Rasismi vähentynyt?

Jos voisimme lukea tulevaisuuden historiantutkintaa koskien 2000-luvun länsimaisia yhteiskuntia, olisi rasismin määrä yhteiskunnassa todennäköisesti tulkittu lähes kadonneeksi 1900- ja 2000-lukujen taitteessa. Meiltä puuttuu Euroopassa lähes täydellisesti institutionaalinen rasismi, eli vallanpitäjien, median, koululaitosten ja muiden merkittävien yhteiskunnallisten vaikuttajien harjoittama joko rotuoppi tai muuten vähemmistövastainen politiikka. Päinvastoin, sekä julkinen politiikka että median ylläpitämä yleinen mielipidekin ovat selkeästi rasisminvastaisia ja vähemmistöjen oikeuksia suosivia.

Tämä on todella ainutlaatuinen tilanne koko maailmanhistoriassa. Vähemmistöjen oikeuksista kannetaan huolta, syrjintä on vakavasti otettava asia, pakolaisille tarjotaan turvapaikkoja ja muita kulttuureita kunnioitetaan avoimesti jopa omien rajojemme sisällä.

Viime vuosikymmenet ovat olleet myös poliittisen korrektiuden ja monikulttuurikehityksen kulta-aikaa. Meille ei ihmisen rodulla tai etnisellä taustalla ole mitään yhteiskunnallista merkitystä — itse asiassa emme edes usko rotujen olemassaoloon. Kaukaisemmille sukupolville niin itsestäänselvät asiat kuin orjatalous, rotuhygienia tai yksikulttuurisuus ovat nykypäivän länsimaiselle ihmiselle jyrkästi tuomittavia periaatteita. Suvaitsevaisuus on meille hyve.

Mitä sitten arkielämän ”rasismiin” tulee, en osaa sanoa. En ole elämäni aikana nähnyt omin silmin yhtäkään rasistista pahoinpitelyä tai rikokseksi tuomittavaa julkista solvausta. Olen sen sukupolven kasvatteja, joka on esikoulusta asti kasvatettu suvaitsevaiseksi ja erilaisuutta kunnioittavaksi. Päinvastoin, näen kaupunkini katukuvassa jatkuvasti eri värisiä tai eri kulttuureista tulleita ihmisiä, eikä kukaan näytä kiinnittävän heihin erityistä huomiota, puhumattakaan mistään rasistisista huudoista tai päällekäymisistä.

Meillä ei ole Ku Klux Klania, ei merkittäviä rasistisia ryhmittymiä, ei kansallissosialismia ja skinheaditkin ovat korkeintaan marginaalinen ilmiö. Samaan aikaan monissa kehitysmaissa suoritetaan etnisiä puhdistuksia, ihmisiä tuomitaan uskontonsa perusteella, ”erirotuisia” ihmisiä syrjitään avoimesti ja tiettyjen vähemmistöjen edustajille luetaan jopa kuolemantuomioita.

Sanoisin siis, että länsimainen rasismi on arkielämän tasolla joka tapauksessa vähentynyt ja institutionaalisella tasolla jo täysin hävinnyt.