Hei
Olen epätoivoisen varma, ahdistunut ja pelokas siitä että olen sairastumassa skitsofreniaan vaikka kukaan ei minua todesta otakkaan!
Kaikki alkoi heinäkuussa 15.päivä mummoni luona kun en saanut unta ja yhtäkkiä aloin kokeilla pulssiani ja jouduin paniikkiin kun sydämeni ei muka lyönyt ollenkaan. En saanut kunnolla henkeä, olin varma jostain fyysisestä vaivasta ym. Sitä jatkui kauan koska en uskaltanut nukahtaa, pelkäsin kuolemista:tukehtuisin ym. Seuraavana päivänä huoli jatkui, hengittäminen oli välillä vaikeaa ja sydän löi oudosti, oli huono tunne rinnassa. Pelkäsin hirveästi jotain tautia ja mittasin verenpainetta ym.. Lähdin sitten vanhempien kanssa kotiin ja pelko sairaudesta jatkui.. Sain kuulla että kaverini oli kuollut traagisesti ja sen jälkeen kurkkuani alkoi kuristaa.. Vetäisin sitten kunnon kännit ja seuraavanana iltana ahdistus oli tosi voimakas, kurkkua kuristi ym.. Sain sitten taas jonkunlaisen paniikin yhtenä päivänä, olin varma että minulla on sydänkohtaus --> lääkäriin ja eihän minulla mitään ollut. Fyysisen sairauden pelko muuttui sitten hulluksi tulemisen peloksi, olin melkein varma että tulen hulluksi ja itkin ahdistuksissani tuskaisena. No, sitten sain kuulla että mummoni on sairaalassa ja kohta soitin sairaalaan, mummoni oli juuri kuollut. Itkin kaksi päivää ja olin hyvin surullinen ja ahdistus lähti ja PALASI sitten voimakkaamapana kuin koskaan.. ensin tuli pelot fyysisestä sairaudesta samalla kun sairastin hirveää flunssaa, pelkäsin tukehtuvani ymm ja syöpääkin epäilin vaikka sisisimmäsäni tiesin pelon olevan aikalailla turha. No, hautajaisten jälkeen kaikki levisi käsiin. Aloin taas pelkäämään hulluksi tulemista ja aivan uusissa mittasuhteissa. Ensin psykoosia, psykologi teki minulle psykoositestin joka vain lisäsi pelkoani koska löysin merkkejä itsestäni koko ajan, tarkkailin ajatuksiani, havaintojani, kaikkea..
Nyt on tullut JÄRKETÖN tunne siitä että olen skitsofrenian ennakkooire vaiheessa! Tää on hirveää, viime päivät olen eläny kuin unessa, ilman rauhoittavia oloni oli niin hirveä, että koulussa istuessani en tuntenut olevani vaikka olin, aivan kuin olisin voinut olla kuka tahansa muista ihmisistä koska en tuntenut olevani henkisesti läsnä. Tuntui kuin ääneni tulisi ns.kaukaisuudesta ja vieraalle. Tuntui kuin kaikki olisi väärinpäin, kuin minä olisin väärinpäin, toispuoleinen olo, olin varma hulluksi tulemisesta, päähäni tuli ajatuksia mitä mieltä en oikeasti ollut enkä ajatellut niin mutta pelkäsin että kohta alan ajattelemaan niin, pari hirveää tuskaisuuskohtausta joissa menin aivan sekaisin : hoin päässäni läheisieni nimet etten unohda itseäni ja heitä, pelkäsin persoonani menettämistä, elämäni menettämistä, kaiken loppua, tuntui kuin en olisi ja väri valahti kasvoiltani, otin rauhoittavan ja oloni tuli normaaliksi hieman yli tunnin kuluttua.
Tuntuu, etten olisi minä ja tunne siitä että en ole vaikka olen on hirveä, en voi nauttia enää oikein mistään. Kaikki tuntuu sekavalle, olen melkein varma että tämä kaikki on skitsofrenian ennakkoireisto ja kohta olen täysin sekaisin, ruokahaluni on kadonnut kokonaan ja mikään ei oikein enää kiinnosta, olen uupunut ja masentunut tilanteesani.Minulla on todella outoja tuntemuksia ja oloja ja vieläkin oudompia ajatuksia. Pelkään niitä. En kuitenkaan ole nähnyt harhoja, kuullut harhoja enkä mitään muutakaan tälläistä vaikka pelkäänkin oudon ihmisen näkiessäni ja jonkun äänen kuullessani että entä jos muut eivät näe ja kuule niitä. OLENKO TULOSSA HULLUKSI, SKITSOFRENIA?
vituttaa, masentaa.
Olen käynyt 4 kertaa psykologilla joka ei ole auttanut. Kävin lääkärissä joka ei uskonut minun olevan sairastumassa skitsofreniaan eikä psykoosiin. Psykologi sanoo minulla olevan elämänkriisi ja mummoni ja kaverini menetykset siinä myös. Lääkäri antoi lähetteen psykiatrin päivystykseen jossa psykiatri sanoi, ettei usko että minulla on skitsofrenian ennakkovaihe, en voi silti uskoa. Minulla on kaikki oireet, todella oudot olot ja tuntemukset. Syön nyt kolmatta päivää seronilia 10mg ja olen ollut nyt todella vihainen ilmeisesti sen aloituksen vuoksi ja rauhottavia olen ottanut, että pystyn jotenkin elämään.
Olen aina ollut iloinen ja menevä nuori mutta en ole enää. Olo on toivoton. Huomenna täytän 17 vuotta.
kamala hulluksi tulemisen pelko
25
6952
Vastaukset
- samanlaista
Se mitä sattui mummosi luona, on sattunut kerran minullekin. Olen sinua 3 vuotta vanhempi ja mies. Luulin kuolevani, vaikka oikeasti olin väsynyt ja ylirasittunut. Olin noin kuukauden todella huolestunut, vaikka olin oikeasti luulosairas! Vähitellen alkoi tulla ahdistuneisuutta ja vainoajatuksia. Minulla ei ole diagnosoitu mitään skitsofreniaa, mutta psykoottisia oireita löytyy kyllä. Syön nykyään antipsykoottista, jotka on määrätty lievittämään noita ahdistuneisuuta ja harhaluuloja. Minulta ei tosin ole kuollut yhtään läheisiä, otan osaa!! Voi siinä muuten tervekin masentua kun kaks läheistä ihmistä kuolee yhtäkkiä!
Enpä tosiaankaan osaa sanoa, onko sulle tulossa skitsofrenia, eikä ne lääkäritkään oikein tiedä, ellet ole todella selvä tapaus. Minun lääkärini myös kiisti skitsofrenian, koska en ole harhainen, eikä minulla ole mitään outoja ajatuksia. En kuule jumalan ääniä päässäni, enkä ole taikauskoinen. Paranoidisuuden kyllä myönsi. Mun elämä on tosin ollut aika vaikeaa, jo ala-asteelta saakka, kiusaamista ja syrjintää ja sellaista. Eipä ihme, että perusluottamus ihmisiin on jäänyt huonoksi ja saatan siksi kuvitella kaikenlaista! Olen nykyään myös todella yksinäinen, ja sosiaaliset taitoni ovat heikot, mikä vaan pahentaa ongelmaa.
Tsemppiä kuitenkin sinulle ja toivottavasti saat sosiaalisen toimintakykysi takaisin! - että...........
tarkkailet itseäsi aivan liikaa. Olet edelleen elossa joten, kamaan man , hanki jotain mielenkiintoista tekemistä joka vie huomiosi pois omasta kehostasi. Kyllä se siellä toimii tarkkailustasi huolimatta joskin hieman tarkkailustasi kummastuneena tavallista tehokkaamin joka saa outoja tuntemuksia aikaan. Nämä kuuluu aika yleisesti norm nuoruuteen mutta hyvä kun hait itsellesi apuja ettet aivan paniikkiin turhan takia näänny.
Ihan oikeesti, hanki harrastuksia, ole kavareiden kanssa, ulkoile.... - ....
En lukenut kuin alun. Kuulostaa ihan paniikkihäiriöltä... eli et ole kuolemassa minnekään, voit olla rauhallisin mielin! Lakkaa arvuuttelemasta noita muita sairauksia... sulla on -vain- paniikkihäiriö ja siihen liittyvä ahdistus silloin. Voi olla hengituskin sellaista. Se ei ole vaarallinen, se menee ohi.
Useilla ihmisillä on ollut paniikkihäiriötä et ole ainoa. Ja paniikkihäiriöön kuulu se, että voi luulla kuolevansa tai että olisi joku vakava sairaus vaikka ei ole todellakaan. Koita nyt rauhoittua. Pääset ajan kanssa siitä eroon ja piankin. Lakkaat vaan murehtimasta asioita, asiat menee elämässä ihan hyvin.
Jos meinaa tulla se, niin rauhoitut ja ajattelet että se on vaan paniikkihäiriö ja lopulta tajuat että et jaksa ottaa ongelmia.. tai paniikkia. Rentoudu, stressi pois. Masennus ja/tai ahdistus ovat yhteydessä yleensä stressiin tai jos joku ikävä juttu elämässä jota ei käsitelty oikein, ja myös paniikkihäiriöön yhteydessä. Joku ns. hankala tilanne elämässä voi tehdä vaan.
En ole lekuri, vaan tavallinen ihminen, mutta tietoa pitäisi olla. Ja etsi aina positiivisuus elämääsi, niin parempi..:)- ....
Luin sittenkin koko tekstin. Alussa olin vaan kirjoittanut että luin alun.. silloin olin, mutta jatkoin kuitenkin.
Yhdyn toiseen kirjoittajaan, että etsi elämääsi muuta tekemistä, älä tarkkaile itseäsi. Kivoja harrasteita ja koulujuttuja vaiks.. sillä me kaikki ihmiset ollaan taipuvaisia tarkkailen liikaa itseämme jos on tekemisen puute :) - ....
Ja siis ahdistus tai/ja masennus on yhteydessä paniikkihäiriöön. Kirjoitin tuolla vähän monimutkaisen lauseen, mut jos tästä sai selvää. Paniikkihäiriössä on ahdistusta siis. Se ei ole vaarallista, eli menee ohi varmasti. Ja on kokonaan mahdollista päästä eroon.
- ....
Alkoholi, kofeiini, kaakao ym. voi aiheuttaa paniikkihäiriötä ja ahdistusta.
- Larar
Ongelma on siinä, että ulkoilen, olen kavereiden kanssa, käyn koulussa mutta minua ahdistaa koko ajan ja oloni on hirveä. Tämän takia on olen joutunut rauhoittaviakin ottamaan, että PYSTYN siellä koulussa olemaan.
Ei siis johdu tekemisen puutteesta.. - ....
Larar kirjoitti:
Ongelma on siinä, että ulkoilen, olen kavereiden kanssa, käyn koulussa mutta minua ahdistaa koko ajan ja oloni on hirveä. Tämän takia on olen joutunut rauhoittaviakin ottamaan, että PYSTYN siellä koulussa olemaan.
Ei siis johdu tekemisen puutteesta..Hyvä että on jtn tekemistä. Muistahan rentoutua, levätä ja olla lämpimässäkin.. sielläkin voi olla kivaa tekemistä. Itselläni ainakin huomaan että kylmä vaikuttaa heti tai se jos touhuaa pitkin ja poikin liikaa
- ....
Larar kirjoitti:
Ongelma on siinä, että ulkoilen, olen kavereiden kanssa, käyn koulussa mutta minua ahdistaa koko ajan ja oloni on hirveä. Tämän takia on olen joutunut rauhoittaviakin ottamaan, että PYSTYN siellä koulussa olemaan.
Ei siis johdu tekemisen puutteesta..Hyvä että on jtn tekemistä. Muista rentoutua, levätä, nukkua ja olla lämpimässäkin.. sielläkin voi olla kivaa tekemistä. Itselläni ainakin huomaan että kylmä vaikuttaa heti tai se jos touhuaa pitkin ja poikin liikaa. Kirkas valo kanssa vaikuttaa jostain syystä, joihinkin ihmisiin..
- ahdistusta ei hulluutta
Olen kokenut ihan saman jutun kuin sinä. Epätodellinen olo (sil on nimikin eli depersonalisaatio) johtuu paniikista ja ahdistuksesta - on niihin, ei skitsofreniaan liittyvä oire. Nyt sun kandee yrittää mahku nopeesti saada toimiva lääkitys. Ja sit TERAPIA. Lääkitystä ei ikinä sais yksinään ottaa ilman asioiden käsittelyä. Mut pääasia on rauhoittua. Et ole varmastikaan tulossa hulluksi, sillä siinä tapauksessa, et sul ois skitsofrenian esiaste ois psykiatri kyl takuulla ottanut sut hoitoon... Nyt on pääasia et rauhoitut, ota rauhottavia ja yritä hoitaa itsesi terapiaan! Rauhottavia kandee toki varoa, mut lyhytaikaisesti käytettynä ne ovat parempi ratkaisu, kuin ihan kauhuissaan oleminen koko ajan. Ja usko mua, olen kokenut tuon kaiken saman, et kuulenko ja näenkö samat asiat, kuin muut ja et miks niin kummallisia ajattelen... Voit toipua. Mut apua tarvit. Eli teille, jotka sanotte, että unohda itsetarkkailusi ja "mene", voin sanoa, et se ei todellakaan auta - ette ilmeisesti ole kokeneet sitä, mitä me. Voimia! Kyl se siitä. Vaikka varmasti aikansa ottaakin.
- Larar
Moro taas
Kohta olen kaksi viikkoa syönyt tuota seronilia (10mg) ja tänään nostettiin 20mg. Pääsin hoitosuhteeseen ja näen psykiatrin taas kahden viikon kuluttua sekä psykologin viikon kuluttua.
Syön edelleen seronilin rinnalla rauhoittavaa(oxamin) n.2-3 tabl päivässä.. Psykiatri sanoi minun olevan voimakkaasti ahdistunut, en silti saanut vastauksia häneltä oikein mihinkään. Hän vain vakuutti etten ole hullu vaikka minulla on sellainen tunne. Psykiatri sanoi minulla ettei hänellä ole minkäänlaista tunnetta siitä että olisin sairastumassa psykoosiin kun kyselin mistä hän tietää etten tule hulluksi..En silti jotenkin ole vakuuttunut?
Edelleen pelkään sekoamista; psykoosia ja skitsofreniaa.. minulla on ollut todella outoja tuntemuksia, ei tosin silloin kun olen ottanut rauhoittavaa. esim :
- epätodellinen olo, kuin en olisi vaikka olen
- ajan kulkeminen;eilinen, tänään, huominen tuntuu oudolle
- mietin mikä ihminen on, miten kaikki toimii..
- kuin olisin jotenkin irrallaan.. ?
- kuin sulautuisin ilmaan?
- tarkkailija/robotti tunne
- ajatuksia joihin en usko enkä ajattele oikeasti edes niin ahdistavat, entä jos alan ajattelemaan niin tosissani
- kuvitelmat itsestäni hulluna, ahdistavat, tuleeko minusta sellainen
- varma tunne hulluksu tulemisesta ajoittain, ajoittain ei
- ajatukset kuin väärinpäin
- "umpeutunut" olo,kuin olisin itseni sisällä jotenkin oudosti enkä saa mistään kiinni enkä voi nauttia oikein.. en osaa selittää
Tällähetkellä sain sairaslomaa vähän yli viikon ja olen nyt yksin kotona, eilen masensi ihan kamalasti, olen vain syönyt ja maannut sohvalla ja katsonut televisiota. Ei kiinnosta mikään, toivoton olo.
PAHENEEKO tämä, tulenko HULLUKSI, vai auttaako tuo seronil ikinä?? - olen kokenut saman
Larar kirjoitti:
Moro taas
Kohta olen kaksi viikkoa syönyt tuota seronilia (10mg) ja tänään nostettiin 20mg. Pääsin hoitosuhteeseen ja näen psykiatrin taas kahden viikon kuluttua sekä psykologin viikon kuluttua.
Syön edelleen seronilin rinnalla rauhoittavaa(oxamin) n.2-3 tabl päivässä.. Psykiatri sanoi minun olevan voimakkaasti ahdistunut, en silti saanut vastauksia häneltä oikein mihinkään. Hän vain vakuutti etten ole hullu vaikka minulla on sellainen tunne. Psykiatri sanoi minulla ettei hänellä ole minkäänlaista tunnetta siitä että olisin sairastumassa psykoosiin kun kyselin mistä hän tietää etten tule hulluksi..En silti jotenkin ole vakuuttunut?
Edelleen pelkään sekoamista; psykoosia ja skitsofreniaa.. minulla on ollut todella outoja tuntemuksia, ei tosin silloin kun olen ottanut rauhoittavaa. esim :
- epätodellinen olo, kuin en olisi vaikka olen
- ajan kulkeminen;eilinen, tänään, huominen tuntuu oudolle
- mietin mikä ihminen on, miten kaikki toimii..
- kuin olisin jotenkin irrallaan.. ?
- kuin sulautuisin ilmaan?
- tarkkailija/robotti tunne
- ajatuksia joihin en usko enkä ajattele oikeasti edes niin ahdistavat, entä jos alan ajattelemaan niin tosissani
- kuvitelmat itsestäni hulluna, ahdistavat, tuleeko minusta sellainen
- varma tunne hulluksu tulemisesta ajoittain, ajoittain ei
- ajatukset kuin väärinpäin
- "umpeutunut" olo,kuin olisin itseni sisällä jotenkin oudosti enkä saa mistään kiinni enkä voi nauttia oikein.. en osaa selittää
Tällähetkellä sain sairaslomaa vähän yli viikon ja olen nyt yksin kotona, eilen masensi ihan kamalasti, olen vain syönyt ja maannut sohvalla ja katsonut televisiota. Ei kiinnosta mikään, toivoton olo.
PAHENEEKO tämä, tulenko HULLUKSI, vai auttaako tuo seronil ikinä??Olet lukenut skitsofrenian oireistoa - älä lue enempää!! Olen varma, et olet ahdistunut juuri kaikesta siitä mitä tiedät ja juuri sen vuoksi koet niin kuin koet. Kuten sanoin: itselleni on käynyt samoin - kun aloin pelkäämään hulluksi tulemista, aloin pelkäämään juuri kaikkea sitä mitä ikinä olin aiheesta kuullut (en viitsi laittaa tähän, alkaisit pian vaan turhaan pelätä enemmän)Ja fakta on, kuten lääkärikin sanoi, että olet voimakkaan ahdistuntut ja se on se asia, mitä sinussa nyt pitää ja voidaan hoitaa! Ja niinhän se elämässä on, että mitään ei oikeasti voi tietää lopulta kokonaan, ei kuolinpäiväänsä tai sitä sairastuuko johonkin vakavaan sairauteen (fyys tai psyyk). Ja kuten huomaat, aika vakavaa se ahdistuneisuuhäiriökin on pahimmillaan kun vaan pelkää eikä oikein voi tehdä mitään ja olo on lievästi sanottuna kurja... Olet nyt voimakkaan ahdistunut, yritä hoitaa sitä ja jaksaa vielä vähän aikaa, jotta lääkitys alkaisi toimimaan. Sit kun olo helpottaa voit ehkä terapiassa tms. käsitellä pelkosi syitä - vastauksia varmasti löytyy. Eli vielä kerran: olet lukenut skitsofrenian oireistoa, mikä on kauhistuttanut sinut lopullisesti, tunnet oireita juuri sen vuoksi mitä tiedät asiasta etkä siksi pysty rauhoittumaan. Ja kuten sanottua, nuo samat asiat kuuluu myös paniikki/ahdistuneisuushäiriöihin. Ja jopa tavallinen terve ihminenkin voi tuntea ja kuvitella ja ajatella kaikkea kummaa. Mutta ne ovat siis vain kuvitelmia, tuntemuksia, ajatuksia... siis jotakin mitä kaikilla on. Voimia sinulle!!! Turha ehkä sanoa, että yritä ajalella edes jotakin kivaa, mut yritä siis... ja mua itseäni auttaa kun annan pelon tulla, oikein tunnustelen sitä - kaivan sen ajatusten ja muun alta... siis pointti: tuntea pelkoa sen sijaan et kelais sitä ja niitä kaikkia kamaluuksia, mitä tietää. Joo. Pitkä sepustus tuli, en tiedä auttaako tippaakaan. Mut varmasti lääkekin viikon parin sisällä alkaa auttaa.
- Anonyymi
Depersonalisaatio oli mullakin. Tuntui kuin olisin ollut jossakin näytelmässä. Yritin kaikkea jotta olisin päässyt takaisin "itseeni", kävin avantouimassa jne. Ajan kanssa se meni ohi. Oon 30 vuotta käynyt terapiassa ja syönyt lääkkeitä. Olen nyt 49 ja työkyvyttömyyseläkkeellä. Ja joo, minulla on diagnoosi skitsofreniasta. Siitä voisin kirjoittaa paljonkin, mutta sanon vain että sen kanssa voi elää ja se ei ole kuin sairaus muiden joukossa, poikkeava vain siinä mielessä että se vaikuttaa havainnointiin, sekä sisäisiin että ulkoisiin, sisäisillä tarkoitan esim. sellaista että sain päähäni että minulla ei ole aivoja. Toki sillä on muitakin vaikutuksia, ärsyttävin on tämä aloitekyvyn puute jota tosin ennen sanottiin laiskuudeksi.
No, tsemppiä kaikille hulluille ja hulluksi tuleville.
Nim. 49 vuotta joista 29 hullu.
- M. Meikäläinen
Et ole tulossa hulluksi, kyseessä on varmaan paniikkihäiriö, vrt seuraava artikkeli:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=paniikkih%E4iri%F6&p_artikkeli=dlk00404 - M. Meikäläinen
Kerroit että käytät useampia lääkkeitä. Älä vain ota lääkärin määräämän lääkkeen lisäksi mitään omin päin, kysy ensin lääkäriltä! Lääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia.
- Larar
Moro taas
Kohta olen kaksi viikkoa syönyt tuota seronilia (10mg) ja tänään nostettiin 20mg. Pääsin hoitosuhteeseen ja näen psykiatrin taas kahden viikon kuluttua sekä psykologin viikon kuluttua.
Syön edelleen seronilin rinnalla rauhoittavaa(oxamin) n.2-3 tabl päivässä.. Psykiatri sanoi minun olevan voimakkaasti ahdistunut, en silti saanut vastauksia häneltä oikein mihinkään. Hän vain vakuutti etten ole hullu vaikka minulla on sellainen tunne. Psykiatri sanoi minulla ettei hänellä ole minkäänlaista tunnetta siitä että olisin sairastumassa psykoosiin kun kyselin mistä hän tietää etten tule hulluksi..En silti jotenkin ole vakuuttunut?
Edelleen pelkään sekoamista; psykoosia ja skitsofreniaa.. minulla on ollut todella outoja tuntemuksia, ei tosin silloin kun olen ottanut rauhoittavaa. esim :
- epätodellinen olo, kuin en olisi vaikka olen
- ajan kulkeminen;eilinen, tänään, huominen tuntuu oudolle
- mietin mikä ihminen on, miten kaikki toimii..
- kuin olisin jotenkin irrallaan.. ?
- kuin sulautuisin ilmaan?
- tarkkailija/robotti tunne
- ajatuksia joihin en usko enkä ajattele oikeasti edes niin ahdistavat, entä jos alan ajattelemaan niin tosissani
- kuvitelmat itsestäni hulluna, ahdistavat, tuleeko minusta sellainen
- varma tunne hulluksu tulemisesta ajoittain, ajoittain ei
- ajatukset kuin väärinpäin
- "umpeutunut" olo,kuin olisin itseni sisällä jotenkin oudosti enkä saa mistään kiinni enkä voi nauttia oikein.. en osaa selittää
Tällähetkellä sain sairaslomaa vähän yli viikon ja olen nyt yksin kotona, eilen masensi ihan kamalasti, olen vain syönyt ja maannut sohvalla ja katsonut televisiota. Ei kiinnosta mikään, toivoton olo.
PAHENEEKO tämä, tulenko HULLUKSI, vai auttaako tuo seronil ikinä??
Minulla siis nyt seronil 20mg ja rauhottavaa sen lisäksi. - Larar
Larar kirjoitti:
Moro taas
Kohta olen kaksi viikkoa syönyt tuota seronilia (10mg) ja tänään nostettiin 20mg. Pääsin hoitosuhteeseen ja näen psykiatrin taas kahden viikon kuluttua sekä psykologin viikon kuluttua.
Syön edelleen seronilin rinnalla rauhoittavaa(oxamin) n.2-3 tabl päivässä.. Psykiatri sanoi minun olevan voimakkaasti ahdistunut, en silti saanut vastauksia häneltä oikein mihinkään. Hän vain vakuutti etten ole hullu vaikka minulla on sellainen tunne. Psykiatri sanoi minulla ettei hänellä ole minkäänlaista tunnetta siitä että olisin sairastumassa psykoosiin kun kyselin mistä hän tietää etten tule hulluksi..En silti jotenkin ole vakuuttunut?
Edelleen pelkään sekoamista; psykoosia ja skitsofreniaa.. minulla on ollut todella outoja tuntemuksia, ei tosin silloin kun olen ottanut rauhoittavaa. esim :
- epätodellinen olo, kuin en olisi vaikka olen
- ajan kulkeminen;eilinen, tänään, huominen tuntuu oudolle
- mietin mikä ihminen on, miten kaikki toimii..
- kuin olisin jotenkin irrallaan.. ?
- kuin sulautuisin ilmaan?
- tarkkailija/robotti tunne
- ajatuksia joihin en usko enkä ajattele oikeasti edes niin ahdistavat, entä jos alan ajattelemaan niin tosissani
- kuvitelmat itsestäni hulluna, ahdistavat, tuleeko minusta sellainen
- varma tunne hulluksu tulemisesta ajoittain, ajoittain ei
- ajatukset kuin väärinpäin
- "umpeutunut" olo,kuin olisin itseni sisällä jotenkin oudosti enkä saa mistään kiinni enkä voi nauttia oikein.. en osaa selittää
Tällähetkellä sain sairaslomaa vähän yli viikon ja olen nyt yksin kotona, eilen masensi ihan kamalasti, olen vain syönyt ja maannut sohvalla ja katsonut televisiota. Ei kiinnosta mikään, toivoton olo.
PAHENEEKO tämä, tulenko HULLUKSI, vai auttaako tuo seronil ikinä??
Minulla siis nyt seronil 20mg ja rauhottavaa sen lisäksi.Jumankekka että taas olen melkein varma, että olen skitsofrenian ennakko-oire vaiheessa.. Huhheija.
"Ennakkovaiheen tunnistamista vaikeuttaa se, että tyypillisiä oireita ei ole. Tavallisia oireita ennakkovaiheessa ovat unihäiriöt, mielialahäiriöt (erityisesti masennus), ahdistusoireet, sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkioireet, lisääntynyt päihteiden käyttö tai erilaiset ruumiilliset oireet. Jälkikäteen tarkasteltuna skitsofreniaan sairastuneen ensimmäinen psykiatrinen diagnoosi voi olla esimerkiksi mielialahäiriö, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö tai päihteiden käytön (kuten kannabiksen tai amfetamiinin) aiheuttama psykoottinen häiriö. "
Minullahan on ollut noista monia! Ahdistusoireet, unihäiriöt(herään aamuyöllä, oudot unet), masennusta tilanteestani, paniikkioireet, ruummilliseet oireet(Jotka tosin olleet ahdistuksen ja paniikkien yhteydessä), mielialojen vaihteluja.., äkäisyys,, päihteiden käyttö on kyllä vain vähentynyt(alkoholi) tai loppunut melkein kokonaa.
Olenko oikeasti ihan helvetin ahdistunut ja LUULOSAIRAS vai olenko oikiasti sekoamassa?
Kuulostan ehkä idiootilta mutta olotila on huono. - Larar
Larar kirjoitti:
Moro taas
Kohta olen kaksi viikkoa syönyt tuota seronilia (10mg) ja tänään nostettiin 20mg. Pääsin hoitosuhteeseen ja näen psykiatrin taas kahden viikon kuluttua sekä psykologin viikon kuluttua.
Syön edelleen seronilin rinnalla rauhoittavaa(oxamin) n.2-3 tabl päivässä.. Psykiatri sanoi minun olevan voimakkaasti ahdistunut, en silti saanut vastauksia häneltä oikein mihinkään. Hän vain vakuutti etten ole hullu vaikka minulla on sellainen tunne. Psykiatri sanoi minulla ettei hänellä ole minkäänlaista tunnetta siitä että olisin sairastumassa psykoosiin kun kyselin mistä hän tietää etten tule hulluksi..En silti jotenkin ole vakuuttunut?
Edelleen pelkään sekoamista; psykoosia ja skitsofreniaa.. minulla on ollut todella outoja tuntemuksia, ei tosin silloin kun olen ottanut rauhoittavaa. esim :
- epätodellinen olo, kuin en olisi vaikka olen
- ajan kulkeminen;eilinen, tänään, huominen tuntuu oudolle
- mietin mikä ihminen on, miten kaikki toimii..
- kuin olisin jotenkin irrallaan.. ?
- kuin sulautuisin ilmaan?
- tarkkailija/robotti tunne
- ajatuksia joihin en usko enkä ajattele oikeasti edes niin ahdistavat, entä jos alan ajattelemaan niin tosissani
- kuvitelmat itsestäni hulluna, ahdistavat, tuleeko minusta sellainen
- varma tunne hulluksu tulemisesta ajoittain, ajoittain ei
- ajatukset kuin väärinpäin
- "umpeutunut" olo,kuin olisin itseni sisällä jotenkin oudosti enkä saa mistään kiinni enkä voi nauttia oikein.. en osaa selittää
Tällähetkellä sain sairaslomaa vähän yli viikon ja olen nyt yksin kotona, eilen masensi ihan kamalasti, olen vain syönyt ja maannut sohvalla ja katsonut televisiota. Ei kiinnosta mikään, toivoton olo.
PAHENEEKO tämä, tulenko HULLUKSI, vai auttaako tuo seronil ikinä??
Minulla siis nyt seronil 20mg ja rauhottavaa sen lisäksi.Jumankekka että taas olen melkein varma, että olen skitsofrenian ennakko-oire vaiheessa.. Huhheija.
"Ennakkovaiheen tunnistamista vaikeuttaa se, että tyypillisiä oireita ei ole. Tavallisia oireita ennakkovaiheessa ovat unihäiriöt, mielialahäiriöt (erityisesti masennus), ahdistusoireet, sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkioireet, lisääntynyt päihteiden käyttö tai erilaiset ruumiilliset oireet. Jälkikäteen tarkasteltuna skitsofreniaan sairastuneen ensimmäinen psykiatrinen diagnoosi voi olla esimerkiksi mielialahäiriö, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö tai päihteiden käytön (kuten kannabiksen tai amfetamiinin) aiheuttama psykoottinen häiriö. "
Minullahan on ollut noista monia! Ahdistusoireet, unihäiriöt(herään aamuyöllä, oudot unet), masennusta tilanteestani, paniikkioireet, ruummilliseet oireet(Jotka tosin olleet ahdistuksen ja paniikkien yhteydessä), mielialojen vaihteluja.., äkäisyys,, päihteiden käyttö on kyllä vain vähentynyt(alkoholi) tai loppunut melkein kokonaa.
Olenko oikeasti ihan helvetin ahdistunut ja LUULOSAIRAS vai olenko oikiasti sekoamassa?
Kuulostan ehkä idiootilta mutta olotila on huono.
- et ole
tulossa hulluksi. olen kokenut samoja tuntemuksia, ja luulen että ne ovat ahdistusta ja paniikkihäiriötä. (ei sen vakavampaa, vaikka todella hirveä on tuo tunne)
olen kuullut sanottavan, että jos ihminen oikeasti on sairastumassa esim. skitsofreniaan, hän ei itse tajua olevansa sairas! sinä tajuat, että joku sinua vaivaa; silloin ei varmaankaan ole kyse mistään vakavasta mielen sairaudesta.
tsemppiä! ja hyvä että olet käynyt lääkärissä. mene uudestaan, jos ahdistus ei hellitä.- Larar
Heippa taas
Olen todella iloinen siitä että eilinen ja tänään ovat olleet parempia päiviä!!
Eilen kävin taas psykologilla ja hän arvaleli skitsofrenian pelon olevan minulla nyt jonkunlainen pakko-ajatus. Se jotenkin helpotti oloani!! Ja tuntuu että tuo seronil alkaa oikeasti vaikuttamaan! olen nyt 15 päivää sitä syönyt. Rauhoittavia olen vähentänyt, eilen 1 ½ ja tänään vain puolikas ja urheilustakin nautin pitkäastä aikaa eilen oikeasti jopa jo!
Ostin myös rentoutus cdn!
KAI TÄÄ TÄSTÄ?! :) - olen kokenut saman
Larar kirjoitti:
Heippa taas
Olen todella iloinen siitä että eilinen ja tänään ovat olleet parempia päiviä!!
Eilen kävin taas psykologilla ja hän arvaleli skitsofrenian pelon olevan minulla nyt jonkunlainen pakko-ajatus. Se jotenkin helpotti oloani!! Ja tuntuu että tuo seronil alkaa oikeasti vaikuttamaan! olen nyt 15 päivää sitä syönyt. Rauhoittavia olen vähentänyt, eilen 1 ½ ja tänään vain puolikas ja urheilustakin nautin pitkäastä aikaa eilen oikeasti jopa jo!
Ostin myös rentoutus cdn!
KAI TÄÄ TÄSTÄ?! :)Hei mahtavaa! Ja kyllä se siitä pikkuhiljaa, ihan varmasti, nyt olet ottanut hyvän ensiaskeleen. Ja toi rentoutuscd oli hyvä idea, mä voisin kyl myös hankkia jonkun...
- Larar
olen kokenut saman kirjoitti:
Hei mahtavaa! Ja kyllä se siitä pikkuhiljaa, ihan varmasti, nyt olet ottanut hyvän ensiaskeleen. Ja toi rentoutuscd oli hyvä idea, mä voisin kyl myös hankkia jonkun...
Olo on kohentunut kummasti !! pieni pelko vain että kohta taas menee huonosti..miten saisi kunnolla ajateltua että kyllä tää tästä! Perhana!
Liikuntaa 6-7 h/viikossa, terveellinen ruokavalio vitamiinit ja e-epa 1000mg/pv, seronil 20 mg, rentoutusharjoitukset
AINAKIN YRITÄN!
Jo 4 päivää suht. normaalia oloa - outoa. Todella outo fiilis tästä normaalista olosta. - Zapas
Larar kirjoitti:
Olo on kohentunut kummasti !! pieni pelko vain että kohta taas menee huonosti..miten saisi kunnolla ajateltua että kyllä tää tästä! Perhana!
Liikuntaa 6-7 h/viikossa, terveellinen ruokavalio vitamiinit ja e-epa 1000mg/pv, seronil 20 mg, rentoutusharjoitukset
AINAKIN YRITÄN!
Jo 4 päivää suht. normaalia oloa - outoa. Todella outo fiilis tästä normaalista olosta.aika lailla kuullostaa paniikkihäiriöltä ja pakko-oiretta pukkaa päälle. Oon ite nyt 17. Ku mä luin sun juttuas nii tuntu et luin omaa tarinaani, hassua ku mullakin alko vuos sitte ja samoista asioista. Oon edennyt todella paljon ja työstänyt itseäni eteenpäin. Haluan vaan sanoa sulle, että talvella taas tämänhetkiset pelot/jännitys on pelkkää muistikuvia joita voit vain muistella hymyillen :)
Voimia ja koita antaa aikaa ittelles..
- maurio 23
Hassua. Kun luin viestisi minusta tuntui kuin olisin itse joskus käynyt kirjoittamassa sen ja unohtanut sen sittemmin. Niin samanlainen on stoorisi, tosin aivan noin väkeviä oireita ei minulla ole ollut. Mutta joo, tiedän kaikki nuo tunteet ja oudot ajatukset (tosin minulle oudot ajatukset ovat aina olleet hauskaa ajanvietettä enkä ole niistä juuri hätkähtänyt). Luin jonkun kaverin kirjoittaman kirjan nimeltä Panic Away! jossa kuvailtiin paniikki/ahdistus-häiriöt hyvin tarkasti (obsessiivisine ajatuksineen) ja kehotettiin ottamaan kaikki pelko vastaan paremmin kuin torjumaan se. Tämä siksi, että ihmisellä on tapana takertua ajatuksiin, jotka herättävät tunteita ja pelko lienee tunteista vahvin... Kun vastaanotat tietoisesti pelottavia ajatuksia, tunnereaktio niihin laimenee, ja ne häviävät. Tiedän HYVIN että niiden vastaanottaminen on aluksi äärimmäisen pelottavaa ja vastenmielistä, mutta siitä se lähtee, hyväksymisestä.
Minulla auttoi. Aina kun sanon peloille ja ahdistukselle: more please! ne laimenevat ja häviävät. Ei tämä Waterloo toki ohi ole, mutta asioihin suhtautuu järkevämmin.
Get better, dude. - kaikkihyvin00
1=oma rakas
2=työ
3=talous
Jos yksi noista tai useampi pettää, meinaa tulla hulluksi. Kokemusta on!
Kannattaa myös opiskella oikea tie, löytää elämän tarkoitus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1801915Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en501836Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1351568Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten1371363Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411314Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41174Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu481152Naisten tyypilliset...
Naiset ei varmaan ymmärrä itse miten karmealle heidän tavara haisee. Miehet säälistä nuolevat joskus, yleensä humalassa101121Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on101099Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"31098