Olen viimeaikoina tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että uskonnollisuus on mielialahäiriö, joka liittyy kuoleman ja olemattomuuden pelkoon kaiken loppuna.
Miksi järkevätkin ihmiset, pieni vähemmistö huippufyysikoista ja muista raskaan luokan tutkijoista eivät ole ateisteja, selittyy sillä, että kaikki heistäkään eivät ole valmiita kohtaamaan loppuaan pystyssä päin.
Itse olen pelkkä duunarimies, ja olen pahoillani siitä.
Kansanuskomukset ovat primitiivisempiä alemmilla sosiaali- ja luokkatasolla, kuin lukeneiston piirissä totisesti.
Vaikka jopa luterilaisen kirkon arkkipiispa on hiljaa metelöimättä myöntänyt ohimennen kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden vallitessa, että kehitysoppi, ja darvinistinen luonnonvalinta on toimiva oppi, kansan piirissä kuitenkin on ja pysyy kuvitelma luojasta kaiken suunnittelijana sitkeänä kuin ihosyöpä aina ja ikuisesti.
Tiedemiehet leimataan vilkkaan mielikuvituksen omaaviksi hihhuleiksi, Darwinisi lapselliseksi ja idioottimaiseksi uskomukseksi, ja minä vaan jään huuli pyöreänä ihmettelemään, että miten tässä nyt näin kävi, ja sanon että juuri sitä uskovaisuus on, helkutin lapsellinen maailmankuva.
Isä joka auttaa, ohjaa, suojelee ja määrää sinun elämäsi, isä joka on sinut luonut HUOM! äitisi kanssa.
Jumalat ovat sama asia mielikuvitushahmoina, kuin isä voi olla omalle pojalleen, äiti omalle tyttärelleen.
Valitettavasti yksijumalaisissa maailmanuskomuksissa naiset elävät syrjäytetyn hahmon roolia, ja miehet ovat jumalisella näyttämöllä, vaikka nainen on toinen osapuoli sukusoluineen.
On tässä kestämistä tavallisten työläismuurahaisten kanssa.
Pelottavaa, ja kammottavaa, mutta samalla haasteellista elämää.
Miksi järkevätkin ihmiset, pieni vähemmistö huippufyysikoista ja muista raskaan luokan tutkijoista eivät ole ateisteja, selittyy sillä, että kaikki heistäkään eivät ole valmiita kohtaamaan loppuaan pystyssä päin.
Itse olen pelkkä duunarimies, ja olen pahoillani siitä.
Kansanuskomukset ovat primitiivisempiä alemmilla sosiaali- ja luokkatasolla, kuin lukeneiston piirissä totisesti.
Vaikka jopa luterilaisen kirkon arkkipiispa on hiljaa metelöimättä myöntänyt ohimennen kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden vallitessa, että kehitysoppi, ja darvinistinen luonnonvalinta on toimiva oppi, kansan piirissä kuitenkin on ja pysyy kuvitelma luojasta kaiken suunnittelijana sitkeänä kuin ihosyöpä aina ja ikuisesti.
Tiedemiehet leimataan vilkkaan mielikuvituksen omaaviksi hihhuleiksi, Darwinisi lapselliseksi ja idioottimaiseksi uskomukseksi, ja minä vaan jään huuli pyöreänä ihmettelemään, että miten tässä nyt näin kävi, ja sanon että juuri sitä uskovaisuus on, helkutin lapsellinen maailmankuva.
Isä joka auttaa, ohjaa, suojelee ja määrää sinun elämäsi, isä joka on sinut luonut HUOM! äitisi kanssa.
Jumalat ovat sama asia mielikuvitushahmoina, kuin isä voi olla omalle pojalleen, äiti omalle tyttärelleen.
Valitettavasti yksijumalaisissa maailmanuskomuksissa naiset elävät syrjäytetyn hahmon roolia, ja miehet ovat jumalisella näyttämöllä, vaikka nainen on toinen osapuoli sukusoluineen.
On tässä kestämistä tavallisten työläismuurahaisten kanssa.
Pelottavaa, ja kammottavaa, mutta samalla haasteellista elämää.
Vastaukset 11
Vanhimmat
duunarimies? Mitäs vikaa duunareissa on?
Ikäväksi ovat menneet suomalaiset asenteet. 10 vuotta sitten tavoitteena oli, että 2/3 osaa opiskeluikäluokista hankkii vähintään AMK-tutkinnon. Tavoite on saavutettu ja ylitetty Lukema on kai nyt 3/4. Tuottavaa suorittavaa työtä jopa ylenkatsotaan ja vieroksutaan. Kohta suomalaiset eivät osaa tehdä mitään konkreettista, kun porukka vaan harjaannuttaa tiedonetsimistaitoja AMK:ssa. Osaavien duunarien taitojen arvostus tulee vielä nousemaan, itseasiassa on jo nousussa.
on nousussa. Mutta on sitten eri asia kenelle tuotetaan. Tuota sanaa kilpailukyky jankutetaan vuodesta toiseen, vaikka se on Suomessa huippuluokkaa verrattuna muihin teollistuneihin maihin. Kai täällä pitäisi osakkeenomistajien mielestä sitten lähteä Kiinan malliin: pari euroa päivässä ja suut tukkoon.
Emmehän me kiinalaisten kanssa pysty kilpailemaan maailmanmarkkinoilla. On kuitenkin asioita, joita tarvitaan ja ostetaan täällä Suomessa, ja niistä maksetaan Suomen hintatason mukaisesti. Tosin, kuten viittasit, niin niistä saatava hyöty ja voitto ohjataan mielummin osinkoihin, kuin palkkakehitykseen. Osaava duunari sopivalla alalla voi kuitenkin esimerkiksi pienyrittäjänä hyötyä siitä, että suomalaisten peukalot siirtyvät pikkuhiljaa keskelle kämmentä. Osaajille myös joudutaan maksamaan paremmin, jos heistä alkaa olla pulaa.
//Olen viimeaikoina tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että uskonnollisuus on mielialahäiriö, joka liittyy kuoleman ja olemattomuuden pelkoon kaiken loppuna.//
- Ei voi yhdistää mielenhäriötä ja luonnollista kuoleman ja olemattomuuden aavistamisesta nousevaa pelkoa.
Luonnollinen reaktio se pikemminkin on, siis se, että pelkää sitä mikä vaikuttaa lopulliselta ja josta ei varmaa tietoa millään konstilla ole saatavissa.
//Miksi järkevätkin ihmiset, pieni vähemmistö huippufyysikoista ja muista raskaan luokan tutkijoista eivät ole ateisteja, selittyy sillä, että kaikki heistäkään eivät ole valmiita kohtaamaan loppuaan pystyssä päin.//
- Oletko aivan varma että kysymys on juuri tuosta?
Itse arvelen syyn löytyvän pienestä mahdollisuudesta henkilökohtaiseen toivoon, eli henkilökohtaisen tietoisuuden antamaan vihjeeseen siitä mahdollisuudesta, josta uskontojen kirjo kalpean ja niin usein naivin kuvan antaa.
Järkevyyttä on muuten niin monenlaista, joku osaa järkevästi päätellä, toinen ihmis-suhteitaan säädellä, kolmas taas ei muuta kuin laskutikkuaan väännellä. :)
//Itse olen pelkkä duunarimies, ja olen pahoillani siitä.//
- Epäilen
//Kansanuskomukset ovat primitiivisempiä alemmilla sosiaali- ja luokkatasolla, kuin lukeneiston piirissä totisesti.//
- Mutta ovatko ne kauempana 'totuudesta' tai käytännöllisyydestä?
//Vaikka jopa luterilaisen kirkon arkkipiispa on hiljaa metelöimättä myöntänyt ohimennen kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden vallitessa, että kehitysoppi, ja darvinistinen luonnonvalinta on toimiva oppi, kansan piirissä kuitenkin on ja pysyy kuvitelma luojasta kaiken suunnittelijana sitkeänä kuin ihosyöpä aina ja ikuisesti.//
- Ei kai teologisen koulutuksen saanut, jossa koulutuksessa usko tapetaan jo alku metreillä voi muutakaan todeta?
//Tiedemiehet leimataan vilkkaan mielikuvituksen omaaviksi hihhuleiksi, Darwinisi lapselliseksi ja idioottimaiseksi uskomukseksi, ja minä vaan jään huuli pyöreänä ihmettelemään, että miten tässä nyt näin kävi, ja sanon että juuri sitä uskovaisuus on, helkutin lapsellinen maailmankuva.//
- Hä? Kaikki suuret ajatukset ovat yksinkertaisia, Esimerkiksi--> ensin lima, sitten vähemmin limempi ja lopulta enempi apina ja lopulta vähempi apina-->siis siksi ihminen, mitä eroa tällä on uskonnon perus-idean kanssa?
//Isä joka auttaa, ohjaa, suojelee ja määrää sinun elämäsi, isä joka on sinut luonut HUOM! äitisi kanssa.
Jumalat ovat sama asia mielikuvitushahmoina, kuin isä voi olla omalle pojalleen, äiti omalle tyttärelleen.//
- Aivan oikein
//Valitettavasti yksijumalaisissa maailmanuskomuksissa naiset elävät syrjäytetyn hahmon roolia, ja miehet ovat jumalisella näyttämöllä, vaikka nainen on toinen osapuoli sukusoluineen.//
- Toki elävät taustalla, mutta kuvan takana piilee toinen totuus, nimittäin se että--> nainen on kingi. :D
//On tässä kestämistä tavallisten työläismuurahaisten kanssa.//
- Juurihan sanoit olevasi osa meitä, etkö kestä itseäsi?
//Pelottavaa, ja kammottavaa, mutta samalla haasteellista elämää.//
- Ei ne kiinni käy kun et haasta riitaa. ;)
hah hah haa, väitellään vaan, se onkin mukavaa! Nainen on kingi? EI OLE eikä tule olemaankaan! Missä itsetuntosi? Naisella ei ole munaa ja kingillä on, koska kingi on maskuliini, kuningatar on feminiini, hallitsija on neutri.
Nainen ei voi olla kingi, se olis epäluonnollista ja siis valhe.
Oletko varma, että olet/olit oikeassa uskossa? (en tarkoita mitään stereotypia uskontoa)
"kansan piirissä kuitenkin on ja pysyy kuvitelma luojasta kaiken suunnittelijana sitkeänä kuin ihosyöpä aina ja ikuisesti."
Varmasti. Ainoastaan käsitykset tulevat muuttumaan ajanoloon melkoisella varmuudella. (älä erehdy lukemaan rivien välistä väärin)
Olen ollut ateisti lähes koko suuren ikäni, ainakin 15 vuotiaasta alkaen. Kyllä minustakin uskontojen syntysyy on ilman muuta kuolemanpelko. Se löytyy summa summarumina kaikkia uskontoja yhdistävänä. Se, että jotkut tarttuvat uskontoon on moniselitteisempi juttu. luulen, että monet eivät pohdi "henkimaailman" juttuja, ennenkuin on liian myöhäistä - baila baila vaan ja hyvin menee, tuonne kolmenkympin paremmalle puolelle. Yli ajan jossa jossa peruspersoonallisuus kehittyy. Vasta kun joku läheinen kuolee, itse sairastuu tai tulee muu kriisi jossa tarvitaan turvaa tulevaan (kuoleman tiedostus), otetaan sitten "hyllystä" se helpoin vaihtoehto ja aletaan tietenkin pönkittää sitä monin tavoin, jotta aluksi hatara ja itseäkin epäilyttävä elämänfilosofia voisi muuttua vakaaksi uskoksi...
Juu näinhän se on.
Lähimmäisen kärsimyksen sivusta seuraaminen saa täysin ymmärrettävistä syistä aikaan tuskaa ja surun tunnetta, joka liittyy menettämisen lopullisuuden tunteisiin ja sen kieltämiseen keinolla millä tahansa.
Myös oman kuolemanpelon itsekkäät motiivit ajavat uskonnolliseen toivetilaan pelosta kärsivä ihmisiä.
Uskossa oleville on parempi, että eivät kävisi lukemassa tätä ateistien keskustelunurkkausta, ja häiriköimässä oman itsepuolustustunteen riivaamina meitä kaikkia muita.
Heidän vilkas mielikuvituksensa, jonka pohjana ovat raamattuun kootut teokset, tai mikä muu tahansa uskonnollinen kirjallisuus sekä suullinen tarinointi esim. saarnaukset ovat loppujen lopuksi kuoleman lopullisuuden tunteen torjumista kaikki tyynni.
Säälittää, ja otan osaa, kuten me kaikki otamme, vaikka he meitä vastaan täällä rikkovat.
Käännän valkoparralle ja myös muille vähemmän älykkäille tai fiksummille hihhuleille, toisen poskeni ansiokkaasta kiusaamisvimmaisesta työstänne pitkän aikajanan kuluessa.
Ette te voi totuudelle mitään, totuus on, ettei mitään jumalaa ole olemassa, jos ei itse maailmankaikkeutta käsitetä luojajumalaksi.
Minä ainakin säännöllisesti hekotan itseni tärviölle lukiessani palstan hihhuleiden älyvapaita vuodatuksia. Aina kun on tylsää, niin kurkaan tänne palstalla ja heti kohta nauran jo kippurassa, niin että olen pudota tuolilta.
Tahaton huumori, siis jutut jotka on kirjoitettu ihan vakavissaan ja joissa ei sitten ole järjen häivääkään ovat sitä kaikkein hilpeintä huumoria.
(Tietysti on hieman arveluttavaa, että saako vammaisille ja heikkolahjaisille nauraa heidän tyhmyyttään - mutta naurattaa se silti, en vain mahda sille mitään.)
Täällä palstoilla kaikki kirjoitukset ovat vapaasti muiden nautittavissa, iloitkaamme!
Ikävä kyllä jotkut kirjoitukset ovat lähinnä tragikoomisia ja jotkut jopa pikkasen huolestuttavia. Ja joistain teksteistä toivoo, että kirjoittaja on turvallisesti pehmustetussa sellissä.