Kidutuskeinoista faktaa

...tälläistä menoa "vallankumouskaarti" sai aikaan 20.5.1945:

Hilde Hurtinger (Prague): "On May 5, 1945 a Czech mob took me from my home and, beating and clubbing me all the while, dragged me by the hair some 500 meters into the Scharnhorst School, where I was grossly abused."

Hilde Hurtinger Prahasta kertoo:
Toukokuun viidentenä v.1945 lauma tsekkejä vei minut kodistani, löi ja hakkasi minua kaikkialle. He raahasivat minua hiuksistani puolisen kilometria Scharnhorst-kouluun, jossa minua kohdeltiin huonosti.

"The following night all the prisoners there were repeatedly called into the yard. After that, random groups of ten women, men and children each were assembled and shot. I watched my two brothers and one of their children die like that. The child was only five months old."

Seuraavana yönä kaikki vangitut kutsuttiin toistuvasti pihalle. Tämän jälkeen satunnainen joukko, kymmenen miestä, naista ja lasta, koottiin yhteen ja ammuttiin. Katsoin, kuinka kaksi veljeäni ja yksi heidän lapsistaan kuolivat tällä tavalla. Lapsi oli vain viiden kuukauden ikäinen.

"Then we had to dig graves, undress the bodies and bury them. Random shots were taken at the prisoners at other times as well, day and night. One such time a bullet grazed my neck. I stayed where I lay under the corpses for a whole day and night because I did not dare get up. Then Revolutionary Guardsmen stepped over the bodies and blindly stabbed any who still lived with their bayonets. My left hand was impaled in the process."

Sitten meidän oli kaivettava hautoja, riisuttava ruumiit ja haudattava ne. Toisinaan vankeja kohti ammuttiin, yhtä hyvin päivällä kuin yöllä. Yhden kerran luoti raapaisi niskaani. Pysyin paikallani, maaten ruumiiden alla kokonaisen päivän ja yön, kun en uskaltanut lähteä liikkeelle. Vallankumouskaartilaiset kävelivät ruumiiden päällä, ja sokeasti iskivät pistimillään jokaista, joka oli vielä elossa. Vasen käteni lävistettiin tällä tavalla.

"In separation we got nothing at all to eat. Children were given spittoons as 'meals'."

Meille ei annettu mitään ruokaa. Ruokimme lapsia syljellä.

"Armed Czech women dragged pregnant prisoners from the cells and out into the yard, where they stripped and beat them, then stuffed them into latrines and beat them until their bellies burst. I myself had to help carry off the bodies of the women who had died that way. During the day groups of six to eight women were taken to work in St. Gotthard Church. There we had to kiss the dead bodies that were already rotting, pile them up, and clean the church floor of the blood that ran there by getting down on our knees and licking it up by mouth. A Czech mob supervised this work and beat us. On May 20 we were led into Wenzel Square where German boys and girls, and soldiers too, were hung alive by their feet from lamp posts and trees and, in front of our very eyes, were doused with petroleum and set on fire."

Aseistautuneet tsekkiläiset naiset repivät raskaanaolevat vangit ulos pihalle, missä heidät riisuttiin ja hakattiin. Sitten heidät tungettiin käymälään, jossa heitä hakattiin kunnes heidän vatsansa halkesivat. Olin itse kantamassa pois tällä tavalla kuolleiden naisten ruumiita. Päivällä kuudesta kahdeksaan naista vietiin töihin St.Gotthardin kirkkoon. Täällä heidän täytyi suudella ruumita, jotka olivat jo mätänemässä, ja kerätä ruumiit kasoihin. Sitten heidän piti puhdistaa kirkon lattia polvillaan, nuolemalla pois valuneet verilammikot. Tsekkiläiset huligaanit valvoivat tätä työtä ja pieksivät meitä. Toukokuun 20. meidät vietiin Wenzelin aukiolle, missä saksalaisia poikia ja tyttöjä, ja sotilaita myös, oli ripustettu elävinä jaloistaan lyhtypylväisiin, ja meidän silmiemme edessä heidät valeltiin petroolilla ja sytytettiin palamaan.

http://www.wintersonnenwende.com/scriptorium/english/archives/sginferno/sgi11.html

http://www.art-smagon.com/art014.htm

http://tappis.0catch.com/Praha20toukokuuta1945.htm