Eli voiko ortodoksi kuulua vanhoillislestadiolaisuuteen tai käydä seuroissa? Jos ei, niin miksi ei?
Ortodoksi ja VL-usko?
onko sovitettavissa?
20904
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Lutherin takia ku se teki kristinuskosta ihan oman version, jota Lars Leevi sittemin hikoilutti ahdistavammaksi. Tän takkii ei niinku onkkaa. Sori.
jos menet esim. Kreikkaan tai Serbiaan, Bulgriaan, Romaniaan tai Venäjälle ja alat esitellä sellaista ekumeenista mahdollisuutta, että ortodoksien pitäisi mennä vanhoillislestadiolaisten seuroihin saamaan jonkinlaista "hengellistä virkistystä", niin johan he kovasti siellä ihmettelisivät. Kukaan ei olisi koskaan edes kuullut puhuttavan mitään mistään Lutherusksesta saati sitten Laestadiuksesta, ja aivan oikein siellä kaikkein valistuneimmat osaisivat varottaa sinuakin kaikenlaisista protestanttisista lahkoista.
riennoissa käydä. Ortodoksi on ortodoksi, eikä hänen tule käydä muitten kirkkojen /herätysliikkeiden tai lahkojen tilaisuuksissa.
Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvia lestadiolaisia on kylläkin ollut 1900-luvun alussa, sillä lestadiolaisuushan ylitti kirkkokuntien rajat ja levisi Vienan Karjalaan laukkukauppiaitten välityksellä. Vienan Karjala on Kainuun korkeudella Venäjän puolella. Myös Suomen puolella Pohjois-Karjalassa kuuluu olleen joitakin ortodoksiseen kirkkoon kuuluneita lestadiolaisia.
Nämä lestadiolaiset eivät kylläkään sitten enää olleet ortodokseja kuin muodollisesti. He pitivät Kirkkoa hengellisenä esivaltana samoin kuin luterilaiset lestadiolaiset omaa kirkkoaan, mutta hengellinen koti oli sitten tuo lestadiolaisuus.
sitä on tunnettava olevansa kotonaan, eikö? Jos ort kirkoissa käyvät "tosiortodoksit" käyvät vain palveluksissa, ja tuskin kenellekään päivää sanovat on siitä rakkaudellinen yhteisöllisyys kaukana. Ja kun on pienet piirit josta miestä/morsianta ei tunnu löytyvän, varsinkaan supisuomalaista, ja kukaan ei tunnu isoa lapsikatrasta nykyään haluavankaan, niin on kai luonnollista että joku saattaa etsiytyä muihin porukoihin, olkoonkin että olisi sitten vain "nimellisesti" ortodoksi, jos seura, yhteisöllisyys ja suurperhe on ne arvot jotka kiinnostaa..
Muutenhan ortodoksin on suht helppo pujahtaa lestapiireihin, parannuksen sakramentti 8heidän tavallaan) on oikeastaan enemmän esillä kuin ortodokseilla, luterilaisista puhumattakaan..
Ja kun tämä gaypride-feminismi-humanismi-liirum laarum on muutenkin lyömässä itseään läpi "lähimmäisen sakramentteineen" sun muine harhoineen ortodoksienkin parissa, ja Raamatun tuntemuskin on niin ja näin, kunhan ikonit on suorassa aja lampukoissa öljyä, en ihmettele miksi joku haluaa jotakin muutakin.
Lestadiolaisuus on kyllä yksi niistä harvoista paikoista ns. vanhojen kirkkojen lisäksi, missä rippi on edelleen voimakkaasti esillä, mutta käsitykseni mukaan kuitenkin sitä käytetään käytännössä aika paljon vähemmän kuin ortodoksisessa kirkossa (ja sitä paitsi sitä ei lestadiolaisuudessa yleensä edes kutsuta sakramentiksi). Keskivertolestadiolainen ei nykyään varsinaisesti ripittäydy montaakaan kertaa elämänsä aikana, kun taas aktiivisesti kirkossa käyvä ortodoksi käy katumuksen sakramentilla vähintään kerran pari vuodessa. Tosin lestadiolaisuudessa on kyllä olemassa eräänlainen light-versio ripistä eli sellainen, jossa ei varsinaisesti tunnusteta mitään erityistä syntiä, mutta pyydetään kuitenkin synninpäästöä. Jos se lasketaan mukaan, niin sitten kyllä päästään varmasti tasoihin ortodoksien kanssa ripittäytymisfrekvenssissä.
parannuksen sakramenttia.
Mahdatteko tarkoittaa katumuksen sakramenttia vai sairaanvoitelun sakramenttia?
Kuten itse tekstissäni kävi ilmi, tarkoitin nimenomaan katumuksen sakramenttia. Otsikkoon oli epähuomiossa päässyt pujahtamaan tuo katolilaisten käyttämä ilmaisu 'parannuksen sakramentti', koska edelliset kirjoittajat olivat käyttäneet kyseistä termiä.
Jos tutkitaan sanojen merkityksiä, niin en periaatteessa kyllä näkisi mitään estettä myöskään sille, että suomeksi voitaisiin myös ortodoksisessa kirkossa puhua "parannuksesta", koska kyseinen kreikankielinen sana 'metanoia' sisältää ajatuksen mielenmuutoksesta parempaan. Tosin vaarana olisi, että joillain voisi ajatus mennä juuri sairaanvoitelun suuntaan. Joten ehkä kuitenkin parempi, että edelleen käytetään tuota nykyisin käytössä olevaa termiä 'katumuksen sakramentti'. Sisältäähän todellin katumus aina myös pyrkimyksen todelliseen muutokseen parempaan suuntaan.
se että kirkoissamme näkyy niin vähän lapsia, ja pareilla ylipäätään on niin vähän lapsia.
3-6 lasta melkein joka talossa, mutta ei nyt sentään 10-15-lapsisia katraita niin kuin v-lestadiolaisilla.
Puolisokin varmasti löytyy oman kirkon piirissä, jos käy srk:n nuorten riennoissa. Vanhoiksipojiksi tai ikäneidoiksi jäävät ne, jotka eivät etsi puolisoa silloin, kun sen aika on, eli noin 20-vuotiaana.
Ortodokseilla on kyllä paljonkin yhteisöllisyyttä ainakin täällä Etelä-Suomessa. Ei jumalanpalveluksissa käynti ole ainoa harrastuksemme. Liturgian jälkeen on aina kirkkokahvit, jolloin voi harrastaa "seurustelun sakramenttia".
Meillä on myös vireää kerhotoimintaa, kuoroja, käsityö- ja leipomiskerhoja, ikoninmaalauspiirejä, kielikerhoja, lasten- ja perhekerhoja, raamattupiirejä jne.
Gaypride yms aatteet eivät ole leviämässä ortodoksien pariin. Olet varmaan huomannut kuinka voimakkaan vastustuksen se herättää uskovaisissa tälläkin palstalla. Ne jotka ovat homosuhteita puolustaneet ovat yksityisajattelijoita, eivätkä edusta ortodoksisuutta.
Ortodoksien raamatuntuntemus on aivan yhtä hyvä tai parempikin kuin lestadiolaisten. Lestadiolaisten huonon Raamatun- ja koko kristillisen tradition tuntemuksen olen huomannut lestadiolaispalstalta. Lestadiolaisethan eivät lue Raamattua niin kuin ortodoksit, vaan kuuntelevat vain "puhujaveljien" (=maallikkosaarnaaja) pitämiä seurapuheita.
On kyllä olemassa ihmisiä, jotka pitävät itseään vanhoillislestadiolaisina ja käyvät vl-seuroissa, mutta kuuluvat kuitenkin ortodoksiseen kirkkoon. En tiedä, kokevatko he sen itse ristiriitaisena, mutta kun ottaa huomioon sen, että vl-usko vaatii pitämään vanhoillislestadiolaisuutta "Jumalan valtakuntana" ja että vl-oppi eroaa monin tavoin ortodoksisen kirkon opista (esim. sakramenttien osalta), tuollainen tuntuu kyllä aika mahdottomalta yhtälöltä. Ei voi olla kahta hengellistä kotia. Ollakseen ortodoksi on pidettävä ortodoksista kirkkoa alkuperäisenä kirkkona ja ortodoksisen kirkon oppia oikeana, ja ollakseen vanhoillislestadiolainen on taas pidettävä vanhoillislestadiolaisuutta oikeana seurakuntana ja vanhoillislestadiolaista oppia oikeana.
IUSTITIA 14 (2001) 61-102
Lestadiolaisuus ja ortodoksinen kirkko
Mauri Kinnunen
SS 2/1886, 25.
Kun lestadiolaisia pappeja kokoontui Iin pappilaan vuonna 1885, he antoivat seuraavan julkilausuman: Kokous tunnusti yksimielisesti, että ulkopuolella nk. lestadiolaista liikettäkin löytyy Jumalan Hengen työtä, vieläpä opetuslasten mieltä ja elävää uskoa.
SS 9B/1895, 184.
Jos te uskotte Herran Jeesuksen sovintoveressä synnit ja viat anteeksi, missä ulkonaisen kirkon helmassa te sitten mahtanette olla, olette hyvät ja kalliit kristityt. - Aatu Laitinen Sanomia Siionista -lehden toimittaja
Ortodoksisen lestadiolaissaarnaajan Iivana Mutasen poika Johannes Mutanen on kertonut isästään:
”Vaikka Iivana Mutanen näki kreikkalais-katolisessa kirkossa jumalanpalveluksessa väärää ja liiallista ulkonaisiin muotomenoihin pitäytymistä, kävi hän siitä huolimatta ahkeraan kirkossa.”
Johannes Surakka 1955: ”Muistan lapsuuteni ajalta, että niitä (ortodokseja) oli suurin osa silloisista uskovaisista. Täällä on näkynyt selvästi, että ei ole ollut mitään eroa kreikkalaisen ja juutalaisen välillä, vaan kaikki ovat olleet vain Jumalan lapsia. Yhdessä he ovat seuratuvan penkissä itkeneet ja nauraneet”.
Kiinnitti huomiota, että noissa lainauksissa kuvastuu myös lestadiolaisen opin evoluutio: 1800-luvun lopun lainauksissa pidetään vielä mahdollisena pelastusta myös lestadiolaisuuden ulkopuolella, mutta sen sijaan 1955-lainauksessa käytetään jo sanaa 'uskovainen' sanan 'vanhoillislestadiolainen' synonyyminä, eli 1950-luvulle tultaessa pidettiin vain vanhoillislestadiolaisia oikeina uskovaisina.
Kaksoisjäsenyys ortodoksisessa kirkossa ja lestadiolaisuudessa oli ongelmallista jo 1800-luvulla (erityisesti ortodoksisen kirkon näkökulmasta), mutta 1950-luvulle mennessä tuo ongelmallisuus oli moninkertaistunut lestadiolaisen opin kehittyessä sellaiseksi, että vain lestadiolaisuutta pidettiin ainoana oikeana seurakuntana.
lestadiolaisuus oli herätysliike, nykyään vain joukko toinen toistaan tiukkapipoisempia lahkoja, jotka eivät enää saa uusia jäseniä muuten kuin jäsenten lapsista.
Lestadiolaiset liikkeet ovat puhtaita perinneliikkeitä. En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi tullut lestadiolaiseen "heräykseen" ja kääntynyt esim vl:ksi. Vl-liike on kieltänyt syntyvyyden säännöstelyn siksi, että vain hyvin harva liikkeen lapsista jää sen piiriin, mutta monilapsisista katraista sentään aina jokunen. En tiedä ollaanko muissa lestadiolaisryhmissä yhtä tiukkapipoisia.
Kirjoitit:
"Lestadiolaiset liikkeet ovat puhtaita perinneliikkeitä. En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi tullut lestadiolaiseen "heräykseen" ja kääntynyt esim vl:ksi."
Vaikka en ole mikään lessuspesialisti niin tiedän että heillä on toimintaa esmes Venäjällä ja ihan aitoja ortodokseja (tai siis meidän katsannossamme ENTISIÄ ortodokseja) on liittynyt lessuihin.
Lisäksi tämän vuoden puolella luin jostain lehdestä (Kotimaa???) jutun afrikkalaisista lessunuorista jotka olivat tulleet seuroihin Suomeen.
Elämä on ihmeellista ja monimuotoista....
todistukseni on omalta kannaltani oikea. En sitä paitsi puhunut heidän lähetystyöstään ulkomailla, vaan kotimaan liikkeestä.
sisälähetystä. Joten mikä nyt tässä oikein mättää?
Kirkossamme on vanha sisälähetysjärjestö PSHV. Sisälähetystyöllä on tarkoitettu oman kirkon piirissä tapahtuvaa valistustyötä. Se ei ole samaa kuin herätysliikkeiden harjoittama käännytystyö tai lahkojen kotimaassa tekemä lähetystyö.
Kirkkomme EI harjoita käännytystyötä toisuskoisten keskuudessa, mutta silti siihen liittyy noin 1000 uutta aikuisjäsentä vuodessa.
kun sait tuon sanottua. Oikeassa olemisen tunne on mahtava, melkein huumava eikö olekin?
harrastaa kansanvalistusta. Näähän on sellaisia juttuja, joiden luulis olevan jo koulusta kaikille tuttuja.
mutta parasta kysäistä piispalta, jos asia tosissaan mietityttää..