tarvinnut pyytää anteeksi, sinun omaa päättelyäsi seuraten.
Piispa kirjoitti jo isä Janille antamaansa rangaistusta seuranneessa paimenkirjeessä, etteivät isä Janin rikkeet olleet opillisia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia edellyttäviä. Ne siis aivan ilmeisesti liittyivät jonkinlaiseen piispanvikaarin virkatehtävissä osoitettuun omavaltaisuuteen.
Isä Jan lienee toiminut omaa järkeään seuraten, kenties lupaa kysymättä hiukan oikoen kokemattoman ja kieltä osaamattoman piispan määräyksiä. Rikkeitä toki, mutta tuskin sellaisia, että maastakarkoitus määräämättömäksi ajaksi olisi ollut niistä kohtuullinen rangaistus.
Voin hyvin ymmärtää, että saatuaan yhtäkkiä ja yllättäen käteensä kirjallisen tiedon siitä, ettei enää koskaan saa toimia pappina Suomessa, isä Jan ei ole ensimmäiseksi nöyrtynyt pyytämään piispalta rikkeitään anteeksi. Sitä en ole voinut ymmärtää, miten piispa saattoi määrätä joistakin hallinnollisista epäsäännöllisyyksistä (joissa siis ei ollut kyse esim. kavalluksesta tai muusta rikoksesta) näin pöyristyttävän rangaistuksen.
Hiippakunnan katastrofi ei totisesti ole ollut isä Janin syytä. Näkemyksesi on vailla mitään järkeä ja päättelykykyä.
jos mormonit ovatkin oikeassa, ja Liisa-Mariasta tulee vielä jumalatar joka pääsee päättämään kokonaisten aurinkokuntien asioista?
on kuin onkin joku entinen uskis maailmanmenosta päätellen.
"Piispa kirjoitti jo isä Janille antamaansa rangaistusta seuranneessa paimenkirjeessä, etteivät isä Janin rikkeet olleet opillisia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia edellyttäviä."
Mitään sellaista en ole väittänytkään.
Toistan: Jos isä Jan olisi pyytänyt virheitään anteeksi heti tuoreeltaan, koko tältä turhalta ja suorastaan naurettavalta farssilta olisi säästytty. Sovinnon pitkyttyminen oli toisin sanoen hänen syynsä.
Samaa mieltä ollaan täällä.
En usko, että isä Janin rikkeet kovin vakavia olivat, ja piispa ehkä toimi liian jyrkästi (kokematon virassaan vielä). Mutta NYT nöyrtyi vihdoin isä Jan ja loppu hyvin. Kaipa piispankin omatunto oli näinä vuosina soimannut ankarasta rangaistuksestaan. Molemmat ovat varmasti katuneet ja hävenneetkin! Ihmisiä hekin ovat, joten ei tuomita kumpaakaan.
En ole koskaan omaksunut itselleni mitään tuomarin roolia. Minulla on kaksi korvaa ja kerroin mitä piispamme itse sanoi Mariankirkossa eli että isä Jan oli pyytänyt anteeksi. Siinä kaikki.
"Molemmat ovat varmasti katuneet ja hävenneetkin! Ihmisiä hekin ovat, joten ei tuomita kumpaakaan."
Historiankirjoituksen kannalta on kuitenkin olennaista aiheuttiko viimeisten vuosien myrskyn "ilkeä" piispa, joka ei antanut anteeksi, vaiko jääräpäinen hollantilaispappi, joka ei pyytänyt anteeksi. Kuten kuka tahansa Mariankirkossa viime sunnuntaina istunut kuuli, vastaus on jälkimmäinen.
Jätän teidät yksin ylistämään armeliasta nykypiispamme, joka on armahtanut isä Janin niinkin nopeasti kuin viiden vuoden kärsimysnäytelmän jälkeen. Luovun tästä keskustelusta, kuten luovun luottamuksestani isä Jania kohtaan, jonka kiittämättömyydellä ei tosiaankaan ole rajaa. Hyvästi.
Isä Jan ei ole Suomen katolisen hiippakunnan ainoa tärkeä henkilö. Jokaisen meistä pitää osallistua hiippakunnan kehitykseen keskustelemalla. Se vaatii tietenkin kärsivällisyyttä.
Viestijonon lukeneelle ihmiselle lienee selvää, ettei protesteissa ja mielenosoituksissa ollut alun alkaenkaan ollut kyse isä Janista. Hän oli keppihevonen ja nyt hyödytön. Hän on pettänyt protestoijat ja unohtanut että pääasia on protesti! Siksi voidaankin hyvin unohtaa taannoinen mantra, jonka mukaan dialogiin suostutaan kun isä Janin asia saadaan kuntoon.
Olen yllättynyt lukiessani noin tyhmää tekstiä ex-rouskulta.
Täällä on viimeisten vuosien aikana keskusteltu muistaakseni ainakin seuraavista ongelmista ja kysymyksistä: ekumenian perusedellytykset, piispa Józef Wróbelin kielitaidottomuus, hiippakuntamme elämän ns. puolalaistaminen, suomalainen katolilaisuus, ruotsinkielisten tilanne, jäsenmaksupakko, neokatekumenaalinen tie, Stella Mariksen nimenmuutos, todellisen dialogin puuttuminen hiippakunnan johdon kanssa, mielivaltainen hallintokulttuuri, Opus Dein rooli maassamme, aidon keskustelun puuttuminen hiippakunnan sisällä, katolisen tiedonvälityksen yksipuolisuus, Turun seurakunnan tilanne...
Miten ihmeessä nämä ongelmat liittyisivät muka isä Janiin? Eivät ne liitykään. On jokseenkin naivia ja pinnallista luulla, että isä Janin ja piispan välillä viimeinkin solmittu sovinto poistaisi kaikki ongelmamme.
Ongelmia on varmasti jokaisessa hiippakunnassa. Erona on vain se, että muualla niistä saadaan sentään puhua ja ne yritetään ratkaista yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Täällä niin ei ole enää ollut kuuteen vuoteen.
Ex-rousku, olet täysin oikeassa sen suhteen, että isä Jan -parka on ollut pelkkä piispamme vastustajien tai vihaajien keppihevonen ja on sellaisena nyt hyödytön.
Jopa ystävämme Katkirkossa ovat kovin hiljaa tapahtuneesta. Olisiko niin, ettei mitään sanottavaa enää yksinkertaisesti ole?
Olin pohtinut melkein sanasta sanaan samaa kuin ex-rousku.
Isä Jan pyysi useita kertoja, että hänet jätettäisiin rauhaan, että ei järjestettäisi mitään mielenosotuksia, jne. Nyt sitten tuo samainen hänen toiveitaan halveksinut porukkuu kehtaa vielä valittaa, että isä Jan on pettänyt heidät. Todella outoa!
Minäkin ihmettelen ex-rouskun sanoja isä Janin käyttämisestä "keppihevosena". Minulle hän ei ole koskaan ollut mikään "keppihevonen". En ole koskaan vihannut piispaa. En ole mielestäni piispan vastustaja. En ole ns. katkirkkolainen. En edes osallistunut siihen mielenosoitukseen.
Isä Janin kohdalla olen puuttunut vain häntä kohdanneeseen vääryyteen. Olen iloinen siitä, että se on nyt ohi.
Sen sijaan en voi millään tavalla uskoa, että piispan ja isä Janin sovinto voisi ratkaista hiippakuntamme ongelmat. Hyvät ihmiset, on täysin luonnollista, että meillä on ongelmia! Niin on kaikissa hiippakunnissa ja oikeastaan kaikissa elävissä ihmisyhteisöissä.
Kuten aktiivikatolilainen kirjoitti, muualla ongelmista puhutaan avoimesti, rehellisesti ja toisia kunnioittaen. Täällä niistä vaietaan ja uutiset ovat Pravda-tyylisiä tiedonantoja. Ja kaiken lisäksi tätä ei saisi edes sanoa!
...hyvät ihmiset, että "dialogin syntymistä" haittaa muiden tekijöiden ohella se, että monet henkilöt joiden kanssa yritetty dialogi ei toimikaan täsmälleen kuin haluttiin, haukutaan julkisesti väärän tien kulkijoiksi? Lukekaa vain mitä täällä kirjoitettiin nuntiuksesta, kun hän loukkaantui Katkirkossa julkaistusta edesmennyttä paavia koskevasta kirjoituksesta: piispa ja nuntius ovat yhdessä sitä ja tätä pahaa, kumpikin hornantuuttiin. Nyt kun isä Jan on "pettänyt" muut yksinkertaisesti tekemällä omassa asiassaan sovinnon piispan kanssa, saamme kuulla samaa hänestä. Pitäisikö dialogin vähäisyyden suhteen katsoa myös peiliin?
Kuulunenen siihen isä Janin kohtelua arvostelleeseen ja muutenkin eräisiin piispa Wròbelin ryhtymyksiin nähden kriittiseen "porukkaan", joka täällä nyt saa Katolilaisen, Liisa-Marian ym. viesteissä satikutia. En kuitenkaan tunne, että minun pitäisi pyytää anteeksi mielipiteitäni tai kirjoituksiani.
Olen kanssasi pitkälti samaa mieltä siitä, että nimimerkeillä kirjoittelu näköjään tekee dialogista vaikeaa. On helppo sanoa mitä tahansa turhan loukkaavaa, spekulatiivista ja provosoivaa. Vastakkaiset mielipiteet runnotaan sellaisilla helpoilla heitoilla, joissa niiden esittäjä leimataan tyhmäksi, tietämättömäksi tai muuten halveksuttavaksi. - Liisa-Maria ja kumppanit muuten kunnostautuvat tämäntyylisessä kirjoittelussa vähintään yhtä pätevästi kuin piispan arvostelijat.
Totta puhut siitä, mitä nuntiuksesta kirjoitettiin, ilman mitään konkreettisia perusteita. Nyt isä Janista tuli syyllinen ns. tukijoidensa pettämiseen, kun hän ei olekaan kaiken sen takana, mitä nämä haluavat (esimerkiksi piispan viraltapanoa). Dialogi on liian kaunis sana kuvaamaan tätä palstakirjoittelua pahimmillaan.
Toivon silti, että se todellinenkin dialogi vielä minun elinaikanani tulisi hiippakunnassa jälleen mahdolliseksi.
Katkirkossa pkaarna kirjoittaa, että isä Jan Artsista voisi halutessaan ryhtyä WAC-liikkeen johtoon maassamme. Onko tässä tiedossa mitään perää?
trolli, joten voit rauhassa jättää hänen kirjoituksensa täysin vailla huomiota.
Sanon tämän ihan korkeimmassa persoonassani että en ole mikään trulli. Ja tuohon edelliseen viestiin: asiaa ei ole kysytty isä Janilta minun tietääkseni mutta sitä pitäisi minun mielestäni kysyä. Katkirkossa on tarjolla sellaiset uuden helluntain ainekset ettei sitä kannata jättää huomiotta.
Kiitos isä Janin tilanteen korjaamisesta kuuluu ilman muuta Katkirkolle. Se on kirjoittanut vuosikausia kardinaalikirjeitä ja on hyvin mahdollista, että piispa Józef Wróbel lopulta taipui sovintoon asianomaisten kardinaalien ja piispojen painostuksesta.
Kuulun niihin, jotka eivät jaksa uskoa piispan yhtäkkiseen hyväntahtoisuuteen tässä asiassa. Hän on esittänyt jääräpäistä viimeiset viisi-kuusi vuotta eikä taipunut piiruakaan. Minusta on selvää, että häntä ja mahdollisesti jopa isä Jania on painostettu siihen.
Iloitsen tästä uudesta tilanteesta, ja kiitän siitä Katkirkkoa. Ilman sen toimintaa isä Jan olisi jäänyt Hollantiin. Useimmat puolustivat isä Jania sanoin. Vain Katkirkko teki sen teoin.
Edelliselle kirjoittajalle sanon vain höpö, höpö.
Mutta Katkirkosta puheenollen, nyt se voisi vihdoinkin lunastaa lupauksensa ja lopettaa turhiksi käyneet sivunsa. Katkirkon sivuilla kirjoitettiin 20.01.2005 klo 17.22 otsikolla "Mielenosoituksesta..." seuraavasti:
"Katkirkon organisoima mielenosoitus menneen vuoden syyskuussa herätti voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan ja erityisesti aivan mielenosoituksen aattona tullut isä Janin pyyntö olla käyttämättä hänen nimeään mielenosoituksessa aiheutti siihen periaatteessa myönteisesti suhtautuvien joukossa oman kahtiajakautumisensa.
Mielenosoitus pidettiin eikä isä Jania vedetty siihen mukaan....
Katkirkkoa on syytetty mudan heittämisestä, solvaavasta tyylistä ja katolisen kirkon vahingoittamisesta.
Katkirkko itse haluaa muistuttaa tämänkaltaisen kritiikin esittäjiä siitä, että nettisivut ovat saaneet alkunsa yhdestä ainoasta tapahtumasta, isä Janin viraltapanosta.
Sen tapa jos mikä oli likainen.
Katkirkko toivoo, että jatkossa löytyy myös muita, jotka näkevät asiat Katkirkon tavoin ja jotka ehkä järjestävät omia mielenilmaisujaan."
Nyt kun isä Janin "viraltapano" on historiaa, voisi Katkirkkokin siirtyä historian arkistoihin tai sen tapauksessa paremminkin roskatynnyreihin pölyttymään.
Olen käynyt läpi Katkirkon sivuja enkä löytänyt mitään lupauksia siihen suuntaisesti, että isä Janin paluu Suomesta voisi lopettaa koko "protestin". Itse asiassa, Katkirkon sai "ALKUNSA yhdestä ainoasta tapahtumasta, isä Janin viraltapanosta. Siis, alkunsa.
Itse ajattelen, että Katkirkkoa tarvitaan edelleenkin, koska:
- piispa on pyytänyt anteeksi vain koska häntä pakotettiin siihen.
- Piispa edelleenkin väittää, että "vastustajia" on hiippakunnassa vain pieni joukko (kts. tämän viikon Kotimaa)
- Piispa edelleen kieltäytyy kertomasta, mitkä ovat "vakavat syyt" isä Janin viraltapanoon.
- Piispan neuvonantajat (siis nuo henkilöt jotka antoivat neuvoja suomen kieltä ja olosuhteita tuntemattomalle piispalle) ovat edelleen viroissaan.
- Piispa edustaa vain Puolan katolilaisuutta. Mutta me elämme Suomessa ja kunnioitamme ihmisoikeuksia ja dialogia.
jne.
Nyt sheriffi itse mokasi turhan poistonsa.
Tarkoitukseni oli poistaa "nimim. Perusihmisen" ilmeisesti toinen hänen vahingossa lähettämänsä tuplaviesti otsikolla "katkirkosta". Tämä ketju alkaa olla niin syvä että alkaa mennä sekaisin jonkun verran viestit keskenään kun yritän niitä seurata.
Tuplaviesteistä kun täytyy aina poistaa se ensimäiseksi tullut, minä vahingossa poistin jälkimmäisen, jonka seurauksena lähti myös alta rivi vastauksia.
Anteeksi kaikille "kärsineille osapuolille". Tarkoitukseni ei ollut paha!
terv.
amazon22
Olen ollut tässä keskustelussa mukana vuodesta 2003. Nyt on tullut aika pitää tauko ja kaikesta huolimatta iloita isä Janin paluusta.
Isä Janin paluu ei poista ongelmiamme, mutta minä olen henkilökohtaisesti hieman väsynyt tähän kaikkeen. Muut saavat jatkaa keskustelua, mutta itse vetäydyn tauolle.
Samalla jätän tämän nimimerkkini. Jos vielä palaan, tulen käyttämään toista nimimerkkiä. Ajatteleva katolilainen? Se ei ole ollut yhtään hullumpi nimimerkki. Itsekin ihmettelen mistä sellaisen keksin. Nyt joku toinen saa ottaa sen käyttöönsä. Toivottavasti hänkin on ajatteleva.
Tavataan sitten joskus!
Nyt tuntuu tosiaan hyvältä hetkeltä pitää tauko nettikeskusteluiden suhteen. Pitkä ja synkkä ajanjakso kirkkomme historiassa on päättynyt. Muut ongelmat jäävät, mutta niihin paneutuminen vaatii nyt aikaa, lepoa, mietiskelyä ja tietty rukousta.
Itsekin aion palata tänne sitten joskus uudella nimimerkillä varustettuna.
Minusta on vain hyvä, että isä Jan -nimisellä keppihevosella viimeiset vuodet täällä ja ties missä ratsastaneet piispanvihaajat poistuvat muihin kuvioihin. Heitä taitaa hävettää aika lailla, kun kerran kaikille on tullut selväksi, että hyvä piispamme on ollut koko ajan oikeassa. Vakuutan: emme jää teitä kaipaamaan.
Koska hiivatun Perunamies, jota tulin aikanaan tänne tuuraamaan, ei ole vieläkään palannut, taidan itsekin pitää taukoa. Kun vastustaja on murrettu, voi pataljoona pitää lepotauon. Tästä lähtien suuntaan energiani luterilaisuuden loputtomien ristiriitaisuuksien puimiseen ja eri palstojen lukijoiden käännyttämiseen. Mutta sen teen vasta tauon jälkeen.
Tässä kaikkien muistin virkistämiseksi Katkirkosta hakusanoilla "isä Jan" löytyneet vuodatukset:
http://www.katkirkko.net/fi/?go=archive&archive=0&selectby=2&bytext=0&text=is%E4+Jan&orderby=0&ordertype=0&search_archive_submit_list=Hae+Lista
Suuri on Piispamme, kun on osannut häiriköt, katkirkkolaiset ja harhaoppiset saattaa häpeään.
Hyvä on nyt Kunnianarvoisan Isä Johannes Aartsin Hollannissa eläkepäiviä viettää, kun Piispamme on teot antanut anteeksi. Siinä se on lyhyesti sanottuna, kristillinen rakkaus.
Lopulta kaikki koituu Pyhän Roomalaisen Kirkon kunniaksi, eikä tämä tapaus tuottanut poikkeusta.
Viisi vuotta kestänyt, hiippakuntamme historian todennäköisesti karvain ja repivin riita on nyt päättynyt. Isä Jan Aarts on pyytänyt piispalta anteeksi ja piispakin on osaltaltaan pyytänyt anteeksi kaikkea tapahtunutta. Tästä me kaikki voimme todellakin olla iloisia ja kiitollisia Jumalalle.
Täällä on kyselty miksei isä Jan voinut pyytää piispalta anteeksi jo vuosia sitten. Suoraan sanoen minä ihmettelen ihan samaa. Kun melkein koko hiippakunta oli kuohunnassa, kirkon maine uhattuna ja lukemattomat seurakuntalaiset piispan kimpussa, sellainen tilanne olisi kyllä pitänyt lopettaa heti paikalla. Isä Jan ei sitä tehnyt tai sitten piispa ei ollut siihen valmis.
Isä Janista tuli siten luultavasti tahtomattaan joillekin piispan vastustamisen symboli, joka ei enää vastannut todellista isä Jania.
Itse toivon, ettei isä Jan kaikesta huolimatta palaisi enää tänne Suomeen. Halusi hän sitä tai ei, hänen persoonastaan tuli kirkkoamme jakava hahmo. Ei minulla ole mitään häntä vastaan. Isä Jan olisi vain voinut uhrautua jo paljon aiemmin kirkkomme edun ja yhtenäisyyden nimissä. Hän ei sitä tehnyt. Nyt hän voisi vielä sen tehdä.
Keskustelu on saanut irvokkaita käänteitä. Nyt näköjään isä Jan on se suuri pahis, joka tuntuu olevan anteeksipyynnön velkaa niille/ meille, jotka olemme täällä palstoilla kirjoitelleet hänen tapauksestaan.
Miksi hän olisi meille selityksiä tai jopa anteeksipyynnön velkaa? Anteeksipyynnön mistä? Siitäkö, että hän on tehnyt sovinnon piispan kanssa, piispan, joka on häntä piinannut yli viisi vuotta?
Kovin harva meistä on todella pannut itsensä likoon isä Janin puolesta. Niin ovat tehneet muutamat harvat ihmiset, jotka ovat puhuneet ja toimineet eri yhteyksissä omana itsenään, pelkäämättä kasvojen menettämistä. Minä, vaikka olenkin ollut järkyttynyt isä Jania kohdanneesta oikeusmurhasta, en ole esiintynyt omalla nimelläni ja naamallani missään, olen vain kirjoitellut nimimerkillä, silloin kun itseäni on huvittanut ja kiinnostanut, Isä Jan ei ehdottomasti eikä vähimmässäkään määrin ole minulle mitään velkaa. Miten hän olisi velkaa Sveitsiläiselle tai Seurakuntalaismiehelle ja muille nimimerkeille?
Yhtä irvokas on joidenkin nimimerkkien kuten Liisa-Marian ja hopsulin taito kääntää koko hiippakunnallinen tragedia nurin ja tehdä syyllisestä viaton varpunen. Nämä nimimerkit lienevät niin nuoria katolilaisia, etteivät he tunne isä Janin karkotusta seuranneita tilanteita lainkaan. Kuitenkin he julistavat syyllisen täydellistä harkintakyvyn puutetta osoittaen.
Heille tiedoksi: isä Janin saamaa täysin mieletöntä rangaistusta seurasi asiallisia sovitteluyrityksiä, jotka piispa kivenkovaan torjui. Sovittelijana piispantalossa kävi mm. Hollannin scj-veljestön provinsiaali. Isä Janin katuvaisuus rikkeidensä suhteen ei auttanut mitään. Rangaistus piti. Pari vuotta myöhemmin kuulimme, että Vatikaanista oli tullut määräys, jonka mukaan isä Janin oli saatava tulla takaisin Suomeen sopivan ajan kuluttua. Piispa kivahti, ettei isä Jan saa tulla koskaan.
Kenties muistatte sentään viime toukokuuhun asti, hyvät Liisa-Maria ja hopsuli? Muistatteko, ettei piispa sallinut isä Janin tulla ystävänsä isä Teemun syntymäpäiville? Oliko se teistä kohtuullinen kielto? Olisiko kohtuullista, järkevää, oikein ja autuaallista että teitä kirkollisessa hierarkiassa ylempänä oleva henkilö kieltäisi teitä osallistumasta samoille syntymäpäiville, joita aikoo itse kunnioittaa läsnäolollaan, vaikka olisitte matkustaneet noille syntymäpäiville toisesta maasta?
O tempora.
Teille on opetettu: 'Silmä silmästä, hammas hampaasta.' Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta.
Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.' Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.
Kiitos sanoistasi. Juuri noin minäkin olen ajatellut.
Kuulimme näinä vuosina, että jos isä Jan julkistaisi sen listan syytöksistä, joiden perusteella piispa hänet ajoi pois papintehtävistä Suomessa, piispa joutuisi naurunalaiseksi. Niin vähäisiä nuo rikkomukset olivat ja niin kohtuuton oli rangaistus. Isä Jan halusi, että hiippakunta voisi elää tämän piispan kanssa rauhassa. Kuuliaisuus ja rakkaus kirkkoa ja evankeliumia kohtaan oli isä Janin vaikuttimena, kun hän pysyi hiljaa.
On eri asia, mitä hänen puolestaan täällä yritettiin tehdä. Hän ei itse ollut pyytänyt ketään olemaan hänen oikeuksiensa ajamisessa aktiivinen. Hänen asiaansa ajettiin, osin viisaammin ja harkiten, osin tunteenomaisesti. Oliko kaikesta hyötyä vai kenties haittaakin, en osaa arvioida. Mutta isä Janin käyttäytyminen on ollut Jeesuksen opetusten mukaista.
Hansson, hyvä!
Näytä, missä kohtaa olen tehnyt syyllisestä viattoman varpusen? Näytä myös kirjoitus, jossa olisin julistanut syyllisen?
- Et taida löytää niitä.
- Sen sijaan olen kirjoittanut:
"En usko, että isä Janin rikkeet kovin vakavia olivat, ja piispa ehkä toimi liian jyrkästi (kokematon virassaan vielä). Mutta NYT nöyrtyi vihdoin isä Jan ja loppu hyvin. Kaipa piispankin omatunto oli näinä vuosina soimannut ankarasta rangaistuksestaan. Molemmat ovat varmasti katuneet ja hävenneetkin! Ihmisiä hekin ovat, joten ei tuomita kumpaakaan."
- Jos kirjoitan, että molemmat ovat varmasti katuneet, niin se kertoo jo jotain!
- P.S. En ole vasta kirkkoon liittynyt. Rukoillut molempien puolesta alusta lähtien.
Ymmärrän hyvin, että katkirkkolaisille isä Jan on elävä pyhimys tai ainakin marttyyri, mutta meille muille hän ei sitä ole.
Hän ei ehkä ole ollut Katkirkon, miekkarin ja mm. Suomen Kuvalehden juttujen taustavoima, mutta hän olisi halutessaan voinut pysäyttää kaiken kuohunnan. Sitä hän ei tehnyt, kuten edellinen kirjoittaja oikein toteaa. Hän antoi oman epäoikeudenmukaisen (tai ehkä sittenkin oikeudenmukaisen?) kohtelunsa repiä hajalle kokonaisen hiippakunnan. Pyhimys olisi toiminut toisin.
Toivon isä Janille antoisia eläkepäiviä. Suomeen en häntä erityisesti kaipaa.
Kirjoitit: "NYT nöyrtyi vihdoin isä Jan--"
Niin kuin hän ei olisi ollut sovinnollinen alusta asti. Piispa oli taipumaton, kunnes hänet nyt lopulta ilmeisesti Vatikaanin taholta painostettiin sopuun. Kumma kun olet onnistunut sulkemaan korvasi kaikelta siltä, mitä näiden viiden vuoden aikana olemme sovitteluyrityksistä ja piispan suhtautumisesta kuulleet.
Entä tämä: "piispa ehkä toimi liian jyrkästi". Ehkä? Maastakarkoitus pienistä hallinnollisista epäsäännöllisyyksistä? Onko piispalla oikeus julmaan despotismiin, kun Jeesus opetti armeliaisuutta ja anteeksiantoa?
Takaperoisella logiikalla saadaan kiusatusta syyllinen tähän tapaan: "kyllä hänen täytyy olla syyllinen, kun mukava piispa kerran ei voi päästää häntä Suomeen" ja "piispa kertoi isä Janin pyytäneen rikkeitään anteeksi - siis isä Jan on ollut syyllinen tähän koko viiden vuoden farssiin". Liisa-Maria on tällaisen logiikan mestari. Myötäilit hänen ajatuksiaan.
En halua keskustella tästä syylliskysymyksestä enempää. Sovinto on tehty, ja nyt serurataan, miten asiat edistyvät - suoko piispa isä Janille todellisen mahdollisuuden elää ja toimia pappina siinä maassa, jonka kansalainen hän on.
En aikonut osallistua tähän keskusteluun enää vähään aikaan, mutta nyt on pakko sanoa jotakin, kun kerran minua parjataan.
"Kirjoitit: "NYT nöyrtyi vihdoin isä Jan--" Niin kuin hän ei olisi ollut sovinnollinen alusta asti."
En ole havainnut yhtäkään sovinnollista kannanottoa isä Janin taholta koko kriisin aikana - minkä ajan ja pitempääkin olen muuten ollut katolisen kirkon jäsen.
"Piispa oli taipumaton, kunnes hänet nyt lopulta ilmeisesti Vatikaanin taholta painostettiin sopuun."
Tuo on pelkkä teoria, jolle ei ole mitään todisteita.
"Kumma kun olet onnistunut sulkemaan korvasi kaikelta siltä, mitä näiden viiden vuoden aikana olemme sovitteluyrityksistä ja piispan suhtautumisesta kuulleet."
Tiedon lähteet ovat olleet kovin yksipuolisia, eivätkä minusta luotettavia.
"Entä tämä: "piispa ehkä toimi liian jyrkästi". Ehkä? Maastakarkoitus pienistä hallinnollisista epäsäännöllisyyksistä?"
Piispa nimenomaan kertoi, että kysymys oli VAKAVISTA syistä. Minulla eikä kenelläkään muulla ole mitään tosiasiallista syytä kyseenalaistaa piispan arviota, ellei sitten aleta ihan huhupuheita ottamaan huomioon.
"Onko piispalla oikeus julmaan despotismiin, kun Jeesus opetti armeliaisuutta ja anteeksiantoa?"
Piispa ei ole aiheuttanut hiippakuntamme ongelmia, vaan isä Janin epämääräinen tukijoukko, joka asettui piispaa vastaan ja kehotti siihen muitakin. Ilmeisesti isä Janin Hollantiin muuton tarkoituksena oli alun perin rauhoittaa tilannetta. Tarkoitus oli hyvä, mutta julmaan despotismiin sortuneet maallikot kävivät piispan kimppuun.
"Takaperoisella logiikalla saadaan kiusatusta syyllinen tähän tapaan: "kyllä hänen täytyy olla syyllinen, kun mukava piispa kerran ei voi päästää häntä Suomeen""
Olet ensimmäinen tapaamani katolilainen, joka kirkkain otsin väittää isä Janin olleen täysin syytön. Sellaista ei ole väittänyt edes isä Jan itse! Hänhän pyysi anteeksi tekojaan.
"ja "piispa kertoi isä Janin pyytäneen rikkeitään anteeksi - siis isä Jan on ollut syyllinen tähän koko viiden vuoden farssiin"."
Olen aina luottanut piispaamme eikä minulla ole mitään syytä perua luottamustani.
"Liisa-Maria on tällaisen logiikan mestari. Myötäilit hänen ajatuksiaan."
Kiitos! Pidänkin itseäni logiikan mestarina. Puhtaan logiikkani avulla olen saanut ylipuhuttua kymmeniä luterilaisia eroamaan valtionuskonnosta, jotta sitten voin käännyttää heidät isiensä uskoon.
"En halua keskustella tästä syylliskysymyksestä enempää."
Arvaan kyllä mikset.
"Sovinto on tehty, ja nyt serurataan, miten asiat edistyvät - suoko piispa isä Janille todellisen mahdollisuuden elää ja toimia pappina siinä maassa, jonka kansalainen hän on."
Piispa nimenomaan sanoi, että tulevaisuus on kiinni SCJ-veljeskunnasta ja isä Janista! Kukas se niitä asioita kääntelee? Sinä!
Ensinnäkin en ole myötäillyt ketään. Omia ajatuksiani olen kirjoitellut. Liisa-Maria näköjään vastasi minulle tarkoitettuun kirjoitukseesi. Kommentoin minäkin kirjoitustasi:
- "Piispa ehkä toimi liian jyrkästi." Ehkä-sana sen vuoksi, koska en ole nähnyt syytelistaa. Hallinnollisten virheiden takana oleva asenne voi olla pahempi asia, kuin yksittäiset ehkä 'pienetkin' rikkeet.
"...siis isä Jan on ollut syyllinen tähän koko viiden vuoden farssiin"
- Alunperin kyllä. Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että jotain isä Jan on todella tehnyt väärin, koska piispa erotti hänet. En ole koskaan pitänyt häntä täysin syyttömänä enkä piispaa niin tyhmänä tai julmana, että olisi syyttömän lempannut ulos.
- Ei isä Jan ole ollut sovinnollinen alusta asti. Hän ei halunnut pyytää anteeksi aikaisemmin, mikä oli piispan edellytys takaisinpaluulle. Siitä piispa piti kiinni ja oli taipumaton sen suhteen.
Nyt kaikki hyvin ja ei vatvota tätä enää.
Olen ollut viime vuodet hiljaa, vaikka olen seurannut nettikeskusteluja hyvinkin aktiivisesti. Kun nyt piispa ja isä Jan ovat tehneet sovinnon, voin puhua suuni puhtaaksi. Muistutan erityisesti isä Janin tukijoiden ylisevuotavasta törkeydestä kuluneen riidan aikana.
Kaikki alkoi isä Janin viraltapanosta. Sen takia piispaamme on loukattu, irvailtu, paneteltu ja herjattu viimeiset vuodet. Kaikki hänen hyvätkin hankkeensa on tyrmätty. Häntä on haukuttu mm. valehtelijaksi. Sen sijaan isä Jan on ollut tukijoilleen puhdas pulmunen.
Samasta syystä kirkkomme pappeja on yksi toisensa jälkeen herjattu ja paneteltu. Heitä on eri nettikeskusteluissa haukuttu mm. sioiksi, rotiksi, pelkureiksi ja oman edun tavoittelijoiksi. Isä Janilla on tukijoidensa mukaan ollut oikeus kunniaan, muilla taas ei.
Saman kohtalon ovat kokeneet sisarkunnat, Opus Dei, neokatekumenaalit ja hiippakuntamme palkkalistoilla olevat. Isä Janin tapaus on ollut tukijoiden mukaan "oikeusmurha", täysin ulkopuolisten solvaaminen taas ei.
Isä Janin varjolla on tyrmätty hiippakuntamme elämä, sitoutumisemme ekumeniaan, seurakuntien hankkeet ja uskonnonopetus. Millään ei ole ollut mitään väliä, kun ollaan otettu yhteyttä medioihin, jotta vain isä Janin asia saisi julkisuutta. Isä Janin takia on pidetty mielenosoitus ja kirkkomme maine on yritetty pilata. Piispasta on kirjoiteltu eri puolille Eurooppaa, hiippakuntamme on tahdottu pitää kuohunnassa, seurakuntalaiset pois kirkoista.
En väitä isä Janin olleen kaiken tämän takana. Hän olisi voinut kuitenkin ottaa siihen julkisesti etäisyyttä (minkä hän teki vain mielenosoituksen tapauksessa) ja kieltää koko toiminnan. Sitä hän ei tunnestusti tehnyt koskaan, jotta "omat lomamatkat Suomeen helpottuisivat" (tukijoiden kommentti).
Toivon hartaasti, ettei isä Jan palaisi tänne Suomeen. Toki hän voi käydä vierailemassa ja tapaamassa pieneksi käynyttä tukiryhmäänsä - kuten hän on tähänkin asti tehnyt, piittaamatta piispan kiellosta.
Piispa on antanut isä Janille anteeksi. Minä en.
Osaatpa hämmästyttävällä tavalla panna isä Janin syyksi piispan "loukkaamisen, irvailun, panettelun ja herjaamisen", samoin pappien, Opus Dein, neokatekumenaalien, sisarkuntien ja hiippakunnan palkollisten "herjaamisen ja panettelun". Aika paljon pahaa on mielestäsi organisoinut maanpakoon karkotettu ja myös jonkin aikaa kuolemansairas pappi, joka kuitenkin ennen tätä kaikkea paholaismaista toimintaa oli toiminut tämän hiippakunnan hyväksi kymmeniä vuosia, hyvässä yhteistyössä muiden pappien, sisarten ym. kanssa. Aikamoinen muutos tässä ihmisessä, vai mitä?
Miten sairas, väsynyt, kiusattu isä Jan olisi tukkinut niiden suut, jotka "hänen asiaansa ajavina" höyrypäinä syyllistyivät mainitsemiisi ylilyönteihin? Herjausta ja parjausta on esiintynyt, rumia on kirjoiteltu ja puhuttu. Isä Jan ei sitä varmasti ole toivonut. Se on varmasti häntäkin vaivannut. Mutta hänen syytään tai hänen hallittavissaan tämä toiminta ei ole ollut vähimmässäkään määrin.
Piispa on se henkilö, jonka vastuulla on hiippakunnan henkinen ja hengellinen hyvinvointi. Miten hän on toiminut, mitä tehnyt asioiden korjaamiseksi? Onko hän kuunnellut, keskustellut, analysoinut rehellisesti sitä, miksi hiippakunnassa voidaan niin huonosti kuin kirjoituksista on ollut luettavissa?
Valitettavasti piispa ei ole ollut tehtävänsä tasalla paimenen tehtävässään.
Isä Janin paluu tai ainakin paluun aito mahdollistaminen piispan taholta voisi olla hiippakuntaa eheyttävä asia. Aivan varmasti isä Janin toivomus on, että koko hiippakunta voisi toimia keskinäisessä rakkaudessa ja että piispa voisi olla hiippakuntalaisten kunnioittama paimen. Varmasti hän toimisi tämän yhtenäisyyden hyväksi.
Katolilaisella toiselta katolilaiselta: "Ken ei täysin jaksa anteeks' antaa, syytä itsessänsä saa hän kantaa, niin kuin itse oisi syyllinen".
Minä kuulun isä Janinkin ystäviin ja olen omalla tavallani tukenut häntä kaikki nämä vuodet, sillä häntä kohtaan tehtiin suuri vääryys. Samanlainen vääryys on mielestäni kohdannut isä Teemua ja papiksi pyrkinyttä Mikko Saloa. Sen vuoksi, ja mitenkään ketään panettelematta, ainakin minä totean, etteivät puolalaiset SCJ-veljeskunnan jäsenet ole osoittaneet suomalaisille kollegoilleen solidaarisuutta.Ehkä solidaarisuus ei kuulu papillisiin ominaisuuksiin? En tiedä.
Minä en vihaa ketään, sillä viha on hedelmätön tunne. Ajattelen näin: jos en jotakin jaksa täysin antaa anteeksi, voin pyytää Jumalalta, että hän täydentää anteeksiannon minussa/meissä/hänessä/heissä.
"Osaatpa hämmästyttävällä tavalla panna isä Janin syyksi piispan "loukkaamisen, irvailun, panettelun ja herjaamisen..."
Viestissäni sanoin nimenomaan, että isä Jan EI OLLUT syyllinen moisiin tekoihin.
Sen sijaan kirjoitin, ettei hän puuttunut tukijoidensa toimintaan, ottanut siitä etäisyyttä eikä kieltänyt sitä. Joko siis isä Janin auktoriteetti tukijoidensa keskuudessa oli nolla (jolloin hän ei olisi voinutkaan puuttua mihinkään) tai sitten hän ei halunnut puuttua tukijoidensa toimintaan. Viimeksi mainittu vaihtoehto lienee lähempänä totuutta.
Miten ihmeessä isä Jan olisi voinut puuttua nimimerkkien nettikirjoitteluun? Hän tuskin on jaksanut kaikkea sitä roskaa seuratakaan, mitä täällä ja katkirkossa ym. on kirjoitettu.
Kiusattu ihminen käpertyy. Ei hän jaksa olla aktiivinen, seurata tilanteita saati ohjailla ja neuvoa järkevästi muita, jotka mahdollisesti toimivat typerästi. Isä Janin tilanne muistutti kiusatun tilannetta: hän oli saanut aivan suhteettoman rangaistuksen, josta ei näyttänyt olevan ulospääsyä.
Lisäksi isä Jan on jo iäkäs, ja maanpakonsa aikana hän sairastui pitkään ja vaikeaan sairauteen ja kävi lähellä kuolemaa.
Osa niiden kirjoituksista, jotka ovat kirjoittaneet isä Janin tapauksesta, on ollut maltillisia. Osa on ollut kiihkeitä mutta rehellisiä ja liioittelemattomia. Hyvin paljon on ollut sellaistakin kirjoittelua, jossa isä Janin asiaa on käytetty keppihevosena, kun oikeastaan on haluttu purkaa yleistä turhautumista piispaan, ennakkoluuloja Opus Deitä kohtaan ym. Viimeksimainitut kirjoitukset ovat saattaneet olla suorastaan vahingoksi isä Janin asialle.
Ärhäkät ja kohtuuttomat hyökkäykset piispaa vastaan ovat varmasti suututtaneet monia kuten sinuakin. Isä Janin toivomus sen sijaan on kaiken aikaa ollut hiippakunnan rauhoittuminen, siksi hän on ollut hiljaa ja esimerkiksi jättänyt syytelistansa julkistamatta.
Isä Janilla ei ole ollut velvollisuutta millään tavoin puuttua kuohuntaan, eikä se olisi hänen vallassaan ollutkaan. Edellinen esittämäsi vaihtoehto on ollut lähinnä tosiasiallista tilannetta: isä Janin auktoriteetti hänen ns. tukijoidensa keskuudessa on ollut vähäinen. Muistat ehkä, että isä Jan kirjoitti Fideksessä hiippakunnan jäsenmaksun maksamisen puolesta. Moniko totteli?
Viestissäsi on se perustava vika, että niputat kaikki piispanvastaisen kirjoittelun "isä Janin tukijoiden" toiminnaksi. Isä Janin asia on yksi muiden joukossa siinä nettikirjoittelun ja muun julkisuuden vuossa, jossa piispaa on arvosteltu, lyöty, herjattukin.
Monilla on nyt itsetutkistelun paikka. Oliko isä Janin asia se, mitä haluttiin todella edistää, vai käytettiinkö sitä välineenä ilkeyksien syytämiseen ja eripuran kylvämiseen? Hiippakuntaa revittiin hajalle. Itse olen sitä mieltä, että piispa Wróbel oli avainasemassa tässä Helsingin hiippakunnan katastrofissa. Isä Jan ei tietenkään ole pyhimys, mutta ei hän ole syllinen hiippakunnan tilaan, vaikka jopa piispakin häntä lienee epäillyt katkirkon taustavaikuttajaksi. Isä Jan on ollut oikeastaan kahdesti uhri: toisaalta piispan osoittaman kohtuuttomuuden uhri, toisaalta niiden aiheettomien epäluulojen uhri, jotka aiheutuivat vastuuttomien nimimerkkikirjoittajien kristitylle sopimattomasta ja vihaa lietsovasta protestoinnista.
Omasta puolestani toivon piispan ja isä Janin välille syntyneen sovinnon jo lopettavan kaikenlaisen parjauksen ja ilkeämielisen syyllistämisen. Toivon, ettei nimimerkin takaa kirjoiteta kenestäkään sellaista, mitä ei voitaisi sanoa asianomaiselle omalla nimelläkin. Ja toivon, ettei isä Janin odoteta enää uhrautuvan jäämällä Hollantiin.
Isä Janilta olisi riittänyt lyhyt julkinen tiedonanto: "Sanoudun irti kaikesta mitä minun erottamistapaukseni johdosta kirjoitetaan, kiellän hiippakunnan johdon arvostelemisen minun takiani ja pyydän seurakuntalaisia odottamaan rauhassa asian selvittämistä".
Tuota viestiä ei häneltä koskaan tullut. Ainoa tempaus, josta hän sanoutui irti, oli surullisen kuuluisa mielenosoitus.
Isä Jan ei ole vahingoittanut kirkkoa, mutta hän salli sen, että muut tekivät sen. Tämä on hyvin raskauttavaa. Sen takia hän voi minun puolestani jäädä sinne Hollantiin ja viettää leppoisia eläkepäiviä lapsuutensa kotimaassa.
Katkirkossa piispan dekreetin peruuttamisesta on seuraavanlainen kirjoitus:
http://www.katkirkko.net/fi/?go=news&attachment=801
Kuten kirjoituksesta käy ilmi, isä Jan on ollut eräille melkoinen ns. puolijumala. "Tarkoitus pyhittää keinot" -logiikkaa soveltaen muutamien ainoana tarkoituksena on ollut isä Jan Aartsin takaisinsaaminen, hinnalla millä hyvänsä.
Ja se hinta oli kova, todella kova. On melkein kohtalon ivaa, että viimeisten huhujen mukaan isä Jan ei olisi muutamassa takaisin, mitä nyt vain entiseen tahtiin vierailisi täällä.
Piispa Wróbel ja eräät puolalaiset scj-papit sekä muut mahdolliset piispan neuvonantajat saivat aikaan kaiken sen, mitä vastaan nettikirjoituksissa ja mediassa on hyökätty. He ovat keskeisesti vastuussa hiippakunnan hajaannuksesta, jota he eivät ole yrittäneetkään ehkäistä millään rakentavalla asenteella. Eikö se vasta olekin raskauttavaa?
Olisiko parasta, että myös muutamat puolalaiset alkaisivat viettää "leppoisia eläkepäiviä lapsuutensa kotimaassa?" Eräät heistä eivät liene edes anoneet Suomen kansalaisuutta.
"Toivon hartaasti, ettei isä Jan palaisi tänne Suomeen. Toki hän voi käydä vierailemassa ja tapaamassa pieneksi käynyttä tukiryhmäänsä - kuten hän on tähänkin asti tehnyt, piittaamatta piispan kiellosta. Piispa on antanut isä Janille anteeksi. Minä en."
Allekirjoitan joka sanan muutenkin osuvasta viestistäsi. Lisään vain yhden asian: nyt on rakkaalle piispallemme vihdoinkin annettava kaikkien taholta työrauha! Isä Jan -jankutuksen takia hän ei ole saanut toimia rauhassa piispana viiteen vuoteen. Ajatelkaa edes hetki hänen kurjaa osaansa ja hänen kärsimyksiään.
Tavallaan isä Janin on ollut helppoa olla eläkkeellä ulkomailla ja vieläpä omassa synnyinmaassaan. Ei hänen ole tarvinnut kantaa vastuuta mistään! Piispallamme taas on koko ajan ollut vastuu kokonaisesta hiippakunnasta samalla, kun ensiksi mainitun epämääräiset tukijoukot ovat hyppineet silmille joka tuutista.
Nyt tämä hiippakunta tarvitsee rauhaa. Sillä on suuri tehtävä uuspakanamaassa nimeltä Suomi. Se voi toimia vain, jos edes sen piispalle ja papeille annetaan työrauha. Jos se edellyttää isä Janin pysymistä ulkomailla, olkoon sitten vaikka niin.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä ja tahdon muutenkin kiittää sinua mielipiteistäsi.
Minulle riittää nyt viiden vuoden jankuttaminen eläkeläisestä nimeltä isä Jan Aarts. Lopetan tähän keskustelun.
Mainitsemasi artikkeli on tosi hyvä ja tasapainoinen, niin kuin yleensä Katkirkon artikkelit. Olet sinäkin varmasti lukenut:
"Isä Jan autuaallisen tietämättömänä teostaan loi mahdollisuuden Katkirkon synnylle sen jälkeen kun ”tietty rauhoittumisaika” oli alkanut vaikuttaa ikuisuudelta, kun lehdistössä oli julkaistu avoin kirje piispalle ja kun Suomen Kuvalehti lokakuussa 03 oli kirjoittanut isä Janin ”tapauksesta”.
Missä on puolijumala? Ehkä se on sinun päässäsi.
Rauhoitu, ystävä hyvä.
Piispa on tehnyt vääryyttä, jota vastaan uskovaiset ovat yrittäneet tehdä "jotakin", niin kuin kristityille kuulu tehdä.
Piispa on nyt pyytänyt anteeksi. Tähän anteeksipyyntöön katkirkossa suhtaudutaan mielestäni liian naivisti (tässä olet oikeassa). Itse en usko piispaan, joka viiden vuoden aikana on osoittautunut vihaiseksi ihmiseksi ja joka on antanut periksi VAIN pakon edestä. Hänen pitää lähteä takaisin Puolaan. Tämä olisi todella hyvä palvelus koko hiippakunnalle!
...rakas piispamme lähtisi takaisin Puolaan (josta henkisesti ei ole koskaan lähtenyt pois) ja antaisi meille katolilaisille vihdoinkin rauhan? Piispa Wróbel on tullut tänne kutsumatta, on käyttäytynyt epäoikeudenmukaisesti ja epärehellisesti. Nyt hänen olisi aika lopettaa pelleilynsä. Eikö niin? Puolassa hän viihtyisi paremmin, usko pois.
...pienillä eroilla:
Minulle riittää nyt viiden vuoden jankuttaminen epäoikeudenmukaisen, mielivaltaisen ja vainoharhaisen piispan puolesta.
Hyvä että lopetat tähän keskustelun. Sinulla ei ole näköjään paljon tarjottavaa hiippakunnan henkisen tilan kehittämiseksi.
Entä jos...
"...rakas piispamme lähtisi takaisin Puolaan (josta henkisesti ei ole koskaan lähtenyt pois) ja antaisi meille katolilaisille vihdoinkin rauhan?"
Katolilainen ei voi olla olematta yhteydessä paaviin ja piispaan sekä heidän alaisuudessaan.
"Piispa Wróbel on tullut tänne kutsumatta"
Jo on röyhkeää! Paavi nimitti hänet tänne. Ihan vaan tiedoksi: kirkossamme piispat nimittää paavi, et sinä.
"on käyttäytynyt epäoikeudenmukaisesti"
Koska isä Jan pyysi anteeksi, ei kenelläkään pitäisi olla syytä enää jankuttaa, ettei hän olisi tehnyt VAKAVIA virheitä. Siis asiat olivat juuri niin kuin piispa on aina sanonut.
"ja epärehellisesti."
Tuo muistaakseni Katkirkon tuulesta tempaama idea on menettänyt uskottavuutensa isä Janin anteeksipyynnön myötä.
"Nyt hänen olisi aika lopettaa pelleilynsä. Eikö niin?"
Noin ei kirjoita kukaan katolilainen.
"Puolassa hän viihtyisi paremmin, usko pois."
Ihan varmasti, kun jotkut seurakuntalaiset ovat kaltaisiasi puolikatolilaisia.
Lainaan edellisen kirjoittajan viisaita sanoja:
"Kaikki alkoi isä Janin viraltapanosta. Sen takia piispaamme on loukattu, irvailtu, paneteltu ja herjattu viimeiset vuodet. Kaikki hänen hyvätkin hankkeensa on tyrmätty. Häntä on haukuttu mm. valehtelijaksi. Sen sijaan isä Jan on ollut tukijoilleen puhdas pulmunen.
Samasta syystä kirkkomme pappeja on yksi toisensa jälkeen herjattu ja paneteltu. Heitä on eri nettikeskusteluissa haukuttu mm. sioiksi, rotiksi, pelkureiksi ja oman edun tavoittelijoiksi. Isä Janilla on tukijoidensa mukaan ollut oikeus kunniaan, muilla taas ei.
Saman kohtalon ovat kokeneet sisarkunnat, Opus Dei, neokatekumenaalit ja hiippakuntamme palkkalistoilla olevat. Isä Janin tapaus on ollut tukijoiden mukaan "oikeusmurha", täysin ulkopuolisten solvaaminen taas ei.
Isä Janin varjolla on tyrmätty hiippakuntamme elämä, sitoutumisemme ekumeniaan, seurakuntien hankkeet ja uskonnonopetus. Millään ei ole ollut mitään väliä, kun ollaan otettu yhteyttä medioihin, jotta vain isä Janin asia saisi julkisuutta. Isä Janin takia on pidetty mielenosoitus ja kirkkomme maine on yritetty pilata. Piispasta on kirjoiteltu eri puolille Eurooppaa, hiippakuntamme on tahdottu pitää kuohunnassa, seurakuntalaiset pois kirkoista."
Nyt kun kaikki on hyvin, piispa on antanut isä Janille anteeksi tämän VAKAVAT rikkeet ja jopa taputtanut yhden vastustajansa kaljua, on tullut sen aika, että isä Janin epämääräiset tukijoukot pyytävät kaikilta loukkaamiltaan ihmisiltä anteeksi!
Kuten Katolilainen kirjoittaa, hiippakunnassamme on moisen tukijoukon voimin parjattu yksi toisensa jälkeen lähes jokainen papeistamme, sääntökunnistamme, jopa maallikkoryhmistämme ja kirkkomme työntekijöistä.
Ilmeisesti moinen tukijoukko näkee vain piispan kuvitellut rikkomukset, mutta omilla vakavilla synneillä ei ole mitään väliä. Kristitty ei saa antaa väärää todistusta lähimmäisestään, mutta juuri niin tukijoukko on toiminut viimeiset 4-5 vuotta.
Saapa nähdä, onko tukijoukon jäsenissä miestä/naista pyytää anteeksi loukatuilta, riidan kannalta täysin sivullisilta ihmisiltä. Nyt heillä olisi vihdoinkin tilaisuus seurata suuresti palvomansa isä Janin esimerkkiä!
"Piispa Wróbel ja eräät puolalaiset scj-papit sekä muut mahdolliset piispan neuvonantajat saivat aikaan kaiken sen, mitä vastaan nettikirjoituksissa ja mediassa on hyökätty."
Piispamme ja pappimme eivät ole kirjoittaneet yhtäkään nettikirjoitusta saatikka ottaneet yhteyttä mediaan isä Janin tapauksen takia. Sen on tehnyt viimeksi mainitun tukijoukko, jota voidaan hyvällä omallatunnolla kutsua oman pesän likaajiksi, ja joka voisi ainakin nyt pyytää tekojaan anteeksi.
"He ovat keskeisesti vastuussa hiippakunnan hajaannuksesta, jota he eivät ole yrittäneetkään ehkäistä millään rakentavalla asenteella. Eikö se vasta olekin raskauttavaa?"
Jos tarkoitat isä Janin tukijoita, olen täysin samaa mieltä!
"Olisiko parasta, että myös muutamat puolalaiset alkaisivat viettää "leppoisia eläkepäiviä lapsuutensa kotimaassa?" Eräät heistä eivät liene edes anoneet Suomen kansalaisuutta."
Entä sitten? Saisimme olla kiitollisia jokaisesta papistamme. Ei tämä ole mikään New York, jonne tullaan palvelemaan loistokkaisiin oloihin, vaan paremminkin häiriintyneiden suomalaisten ja italialaisten keskelle.
"--häiriintyneiden suomalaisten ja italialaisten keskelle"
Liisa-Mariassa on se kiva puoli, että hän ei ainakaan koskaan herjaa ketään!
ovat häiriintyneitä niin onko Liisa-Mariakin häiriintynyt? Onko tää Lissu suomalainen? Ehkä peräti suomalainen psykiatri, joka pystyy nettikirjoittelun perusteella kertomaan, että suomalaiset ja italialaiset ovat häiriintyneitä. Taitonsa itse kullakin!!
A. Katolilainen on HENKISESTI yhteydessä paaviin ja piispaan eikä välttämättä ole heidän alaisuudessaan. Jos paavi tai piispa ovat kelvottomia (kuten historia on niin monta kertaa osoittanut), katolilaisten velvollisuus on menetellä omatunnon mukaisesti. Compris, verstanden, capito? OMATUNNON MUKAISESTI. Tottelevaisuus on hyve ainoastaan jonkun vajavaisen katolilaisen päässä.
B. Luuletko todella että itse paavi nimitti Wróbelin tänne??? Sama paavi oli jo monta vuotta kykenemätön ymmärtämään asioita, sairaudensa vuoksi. Väitätkö, että sairas paavi perehtyi Wróbelin CV:een, haastatteli häntä ja samanaikaisesti haastatteli vuosittain tuhansia piispakandidaatteja, matkusti, kirjoitti tärkeitä asiakirjoja, tuomitsi "niskuroivia" teologeja, tapasi maailman ihmisiä...
Koeta kerrankin käyttää järkeäsi! Piispa Wróbelin valitsi joku kirkkoherra, jolla oli valta Vatikaanissa.
Voit myös muistaa, että ennen vanhaan piispoja nimitti joskus keisari ja joskus kristillinen kanssa.
C. Isä Jan on jo monta vuotta väittänyt, ettei hän tehnyt VAKAVIA virheitä. Asiasta on olemassa jopa asiakirja, sekä Vatikaanin lausunto. Tiesitkö?
PIISPA sanoi, että isä Jan pyysi anteeksi. Isä Jan saa vain nauraa: jos mielivaltainen piispa haluaa anteeksipyyntöä ja väittää yhtä sun toista, olkoon, vaikkapa sovinnon eleenä.
D. Epärehelliseksi piispa on osoittautunut monta kertaa. Viimeksi väittäen julkisesti että protesti koskee ainoastaan pientä joukkoa hiippakuntalaisia (kts. Kotimaa).
E. Toistan: Piispan olisi aika lopettaa pelleilynsä. Puolassa hän viihtyisi paremmin, usko pois!!!
"A. Katolilainen on HENKISESTI yhteydessä paaviin ja piispaan eikä välttämättä ole heidän alaisuudessaan."
Valitan, tuo ei ole katolisen kirkon oppia.
"Jos paavi tai piispa ovat kelvottomia (kuten historia on niin monta kertaa osoittanut), katolilaisten velvollisuus on menetellä omatunnon mukaisesti. Compris, verstanden, capito? OMATUNNON MUKAISESTI. Tottelevaisuus on hyve ainoastaan jonkun vajavaisen katolilaisen päässä."
... ja Katolisen Kirkon Katekismuksessa.
"B. Luuletko todella että itse paavi nimitti Wróbelin tänne???"
Piispanvihkimyksessä näytettiin asiakirjaa, joka oli paavin allekirjoittama.
"Sama paavi oli jo monta vuotta kykenemätön ymmärtämään asioita, sairaudensa vuoksi. Väitätkö, että sairas paavi perehtyi Wróbelin CV:een, haastatteli häntä ja samanaikaisesti haastatteli vuosittain tuhansia piispakandidaatteja, matkusti, kirjoitti tärkeitä asiakirjoja, tuomitsi "niskuroivia" teologeja, tapasi maailman ihmisiä..."
Paavilla on omat mekanisminsa ja neuvonantajansa sekä tukenaan koko Vatikaanin koneisto. Mutta päätökset tekee hän itse.
"Koeta kerrankin käyttää järkeäsi! Piispa Wróbelin valitsi joku kirkkoherra, jolla oli valta Vatikaanissa."
Kirkkoherra? Paavin neuvonantajat ovat, ystävä hyvä, kardinaaleja - eivätkä kirkkoherroja pystymetsästä.
"Voit myös muistaa, että ennen vanhaan piispoja nimitti joskus keisari ja joskus kristillinen kanssa."
Ei liity asiaan.
"C. Isä Jan on jo monta vuotta väittänyt, ettei hän tehnyt VAKAVIA virheitä."
Kun on piispan sana vastaan isä Janin sana, uskon tietenkin ensiksi mainittua. Hänhän on piispa, jolla on vastuu kokonaisesta hiippakunnasta!
"Asiasta on olemassa jopa asiakirja, sekä Vatikaanin lausunto. Tiesitkö?"
... sanoo varmaankin Katkirkon sylttytehdas, mutta minä en usko.
"PIISPA sanoi, että isä Jan pyysi anteeksi. Isä Jan saa vain nauraa: jos mielivaltainen piispa haluaa anteeksipyyntöä ja väittää yhtä sun toista, olkoon, vaikkapa sovinnon eleenä."
Mielivaltainen? Piispa on toiminut kaiken ajan systemaattisesti ja pysynyt totuudessa, josta hän ei ole luistanut. Muut ovat sen sijaan koko ajan muutelleet versioitaan faktoista ja lopulta pyytäneet anteeksi.
"D. Epärehelliseksi piispa on osoittautunut monta kertaa. Viimeksi väittäen julkisesti että protesti koskee ainoastaan pientä joukkoa hiippakuntalaisia (kts. Kotimaa)."
Saisit lopettaa jo tuon valehtelemisen. Piispan arvio oli täysin oikea.
"E. Toistan: Piispan olisi aika lopettaa pelleilynsä. Puolassa hän viihtyisi paremmin, usko pois!!!"
Ja sinä itse ilmeisesti luterilaisessa tunnustuskunnassa.
Kovin ahkera kirjoittajamme Liisa-Maria puhuu kerrankin asiaa.
Isä Janin tapaus saattoi olla oikeusmurha, mutta oikeusmurhaan voidaan yhtä lailla verrata hänen tukijoidensa toimintaa. Nyt heillä pitäisi olla kanttia pyytää edes anteeksi!
Olen kuullut huhuna, ettei isä Jan haluaisi tulla enää takaisin. Se sopii järjestelynä varmasti kaikille. Itse en häntä tänne erityisesti kaipaa, kaiken tapahtuneen jälkeen.
Esität nyt jälkeenpäin, sovinnon synnyttyä, aivan merkillisen vaatimuksen isä Janille. Miten hän olisi ollut vastuussa siitä, mitä keskustelupalstoilla on kirjoiteltu? Hänellä ei ole ollut mitään velvollisuutta seurata mahdollista nimimerkeillä tapahtuvaa loanheittoa. Eikä hänellä myöskään olisi ollut mitään mahdollisuutta sellaista yrittää kieltää tai rajoittaa. Mitä se olisi muuttanut paremmaksi?
Mitä järkeä olisi ollut lähettää tuollaista "julkista tiedonantoa"? Jokainen täällä kirjoittaa omalla vastuullaan. Onhan se nyt kummallista jos se, JOSTA kirjoitetaan olisi vastuussa siitä, mitä joku nimimerkki hänestä sanoo.
Ei piispakaan ole sanoutunut julkisesti irti niistä typeryyksistä ja solvauksista, joita hänen puolustajansa ovat kirjoitelleet, eikä hänen olisi mitään järkeä niin ollut tehdäkään.
Isä Janilla on omat puuttensa ja virheensä. Niin on sinulla ja minullakin. Muiden virheistä hänen karkotuksensa aikana häntä on hullua syyttää.
"Isä Jan -jankutuksen takia hän ei ole saanut toimia rauhassa piispana viiteen vuoteen. Ajatelkaa edes hetki hänen kurjaa osaansa ja hänen kärsimyksiään."
Just joo. Piispa olisi voinut toimia piispana, jos hän olisi halunnut. Hän olisi voinut paneutua suomen kielen ja Suomen historian ja kulttuurin opiskelemiseen. Hän olisi voinut luopua professuuristaan, joka vie häneltä ajan ja voimat toimia täyspainoisesti tässä hiippakunnassa.
Piispa olisi voinut pyrkiä kuuntelemaan hiippakuntalaisia (huomaa pastoraalineuvoston tilanne: se kokoontuu harvoin, muutamaksi tunniksi, KUUNTELEMAAN piispan suunnittelemaa luento-ohjelmaa. Tämä ei ole Vatikaanin käsitys pastoraalineuvoston tehtävästä).
On piispa varmaan kärsinyt, mutta omaa syytään.
"Saisimme olla kiitollisia jokaisesta papistamme."
Jokaisesta papista ei voi olla kiitollinen. Minä olen kiitollinen hyvistä papeista, joita kyllä on puolalaisissakin.
Hyvä pappi rakentaa seurakuntaansa ja sen yhteinäisyyttä ja yhteisvastuuta myös syrjäytyneistä ja erilaisista. Meillä on sellaisiakin pappeja, joille on kirkkoherruus mennyt päähän, ts. jotka pitävät omaa puolalaiskatolista perinnettään ylivertaisena, jotka väheksyvät suomalaisia ja jotka eivät lainkaan siedä omaan menettelyynsä kohdistuvaa krititiikkiä.
Kovin kiitollinen olisin, jos saisimme enemmän suomalaisia pappeja. Veli Mikon kohtelu puhui omaa karmivaa kieltään tässä kysymyksessä. Puolalaisten ylivalta meidän Suomen katolilaisten asioissa on huono asia. Kirkkoherroiksi lisää muita kuin puolalaisia!
Antaisitko ystävällisesti konkreettisia esimerkkejä siitä, missä "loukatuista, riidan kannalta täysin sivullisista ihmisistä" on annettu väärää todistusta. Siis kuka on väittänyt, mitä on väittänyt ja kenestä?
Tämä tieto lienee välttämätön, jotta anteeksi voisi loukatuilta pyytää.
Nyt kun kaikki on hyvin, piispa on saanut isä Janilta anteeksi VAKAVAT rikkeet (valehteleminen, mielivaltaisuus ja epäoikeudenmukaisuus Ym.), on tullut sen aika, että piispa Wróbelin sekä piispan epämääräiset tukijoukot pyytävät kaikilta loukkaamiltaan hiippakuntalaisilta anteeksi!
Kiitos, Liisa-Maria, että muistutit meitä, ettei vielä piispa ole pyytänyt anteeksi hiippakuntalaisiltaan.
...lue vähän enemmän historiaa ja vähän vähemmän fides lehteä. Kirjoitat niin kuin et kykenisi käyttämään järkeäsi. Kuten Paavi Benedictus XVI sanoi, et voi olla edes kristitty, mikäli kieltäydyt käytäämästä ja kunnioittamasta "Logos"tasi.
En viitsi enää ruokkia trollien toimintaa, jolla yritetään uutta loanheittoa piispamme päälle ja esittää VAKAVAT rikkeensä anteeksipyynnöllään julkisesti itse tunnustanut isä Jan viattomana pulmusena.
Viimeisten neljän-viiden vuoden aikana olemme saaneet kuulla sanaparin "isä Jan" niin monta kertaa, että toivottavasti en joudu kuulemaan sitä ainakaan 15 vuoteen. Itse vastustan kyseisen herran paluuta tänne, koska häntä tultaisiin joka tapauksessa käyttämään tekosyynä hyvää, oppinutta ja reilua piispaamme vastaan.
Kuten jo toissapäivänä varoitin, pidän nyt tauon ja palaan tänne aikani keskustelemaan vaikka mistä, mutta en puolijumalastanne nimeltä isä Jan.
Omastatunnosta katekismus puhuu varsinkin artikloissaan 1776-1802.
On totta, että ihminen on sidottu omantuntonsa ääneen, myös silloin, kun se ei ole sopusoinnussa kirkon opetuksen kanssa. Toisaalta katolilaisen velvollisuus on kasvattaa omaatuntoaan. Tämä tehtävä on elinikäinen prosessi, jonka apuna tulisi olla Jumalan sana ja Kirkon opetusvirka. Puhdas omatunto on hyvä päänalunen nukkumaan mennessä.
Kuuliaisuus paavia ja piispaa kohtaan on osa katolilaisuutta. Katekismus lainaa Ignatius Antiokialaista (arktikla 896):
"Seuratkaa kaikki piispaa, niin kuin Jeesus Kristus seuraa Isää, ja papistoa niin kuin apostoleja..."
Piispoilla on omat velvollisuutensa. Ja ne eivät ole helpot. Jeesuksen esimerkin tulisi ohjata häntä paimentehtävässään. Jokainen maallikko ja piispa on heikkoudenalainen.
Jos piispa opettaa kirkon opetuksen mukaisesti, mutta samalla inhimillistä heikkoutta osoittaen toimii joissain asioissa 'väärin', maallikot voivat - heidän velvollisuutensakin on - saattaa "kirkon hyvää koskeva käsityksensä paimenvirkaan vihityille...Heidän on kuitenkin otettava huomioon uskonoppi ja moraali, paimenille kuuluva kunnioitus, yleinen hyöty ja persoonille kuuluva arvo." (artikla 907)
Jokainen meistä joutuu miettimään näitä kahta asiaa: kuuliaisuus ja omantunnon ääni. Miten sovittaa ne yhteen ristiriitatilanteessa. Omasta kokemuksestani sanon, että silloin ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Harkinta, rukous ja muiden kanssa keskustelu usein auttavat sopivaan ratkaisuun.
Kannanotolleni saa jokainen vapaasti höröttää, jos haluaa. En rupea tästä aiheesta väittelemään kenenkään kanssa.
Päätin odottaa viikon ennen kuin kirjoittaisin sanaakaan isä Janin tapauksesta. Ihmettelen hieman sitä millä tavalla jotkut yrittävät koko ajan ummistaa silmänsä isä Janin puutteille ja hänen tukijoidensa loanheitolle. Heille kaikkeen syyllinen oli ja on vain piispa, mikä ei kyllä ole totta.
"Esität nyt jälkeenpäin, sovinnon synnyttyä, aivan merkillisen vaatimuksen isä Janille. Miten hän olisi ollut vastuussa siitä, mitä keskustelupalstoilla on kirjoiteltu?"
Maastakarkoituksensa aikana isä Jan vieraili täällä useasti. Ainakin meidän seurakunnassamme tiedetään yleisesti keitä ihmisiä hän silloin kävi tapaamassa ja keiden kanssa hän veljeili. Isä Jan ei ole vastuussa esimerkiksi Katkirkon kirjoittelusta ja suoranaisesta loanheitosta, mutta hän olisi halutessaan voinut sen kyllä lopettaan. Sen verran läheiset olivat ja ovat hänen suhteensa moiseen porukkaan.
"Hänellä ei ole ollut mitään velvollisuutta seurata mahdollista nimimerkeillä tapahtuvaa loanheittoa. Eikä hänellä myöskään olisi ollut mitään mahdollisuutta sellaista yrittää kieltää tai rajoittaa. Mitä se olisi muuttanut paremmaksi?"
Isä Jan uhrasi kirkkomme edun, yhteinäisyyden ja maineen oman asiansa puolesta. Kirjoitat ikään kuin hänellä ei olisi ollut tukijoukkojensa silmissä mitään auktoriteettiä. Kyllä asia oli toisin. Hän olisi halutessaan voinut kieltää ainakin moraalisella tasolla oman nimensä käyttämisen piispanvastaiseen propagandaan ja yleiseen loanheittoon, jonka kohteeksi joutuivat papit, sisaret ja monet meistä maallikoistakin.
"Mitä järkeä olisi ollut lähettää tuollaista "julkista tiedonantoa"?"
Jos minun asioideni takia alettaisiin yleisesti, julkisesti ja vuosikausien ajan hyökätä piispaa ja viattomia ulkopuolisia vastaan, ilman muuta puuttuisin asioihin. Paheksun sitä, ettei isä Jan tehnyt niin. Ja hänen pitäisi olla vielä PAPPI.
"Jokainen täällä kirjoittaa omalla vastuullaan. Onhan se nyt kummallista jos se, JOSTA kirjoitetaan olisi vastuussa siitä, mitä joku nimimerkki hänestä sanoo."
Ei isä Jan ole vastuussa nettikirjoittelusta, vaan siitä, että hän salli omaa nimeään ja tapaustaan käytettävän piispaa ja ulkopuolisia vastaan. Se on raskauttavaa.
"Ei piispakaan ole sanoutunut julkisesti irti niistä typeryyksistä ja solvauksista, joita hänen puolustajansa ovat kirjoitelleet, eikä hänen olisi mitään järkeä niin ollut tehdäkään."
Piispan "tukijat" eivät ole mm. ylläpitäneet herjaavaa nettisivustoa vuosikausien ajan, pitäneet mielenosoituksia, kirjoittaneet isä Jania solvaavia kirjeitä eri piispoille eivätkä yrittäneet pilata kirkkomme mainetta julkisuudessa.
"Isä Janilla on omat puuttensa ja virheensä. Niin on sinulla ja minullakin. Muiden virheistä hänen karkotuksensa aikana häntä on hullua syyttää."
Papin vastuu on suurempi kuin meidän tavisten. Hän on auktoriteetti.
Nämä ovat minun osaltani viimeiset sanat isä Janin ja piispan välisestä jupakasta, jota on täällä luonnehdittu peräti kirkkomme historian repivimmäksi riidaksi. Olen marialainen. Isä Jan oli vuosikaudet kirkkoherrani, joten luulen tuntevani hänet ainakin jollakin tasolla.
Minusta nimimerkki Katolilainen on suurelta osin oikeassa. Isä Jan olisi halutessaan voinut kieltää nimensä käyttämisen ainakin siihen, että piispastamme kirjoitettiin kardinaaleille ja piispoille eri puolella Eurooppaa. Papin arvovallalla hän olisi voinut ja hänen olisi pitänyt kieltää myös loanheitto syyttömiä ulkopuolisia kohtaan.
Meidän seurakunnassamme on yleisesti tiedossa miten läheiset suhteet isä Janilla on porukkaan, joka on vuosikaudet pitänyt hänen tapaustaan esillä julkisuudessa. On jokseenkin tekopyhää ellei suorastaan valheellista väittää, ettei isä Jan olisi millään tavalla pystynyt puuttumaan moisen porukan toimintaan, kannanottoihin tai tempauksiin. Hänhän toki puuttui, tosin vain kerran, kun hän kielsi nimensä käyttämisen mielenosoituksen yhteydessä.
Millaisen todistuksen isä Jan on antanut papin kuuliaisuudestaan piispaansa kohtaan? Miksi hän antoi riitansa repiä hiippakuntaamme rikki, hajoittaa ihmissuhteet, lisätä katkeruutta, aiheuttaa jopa katolilaisten eroamista kirkosta? Valitan, mutta papin vastuu on suurempi kuin meidän tavisten.
Kirkkoherrana isä Jan ei ollut koskaan yhtään sen huonompi eikä sen parempi pappi kuin muut. Minullakin on hänen kaudestaan monia hyviä muistoja. Mutta viimeisten vuosien farssi on pyyhkinyt niistä monia, monia pois. Enää en ole varma tahdonko häntä edes tavata, kaiken tapahtuneen jälkeen, josta isä Janin omaa vastuuta ei kyllä voida sitten millään selittää pois eikä kaunistella.
Isä Jan, kaikella ystävyydellä: älä palaa takaisin!
Keitä tarkoittaa "moinen porukka"? Isä janin asiaa ovat pitäneet esillä monet erilaiset ihmiset, jotka eivät välttämättä edes tunne toisiaan.
On aivan uskomatonta väittää, että isä Jan olisi syyllinen kirkosta eroamisiin. Eroamisen syynä on sen sijaan monella ollut se, että piispan teot ovat olleet räikeässä ristiriidassa kristillisen sanoman kanssa.
Miksi piispa on antanut riidan "repiä rikki hiippakunnan, hajottaa ihmissuhteet, lisätä katkeruutta?" Hän olisi voinut näinä viitenä vuotena toimia aivan toisin, todellisen paimenen asenteella.
Tässä isä Janin asiaa tukeneen, "moisen porukan" aikaansaannoksia täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000101&posting=22000000006878920#22000000006878920
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000101&posting=22000000005905771#22000000005905771
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000101&posting=22000000015894987#22000000015894987
Lisää, paljon lisää samankaltaista kamaa saat Katkirkosta. Tosin siellä on alettu poistaa aikaisemmista kirkoituksista niitä törkeimpiä.
Sinulla on oikeus kirjoittaa, mutta ei valehdella, sentään!
Kun kirjoitat"Lisää, paljon lisää samankaltaista kamaa saat Katkirkosta. Tosin siellä on alettu poistaa aikaisemmista kirkoituksista niitä törkeimpiä." tiedät, kai, että valehtelet. Tietäkseni, ei yksikään kirjoitus ole katkirkosta poistettu viime kahden vuoden aikana. Jos aikaisemmin joku kirjoitus on poistettu, se on koska oli liian provokatiivinen.
Mieti, äläkään valehtele. Luuletko, olevasi edes kristittynä???
"Tietäkseni, ei yksikään kirjoitus ole katkirkosta poistettu viime kahden vuoden aikana. Jos aikaisemmin joku kirjoitus on poistettu, se on koska oli liian provokatiivinen."
Vai liian provokatiivinen? Muistan vielä kirjoitukset, joissa yhtä pappia haukuttiin rotaksi, yhtä toista kirkonmiestä siaksi, yhtä ansiokasta sisarkuntaa luksuselämää viettäviksi harmaavarpusiksi ja yhtä maallikkoa fanaatikoksi. Ja kaikki nimeltä mainiten!
"Mieti, äläkään valehtele. Luuletko, olevasi edes kristittynä???"
Tuon kysymyksen voit säästää Katkirkon ystävillesi.
"Toivon hartaasti, ettei isä Jan palaisi tänne Suomeen. Toki hän voi käydä vierailemassa ja tapaamassa pieneksi käynyttä tukiryhmäänsä - kuten hän on tähänkin asti tehnyt, piittaamatta piispan kiellosta. - Piispa on antanut isä Janille anteeksi. Minä en."
Isä Jan, halutessasi olisit voinut lopettaa tykkänään loanheittosivustot. Sitä et tietojeni mukaan edes yrittänyt tehdä. Siksi yhdyn täysin edelliseen puhujaan, mutta teen sen surullisin mielin. Mutta papilta vaaditaan enemmän.
Sinun vastauksesi(kin) on harhaanjohtava. Syytät Katkirkkoa sen vapaan foorumille kirjoitettujen viestien perusteella. Tiedät kai, että elämme (vielä) demokraatisessa maailmassa?
Jos olisit oikeassa, ko. papit olisivat voineet vaatia ko. viestien poistamista. Todennäköisesti SINÄ näet asiat niin kuin itse haluat. Toistan siis. ÄLÄ VALEHTELE.
Tuoreessa muistissa on sekin, että paavi Johannes Paavali II:n kuoltua alkoi välittömästi hänen asiaton arvostelunsa - ellei sitten suora loanheitto edesmennyttä paavia kohtaan.
Kun koko maailma kunnioitti pyhimystä, täällä muutamat irvivät häntä. Ja tekosyyksi riitti - niin mikäs muu kuin isä Janin tapaus.
ÄLÄ VALEHTELE, voit kyllä kirjoittaa itsellesi ja ihan suurilla kirjaimilla.
"Piispa olisi voinut toimia piispana, jos hän olisi halunnut."
Piispa on toiminut keskuudessamme erittäin vaikeissa olosuhteissa jo kuusi vuotta ja olosuhteiden vaikeudesta saamme suurelta osin "kiittää" isä Janin tukijoukkoja.
"Hän olisi voinut paneutua suomen kielen ja Suomen historian ja kulttuurin opiskelemiseen."
Niin hän onkin tehnyt.
"Hän olisi voinut luopua professuuristaan, joka vie häneltä ajan ja voimat toimia täyspainoisesti tässä hiippakunnassa."
Ajan ja voimat on kyllä viime vuodet todennäköisemmin vienyt loputon isä Jan -jankutus ja siihen liittyneet jipot.
"Piispa olisi voinut pyrkiä kuuntelemaan hiippakuntalaisia (huomaa pastoraalineuvoston tilanne: se kokoontuu harvoin, muutamaksi tunniksi, KUUNTELEMAAN piispan suunnittelemaa luento-ohjelmaa."
Minusta tuo järjestelmä on okei, koska täällä jos missä me maallikot tarvitsemme koulutusta ja perehdyttämistä katoliseen uskoon. Näiden nettikeskustelujen taso jo kertoo tuosta akuutista tarpeesta.
"Tämä ei ole Vatikaanin käsitys pastoraalineuvoston tehtävästä)."
Just joo. Ja sinä edustat Vatikaanin käsitystä. Oletko peräti nuntius?
"On piispa varmaan kärsinyt, mutta omaa syytään."
Törkeästi sanottu eikä todellakaan totta.
Tämän tyyppiset viestit eivät auta hiippakuntaamma sovinnon tien alkuun laisinkaan. Toivoisin itse henkilökohtaisesti että niitä ei tulisi enään lisää tähän ketjuun.
Eiköhän Isä Janin tukijoukot ole toiminneet asiassaan niin hyvin kun ovat osanneet niillä sen hetkisillä tiedoilla sekä taidoilla, samaa voi sanoa isä Janin toiminnasta tai hänen sen jättämisestä jonkun asian suhteen.
Kaikki he ovat inhimillisiä ja erehtyväisiä ihmisiä.
Nyt jos taas alkaa uusi riita ja pura uusista käänteistä isä Janin tapauksessa niin hiippakunta ei mene sovun tiellä yhtään eteenpäin.
Välillä on anneta anteeksi vaikka se kuinka hiertäisi sisintä, muutoin se sisin sairastuu.
Terv.
amazon22
"Tämän tyyppiset viestit eivät auta hiippakuntaamma sovinnon tien alkuun laisinkaan. Toivoisin itse henkilökohtaisesti että niitä ei tulisi enään lisää tähän ketjuun."
Jassoo, en tiennytkään tähän asti, että suomi24 keskustelupalstat ovat osa hiippakuntamme toimintaa... On melkoista röyhkeyttä sheriffiltä toivoa/vaatia millaisia viestejä kirjoittajien pitäisi tänne lähettää. Tämä on tai ainakin oli VAPAA KESKUSTELUFOORUMI!
"Eiköhän Isä Janin tukijoukot ole toiminneet asiassaan niin hyvin kun ovat osanneet niillä sen hetkisillä tiedoilla sekä taidoilla, samaa voi sanoa isä Janin toiminnasta tai hänen sen jättämisestä jonkun asian suhteen."
Sitten sinulta ovat jääneet lukematta ne lukuisat viestit, joissa nimenomaan puhutaan loanheitosta pappeja, sisaria ja muita ulkopuolisia - niin jopa paavi Johannes Paavali II:a - kohtaan.
"Kaikki he ovat inhimillisiä ja erehtyväisiä ihmisiä."
Tuolla voidaan perustella yhtä hyvin vaikka toinen maailmansota.
"Nyt jos taas alkaa uusi riita ja pura uusista käänteistä isä Janin tapauksessa niin hiippakunta ei mene sovun tiellä yhtään eteenpäin."
Se ei ole sinun huolesi suomi24:n sheriffinä. Tämä EI OLE osa hiippakuntaamme.
"Välillä on anneta anteeksi vaikka se kuinka hiertäisi sisintä, muutoin se sisin sairastuu."
Tuon voisit sanoa rakastamillesi isä Janin tukijoukoille, jotka ovat harrastaneet viisi vuotta aktiivista vihanpitoa piispaamme kohtaan.
Kirjoitat "isä Janin tukijoukkojen" "harrastaneen viisi vuotta aktiivista vihanpitoa piispaamme kohtaan". Tämä sanomasi sisältää useita virheellisiä, pahantahtoisia väitteitä. Saako sinun mielestäsi nimimerkin takaa kirjoitella valheita? Siinä tapauksessa kirjoituksesi on ristiriidassa jopa itsensä kanssa: jos sinä saat valehdellen parjata, kai niin saavat toisin ajattelevatkin rauhassa tehdä, vai mitä?
Mutta noihin väitteesi virheisiin. Isä Jania ovet tukeneet monenlaiset ihmiset, jotka ovat toimineet joko ihan itsenäisesti ja yksin tai sitten erilaisina keskenään keskustelevina löyhinä ryhminä. Ei ole ollut olemassa mitään yhtenäistä tukijoukkoa, joka olisi "harrastanut" ohjelmallista politiikkaa.
"Vihanpidon harrastaminen" on erittäin kummallinen harrastus; minulla ei tule mieleen yhtään vakituista katolista kirjoittajaa, jonka kirjoituksista tällainen harrastus olisi käynyt ilmi. Ehkä takavuosien nimimerkki "Kuoripoika" voisi olla esimerkki tällaisesta häiriintyneestä kirjoittajasta, mutta hänhän kirjoitteli isä Janin puolustajia vastaan.
Isä Janin tukijoiden suuri enemmistö on toiminut hyvien käyttäytymisnormien mukaisesti. Muutama kielenkäytöltään törkeä keskustelija on Kuoripojan lisäksi nettipalstoilla esiintynyt; osa näistäkin on varmasti ollut trolleja. Osa näistä asiattomista kirjoituksista on ollut piispanvastaisia, osa piispaa puolustavia ja isä Jania vastaan.
Asiallisten isä Janin tukijoiden, siis tukijoiden enemmistön, väittäminen "vihanpidon aktiivisiksi harrastajiksi" on parjausta. Nämä katolilaiset ovat toimineet sen hyväksi, mitä he ovat pitäneet oikeudenmukaisuutena. He eivät ole vihanneet piispaa vaan halunneet hiippakunnan yhteistä hyvää. Isä Janin asian ollessa ratkaisematta hiippakunnan pahoinvointi oli ilmiselvä ja kammottavan epäkristillinen tosiasia.
Jos haluat jatkaa omaa vihanpitoasi sovinnon synnyttyä, et toimi kovin kristillisesti. Mikäs siinä, epäkristillisyyteenkin sinulla on "oikeus", vapaalla keskustelufoorumilla. Jos sheriffi poistaa täältä parjaavia viestejäsi, hänellä on siihen oikeus.
Pyydän anteeksi, "minä vaan", että kirjoitin nimimerkkisi väärin.
Viestisi on hyvä (kiitos!!!) ja sen perusteella voitaisiin todella saavuttaa sovintoa Suomen katolisessa hiippakunnassa.
Viestiisi lisäisin kuitenkin omia kommenttini:
- "Kuuliaisuus paavia ja piispaa kohtaan on osa katolilaisuutta". Käsitteenä "kuuliaisuus"-sana on mielestäni harhaanjohtava, koska nimenomaan omatunnonsa nimellä jokainen katolilainen on velvollinen "soveltaa" itselleen piispan ja paavin opetusta (dogmeja lukuunottamatta). Toisin sanoen, kuunnellaan (positiivisessa mielessä), mutta käytetään aina omaa järkeään. Tämä on Kirkon nykypäivän suurin haaste: ollaan yhdessä mutta hyväksytään moninaisuutta.
- Sanoit, että et rupea tästä aiheesta väittelemään kenenkään kanssa. Mielestäni, tämä aihe on niin tärkeä, että siihen pitäisi satsata, kärsivällisesti, nöyrästi ja suvaitsevasti. Jeesuksen kirkon hyväksi.
Koska tämä on ehdottomasti viimeinen viestini aiheesta isä Jan, kirjoitan hieman niistäkin asioista, joita edellinen kirjoittaja ei ko. viestissään ole maininnut.
Ensinnäkin haluan tehdä selväksi yhden asian; mitään piispan tukijoita tai tukijoukkoja ei ole ole eikä koskaan ole ollut olemassa. Me, jotka olemme koko ajan luottaneet piispaamme, olemme pelkkiä tavallisia katolilaisia. Meidän uskomme edellyttää meiltä hengellistä kuuliaisuutta ja uskollisuutta paaviamme ja piispaamme kohtaan. Me emme ole esittäneet vaatimuksia, pitäneet mielenosoituksia, yrittäneet pilata kirkkomme mainetta julkisuudessa, ylläpitäneet herjaavia nettisivustoja tms. Kaikesta tästä voidaan vain ja yksinomaan syyttää isä Janin "tukijoukkoja", vaikka ne mitään järjestäytyneitä ryhmiä eivät olekaan ollut.
Toiseksi selitän mitä on minusta "vihanpidon harrastaminen". Käsite kuvaa minusta osuvasti eräiden henkilöiden viime vuosien kirjoittelua, jolla on haluttu teilata mm. edesmennyt paavi Johannes Paavali II, piispamme jokainen julkinen esiintyminen, hiippakuntamme jokainen uusi hanke sekä parjata kirkkomme papit, sisarkunnat ja maallikkotyöntekijät. Kuten joku muistutti, eräille ihmisille isä Janin paluu oli sellainen päähänpiitymä, että se piti toteuttaa hinnalla milla hyvänsä. Se hinta tuli kovin kalliiksi, kun syyttömät ulkopuoliset joutuivat kärsimään. Kuka voisi sanoa, että sellainen olisi oikein tai varsinkaan kristillistä?
Sitten on ihan pakko kommentoida lausetta: "Nämä katolilaiset ovat toimineet sen hyväksi, mitä he ovat pitäneet oikeudenmukaisuutena. He eivät ole vihanneet piispaa vaan halunneet hiippakunnan yhteistä hyvää." Katolisen uskomme mukaan mitään hyvää ei voida koskaan saavutta pahoin tai moraalittomin keinoin. Jos edellä mainittu toiminta on ollut kyseisten katolilaisten mukaan "oikeudenmukaista", suorastaan ihmettelen heidän oikeudenmukaisuuden käsitettään.
"Isä Janin asian ollessa ratkaisematta hiippakunnan pahoinvointi oli ilmiselvä ja kammottavan epäkristillinen tosiasia."
Ollaanko ihan rehellisiä? Jos isä Jan olisi suostunut pyytämään anteeksi jo kesällä 2002, luultavasti koko farssilta olisi säästytty. Mutta hän teki sen vasta alkusyksystä 2007.
"Jos haluat jatkaa omaa vihanpitoasi sovinnon synnyttyä, et toimi kovin kristillisesti."
Lainaan yhtä kirjoittajaa: piispa on antanut isä Janille anteeksi, minä en. Itse en kaipaa häntä tänne takaisin, kaiken tapahtuneen jälkeen. On totta, että papilta vaaditaan enemmän. Minusta pappi ei voi sallia edes epäsuorasti omien riitojensa repiä kokonaista hiippakuntaa, aiheuttaa vuosien katkeruutta ja kirkosta eroamisia. Papin vastuu on yksinkertaisesti on vain niin suuri!
"Mikäs siinä, epäkristillisyyteenkin sinulla on "oikeus", vapaalla keskustelufoorumilla. Jos sheriffi poistaa täältä parjaavia viestejäsi, hänellä on siihen oikeus."
Pata kattilaa soimaan! Yhteenvetona voimme kai todeta, että isä Jania tukenutta porukkaa tuntuu yhdistävän yksi seikka: täydellinen haluttomuus nähdä asiat piispamme ja hiippakuntamme yhteisen edun näkökulmasta sekä kriittisyyden puuttuminen omia tekoja tarkasteltaessa. Jokainen saa sitten itse päätellä onko sellainen kristillistä.
Liisa-Marialla on ollut ärsyttävä tapa käyttää argumentaatiossaan merkitykseltään vaikeaasti haltuun otettavaa sanajonoa "pata kattilaa soimaan". Kun nyt sinäkin toistat samaa (ehkä olet Liisa-Maria), on pakko huomauttaa, että tämä sananlasku kuuluu: pata kattilaa soimaa. Se on siis normaali lause, jossa on subjekti, predikaatti (soimata-verbin indikatiivin preesens) ja objekti.
Kiitos sinulle noista hyvin järkevistä sanoista. Palaako rauha tähän hiippakuntaan vaiko ei, ei ainakaan ole kiinni meistä, jotka olemme koko ajan olleet hiljaisia ja kuuliaisia piispaamme kohtaan.
palaaminen on kiinni meistä jokaisesta. Tällä palstalla ynnä muualla väitteleminen etc. ei ainakaan teidän keskuuteenne sitä rauhaa tuo. Olisikohan jokaisen jo korkea aika hieman tutkiskella myös sisintään ja lopettaa "riitely" milloin mistäkin asiasta.
Tuoreena katolilaisena vetoaisin kaikkiin osapuoliin sovinnon puolesta. Emme voi jatkaa näin eteenpäin!
Sovintoa edistäisi suuresti myös Katkirkon sulkeminen. En puutu sen sisältöön. Sanon vain sen herättäneen niin ristiriitaisia tunteita, että se on ehkä tahtomattaankin ollut pientä hiippakuntaamme hajoittava. Nyt kun isä Jan Aarts on kai tulossa takaisin Suomeen, olisi aika miettiä moisen toiminnan lopettamista.
Vetoan kaikkiin; nyt ei ole enää järkevää miettiä syyllisiä ja syyttömiä, vaan tehdä sovinto, luottaa taas piispaamme ja katsoa yhdessä eteenpäin. Tämä vaatii paljon rukousta, mutta mehän olemme kristittyjä.
Ihmeellisen, vaikkakin tiedossa olleen, puolen nämä kirjoitukset täällä paljastavat ihmisluonteesta. Palstan "Isä Jan takaisin Suomeen" kirjoitukset ovat suoraan kuin Kurosawan elokuvan Seitsemän samuraita käsikirjoituksesta. Ensin pyydetään apua, kuka mihinkin, ja sitten kun sitä saadaan, auttajista, jotka osa avunpyytäjistä ensin tietysti täysin idealisoi, tehdään lopulta syyllisiä siihen että avuntarve oli ylipäätään olemassa ja syyllisiä siihen että auttamisella oli hintansa.
Toivoisin joiltakin kirjoittajilta enemmän malttia, vaikka täällä tietysti kritiikitön pahansuopuuden ilotulitus onkin demokratian nimissä mahdollista.
En viitsi toistella täällä jo kirjoitettua. Lainaan sinulle vain Marialaisen viisaita sanoja kirjoituksesta otsikolla "Vastaan omasta puolestani":
"Isä Janin asiaa on eräiden taholta pidetty esillä periaattteilla "hinnalla millä hyvänsä" ja "tarkoitus pyhittää keinot". Sellainen ei ole kristillistä. Tietyt ryhmät ovat ottaneet tehtäväkseen pilata systemaattisesti kirkkomme ja pienen hiippakuntamme mainetta sekä täällä kotimaassa että ulkomailla. Isä Jan olisi voinut kieltää mm. kirjoittelemisen piispoille omasta tapauksestaan. Ainakin meidän seurakunnassamme on vallalla käsitys, ettei hän tehnyt sitä koskaan. (...)
Tässä tapauksessa ei ole vain puolustettu ja tuettu kärsiviä (miksi muuten piispaa ei missään vaiheessa luettu kärsivien joukkoon?), vaan yritetty erittäin aggressiivisesti ja painostaen eri tahoja saada aikaan se, että piispa peruisi dekreettinsä. Kukaan ei ole esittänyt, että isä Janissa voisi olla jotakin vikaa tai että ne ns. vakavat syyt sittenkin olisivat totta. Sovinnon yhteydessä tuli jokseenkin selväksi se, ettei piispa olekaan ollut mikään mielivaltainen tyranni, vaan että hän on ollut koko ajan oikeassa. Isä Jan pyysi tekojaan anteeksi."
Siinä se on. Näin lyhyesti sanottuna.
En voi kuin viitata edelliseen kirjoitukseeni, ja yhä enemmän hämmästyneenä kuinka hyvin se voikaan pitää paikkansa!
Missä ovat nimimerkki Marialaisen viisaita sanoja? Luulen, että sinä, "minä vaan" yrität olla hauska.
"Marialainen" kirjotti:
-"Isä Janin asiaa on eräiden taholta pidetty esillä periaattteilla "hinnalla millä hyvänsä" ja "tarkoitus pyhittää keinot".
????
Onko arvosteleminen kielletty? Vain muistutukseksi, Machiavellin keinoja on käyttänyt piispa, joka ensin mustamaalasi isä Jania ja sitten kieltäytyi kertomasta mitkä ovat "vakavat syyt" erottamiseen.
Ja vielä:
"Isä Jan olisi voinut kieltää mm. kirjoittelemisen piispoille omasta tapauksestaan."
????
Elikkä, Maarialaisen mielestä, isä Janin olisi pitänyt olla hilja, vaikka hän ajatteli olevansa syytön. Olisiko hänen pitänyt kirjoittaa ihmisoikeuskommissiolle?
Ja vielä:
"miksi muuten piispaa ei missään vaiheessa luettu kärsivien joukkoon?"
Vastaus: koska vain hänellä oli valta antaa anteeksi ja pyytää anteeksi. Hän on esimiehen roolissa, eikö niin?
Ja viimeiseksi (tosi hauska):
"Sovinnon yhteydessä tuli jokseenkin selväksi se, ettei piispa olekaan ollut mikään mielivaltainen tyranni, vaan että hän on ollut koko ajan oikeassa. Isä Jan pyysi tekojaan anteeksi".
Oliko Janilla vaihtoehtoja? Piispalla oli, muttei käyttänyt niitä viiden pitkän vuoden aikana. Edelleenkin nuo "vakavat syyt" ovat hämärän peitossa, hiippakuntalaisten kiusaksi.
Isä Janin dekreetin kumoaminen on ylittänyt SCJ-pappien uutiskynnyksen jopa Puolassa:
http://www.scj.pl/serwis/2007/100latfin/100l.html
Kappaleen: "W czasie Eucharystii Księża Sercanie... i okolicznościowym poczęstunku" teksti on poltran.com käännöskoneen mukaan seuraavanlainen: "They thanked in time for departed 100 lat of (summer of; year of) char in finland god priest Eucharystii Sercanie and they obtained by pestering god benediction for far work. Presided holy mass (ministry of foreign affairs) priest joseph Bp Wróbel SCJ, which (who) has informed on completion of withdrawing (retreating) decree concerning priest yan Aartsa scj. All have faced each other after holy mass (ministry of foreign affairs) at coffee and occasional entertainment."
Sivun alalaidassa mielenkiintoinen GALERIA FOTO.
Jos asiasta on uutisoitu Puolan SCJ-sivuilla, se tarkoittanee sitä, että isä Janin tapausta on seurattu siellä hyvinkin aktiivisesti.
Kiitos linkistä! Erityisesti valokuvagalleria on tutustumisen arvoinen.
Rulaa tosi kovaa täällä! Kyllä on hauska lukea miten piispan ”vastustajien” (lue: ”pahat” ihmiset) esitettyjen arvioiden mukaan kaikin tavoin täysin mitätön joukko ihmisiä on painostanut piispa rassun perumaan dekreettinsä ja kuinka isä Jan olisi voinut kieltää, jos olisi tahtonut, ihmisiltä puhe- ja sananvapauden! Voi vitsit että osaatte olla hauskoja!
Onkohan joihinkin iskenyt paniikki? Vähän niin kuin entisen mummon sukulaisiin, jotka mummon jouduttua sairaalaan kävivät jakamassa mummorahjun omaisuuden ja kun rakastettava terveydenhuoltomme sitten palauttikin mummon vastoin sukulaisten kaikkia odotuksia omaan kotiinsa, näille hyväntekijöille tuli kova kiire palauttaa mummon koti edes joltisenkin samaan kuntoon, jossa se oli ennen mummon lopulliseksi laskettua sairaalareissua.
Olisiko hiippakunnassa ihmisiä, jotka isä Janin ikuiseen poissaoloon laskien ovat lausuneet harkitsemattomia mielipiteitä hänestä ja hänen erottamisensa syistä? Heistä isä Janin paluu ei välttämättä ehkä olisikaan kovin ihastuttava asia vaan kiusallinen juttu. Näin voisin päätellä vaikka siitä innosta millä jotkut ”ei millään pahalla” toivovat, ettei isä Jan palaa.
mahdollista, että isä Jan muuttaisi taas takaisin Suomeen?