Kaunis kesäpäivä. Lämmin, kevyt tuuli pieniä pilvi hattaroita kuljettaa.
Ranta ,pelipaikka jossa pelaamme kavereiden kanssa rantalentistä,osa uimassa.
Kaukana kuuluu moottoriveneen moottori murisevan,ajatus taas joku isolla moottorilla tehoja ottaa irti.
Jatkamme peliä ,
kohta verta hyytävä huuto, ajatus ei toimi,
mitä ,päät kääntyy kuin yhdestä narusta vetämällä. Missä Jari, sehän oli uimassa.
Lihakset alkavat toimia vaikka järki ei, täyttä vauhtia rantaan, kaverin luo ,jostain tulee voimia lisää, jätän kaikki muut. Olen Jarin luona.
Verta on paljon, nyt on käynyt pahasi,otan kiinni vartalosta. Ei kättä, siitä suihkuaa verta paljon. En voi tukkia suonia samaan aikaan ja uida.
Lähden raahaamaan niin kovaa kuin pystyn, päässä jyskyttää lihakset tuntuvat painavilta,tulen rantaan.
Yritämme tukkia vuotavan tyngän. liian paljon jo vuotanut.
Lähden hakemaan käden ,etsin tovin ja löydän,tuon rantaan.Miksi en tiedä.
Menen auttamaan Jaria, kylmä ja hikinen .
sokkissa , puhe epäselvää. Vuotanut liikaa vaikka puristamme suonta.
Silmät muuttuneet omituisiksi ,elottomat, vaimea kuiskaus juuri kuultavissa.Ei ole kiirettä minnekään, on hyvä olla.viimeiset sanat.
Silmät jäi auki,suljen ne.
Samalla sireeni kuuluu ,joku soittanut,liian myöhään.Jari peitetään rantahiekalle ambulanssia ei tarvita enään.
Pidän edelleen ystäväni kättä , aivot eivät ymmärrä vielä tapahtunutta.
Kaveri jonka olen tuntenut 6 vuotiaasta asti on mennyt pois.
Ranta ,pelipaikka jossa pelaamme kavereiden kanssa rantalentistä,osa uimassa.
Kaukana kuuluu moottoriveneen moottori murisevan,ajatus taas joku isolla moottorilla tehoja ottaa irti.
Jatkamme peliä ,
kohta verta hyytävä huuto, ajatus ei toimi,
mitä ,päät kääntyy kuin yhdestä narusta vetämällä. Missä Jari, sehän oli uimassa.
Lihakset alkavat toimia vaikka järki ei, täyttä vauhtia rantaan, kaverin luo ,jostain tulee voimia lisää, jätän kaikki muut. Olen Jarin luona.
Verta on paljon, nyt on käynyt pahasi,otan kiinni vartalosta. Ei kättä, siitä suihkuaa verta paljon. En voi tukkia suonia samaan aikaan ja uida.
Lähden raahaamaan niin kovaa kuin pystyn, päässä jyskyttää lihakset tuntuvat painavilta,tulen rantaan.
Yritämme tukkia vuotavan tyngän. liian paljon jo vuotanut.
Lähden hakemaan käden ,etsin tovin ja löydän,tuon rantaan.Miksi en tiedä.
Menen auttamaan Jaria, kylmä ja hikinen .
sokkissa , puhe epäselvää. Vuotanut liikaa vaikka puristamme suonta.
Silmät muuttuneet omituisiksi ,elottomat, vaimea kuiskaus juuri kuultavissa.Ei ole kiirettä minnekään, on hyvä olla.viimeiset sanat.
Silmät jäi auki,suljen ne.
Samalla sireeni kuuluu ,joku soittanut,liian myöhään.Jari peitetään rantahiekalle ambulanssia ei tarvita enään.
Pidän edelleen ystäväni kättä , aivot eivät ymmärrä vielä tapahtunutta.
Kaveri jonka olen tuntenut 6 vuotiaasta asti on mennyt pois.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Elämän nurjat puolet tulevat aina äkkiarvaamatta eikä niitä voi mitenkään ennakoida. Yhtäkkiä ihminen, joko läheinen, ystävä tai muuten tuttu tempaistaan pois. Sitä on mahdoton ymmärtää, lähes ylivoimaista hyväksyä. Helposti jää kysymään "miksi".
Sinä teit parhaasi pelastaaksesi kaverisi, et voinut enempää. Joku muu päätti toisin.
Voi tuntua tässä vaiheessa typerältä, kun sanon, että elämä jatkuu, mutta niin se menee. Noinkin traumaattisen tapahtuman käsittely voi viedä kuukausia, ehkä pidempään. Tapaus ihan lukemani perusteella, itse nuoren pojan äitinä, kosketti kovasti. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja voimia jatkaa eteenpäin.
Kaikille se jossain vaiheessa tulee, luopua ystävistään, olenko minä se viimeinen. Kaikki muut jo menneet.
Karmaiseva tapa menettää. Aika parantaa muka mutta milloin, hyvää ystävää kaipaa koko ikänsä.
että ystäväsi on mennyt pois.traagisesti päättyi hänen elämänsä.tiedän miltä tuntuu kun yrittää auttaa toista ja ei sitten pystykkään häntä pelastamaan.teki sen minkä osasi,enempää ei kai olisi voinut tehdä.mutta silti joskus mielessä ajatus mitä olisin voinut tehdä toisin?
pakko ajatella vain että se oli hänen kohtalonsa jumalan tahto vaikka sitä joskus on niin vihainen jumalalle että otti pois rakkaimman.
on vain ajateltava että hän pääsi pois julmasta maailmasta,murheet eivät enään häntä satuta,hän on nyt vapaa ja saa kulkea mukana tuulen.voimia päiviisi.joskus vielä tulee aika jolloin tilalla on onnelliset muistot yhdessä vietetystä ajasta...siihen uskoen ja toivoen.
todella kauniistikirjoitettu,mutta kamala tarina.
kosketti syvältä,itsekkin menettänyt rakkaan (veljeni 18v) vasta..
Lämmin osanotto menetykseesi. Varmaan järkytys ja koko asia pyörii mielessäsi päivittäin, voimia sinulle. Kunhan kaikista pahin järkytys ja suru antavat tilaa muille ajatuksille, paljon muistoja tulvii mieleesi - niilä jaksat eteen päin.
Menetin poikani tasan 3 kk sitten auto-onnettomuudessa. Lohdullista on se, kuten sinäkin kirjoitit Jarin kuiskanneen:"on hyvä olla". Ajatuksissani olen jatkuvasti poikani onnettomuuspaikalla ja kuvittelen mielessäni tapahtunutta. Hän lensi autosta ulos ja kuoli todennäköisesti hyvin pian, koska kallo oli murskautunut, ja hänen elämsä päättyi kenties samaan hyvän olon tunteeseen. Pakko hakea lohtua kaikista oljenkorsista. Itkettää....
Paljon kiitoksia. Sitä en tiedä toivunko koskaan,mutta jos aika toisi toisenlaisia ajatuksia mieleeni ,niin olisin onnellinen. Tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta ajatella niin..
Voimia sinullekkin.
Johan oli riipaiseva tapaus..Kuka tuosta voi selvitä ilman jälkeä sieluun., Voimia
Kauhea kohtalo. Ihminen heikko on.
Toivottavasti toivut kokemastasi.
Moi.
Kiitosta näin jälkikäteen.
Tumman yön jälkeen, sarastava aamun kajo.
Johdattaa kohti uutta huomista.
Hetki olla, hetki hengittää,
ajatus viivähtäen menneisyyteen.