Tässä lukio kohta lopuillaan ja jatko-opiskelua pitäisi miettiä. Laki on alkanut kiinnostaa, koska yhteiskuntaoppia olen paljon lukiossa nyt lukenut ja aihe tuntuu ihan mielenkiintoiselta.
Kysymys kuuluukin, että missä kaikkialla voi oikeustieteelliseen hakea opiskelemaan? Täällä en ole listauksissa nähnyt Tamperetta, mutta silti Tampereen yliopiston sivuja tutkiessa oikeustieteellisestäkin löysin juttua. Mikäs juttu se on, osaako joku fiksumpi selventää?
Ah, toinenkin kysymys oli. Meinasin unohtua se olennainen. :D Eli raha on minulla ehdottomasti se joka motivoi, joten miten on, tienaako lakia lukemalla?
Missä kaikkialla lakia voi lukea?
Tirlanttan
15
13579
Vastaukset
- Ulp
"puhtaat" oikeustieteelliset, eli siis yliopistot joista voi suorittaa oikeustieteen maisterin tutkinnon, löytyy suomesta kolme: Helsinki, Turku ja Rovaniemi (lappi). Tampereella voi lukea KTM:n tutkinnon pääaineena yritysjuridiikka tai vero-oikeus, Hallintotieteitten puolelta löytyy sitten julkisoikeutta yms. Joensuussakin voi lukea oikeustiedettä, mutta sieltäkään ei(vielä toistaiseksi)valmistuvan tutkinto ole Oikeustieteellinen. Tienaamisesta voi olla montaa mieltä, onko se työmäärään nähden nyt niin paljon. olettaen että pääset oman alan hommiinkin. ei näihin ole mitään yksiselitteistä vastausta.
- Poromies( junan tuoma)
Suomessa voi valmistua "varsinaiseksi juristiksi" ts. suorittaa ylemmän korkeakoulu (lue: yliopisto) tutkinnon kolmessa paikassa, nämä ovat aakkos-järjestyksessä: Helsingissä, Rovaniemellä ja Turussa. Oikeustieteen maisteri edellytyksenä (OTM) on siihen,että voit mm. hankkiutua tulevaisuudessa asianajajaksi tai tuomariksi.
Tampereen yliopston suojissa majailee kyllä oikeustieteenlaitos, mutta juristiksi, sieltä ei voi valmistua. Ei myöskään Joensuusta, eikä Wasasta, joista jälkimmäisessä kyllä voi surittaa alemman juridisen tutkinnion ja sen jälkeen hankkiutua suorittamaan maisteri tutkinnon muualle. (Ne "Laki tutkinnot", mitä ammattikorjkeakoulut ovat markkinoineet jätän omaan arvoonsa. - En tunne niitä, mutta peelkään että, niillä vain sahataan silmään, yleensä nuoria opiskelijaksi haluavia, joista ainakin osa voisi oikeastikin opiskella "oikeaksi juristiksi" eikä elätellä suuria toiveita kauniita ja sokaisevia mainostekstejä liikaa nauttineena).
Ja mitä "rahan tekoon" tulee, niin progressiivinen verotus pitää huolen, että harva Suomessa työnteolla rikastuu. Ja valitettavasti usein monet julkisuudessa esiintyvät suuret juristipalkkiot osuvat vain harvoille ja silloinkin yleensä enemmän Jenkeissä olevalle ammatti -veljelle tai sisarelle kuin meille. Mutta ei juristina työskentelevän ole yleensä tarvinnut nälkääkään nähdä. Mutta, jos oikeasti raha on se, mikä motovoi eniten (,ehkä myöhemmin opit, että on suurempiakin motiivin lähteitä), niin suosittelen pohjakoulutukseksi esimerkiksi Hankenia, eli ruotsinkielistä kauppakorkeakoulua. Toinen, ehkä vielä parempi vaihtoehto on pyrkiminen suoraan paperitehtaaseen töihin.
(Lääkäritkin tienaavat "ihan kivasti" mutta toivon, että lääkikseen menijöillä olisi päällimäisen motiivina muu kuin raha; vaikkei "rahan teossa" mitään varsinaisesti pahaa ole, jos vain toimii rehellisesti. - en vain halua ajatella esimerkiksi sitä vaihtoehtoa, että seuraavan kerran kun menen lääkäriin olen vain yksi osa sitä järjestelmää, jonka mahdollisesta sairaudesta toiset pyrkisivät maksimoimaan rahallisen hyödyn)
- Toki juristeja(kin) on hyvin isopalkkaisissa hommissa, mutta silloin heidän toimenkuvansa saattaa olla usein jo, jotain muuta kuin varsinaisesti "lakia". (Samoista hommista tällöin kilpailee moni muu akateeminen, kuten ekonomit ja DI:t)- Julkisoikeuden maisteri
" Tampereen yliopston suojissa majailee kyllä oikeustieteenlaitos, mutta juristiksi, sieltä ei voi valmistua. Ei myöskään Joensuusta, eikä Wasasta, joista jälkimmäisessä kyllä voi surittaa alemman juridisen tutkinnion ja sen jälkeen hankkiutua suorittamaan maisteri tutkinnon muualle."
Tarkoitat ilmeisesti tuolla "Wasalla" HY:n Vaasassa järjestämää erillistä juristikoulutusta. Mutta kyllä muutakin alan koulutusta pitäjästä löytyy, kuten VY:n hallintotieteellisessä tiedekunnassa järjestettävää julkisoikeuden opetusta, saman yliopiston kauppatieteellisellä puolella olevaa talous- ja vero-oikeuden opetusta, sekä vastaavia juridisia opintoja, joita järjestetään ruotsin kielellä Vaasan Hankenin yksikössä.
Jos yliopistotason juridiikan muita opintomahdollisuuksia lähdetään kartoittamaan, niin julkisoikeutta, joka pääaineena sisältyy HM:n tutkintoon voi opiskella siis Vaasassa, Tampereella, Joensuussa ja Rovaniemellä. Talous- ja verojuridiikkaa omissa laitoksissaan mm. Vaasassa, Tampereella, Joensuussa sekä mm. Helsingin ja Turun kauppakorkeakouluissa sekä Hankenissa, joista valmistutaan ekonomeiksi.
Lisäksi oikeustieteitä voi suppeammassa määrin lukea Teknisessä korkeakoulussa ja Lappeenrannan teknisestä yliopistossa, joista sitten valmistutaan lähinnä maanmittauksen tai ympäristöpuolen dippi-insseinä.
Sitten on vielä tämä ÅA, joka yhteistyössä Turun yliopiston kanssa tarjoaa mahdollisuutta suorittaa oikeusnotaarin tutkinnon ruotsin kielellä. - Minulta vinkkinä
Sinun kannattaisi noihin vero-oikeuden opintoihisi panostaa jatkossa hieman enemmän.
Ansiotulojen verotushan meillä on progressiivista mutta pääomatuloissa kiinteä 28%-verokanta. Lisäksi en osaa sanoa paljonko tiedät pienosakeyhtiön- tai sen osakkaiden tuloverotuksesta mutta voiton nostaminen osinkoina yhtiöstä on usein käytännössä verovapaata jos asiat tehdään oikein. - ja muut
Minulta vinkkinä kirjoitti:
Sinun kannattaisi noihin vero-oikeuden opintoihisi panostaa jatkossa hieman enemmän.
Ansiotulojen verotushan meillä on progressiivista mutta pääomatuloissa kiinteä 28%-verokanta. Lisäksi en osaa sanoa paljonko tiedät pienosakeyhtiön- tai sen osakkaiden tuloverotuksesta mutta voiton nostaminen osinkoina yhtiöstä on usein käytännössä verovapaata jos asiat tehdään oikein.kiusalliset seikat vaan rokottaa pääomatulojen osuutta...
- on eri asia
kuin lakimiehenä toimiminen.
Oikeustieteen maisterin tutkinnon voi suorittaa Helsingin yliopistossa (myös Vaasan sivutoimipiste), Lapin yliopistossa Rovaniemellä tai Turun yliopistossa.
Yritys. ja verojuridiikkaa voi nykyään lukea lähes kaikissa kauppakorkeakouluissa, lähinnä kai sivuaineena.
Hallintotieteelliset osastot pyrkivät kilpailemaan lakialan opiskelijoista ja houkuttelevat räätälöidyillä yhdstelmillä, joissa saa lukea ihan mitä vaan kuinka paljon vaan. Näistä paikoista vaan valmistuu hallintotieteilijäksi, eli yleensä painopiste on julkisoikeudessa ja työpaikat siten myös hallinnossa. Tarkoittaa suomeksi ei asianajajan tai tuomarin uramahdollisuuksia eikä yleensä myöskään isoja rahoja.
Lakimiesliitto edustaa oikeustieteilijöitä ja sen sivuilta saa tietoa viimeisimmästä palkkakehityksestä. Keskipalkka lienee jossain noin kaksi kertaa suomalaisen keskipalkka ja aloituspalkka vastavalmistuneelle jäänee alle kolmen tonnin. - En tiedä
Mitä nämä ammattikorkeiden "lakitutkinnot" ovat, en ole ikinä sellaisista kuullutkaan..
- on sellaisia
koulutusohjelmia, joista valmistuu oikeustradenomeja. Ajateltu esim. oikeuslaitoksen sihteereiksi (käräjäsihteeri jne), avustaviksi uo-miehiksi, haastemiehiksi.
- dixxxxer
on sellaisia kirjoitti:
koulutusohjelmia, joista valmistuu oikeustradenomeja. Ajateltu esim. oikeuslaitoksen sihteereiksi (käräjäsihteeri jne), avustaviksi uo-miehiksi, haastemiehiksi.
Ensinnäkään amk:ssa ei lueta tiedettä, tahi "lakia" kuten maallikkokielellä sanotaan.Ettei kenellekkään jää väärää kuvaa ko. koulutushaarasta.
Ja mitään korvaavuuksia oikeustradenomin lienee turha odottaa oikikseen siirryttäessä, saati mitään maisteriohjelmaa, kuten jossain kauppatieteellisissä on tradenomeille tarjolla. - Saa-sa
dixxxxer kirjoitti:
Ensinnäkään amk:ssa ei lueta tiedettä, tahi "lakia" kuten maallikkokielellä sanotaan.Ettei kenellekkään jää väärää kuvaa ko. koulutushaarasta.
Ja mitään korvaavuuksia oikeustradenomin lienee turha odottaa oikikseen siirryttäessä, saati mitään maisteriohjelmaa, kuten jossain kauppatieteellisissä on tradenomeille tarjolla...ei nyt pidä ihan paikkaansa, ettei mitään korvaavuuksia saisi. Ihan tavallinen tradenomikin saa / voi saada oikiksessa (oma ja pari muiden kokemusta taustatietona) korvaavuksia mm. yritysjuridiikan, kielten ja kaupallisten aineiden (markkinointi, oikeustaloustiede) opinnoista. Aineopinnoista tuskin, mutta noista pilipali- ja täydentävistä opinnoista voi hyvinkin saada. Eri asia sitten on, haluaako niitä hakea ;)
- kuuluu olevan
Saa-sa kirjoitti:
..ei nyt pidä ihan paikkaansa, ettei mitään korvaavuuksia saisi. Ihan tavallinen tradenomikin saa / voi saada oikiksessa (oma ja pari muiden kokemusta taustatietona) korvaavuksia mm. yritysjuridiikan, kielten ja kaupallisten aineiden (markkinointi, oikeustaloustiede) opinnoista. Aineopinnoista tuskin, mutta noista pilipali- ja täydentävistä opinnoista voi hyvinkin saada. Eri asia sitten on, haluaako niitä hakea ;)
ainakin Helsingissä, että edes Lapin yliopiston oikeustieteellisessä suoritettuja opintoja ei täysin korvata eli Lapista siirtynyt aloittaa alusta ainakin esimerkiksi hallinto-oikeuden osalta.
En menisi laskemaan mitään amk-opintojen hyväksilukemisen varaan. - toisinpäin
kuuluu olevan kirjoitti:
ainakin Helsingissä, että edes Lapin yliopiston oikeustieteellisessä suoritettuja opintoja ei täysin korvata eli Lapista siirtynyt aloittaa alusta ainakin esimerkiksi hallinto-oikeuden osalta.
En menisi laskemaan mitään amk-opintojen hyväksilukemisen varaan.kyse ei ole niinkään siitä, että lapim yo:n
opetus olisi heikompaa, vaan siitä että moni proffa/ tiedekunta/ /yliopisto/
haluavat varmistaa sen, että jos tai kun tulet tiedekuntaan, myös suoritat heidän tarjoman tutkinnon. (Toki itseänikin aikanaan harmitti hieman se, kuinka vähän sain luettua Turun avoimessa suorittamiani opintoviikkoja täällä"periferiassa. Tänne taas päädyin likkakaverini perässä, joka sai taiteiden tiedekunnasta paikan).
Eellämainitulla järjestelyllä ("yliopistojen
halulla") vältetetään mahd. enemmän "turhia"
sirtoja. Olisi ikävää, jos kävisi
usein, niin, että pari ensimmäistä vuotta käytäisiin paikassa a (vaikkapa Rovaniemellä) ja sitten vaihdettaisiin lennosta paikkaan b (vaikkapa Helsinkiin). Toki tämä olisi opiskelijan kannalta hyvä, mutta en tiedä kuinka tiedekuntien rakenteet kestäisivät sen. koska, niitä ei ole rakennettu, niin että ensin esim suoritettaisiin perusopinnot paikassa a ja jatko paikassa b (ja loput, vaikkapa vain gradu paikassa c) Vaan kaikki tiedekunnat on räätälöineet tutkinnon, niin että se kokonaisuuden kannalta sopivaksi. - Näin mm. mikään yo ei yksin vastaa vain perus tai jatko-opintojen järjestämisestä. Sinänsä, ehkä
paradoksaalista kyllä kaikissa opetetaan samoja aineita ja (lähtökohtaisesti) samantasoisia juristeja valmistuu kaikista Suomen oikiksista.
Nyt joku kysyy,että mitä muuta haittaa, sittem opiskelupaikoista loikkimisella sitten on? Tai miksi opiskelijoiden loikkiminen halutaan estää?
Ikävä tosiasia on, että raha. Jokainen yliopisto saa tietyn rahamäärän jokaisesta aloittavasta
perusopiskelijasta kuin valmistuneista ja mahd. myös myöhemmin valmistuneesta jatko-opiskelijastakin (lue "syntyvästä lisurista ja
tohtorista")
Jos vaihtoja tapahtuisi esim.vain yhteen suuntaan, saattaisi osa rahoista jäädä saamatta, joka taas rokottaisi tiedekuntien taloutta...
Sinänsä tällainen rahanjakomalli saa yliopisto-opiskelun näyttämään yksinkertaistettuna vain
tutkinto putkilta, joissa halutaan porukan vain ajavan mahdollisimman pian päästä päähän ja unohtamaan akateeminen vapaus, sekä kaikki poikkitieteellisyys... - dixxxxer
Saa-sa kirjoitti:
..ei nyt pidä ihan paikkaansa, ettei mitään korvaavuuksia saisi. Ihan tavallinen tradenomikin saa / voi saada oikiksessa (oma ja pari muiden kokemusta taustatietona) korvaavuksia mm. yritysjuridiikan, kielten ja kaupallisten aineiden (markkinointi, oikeustaloustiede) opinnoista. Aineopinnoista tuskin, mutta noista pilipali- ja täydentävistä opinnoista voi hyvinkin saada. Eri asia sitten on, haluaako niitä hakea ;)
En tiedä miksi edes vaivaudun vastaamaan, koska kyseessähän on ns. hevomiesten tietotoimisto, joten täällä olevien keskustelu on sitä tasoa..
" mm. yritysjuridiikan, kielten ja kaupallisten aineiden (markkinointi, oikeustaloustiede) opinnoista"
Kielten korvaavuus, ei onnistu, koska kielet ovat paljon alan sanastoa ja muuta terminologiaa sisältävää. Ainoastaan jos onnistuu suorittamaan alussa tietyn tasokokeen hyväksytysti, ei pelkästään sillä, että on lukenut kieltä jossain perähikiän amk:ssa.
Yritysjuridiikkaa, enpä kuule oikein usko. Ko. juridiikan ala on sen verran vaativahko, ettei tule mikään amk:n kurssi lähellekään sitä.
Mitä taas oikeustaloustieteeseen tulee, kyseessä on maisterivaiheessa suoritettava aineopinto, joten aika hiljaista on sen korvaavuuden saamisen kanssa.
Ja huom! Puhun nyt ns. oikeiden oikisten opinnoista, en esimerkiksi Joensuun yms. "ei-oikean" tiedekunnan tavasta. - Saa-sa
dixxxxer kirjoitti:
En tiedä miksi edes vaivaudun vastaamaan, koska kyseessähän on ns. hevomiesten tietotoimisto, joten täällä olevien keskustelu on sitä tasoa..
" mm. yritysjuridiikan, kielten ja kaupallisten aineiden (markkinointi, oikeustaloustiede) opinnoista"
Kielten korvaavuus, ei onnistu, koska kielet ovat paljon alan sanastoa ja muuta terminologiaa sisältävää. Ainoastaan jos onnistuu suorittamaan alussa tietyn tasokokeen hyväksytysti, ei pelkästään sillä, että on lukenut kieltä jossain perähikiän amk:ssa.
Yritysjuridiikkaa, enpä kuule oikein usko. Ko. juridiikan ala on sen verran vaativahko, ettei tule mikään amk:n kurssi lähellekään sitä.
Mitä taas oikeustaloustieteeseen tulee, kyseessä on maisterivaiheessa suoritettava aineopinto, joten aika hiljaista on sen korvaavuuden saamisen kanssa.
Ja huom! Puhun nyt ns. oikeiden oikisten opinnoista, en esimerkiksi Joensuun yms. "ei-oikean" tiedekunnan tavasta...sitten usko, vaikka en kyllä ymmärrä, miksi et uskoisi :D Itse sain oikeasti Lapin yliopiston oikiksen Legal English- ja Advanced Legal English- kurssit korvattua amk:n englannin kieliopinnoilla, joita oli muistaakseni noin 16 ov, eli aika paljon.
Liikejuridiikkaa sain täydentäviin aineopintoihin 15 op amk:n suoritusten perusteella.
Ei tietenkään aineopintoja saa korvattua (enkä sellaista edes väittänyt), mutta juurikin noita täydentäviä ja pilipalikursseja, kuten kirjanpitoa ja puheviestintää jne.
Enkä ole missään väittänyt, että amk- opintojen sisältö tai taso vastaisi missään kohtaa oikiksen vastaavia kursseja tai olisi edes lähellä samaa tasoa. Haluan vain valmistua mahdollisimman äkkiä ja siksi käytän hyväkseni aivan kaikki korvausmahdollisuudet. Ei ehkä järkevää ja saattaa kostautua, mutta näin vaan toimin :) - Saa-sa
Saa-sa kirjoitti:
..sitten usko, vaikka en kyllä ymmärrä, miksi et uskoisi :D Itse sain oikeasti Lapin yliopiston oikiksen Legal English- ja Advanced Legal English- kurssit korvattua amk:n englannin kieliopinnoilla, joita oli muistaakseni noin 16 ov, eli aika paljon.
Liikejuridiikkaa sain täydentäviin aineopintoihin 15 op amk:n suoritusten perusteella.
Ei tietenkään aineopintoja saa korvattua (enkä sellaista edes väittänyt), mutta juurikin noita täydentäviä ja pilipalikursseja, kuten kirjanpitoa ja puheviestintää jne.
Enkä ole missään väittänyt, että amk- opintojen sisältö tai taso vastaisi missään kohtaa oikiksen vastaavia kursseja tai olisi edes lähellä samaa tasoa. Haluan vain valmistua mahdollisimman äkkiä ja siksi käytän hyväkseni aivan kaikki korvausmahdollisuudet. Ei ehkä järkevää ja saattaa kostautua, mutta näin vaan toimin :)..täydennyksenä sen verran, että oikeustaloustiede on meillä Lapissa täydentävä aineopintojakso, eikä siis kuulu pakollisiin aineopintoihin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 941749
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2401553- 891356
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!651025Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46931- 47918
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38908Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9894- 46852
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika35829