Minulla on keskivaikea masennus.
Olen käynyt terapeutilla, mutta en koe saaneeni mitään apua siitä.
Tunnen itseni vain vaivautuneeksi, kun joudun puhumaan asioistani vieraalle.
Onko terapeutilla käynti välttämätöntä masennuksesta parantumisen kannalta?
Auttaako terapia?
17
3504
Vastaukset
- tilanne...
minulla. en koe että saisin apua terapiasta. välillä jo ajattelin että onkohan minussa pahemmin joku vialla tai masennus syventynyt kun käyn juttelemassa terapeutilla joka pyytää vielä käymään jatkossakin.. en myöskään kovin helposti puhu tunteistani niin vielä vieraalle kerrata mennyttä elämää josta ei oo hyötyä. parempi se vaan on silti käydä puhumassa kai ne ammatti-ihmiset sitten näkee koska on kunnossa.
- ..............
aikansa ennenkuin tuntuu että terapia auttaa. Jos on hiljattain aloittanut niin on tavallista että tuntuu että pahaolo vaan lisääntyy. Tämä johtunee ehkä siitä että asiat avautuu omaan tietoisuuteen kun niistä puhuu. Jos vaan kemiat terapeutin kanssa toimii niin ei kannata heti luovuttaa. Puhuminen on parempi kuin asioiden miettiminen itsekseen.
- Anonyymi
.............. kirjoitti:
aikansa ennenkuin tuntuu että terapia auttaa. Jos on hiljattain aloittanut niin on tavallista että tuntuu että pahaolo vaan lisääntyy. Tämä johtunee ehkä siitä että asiat avautuu omaan tietoisuuteen kun niistä puhuu. Jos vaan kemiat terapeutin kanssa toimii niin ei kannata heti luovuttaa. Puhuminen on parempi kuin asioiden miettiminen itsekseen.
Höpö höpö, kun puhuu mieli avautuu ja olo helpottuu. Teoriat, jotka lähtevät siitä että olo pahenee ovat sairaita. Ne teoriat ovat samoja, joissa lähdetään siitä että tutkitaan terapeutin ja potilaan vuorovaikutusilmiötä sen sijaan että tutkittaisiin potilaan reaalimaailmaa. Samat teoriat myös pohjautuvat tiedostamattomaan ja että ihmisen pitää tuntea oma pahuuteensa ja sen, että viat johtuvat vanhemmista ja jos potilas alkaa vohata terapeuttia kun olo vaon pahenee, johtuu se transferenssista jossa potilas kokee terapeutin vaikkapa vanhemmakseen eikä ymmärrä, että twrpwutti on vain finsumpi ihminen joka auttaa potlasta sietämättömillä totuutksilla oppimaan itsensö.
Puhuminen helpottaa aina, jos olo ei helpota parin kk kuluessa vaihda terapeuttia äläkä jää selvittämään ongelmaa. Terapeutin kanssa karvaa vaille 100e h. Se on juuri sen terapeutin tarkoitus, jos se edustaa suuntausta että hoidon tarkoitus on analysoida ja tutkia potilaan ja terpeutin välistä ilmiötä. Ja vasta toisesijaisesti auttaa ihmistä pärjäämään elämässä. Se ei auta, että terapeutti lyttää tiedostamattomilla totuuksilla ihmisen olevan niin sairas, ettei selviä elmästä ilman pitkää terapiaa
- terapian antajalla on?
onko hän psykoterapeutti, jolloin kyseessä on psykoterapia vai kenties esim. jokin hoitajan kansaa käyty keskustelu, jolloin kys. ei ole varsinaninen terapia vaan keskusteluapu.
- sitä mieltä
että puhuminen auttaa ja "terapeutti" voi olla kuka tahansa luotettava henkilö ,jolla on korvat ja joka osaa kuunnella. Myötäelämisenkyky "terapeutilla" myös tarpeen. Kyllä sen huomaa kuka kuuntelee ja kuka ei.
- kauan sulla kesti toipua
sitä mieltä kirjoitti:
että puhuminen auttaa ja "terapeutti" voi olla kuka tahansa luotettava henkilö ,jolla on korvat ja joka osaa kuunnella. Myötäelämisenkyky "terapeutilla" myös tarpeen. Kyllä sen huomaa kuka kuuntelee ja kuka ei.
mioten kauan kestää kun 8 vastoin käymistä takana tein eka lapsen 18v ja sille jouduttiin isontamaantoista virtsaallasta meinasi menehtyä myrkytykseen synnynnäinen vika...sit isän alkoholismi ja äitin työnarkomius...ja sit menin naimisiin niin mieheni alkoi pelaamaan rahapelejä kun lama aikana joutui työttömäksi ja tuli velkavankeus...tein eka lapset eli tytöt joilla alle 11kk ikä eroa...ja nyt 8v meidän iki ihanalla nuorimmalla ja aino9alla pojalla on adhd-autismi-ticki oire kaikki sekoitettuna mutta lievänä tosi viisas koulussa mutta tahtoo hermostua liian nopeasti ja näyttää nyrkkejä..muuten tosi kiltti ja todella viisas,,,ja ajattelin että paljon olen joutunut kärsimään ja mieheni on vielä rekkahommissa joten olen kuin yksinhuoltaja.ajattelin että kai se aurinko joskus paistaa risukasaan..mutta ei ei kerta kaikkiaan ei nyt tuli täydellinen pysähdys menetin rakkaan 28v velu pojan yllättäin sairauskohtaukseen työmaalla..tunnollinen työntekijä ei edes alkoholia ottanut kuin harvoin..ja hoiti meijän 2ta mummoa jotka kumpikim noin 90v toisen vajaa 3vuotta hautas maahan ennen kuin itse menio viereen.meijän 2siskon nuorin rakas veli aurinkoinen ja rakas ei tästä selviä,,ajattelin nuo ajemmat vaikeudet riittävän mutta ei tarvittiin rakkain pois ja mitä vielä menetän pelkään menetänkö lapseni vai äitini tai rakkaan siskoni...aina olenb ymmärtänyt kaikkia..mutta nyt tuntuu ettei jaksa enään,.käynkin traumaterapiassa ja oman tik- psygologilla...ja lääkkeitä on mutta ahdistus jatkuu...tuntuu että mut on luotu kärsimään...milloin voi toivoa jotain kivaa.vai onko tämä mulle luotu tämä jatkuva vastoin käyminen....
- iso.myy
itse olen käynyt mielenterveystoimistossa terapiassa kolme vuotta ja terapeuttini on erikoissairaanhoitaja.
Itse olen saanut terapiasta todella paljon apua, kesti tietenkin hetkisen ennen kuin sain "luottamuksen" terapeuttiini ja uskalsin alkaa puhumaan hänelle hyvinkin henkilökohtaisista asioista.
Minulla on terapeutti joka kommentoi ja esittää jopa omia mielipiteitään eikä vain kuuntele.
itse olen parantunut erittäin vaikeasta masennuksesta terapian ja lääkkeiden avulla.
Psykiatrini sanoo, että terapialla on yleensä yhtäpaljon vaikutusta kuin lääkkeilläkin.- erilaisia näkemyksiä
Oma psykiatrini nimenomaan painotti minulle, ettei hän suosittele terapiaa lainkaan. Sairastuin jotakuinkin vuosi sitten keskivaikeaan masennukseen, josta olen toipunut varsin hyvin lepo- ja lääkehoidolla. Itsekkäistä syistä olen nyt vähentänyt lääkeannostusta tavoitteena lopettaa se - tosin suositusten vastaisesti, mutta kuitenkin syksyn aikana.
Terapiaan en olisi itsekään halunnut lähteä, en ole ihminen, joka penkoo luurankoja kaapista ventovieraan terapeutin kanssa. Siinä hoitosuhteessa oleellista on kemioiden sopivuus. Pahimmassa tapauksessa hoidosta voi olla jopa haittaa. Minulle on riittänyt hyvät keskustelut läheisistä muodostuneen tukiverkon sekä psykiatrini kanssa. Myös omaehtoinen käsittelemättömien asioiden työstäminen on auttanut.
- miepä mie
psykologisten asioiden käsittely on usein raskasta työtä, jossa joutuu "laittamaan itseään likoon". Välillä voi tuntua turhalta ja jumittavalta, toisena hetkenä että jotain uutta avautuu. Mutta kannattaa hyödyntää ammattilaista ja olla rohkea eli sanoa se kaikkein vaikein, kuten: miten nyt tuntuu että tässä sinun kanssa oleminen on tosi turhaa ja vaikeaa ...
On toki muitakin hoitoja kuin psykoterapia- Anonyymi
”Mutta kannattaa hyödyntää ammattilaista ja olla rohkea eli sanoa se kaikkein vaikein, kuten: miten nyt tuntuu että tässä sinun kanssa oleminen on tosi turhaa ja vaikeaa ... "
Tätäkö se psykodynaaminen tai psykoterapia on, terapeutti tekee kaikilla tavoin terapiassa olo vaikeaksi, jotta potilas voisi sitten alkaa valittaa terapeutille ja elää traumojansa ja ongelmiaan uudestaan ja uudestaan.
Siinä samassa sitten uudelleen muotoillaan kokemus, vika on ainoastaan potilaasaa ja potilaan päässä. Kokee koko homman virheellusesti.
- Yök
Auttaa jos löydät hyvän ja positiivisen suuntauksen sekä terapeutin. Voi myös sairastuttaa tosi pahasti. Analyyttisien menetelmien en kokisi itse olevan tunnetaitoisille ja empaattisille paras mahdollinen :)
"Mutta kannattaa hyödyntää ammattilaista ja olla rohkea eli sanoa se kaikkein vaikein, kuten: miten nyt tuntuu että tässä sinun kanssa oleminen on tosi turhaa ja vaikeaa ..."
Varsinkin analyyttisissä suuntauksissa terapeutti on mykkä silloin kuin etsit kontaktia ja ei vastaa, ja keskeyttää ja vastaa silloin kun haluaisit vielä itse puhua. Terapeutti tekee tilanteesta samanlaisen kriisin kun oikeassakin elämässäsi on ja sitten siellä sinun pitää ITSE keksia ratkaisuja kriiseihin, mitä terapeutti on osannut luoda. Taitavia. Siinä sitten uskotaan, että saat voimia ja keinoja itse. Ei sinua auteta. Esimerkki omasta "haluaisin löytää itselleni sopivan ***" terapeutti halveksunen "kuule, kyllä ne muutkin kuule" ja lytätään ajatukset sekä suunnitelmat". Loppuen lopuksi raivostut tai piilotat tunteesi.
Perään terapeutti tekee mm. oksettava ja halveksuva ilme, jolla osoitetaan terapiapotilaan asenteessa olevan vikaa. Opitpahan tuntemaan häpeää ja negatiivisia tunteita.
Sen sijaan, että pohdittaisiin yhdessä mistä ratkaisu löytyisi, asia haastetaan ja haastetaan ja haastetaan, eli potilaan pitää tehdä analyytisessä ja dynaamisessa itse kaikki työ eikä sparrata vaan annetaan rekeen kiviä. Eli terapiassa itse pitää ratkaista kaikki, jos suuntaus on analyyttinen. Ratkaisukeskeisessä sen sijaan ehkäpä positiivisesti pohditaan yhdessä asiaa ja helpotetaan eteenpäinmeno..
Dynaamisessa siis estetään ja hankaloitetaan asiaa, jotta kriisi saadaan näkyväksi ja opit tuntemaan itsesi kriisien keskellä. Siinä pitää uskaltautua masennukseen ja hyväksyä olevansa epäonnistunut ja täten saa "paremman ja terveemmän käsityksen itsestään". Niin ja aloittaa parhaassa tapauksessa sairasloma sekä käydä viis vuotta kaks krt vkossa terapiassa.
Eli haluatko käsitellä jatkuvasti terapiassa kriisejä, sen sijaan käsität että terapia on epämiellyttävässä suhteessa jopa turhaa sekä mukavampikin tie on olemassa. Lopettamalla voit hoitaa liiallisen kiltteyden ongelmaa terapiassa ja näin olla oikeassa elämässä itsenäinen ja riippumatolon yksilö. Voit sanoa, teen sinusta valituksen tämä on elämäni hirveintä aikaa ja en tule enään. Siihen ne toiset terapeutit tähtäävät. Tosin sen kun sanot, muuttavat he tyyliään ja alkavat kaivelmaan sitä mikä on oma osuutesi siitä miksi terapeutti käyttäyyyi niin, että melkein jouduit avolle. Parasta on vain ehkä sittenkin ja helpointa sanoa, voi tosi hyvin nyt haluan kokeilla toista suuntausta. Kiitos ja näkemiin olet tosi hyvä terapejtti, mutta haluan kokeilla toista. Näin et joudu terapeutin psyykepeliin ja lyttäämisen alle jossa syyttelet muita ongelmistasi ja tarvitset pitkän terapian ymmärtääksesi vain itse olevasi ongelmien aiheuttaja.
Terapia voi auttaa, mutta etsi itsellesi lekri ja arvioi hänen kanssaan sinulle sopiva suuntaus ennen aloitusta. Käy useammalla terapeutilla ja jos yhtään arveluttaa, älä edes aloita. Paraneminen vaatii rehellisyyttä ja avoimuutta , hoida lukko veks ja aloita jo tänään! Tsemiä:)
- Anonyymi
Ai mememällä terapiaam jossa lukko (trauma) aiheutui? Käsittelemällä miksi traumatisoitui terapiassa niin pahasti? Ja että terapeutti saa uudelleen jäsentää ongelman varhaislapsuudesta johtuvaksi 80e / h 2krt vko 5vuotta? Jokainen voi sitten laskea kuinka paljon tää maksaa.
- Anonyymi
Ai on potilaan vika jos terapia ei toimi? Niin se psykodynaaminen teoria on synnyttänyt kaiken käänteiseksi, kaikki on potilaan vika. Potilas ei ollut riittävän terve terapiaan, potilas ei ollut riittävän avoin, potilas syytti terapeuttia pahoinpitelystä, potilaan varhainen vuorovaikutus on ollut vääristynyt.. Mikä tahansa ongelma kun tulee eteen terapeutin kanssa, on se potilaan vika - vaikka terapeutti on luonut ne tilanteet että ongelmat tulee eteen ja jopa häiritsee vuorovaikutusta.
Lukoista jotka syntyvät terapiasta paranee sillä, että terapeutista tekee valituksen.
- vaihda.vaan
Ehkä sulla on väärä terapeutti. jos et saa siitä mitään. Terapeutin pitää olla oikea ihminen sulle, "just eikä melkein". Mulla oli psykodynaaminen terapeutti, joka oli itse käynyt psykoanalyysin. Hänestä tuli mulle läheinen, kävin kolme vuotta. Sain puhua kaiken mikä painoi. Ja itkeä... Ei ole totta että psykoanalyyttinen terapia olisi tuollaista että terapeutti on vaan hiljaa.
Jos noin on jatkunut jo pitkään niin vaihda ihmeessä. Joku sanoi että sun pitäisi yrittää enemmän tai avautua mutta ei se ole pelkästään susta kiinni jos teidän yhteispeli ei toimi. - Yksi tuttava sanoi että hän kävi huonolla terapeutilla eikä siitä ollut mitään apua, kuin olisi puhunut tuolille...
Mulla oli vakavaa masennusta ja ahdistusta enkä tiedä missä olisin ilman sitä terapiaa. En nähnyt silloin mitään valoa. Nyt olen taas töissä ja on kkuin olisi rakentunut jokin perusturva mitä ei koskaan ennen ollut, kun olen kasvanut aika huonoissa oloissa, lievästi sanottuna... - Fuhfkhh
Vai psykiatrini sanoi.
Mitä pieruja täällä on. Vaikka Kekkonen sanoi, on nääs paree sanonta.
Tulkaa jo ihmisiksi ja ajatelkaa itse. Ei teille ole parempaa kaveria olemassa kuin itse olette itelle. Mistä näitä sikiää? - Anonyymi
minulla terapeuttini käyttää tälläistä palvelua www.brightlife.fi onko kellään kokemusta?
Terapeutti ollut hyvä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla1115785Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta323877- 823322
Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä182936Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2481980Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?871953- 1411758
Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau81676Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui381665Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu861513