Maahanmuuttajien osuus Euroopan yhteiskuntien kokonaisväestöstä ei vielä tällä hetkellä ole katastrofaalisen suuri, mutta tämä on näköharhaa, koska heidän osuutensa eri ikäryhmistä vaihtelee radikaalisti. Iltalehden (9.4.2007) uutisen mukaan kolmannes Saksassa syntyvistä lapsista syntyy maahanmuuttajaperheisiin. Vuoteen 2025 mennessä 75% vastasyntyneistä on muslimeja. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2045, 38 vuoden kuluttua, 75% Saksassa elävistä kaksikymppisistä on muslimeja. Meidän nyt syntyvät lapsemme tulevat silloin keski-ikään. Ruotsissa maahanmuuttajat muodostavat "vain" 20% koko väestöstä, kolmanneksen kaikista Malmön asukkaista ja hieman pienemmän osuuden kaikista Tukholman ja Göteborgin asukkaista, mutta jo vuonna 1999, kahdeksan maahanmuutontäyteistä vuotta sitten, heitä oli enemmistö Malmön 0-4-vuotiaista ja n. 40% Tukholman ja Göteborgin 0-4-vuotiaista. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka Ruotsiin ei olisi viimeisten kahdeksan vuoden aikana muuttanut kymmeniä tuhansia uusia maahanmuuttajia, puolet näiden kaupunkien kaksikymppisistä olisi maahanmuuttajia seuraavalla vuosikymmenellä. Todellisuudessa heitä on enemmän.
Tilanne on samanlainen lähes kaikissa länsi-Euroopan maissa, ja sanomattakin on selvää, että se tulee olemaan samanlainen Suomessa, jos Suomi omaksuu länsieurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan.
Näitä asioita olisi syytä pohtia vakavalla naamalla. Jos kaikki halukkaat maahanmuuttajat on otettava vastaan siksi, että meillä ei ole oikeutta linnoittautua, ja siksi, että kaikilla on oikeus tulla, meillä ei ole missään vaiheessa oikeutta viheltää pilliin. Jos emme vihellä missään vaiheessa pilliin, maahanmuutto tulee jatkumaan, kuten sanottua, niin kauan kuin Suomi ja Eurooppa ovat houkuttelevia kohteita, ts. niin kauan kuin niillä on enemmän tarjottavaa kuin tulijoiden lähtömailla. Tulijat itsessään eivät lopu. Jos maahanmuuttoa ei pysäytetä, suomalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, ranskalaiset, belgialaiset, espanjalaiset ja muut länsieurooppalaiset jäävät tällä vuosisadalla vähemmistöiksi omissa maissaan. Toisin sanoen meidän ja meidän lastemme elinaikana Euroopassa tapahtuu väestönvaihto, jonka vertaista koko Euroopan kirjoitettu historia ei tunne.
On helppo sanoa, ettei sillä ole väliä, minkävärisiä ihmisiä täällä asuu 50 tai 100 vuoden kuluttua. Minunkin mielestäni on makuasia, onko suomalaisuudella, "kristillisyydellä", eurooppalaisuudella tai valkoihoisuudella itseisarvoa. Omasta mielestäni on. Hyväksyn, jos jonkun toisen mielestä ei ole. Sen sijaan voisimme puhua niistä arvoista, jotka ovat yhteisiä minulle ja monikultturistille, esim. kiintymyksestä sekulaariin, tasa-arvoiseen, hyvinvoivaan ja suhteellisen turvalliseen yhteiskuntaan. Koska olemme kaikki samaa mieltä näistä hyveistä, meidän ei tarvitse saivarrella makuasioista. Selviytyvätkö tällaiset arvot väestönvaihdosta?
Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen :
"Uskon, että maahamme tulevilla turvaa tarvitsevilla lähimmäisillä on tärkeää annettavaa meille laiskoille suomalaisille kristityille. Me tarvitsemme sitä pakolaista ja turvapaikanhakijaa, joka on jätetty yksin, tämän maailman vallanpitäjien armoille. Me tarvitsemme lähimmäisen sakramenttia. Hän antaa meille mahdollisuuden olla lähimmäisiä ja oppia uudestaan jotain kaikkein olennaisinta kristillisestä uskostamme."
Tarpeeksi hyvä syy erota kirkosta, joka kannattaa muslimien lisäämistä ja heidän suvaitsemistaan. Muslimit eivät kristittyjä tule enemmistönä suvaitsemaan.
Tilanne on samanlainen lähes kaikissa länsi-Euroopan maissa, ja sanomattakin on selvää, että se tulee olemaan samanlainen Suomessa, jos Suomi omaksuu länsieurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan.
Näitä asioita olisi syytä pohtia vakavalla naamalla. Jos kaikki halukkaat maahanmuuttajat on otettava vastaan siksi, että meillä ei ole oikeutta linnoittautua, ja siksi, että kaikilla on oikeus tulla, meillä ei ole missään vaiheessa oikeutta viheltää pilliin. Jos emme vihellä missään vaiheessa pilliin, maahanmuutto tulee jatkumaan, kuten sanottua, niin kauan kuin Suomi ja Eurooppa ovat houkuttelevia kohteita, ts. niin kauan kuin niillä on enemmän tarjottavaa kuin tulijoiden lähtömailla. Tulijat itsessään eivät lopu. Jos maahanmuuttoa ei pysäytetä, suomalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, ranskalaiset, belgialaiset, espanjalaiset ja muut länsieurooppalaiset jäävät tällä vuosisadalla vähemmistöiksi omissa maissaan. Toisin sanoen meidän ja meidän lastemme elinaikana Euroopassa tapahtuu väestönvaihto, jonka vertaista koko Euroopan kirjoitettu historia ei tunne.
On helppo sanoa, ettei sillä ole väliä, minkävärisiä ihmisiä täällä asuu 50 tai 100 vuoden kuluttua. Minunkin mielestäni on makuasia, onko suomalaisuudella, "kristillisyydellä", eurooppalaisuudella tai valkoihoisuudella itseisarvoa. Omasta mielestäni on. Hyväksyn, jos jonkun toisen mielestä ei ole. Sen sijaan voisimme puhua niistä arvoista, jotka ovat yhteisiä minulle ja monikultturistille, esim. kiintymyksestä sekulaariin, tasa-arvoiseen, hyvinvoivaan ja suhteellisen turvalliseen yhteiskuntaan. Koska olemme kaikki samaa mieltä näistä hyveistä, meidän ei tarvitse saivarrella makuasioista. Selviytyvätkö tällaiset arvot väestönvaihdosta?
Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen :
"Uskon, että maahamme tulevilla turvaa tarvitsevilla lähimmäisillä on tärkeää annettavaa meille laiskoille suomalaisille kristityille. Me tarvitsemme sitä pakolaista ja turvapaikanhakijaa, joka on jätetty yksin, tämän maailman vallanpitäjien armoille. Me tarvitsemme lähimmäisen sakramenttia. Hän antaa meille mahdollisuuden olla lähimmäisiä ja oppia uudestaan jotain kaikkein olennaisinta kristillisestä uskostamme."
Tarpeeksi hyvä syy erota kirkosta, joka kannattaa muslimien lisäämistä ja heidän suvaitsemistaan. Muslimit eivät kristittyjä tule enemmistönä suvaitsemaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tiedät, että Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri pastori Heikki Huttunen ei ole luterilainen, vaan ortodoksinen pappi.
kirjoittajan esitykseen, hän ei näyttänyt huomaavan että hän kirjoitti koko ajan kristityistä, vaikka todellisuudessa hän tarkoitti vain luterilaisia.
Suomen luterilaisten ongelmana on heidän luterilaisuutensa, miksi ihmeessä he haluavat ehdoin tahdoin pitää kiinni tästä luopiomunkin Lutherin kehittelemästä harhaopista. Nyt jo seuraukset ovat nähtävissä. Mikään ei toimi, kansa katoaa seurakunnista joissa kiistellään vain saarnamieten ja -naisten sukupuolesta, mutta ei ymmärretä mitään kristillisyydestä ja sen tärkeimmästä sanomasta, vain luterilainen harha on mielessä.
"toinenkin huomio alkuperäisen kirjoittajan esitykseen, hän ei näyttänyt huomaavan että hän kirjoitti koko ajan kristityistä, vaikka todellisuudessa hän tarkoitti vain luterilaisia."
Alkuperäinen kirjoittaja puhui mm. Euroopasta, Länsi-Euroopan maista, Saksasta, Suomesta jne. Euroopassa yleensä ja Länsi-Europpassa erikseen niin kuin myös Saksassa ja Suomessakin asuu muitakin kristittyjä kuin luterilaisia, kuten mm. katolilaisia tai ortodokseja. Niin että kyllä kyseinen kirjoittaja on aivan hyvin voinut tarkoittaa myös yleensä kristittyjä.
"Suomen luterilaisten ongelmana on heidän luterilaisuutensa, miksi ihmeessä he haluavat ehdoin tahdoin pitää kiinni tästä luopiomunkki Lutherin kehittelemästä harhaopista."
Et näköjään sinäkään tiedä, mistä on kysymys. Luterilaisuus ei ole Lutherin kehittelemä "harhaoppi".
Luterilaisiksi alettiin nimittää sitä protestanttien ryhmää, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen.
Jos haluaa asiallista keskustelua, niin ei tule Luterilaisuuspalstalle puhumaan "luopiomunkista", "Lutherin kehittelemästä harhaopista" eikä siitä, että "vain luterilainen harha on mielessä". Voisi sanoa, että se, joka noin puhuu muista, ei itsekään ymmärrä paljon mitään, hänen omia sanojaan lainatakseni, kristillisyydestä ja sen tärkeimmästä sanomasta.
tai hyvää on koitunut siitä Augsburgin tunnustukseen siihen nojaavalle protestanttiselle ryhmälle? Tällainen tunnustushan ei nojaa mitenkään kristiuskon opiliseen perinteeseen, se on vain luterilaisuuden perinnettä. Päitäisikö teidän avata keskustelu siitä, oliko koko Lutherin protesti kaiken siitä seuranneen epätoivon ja sekasorron arvoinen?
"Päitäisikö teidän avata keskustelu siitä, oliko koko Lutherin protesti kaiken sitä seuranneen epätoivon ja sekasorron arvoinen?"
Voihan tuosta aiheesta avata keskustelun se, joka sitä pitää tärkeänä. Minusta tuollainen suhtautuminen historiaan ja tuosta asiasta jauhaminen ei sytytä. Mitä ihmeen epätoivoa ja sekasortoa seurasi muka uskonpuhdistuksesta? Sitä paitsi Luther on saksan kirjakielen isä kuten Mikael Agricola on suomen kirjakielen. Katolisen kirkon kieli oli latina eikä sillä ollut mitään tarvetta myöskään saksan tai suomen kirjakielen kehittämiseen. Lisäksi oli ihan hyvä asia, että joku nousi tuolloin vastustamaan anekauppaa yms.
ei tarvitse ottaa kuin esimerkiksi Suomen luterilainen kirkko - ainakaan ulkopuolisen näkemyksen mukaan se ei ole mitenkään hyvässä kunnossa, päinvastoin kirkkokansa on tyytymätöntä ja väki eroaa koko ajan, eikä parin vuosikymmenen jälkeen koko kirkosta ehkä ole kuin jäänteet jäljellä. Peruskysymyksiin on tietenkin vaikea keskittyä, sillä kaikenlaiset ratkaisut johtaisivat suuriin edunmenetyksiin liian monelle.