eri ihmisyksilöiden lahjakkuudessa, erityisesti älyllisissä kyvyissä havaittavat erot näin:
Eri ihmisryhmät/joukot perivät erilaiset geenit.
Todellisuudessa geenit eivät tuota ensimmäistäkään inhimillistä ominaisuutta. Niissä ihmisen geeneillä varustetuissa yksilöissä, jotka ovat eläneet koko lapsuutensa vain eläinten parissa ei ole koskaan havaittu minkäänlaisia inhimillisiä ominaisuuksia. Nämä lukuisat tapaukset, joista tunnetuin on Kaspar Hausar, ovat tietysti olleet ulkonaisesti täysin ihmisyksilön kaltaisia olentoja - mutta kaikkien psyykkisten ominaisuuksiensa osalta vain eläimiä. Ja yksinkertaisimpienkin ihimillisten kykyjen kasvattaminen on näissä tapauksissa aina vaatinut vuosikausia kestäneen sitkeän työn.
Mitään inhimillisiä ominaisuuksiamme eivät siis tuota perintötekijät - ihmisyksilö voi kehittyä vain vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Näin muodostuvat siis kaikki ominaisuutemme ja piirteemme.
Jos siis halutaan väitellä siitä vaikuttaako asiaan perimä vai ympäristö niin voidaan sanoa sekä että - mutta ratkaiseva tekijä on vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa eli ympäristö
Eri ihmisryhmät/joukot perivät erilaiset geenit.
Todellisuudessa geenit eivät tuota ensimmäistäkään inhimillistä ominaisuutta. Niissä ihmisen geeneillä varustetuissa yksilöissä, jotka ovat eläneet koko lapsuutensa vain eläinten parissa ei ole koskaan havaittu minkäänlaisia inhimillisiä ominaisuuksia. Nämä lukuisat tapaukset, joista tunnetuin on Kaspar Hausar, ovat tietysti olleet ulkonaisesti täysin ihmisyksilön kaltaisia olentoja - mutta kaikkien psyykkisten ominaisuuksiensa osalta vain eläimiä. Ja yksinkertaisimpienkin ihimillisten kykyjen kasvattaminen on näissä tapauksissa aina vaatinut vuosikausia kestäneen sitkeän työn.
Mitään inhimillisiä ominaisuuksiamme eivät siis tuota perintötekijät - ihmisyksilö voi kehittyä vain vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Näin muodostuvat siis kaikki ominaisuutemme ja piirteemme.
Jos siis halutaan väitellä siitä vaikuttaako asiaan perimä vai ympäristö niin voidaan sanoa sekä että - mutta ratkaiseva tekijä on vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa eli ympäristö
Vastaukset 28
Vanhimmat
"niin, että tekijän lisäksi kerrotaan, julkaisu ja sen numero/ kustannusyhtiö/ julkaisu- painopaikka ja vuosiluku."
"Niissä ihmisen geeneillä varustetuissa yksilöissä, jotka ovat eläneet koko lapsuutensa vain eläinten parissa ei ole koskaan havaittu minkäänlaisia inhimillisiä ominaisuuksia."
Jotkut ovat lukemani mukaan lähteneet opiskelemaankin päästyään ihmisten ilmoille.
En yritä kiistää oppimisen tai varsinkaan kielen suurta merkitystä meille ihmisille. Perimälläkin on silti oma osuutensa mm älykkyyteen, muistiin sekä sitä kautta oppimiskykyyn.
"Mitään inhimillisiä ominaisuuksiamme eivät siis tuota perintötekijät - ihmisyksilö voi kehittyä vain vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Näin muodostuvat siis kaikki ominaisuutemme ja piirteemme. "
Mutta toisaalta eipä ainakaan minun piraijalleni tai miekkapyrstöille ole kehittynyt mitään inhimillisiä ominaisuuksia, vaikka ruokinkin niitä useasti päivässä. Eli kuten aiemmin totesin taitaa sillä perimälläkin olla osuutensa ilmiasuun. Olet ensimmäinen tietämäni ihminen joka kiistää tämän.
"keskustella". Kun totesin:
>Nämä lukuisat tapaukset, joista tunnetuin on Kaspar Hausar, ovat tietysti olleet ulkonaisesti täysin ihmisyksilön kaltaisia olentoja.
Sinä vastasit:
>Eli kuten aiemmin totesin taitaa sillä perimälläkin olla osuutensa ilmiasuun. Olet ensimmäinen tietämäni ihminen joka kiistää tämän.
Mihinkähän käsite tai sana ilmiasu sinusta viittaa - mitä se tarkoittaa?
"Kun totesin: Nämä lukuisat tapaukset, joista tunnetuin on Kaspar Hausar, ovat tietysti olleet ulkonaisesti täysin ihmisyksilön kaltaisia olentoja."
En vastannutkaan siihen vaan tähän:
"Näin muodostuvat siis kaikki ominaisuutemme ja piirteemme."
"Mihinkähän käsite tai sana ilmiasu sinusta viittaa - mitä se tarkoittaa?"
Ilmiasu on kuta kuinkin perimä sekä ympäristötekijät yhteen laskettuna. Eli se kuvaa sitä millainen joku eliö yksilö oikeasti on.
Hurrivanhemmat hurrikoulu svenskatalande bättre folk = Oscar
Vastasin tuohon "vitsiisi":
>Eli kuten aiemmin totesin taitaa sillä perimälläkin olla osuutensa ilmiasuun. Olet ensimmäinen tietämäni ihminen joka kiistää tämän.
Ja nyt sitten siihen Kaspariin:
"Jopa sokeilla ja kuuromykillä lapsilla spesifisti inhimillisten tekojen ja operaatioiden ja kielen (erityiskasvatuksen avulla saavutettavien taitojen) halliseminen saa aikaan normaalin tietoisuuden. Ainoana erona näkeviin ja kuuleviin ihmisiin on heidän tietoisuutensa äärimmäisen köyhä aistikudos. Tilanne on toinen niissä tapauksissa, joisssa toiminnan ja kommunikoinnin "inhimillistyminen" ei jostain syystä tapahdu. Näissä tapauksissa sensomotorisen alueen täydellisestä säilymisestä huolimatta TIETOISUUTTA EI SYNNY. TÄMÄ ILMIÖ (nimittäkäämme sitä Kaspar Hauserin ilmiöksi) ON TÄLLÄ HETKELLÄ LAAJALTI TUNNETTU".
Lähde: A N Leontjev, Toiminta tietoisuuus persoonallisuus, Kansankulttuuri, Helsinki 1977
TÄLLÄ HETKELLÄ OLI SIIS JO VUONNA 1977
lisää tietoa "ihmiseliön" oikeasta perimästä
Susilapset
Susilapsilla tarkoitetaan hoitajiensa hylkäämiä, sosiaalisessa eristyksessä varttuneita lapsia. Joissakin tapauksissa lasta on elätetty ullakolla, joissakin tapauksissa lapsi on hylätty metsään, missä hän on ihmeen kautta selvinnyt hengissä. Susilapsi-nimitys juontuu siitä, että jotkut metsään hylätyt lapset ovat varttuneet susilauman jäseninä. Löydettäessä he ovat liikkuneet nelinkontin ja syöneet ja äännelleet
susien tapaan. Susilapsi tunnetaan yli 50. Tunnetuin ihmisistä tahallisesti eristetty lapsi on Kaspar Hauser.
Jos lapsi on joutunut hyvin varhain ihmisistä eroon ja yksin eläminen on kestänyt pitkään, puhumaan oppiminen on hyvin vaikeaa, usein mahdotonta. Susilapsilta puuttuu 4 - 6-vuotiaille tyypillinen seksuaalinen uteliaisuus, aikuisinakaan he eivät osoita seksuaalista kiinnostusta. Villilasten kehitystasosta tehdyt havainnot osoittavat, että ihmisen äly, persoonallisuus ja tunne-elämä voivat kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla edellytystensä mukaisesti vain ihmisten parissa ja että kielellä on tässä kehityksessä keskeinen asema. Ilman sosiaalista ympäristöä psyyken kehitysmahdollisuudet jäävät pääosin toteutumatta.
Villilasten tutkimuksesta on ollut hyötyä myös vaikeavammaisten kuntoutuksen kannalta.
Esimerkkitapaus: Psykologian perusteet: Kehittyvä ihminen © 1995 Risto Vuorinen, Eliisa Tuunala ja Kustannusosakeyhtiö Otava.
Sen enempää edellinen viestisi kuin tuo susilapsijuttu ei todista ettei perimällä ole mitään merkitystä ihmisen psyykkeeseen. Eihän urheilussakaan harjoittelemattomat yllä huippusuorituksiin, muttei myöskään epäsopivan perimän omaavat. Sielullisten ominaisuuksien periytyminen on yleisesti tunnustettu tosiasia todistavat mm. kehitysvammaiset oikeaksi.
"Jopa sokeilla ja kuuromykillä lapsilla spesifisti inhimillisten tekojen ja operaatioiden ja kielen (erityiskasvatuksen avulla saavutettavien taitojen) halliseminen saa aikaan normaalin tietoisuuden"
Kukaan ei ole vielä pystynyt selvittämään tietoisuuden arvoitusta, mutta kuten lainauksessasi todettiin muodostaa kieli siitä merkittävän osan. Odotankin uteliaana milloin, joku "suvaitsevainen" haluaa kiistää kielten erilaisuuden. Lisäksi tähän voisi vielä kiusallaan todeta, että suomi kuuluu maailman kehittyneimpien kielien joukkoon.
on minullle tuntematon tiedonala - sinun on varmaankin hankkkiva tällä alueella uusi keskustelukumppani (joku kehitysvammainen toiminee "todistajanasi"):
>Sielullisten ominaisuuksien periytyminen on yleisesti tunnustettu tosiasia todistavat mm. kehitysvammaiset oikeaksi.
>Odotankin uteliaana milloin, joku "suvaitsevainen" haluaa kiistää kielten erilaisuuden
Uteliaisuuttasi on inhimillisen olennon mahdoton palkita: esittämilläsi asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Ja nyt lopultakin riitti tämäntasoisen "keskustelu" minulle
"Sielutiede on minullle tuntematon tiedonala"
-Sen kyllä huomaa. En pitänytkään sinua missään vaiheessa oikeana psykologina.
"Ja nyt lopultakin riitti tämäntasoisen "keskustelu" minulle"
Toivottavasti löydät jostain tasoisiasi keskustelijoita.
Arvo Lehtovaaran "Sielutieteen" nimi muuttui jo vuoden 1965 paikkeilla "Psykologiaksi". Opetin sen mukaan jo ennen valmistumistani Hämeenkyrön yhteiskoulussa. Valmistuttuani aloitin Työterveyslaitoksen psykologin osastolle, sieltä erään suuren liikeyrityksen soveltuvuustutkimusjaoston päälliköksi,jne
>En pitänytkään sinua missään vaiheessa oikeana psykologina.
Tiedätkö mitä soveltuvuustutkimuksilla tarkoitetaan?
"Arvo Lehtovaaran "Sielutieteen" nimi muuttui jo vuoden 1965 paikkeilla "Psykologiaksi"."
Em sanat suomeksi: Psyko= sielu logia= oppi, tiede. Olen löytänyt sanan sielutiede mainitsemaasi huomattavasti nuoremmistakin lähteistä.
"Tiedätkö mitä soveltuvuustutkimuksilla tarkoitetaan?"
En olekaan väittänyt olevani psykologi, vaikka olenkin perehtynyt jonkun verran aiheeseen puhtaasta mielenkiinnosta. Soveltuvuustutkimuksia kai käytetään työpaikan valinnassa. Olen kuullut niistä, mutta tieto löytyy myös helposti netistäkin...
En oikein jaksa uskoa, että olet psykologi, koska hyökkäät tuollaisilla argumenteilla ÄO kokeita vastaan. Tähän mennessä olen törmännyt psykologien taholta vain em. testien vähättelyyn. Myöskään väitteesi perimän vaikuttamattomuudesta mieleen ei kuulosta kovin tieteelliseltä.
olen käyttänyt perustuvat mm. siihen, että
noissa soveltuvuustutkimuksissa käytettin aikaisemmin aina ja nykyisinkin melko usein juuri niitä älykkyystestejä (mm. sitä ÄO:ta vastaavia g-faktoritestejä) Asiaan oli siis pikku pakko perehtyä.
>Soveltuvuustutkimuksia kai käytetään työpaikan valinnassa. Olen kuullut niistä, mutta tieto löytyy myös helposti netistäkin...
En oikein jaksa uskoa, että olet psykologi, koska hyökkäät tuollaisilla argumenteilla ÄO kokeita vastaan.
"Asiaan oli siis pikku pakko perehtyä."
Siis ymmäränkö oikein että väität ettei näiden tetien tuloksilla ole mitään tekemistä perimänkanssa? Jos vastauksesi edelliseen on "ei" niin vastaisit (jos loisit psykologi) suunnilleen kirvermiestä joka ei osaisi käyttää poraa.
on edelleen ei ja sen esittää sinulle pyskologi, joka osaa käyttää monenlaisia testejä. Koska et ole vielä huomannut, niin kerron sinulle senkin, että jokainen kirvesmieskin osaa käyttää monenlaisia poria.
>Jos vastauksesi edelliseen on "ei" niin vastaisit (jos loisit psykologi) suunnilleen kirvermiestä joka ei osaisi käyttää poraa.
saavat älykkäitä lapsia. Tyhmät vanhemmat saavat tyhmiä lapsia. Kauniit vanhemmat saavat kauniita lapsia. Rumat vanhemmat saavat rumia lapsia.
varsinainen helppoheikki - joka on erehtynyt vain palstasta: tämä ei ole "Huuhaa".
olet! Oikeat psykologit eivät pidä lausettani huuhaana.
Tsot tsot
Kirjoittanut: psykologi, 19.5.2003 klo 21.08
Arvo Lehtovaaran "Sielutieteen" nimi muuttui jo vuoden 1965 paikkeilla "Psykologiaksi". Opetin sen mukaan jo ennen valmistumistani Hämeenkyrön yhteiskoulussa. Valmistuttuani aloitin Työterveyslaitoksen psykologin osastolle, sieltä erään suuren liikeyrityksen soveltuvuustutkimusjaoston päälliköksi,jne
Älykkyydestä ja sen perinnöllisyydestä voidaan olla monta mieltä, mutta kun tätä lähdekritiikkiä harrastetaan, niin kannattaa kysyä, millainen vaikutus koulutuksella ja aatteellisella taustalla on kirjoittajan mielipiteisiin.
Lamarck oli luonnontutkija ja nykyaikaisen biologian uranuurtaja. Hänen teesinsä oli, että hankitut ominaisuudet periytyvät yksilöltä toiselle. Kärjistettynä tämä tarkoittaa, että jos amputoit keskisormesi, niin lapsiltasi tulee puuttumaan keskisormi. No, Darwin osoitti, että ei se perinnöllisyys näin toimi, todellisuudessa laji muuttuu (kehittyy?), kun tulee erilaisia mutaatioita, joista osa selviytyy jatkamaan sukua, osa ei selviydy.
Edesmenneessä NL:ssä lamarckilaisuus sai koomisia piirteitä, kiitos herra Trofim Lysenkon, joka oli Stalinin suuri suosikki. Ajatus hankittujen ominaisuuksien periytymisestä sopi mainiosti kommunisteille, koska sehän tarkoitti, että kelpo kommunistien lapsista tuli vielä parempia kommunisteja. Tällä tavoin torjuttiin älykkyyden merkitys ideologian nimissä ja esim. korkeakouluihin haettaessa suosittiin oikean puoluetaustan omaavia. Andrei Saharovin (NL:n vetypommin isä ja johtava toisinajattelija) muistelmissa on elävä kuvaus minkälaista tuhoa lysenkolaisuus aiheutti NL:n perinnöllisyystieteelle ja siinä ohessa muulle tieteelle.
Kun painoarvo älykkyyteen vaikuttavista tekijöistä siirretään kasvuympäristön kontolle, niin se haisee lamarckilaisuudelle biologin nenään. Toisinpäin tämä tarkoittaa, että geenien painottaminen älykkyydessä vuorostaan kytkeytyy darwinismiin (rasismia?) psykologin mielessä
>kun tätä lähdekritiikkiä harrastetaan, niin kannattaa kysyä, millainen vaikutus koulutuksella ja aatteellisella taustalla on kirjoittajan mielipiteisiin
Lajien synnyn olen lukenut mutta Darwinisti en ole - Lamarckista - Lysenkosta "tiedän" saman verran kuin sinäkin. En vain pääse perille siitä mitä "lähdekritiikin harrastaminen" sinusta tarkoittaa (olen viitannut psykologisiin - rivien välissä ehkä myös filosofissiin mutta en missään tapauksessa mainitsemiisi lähteisiin)
Mitä on älykkyys? Mitä on kauneus? Mitä on rumuus?
sitä!
"Todellisuudessa geenit eivät tuota ensimmäistäkään inhimillistä ominaisuutta."
Jaa? Kyllä ne ainakin fyysisiin ominaisuuksiin vaikuttavat. Onko ihmisen mieli täysin fysiologiasta riippumaton, eli siis todellakin "sielu".
Geenit eivät tosiaankaan määrää lopputulosta, ainakaan joka asiassa, mutta ne määrittävät mahdollisuudet. Mahdollisuudet yhdessä ympäristön ja harjaantumisen kanssa tuottavat sitten jonkun lopputuloksen. Geenit siis asettavat rajat. Joissain asioissa rajat ovat ehdottomat. Jos geenini sanovat että olen sinisilmäinen, ei mikään harjoitus tee minusta ruskeasilmäistä.
Jos geenini sanovat, että minulla on taipumus kasvaa suurikokoiseksi, kasvan suurikokoiseksi jos saan tarpeeksi ravintoa kasvuiässä. Jos geenini sanovat että minulla on taipumus kehittyä huippuälykkääksi, minusta tulee huippuälykäs jos olosuhteet ovat otolliset kehitysiässä - ei tietenkään, sehän on rasismia.
ole vaan kaava-ajattelijan typeryyttä. Sinusta ei vain voi, vaan tulee geeniesi vuoksi sinisilmäinen elitpä millaisessa kasvuympäristössä tahansa (jos geenisi siis tuottavat em:n ominaisuuden)- älykkyytesi sen sijaan jää eläimen tasolle jos elät inhimillisen vuorovaikutuksen ulkopuolella.
Näitä ns. susilapsia tunnettiin jo 1970-luvulla 50 kpl
>Jos geenini sanovat, että minulla on taipumus kasvaa suurikokoiseksi, kasvan suurikokoiseksi jos saan tarpeeksi ravintoa kasvuiässä. Jos geenini sanovat että minulla on taipumus kehittyä huippuälykkääksi, minusta tulee huippuälykäs jos olosuhteet ovat otolliset kehitysiässä - ei tietenkään, sehän on rasismia.
Eli jos en saa ruokaa kasvuiässä en kasva, vaikka olisinkin saanut isokokoisen perimän. Jos pidetään vauvaiästä pimeään koppiin lukittuna yksin jään tyhmäksi, vaikka vanhemmat olisivat olleet millaisia neropatteja tahansa.
No entäpä jos olen saanut pienikokoisen ihmisen geenit? Vauvaiästä lähtien sitten syötetään ja juotetaan oikein kunnolla. Tuleeko minusta Conan Barbaari?
moneksi - olet mm. tietynlainen fyysinen esine, biologinen elävä yksilö ja siksi mm. älykäs kuten esim. simpanssi mutta myös jotain aivan muuta: ihmiskuntaan kuuluva tietoinen persoonallisuus. Biologisena yksilönäkään et ole vain geeniesi vaan myös elämäsi ja ympäristösi tuote: ei sinusta jättiläistä tule mutta nälässä pidettyä kookkaampi kyllä. Inhimillisen tietoisuutesi olet voinut saada vain elämällä ihmisten joukossa - et geeneistäsi. Jossain vaiheessa olet joutunut outoon joukkoon - valitan tapahtunutta
Juu, koko ajanhan sanoinkin että geenit ja ympäristö yhdessä vaikuttaa. Sinun mielipiteeksesi ymmärsin että geenit eivät vaikuta ollenkaan. No tietoisuuteen geenit ei kai vaikuta ollenkaan, voihan ihminen esimerkiksi kuolla, geeneistään huolimatta :-)
"Jossain vaiheessa olet joutunut outoon joukkoon - valitan tapahtunutta "
Kuinka niin?
>Jos geenini sanovat että minulla on taipumus kehittyä huippuälykkääksi, minusta tulee huippuälykäs jos olosuhteet ovat otolliset kehitysiässä - ei tietenkään, sehän on rasismia.
sisältää käsitteen rasismi asiayhteydessä, johon se ei kuulu (siksi siis valitin tapahtunutta)
>tietoisuuteen geenit ei kai vaikuta ollenkaan, voihan ihminen esimerkiksi kuolla, geeneistään huolimatta
Kun inhiminen kuolee hän kuolee niin geeneistään kuin tietoisuudestaankin huolimatta. Kysymys ei siis ole tästä. Vaan siitä, että älykyyttä on eläimilläkin, mutta sen kaltaista tietoista älykkyttä kuin ihmisillä niillä ei ole.