Päivän tärkeimmät uutiset on

Norjalaisessa ravintolassa asiakas valitti tarjoilijalle:
- Tämä kala ei maistu läheskään niin hyvälle kuin viime viikolla!
- Kummallista! Ihan sitä samaa kalaahan se on!

Asiakas luki oslolaisravintolan ruokalistaa: Keitettyä turskaa,
Paistettua turskaa, Grillattua turskaa, Graavisuolattua turskaa,
Turskaa Cafe de Paris, Marinoitua turskaa, Spagettia ja turskaa.
- Onpas mielenkiintoinen ruokalista, tokaisi hän tarjoilijalle.
- Aivan. Meillä on nyt italialainen viikko.

- Ovatko lehtimiehet lahjomattomia?
- Kyllä ja ei. Lehtimies ei toki anna tarjottujen lounaiden vaikuttaa
juttuihinsa, mutta tarjoamattomien kyllä.

Aikakauslehden päätoimittaja sai artikkelin, jonka nimi oli "Miksi elän?"
Päätoimittaja vastasi kirjoittajalle:
- Elätte siksi, että lähetitte artikkelinne postitse, ettekä tullut
henkilökohtaisesti sitä minulle tuomaan.

Heinolalainen sytytti tulta uuniinsa ja sanoi:
- On tämä Itä-Häme sitten huono lehti, kun ei kelpaa edes sytykkeeksi.
- Niin, totuus kun ei pala tulessakaan, vastasi toimittaja Väinö Laamanen.

Kiinteistönvälittäjä soittaa asiakkaalleen:
- Minulla on teille sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvä uutinen on,
että löysin teille unelmienne asunnon. Huono uutinen on, että se
sijaitsee Pekingissä.

Norjalainen oli ylpeä, kun hän sai erään pääosista hongkongilaisessa
kauhufilmissä. Päiväpalkka oli niin huima, että hän lupasi tulla
työhön jo maanantaina, vaikka sovittu aika oli vasta torstaina.
- Ei, ei. Ette voi tulla maanantaina. Se ei käy mitenkään.
- Miksi ihmeessä?
- No siksi, että jalkanne ja kätenne amputoidaan vasta torstaina.

Norjalainen patriootti valitti:
- Nykyään on kaikki kansallinen ylpeys mennyt. Ennen laivoille
annettiin nimet mytologiamme lohikäärmeiden mukaan. Mutta entäs nyt?
Viimeksi Stavangerissa vesille laskettu tankkerikin sai nimensä
laivanvarustajan eukon mukaan.
Hänen käytännöllinen kaverinsa lohdutteli:
- Kuule, älä välitä. Ei se ero lohikäärmeen ja laivanvarustajan eukon
välillä niin kovin suuri ole.

Anteeksi nyt vaan vävyehdokas, mutta te olette riistäneet tyttäreltäni
hänen kalleimman aarteensa - neitsyyden. Eikö teillä ole mitään sanottavaa?
- Sori, ei toistu.

- Rakastatko minua todella?
- Mitäs luulet minun tekevän? Olevan aamuvoimistelulla, vai?

Kaveri ajeli ruosteisella fillarilla Mannerheimin tietä ja oli jättämässä
pyöräänsä eduskuntatalon eteen. Vahtimestari juoksi kaverin kiinni ja sanoi:
- Ette voi jättää pyörää tähän, tästä kulkee kansanedustajat.
- No, mut mä otan riskin, fillari on lukittu. Kaveri vastasi.

Vanhemmat kävivät yöpuulle. Lapset olivat vielä hereillä.
- Kuule mamma, sirkusteltan masto on pystytetty. -Isä sanoi.
- Esitys on peruutettu, sirkuspellen nenästä vuotaa verta. -Äiti totesi.

- Kuulitko, miten Simolle kävi? Sai sydänkohtauksen kapakkareissulla ja kuoli.
- Oliko se tulossa vai menossa ravintolaan?
- Menossa.
- Voi voi, se on taas sitä Simon säkää.

Äiti, me leikittiin naapurin pojan kanssa lääkäriä.
- Eih! Mitä te teitte?
- Minä odotin tunnin ja sitten naapurin poika lähetti liian suuren laskun
vakuutusyhtiölle.

- Tohtori, näen tähtiä koko ajan
- Eivätkö uuden lasit auttaneet?
- Kyllä, nyt tähdet ovat paljon selvempiä

Eläinlääkäri terveyskeskuksessa:
- Minä yleensä katson potilaideni ulkonäöstä mikä niitä vaivaa, miksette te
pysty samaan?
- No hyvä on, ottakaa näitä pillereitä kolmesti päivässä. Jos ne eivät auta,
teidät täytyy lopettaa.

Kaksi lääkäriä, mies ja nainen, tapaavat lääkäripäivillä. Tapahtuu se, mitä
yleensä tapahtuu miesten ja naisten välillä kun ollaan kaukana kotoa.
Aamulla sitten keskustellaan:
- Sinä taidat olla kirurgi.
- Joo, olen, mistä arvasit?
- Olet pessyt kätesi jo kolmesti tänä aamuna.
- Ahaa, ja sinä taas olet anestesialääkäri.
- Kyllä, se on totta. Mistä sen päättelit?
- Minä en tuntenut mitään koko yönä.

- Oletko kuullut, että Janatuinen on kuollut?
- En ole.
- Etkö mene hänen hautajaisiin?
- Miksi menisin. Ei hänkään tule minun hautajaisiini.

Konduktööri näki junassa hätääntyneen miehen ja kysyi, mikä hätänä.
- No, kun minä kävin äsken tuolla ravintolavaunussa ja nyt en enää
löydä hyttiäni.
- Etkö muista siitä mitään, numeroa tai jotain?
- En, ei kun sen minä muistan, että siitä ikkunasta näkyi kaunis järvimaisema.

- Konduktööri, sanokaapa, vieläkö ehdin jättää vaimolleni jäähyväiset
ennen kuin juna lähtee?
- Riippuu ihan siitä, miten kauan olette olleet naimisissa.

Konduktööri tuli töistä kotiin silmä mustana.
- Rakas, mikä sinua on murjonut? kysyi vaimo huolestuneena.
- Nyrkki. Sattui pieni väärinkäsitys. Kun minä kuljin tarkastamassa
matkalippuja, näin erään nuorenparin seisovan vaunun eteisessä. Ja kun
tulin takaisinpäin, he olivat yhä samassa paikassa. Silloin minä hullu
menin kysymään siltä mieheltä, että eikö se jatkuva seisominen käy
rasittavaksi.

- Lakkaa kiukuttelemasta, sanoi vaimo miehelleen. Sinähän käyttäydyt
niin kuin olisimme myöhästyneet junasta tuntikaupalla, ja kuitenkin
kysymys oli vain muutamasta minuutista!

Lapsuudentuttu tapasi Erkin vuosikymmenten jälkeen vaihdemiehen
hommissa Pieksämäen aseman tienoilla ja kysyi:
- Minkä vuoksi olet valinnut tuommoisen ammatin?
- No, etkös näe, vaihteen vuoksi vain.

Etelän mies autoili Savossa ja pysähtyi huilaamaan vanhan
kahdenkymmenen kilometrin kilometritolpan viereen. Kulki siitä
savolaisukko ohitse. Autoilija kysäisi:
- Minnekähän täältä mahtaa olla tuo kaksikymmentä kilometriä?
Ukko pällisteli hetken ja virkkoi:
- Ka, eeköhän tuo liene jokaseen suuntaan.

Junailija tarkasti lippuja ja tuli osastoon, jossa koira istui
penkillä. Hän huomautti asiasta omistajalle.
- Minä olen maksanut täyden lipunhinnan koiralleni. Hänellä on sama
oikeus istua penkillä kuin muillakin matkustajilla.
- Aivan oikein. Mutta on samat säännöt kuin muillakin. Ei jalkoja penkille.

Jussi matkusti junassa ja paleli kamalasti. Lopulta hän ei malttanut
olla kysymättä:
- Mikähän täällä vetää niin kamalasti?
Vastapäisellä penkillä istui kiltti vanha täti.
- Poikaseni, kyllä se on varmaan veturi.

Kaksi naista riiteli junanvaunussa.
- Jos ikkuna on auki, saan keuhkokuumeen ja kuolen, sanoi ensimmäinen.
- Jos ikkuna on kiinni, tukehdun kuoliaaksi, sanoi toinen.
Tällöin kuuluu matkustamosta huuto:
- Avataan ikkuna hetkeksi ja suljetaan sitten. Niin pääsemme eroon molemmista.

Kalle matkusti junassa ja otti taskumatistaan pieniä siivuja
vähänväliä.
- Tiedättekö te, että olette matkalla helvettiin? sähähti vastapäätä
istunut nainen.
- Seis! nousi Kalle vetämään hätäjarrua. Minä olen tullut väärään junaan!

-Vaimo on tosi etevä matkimaan lintuja.
-Ai jaa.
-Niin on. Vahtii minua kuin haukka.

Tunnettu hevosmies Paavo oli päättänyt antaa vastasyntyneelle
varsalle nimeksi "portsari". Perhe ja tuttavat ihmettelivät
nimenvalintaa, mutta Pavella oli selitys valmiina.
- Portsari on niin monta kertaa taluttanut minut pihalle,
että minäkin haluaisin joskus taluttaa portsarin pihalle.

Minkälaisilla valaisimilla jalkapallokentät valaistaan?
- Pallovalaisimilla.

Tturkulainen oli 10 vuotta autiolla saarella, kunnes tajusi kahlata puron
poikki takaisin kotipihalle.

Rantauduin kesällä veneestä laiturille. Välimatkaa veneen ja laiturin
välillä oli kuitenkin niin pitkästi, että oli tosi täpärällä, etten
selvinnyt siitä kolmiloikalla.
- Mistäpä sen olisin hämärissä huomannut..!