Leikitäänpä porukalla kirstunvartijaa. Kukin osallistuja saa esittää miten hoitaisi valtion sosiaalipolitiikkaa jos pääsisi vallan kahvaan. Käytännössähän suurten muutosten tekeminen vie aikaa, mutta ainahan sitä saa leikkiä. Oma versioni alla.
Tekstin selkiyttämiseksi haluaisin ensin luokitella Suomen köyhät neljään ryhmään: 1. työtätekevät köyhät, 2. työttömät köyhät, 3. sairaat ja vammaiset, ja 4. opiskelijat.
Työtätekevää köyhälistöä auttaisin keventämällä heidän verotustaan huomattavasti. Tämä voitaisiin toteuttaa muuttamalla verotuksen kohdentumista ja progressiota. Esimerkiksi Brittiläinen verotusprogressio voisi olla toimiva. Heidän veroasteensa on hyvin lähellä Suomen veroastetta, mutta pienituloisten verotus huomattavasti keveämpää. Tosin yksi ongelma tässä mallissa olisi, että Suomesta puuttuu se huipputuloisten ryhmä, mutta sitä voitaisiin pyrkiä luomaan muuttamalla yritysverotusta ja muilla konstein.
Mitä tulee työttömiin, niin nostaisin ansiosidonnaisen työttömyysturvan 100 prosenttiin työtuloista kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden ajaksi, jonka jälkeen tipahtaisi perustyöttömyyspäivärahalle, jonka jatkuminen tarkistettaisiin vaikka neljännesvuosittain.
Tarjoaisin työllistyville työttömille myös harkinnanvaraisia muuttoavustuksia ja sopeutumistukia uudelle paikkakunnalle muutettaessa.
Rahoitus tähän reformiin hoituisi kuin itsestään kun ansiosidonnaisiin päivärahoihin menevä kokonaissumma suorastaan romahtaisi.
Kolmanteen ryhmään, sairaat ja vammaiset, olisin valmis satsaamaan lisää rahaa, koska he ovat kansantaloudellisesti suhteellisen pieni ryhmä eivätkä millään tavalla itse vastuussa tilastaan. Lääkitys, hoito ja asuminen pitäisi olla heille täysin ilmaista. Lisäksi olisin valmis myöntämään heille toimeentuloatukoa/sairaseläkettä noin 500 euroa kuukaudessa. Tietenkin jos joku ennen sairastumistaan olisi tienannut työeläkettä, eläke määräytyisi sen mukaan.
Rahoituksen kyseiselle toimeenpiteelle järjestäisin lakkauttamalla opintotuen ja ottamalla käyttöön noin 1500 euron lukukausimaksun. Opintolainan maksimimäärää tietenkin vastaavasti nostettaisiin tuntuvasti.
Toisin myös peruskoulun yläasteille tasokurssit ja alkaisin maksaa lukiolle ja yliopistoille oppimistuloksiin perustuvaa kannustintukea. Huippututkimukseen panostaisin moninkertaisesti nykyistä enemmän. Tätä kautta se paljon puhuttu huippuyliopisto voitaisiin saada Suomeen ehkä noin 20 vuoden kuluessa.
Opiskelijoista puhuttaessa en malta olla lisäämättä, että lukukausimaksut varmasti nopeuttaisivat valmistumista ja vähentäisivät ylikoulutusta, joka on mielestäni iso ongelma. Toiseksi, kun aina puhutaan että lukukausimaksut entisestään vähentäisivät ulkomaisten opiskelijoiden määrää, niin tähän voisin sanoa, että ulkomailta ei kannata haalia sellaista opiskelija-ainesta joka juoksee ilmaisen opetuksen perässä. Opetuksen kova taso on paras valtti kansainvälisillä opiskelijamarkkinoilla.
Tekstin selkiyttämiseksi haluaisin ensin luokitella Suomen köyhät neljään ryhmään: 1. työtätekevät köyhät, 2. työttömät köyhät, 3. sairaat ja vammaiset, ja 4. opiskelijat.
Työtätekevää köyhälistöä auttaisin keventämällä heidän verotustaan huomattavasti. Tämä voitaisiin toteuttaa muuttamalla verotuksen kohdentumista ja progressiota. Esimerkiksi Brittiläinen verotusprogressio voisi olla toimiva. Heidän veroasteensa on hyvin lähellä Suomen veroastetta, mutta pienituloisten verotus huomattavasti keveämpää. Tosin yksi ongelma tässä mallissa olisi, että Suomesta puuttuu se huipputuloisten ryhmä, mutta sitä voitaisiin pyrkiä luomaan muuttamalla yritysverotusta ja muilla konstein.
Mitä tulee työttömiin, niin nostaisin ansiosidonnaisen työttömyysturvan 100 prosenttiin työtuloista kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden ajaksi, jonka jälkeen tipahtaisi perustyöttömyyspäivärahalle, jonka jatkuminen tarkistettaisiin vaikka neljännesvuosittain.
Tarjoaisin työllistyville työttömille myös harkinnanvaraisia muuttoavustuksia ja sopeutumistukia uudelle paikkakunnalle muutettaessa.
Rahoitus tähän reformiin hoituisi kuin itsestään kun ansiosidonnaisiin päivärahoihin menevä kokonaissumma suorastaan romahtaisi.
Kolmanteen ryhmään, sairaat ja vammaiset, olisin valmis satsaamaan lisää rahaa, koska he ovat kansantaloudellisesti suhteellisen pieni ryhmä eivätkä millään tavalla itse vastuussa tilastaan. Lääkitys, hoito ja asuminen pitäisi olla heille täysin ilmaista. Lisäksi olisin valmis myöntämään heille toimeentuloatukoa/sairaseläkettä noin 500 euroa kuukaudessa. Tietenkin jos joku ennen sairastumistaan olisi tienannut työeläkettä, eläke määräytyisi sen mukaan.
Rahoituksen kyseiselle toimeenpiteelle järjestäisin lakkauttamalla opintotuen ja ottamalla käyttöön noin 1500 euron lukukausimaksun. Opintolainan maksimimäärää tietenkin vastaavasti nostettaisiin tuntuvasti.
Toisin myös peruskoulun yläasteille tasokurssit ja alkaisin maksaa lukiolle ja yliopistoille oppimistuloksiin perustuvaa kannustintukea. Huippututkimukseen panostaisin moninkertaisesti nykyistä enemmän. Tätä kautta se paljon puhuttu huippuyliopisto voitaisiin saada Suomeen ehkä noin 20 vuoden kuluessa.
Opiskelijoista puhuttaessa en malta olla lisäämättä, että lukukausimaksut varmasti nopeuttaisivat valmistumista ja vähentäisivät ylikoulutusta, joka on mielestäni iso ongelma. Toiseksi, kun aina puhutaan että lukukausimaksut entisestään vähentäisivät ulkomaisten opiskelijoiden määrää, niin tähän voisin sanoa, että ulkomailta ei kannata haalia sellaista opiskelija-ainesta joka juoksee ilmaisen opetuksen perässä. Opetuksen kova taso on paras valtti kansainvälisillä opiskelijamarkkinoilla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Paavali ei ollutkaan pelkkä provosoija tai idiootti. Erityisesti pidän ehdotuksestasi että korkeakouluopiskelijat joutuisivat maksamaan itse (tarvitt. ottaisiv. lainaa jonka myös valtio voisi taata) edes jotain itse opetukses-takin lukukausimaksuina. Maalaisjärkeni sanoo myös että yliopistoja on aivan liikaa. Yksikin riittäisi (jolla yhdellä olisi toimipisteitä suurimmissa kaupungeissa). Mutta miten Paavali pitäisi inflaation siedettävänä niin että sossurimalla tai sen yläpuolella (ja myös alapulella sillä kaikki eivät sossuun mene) eri tavoin ( ei pelkäst. työtuloilla sillä toiset sinnittelevä pienillä eläkkeillään tai pienillä pääomatuloillakin)eivät menettäisi taloutensa hallintaa ja putoaisi sossun luukulle. Siitä ongelmasta (jos se tosi on), että nuoret opiskelijat hilluvat Helsingissä sossun/kelan rahoilla pääsee helposti eroon sillä, että lopett. ko. rahojen jakelun tykkänään alle x vuotaille (esim x=30). Säästyvillä varoilla voidaan korottaa sossuriman tasoa yleensä.
juurikin opiskelijoihin. opiskelijoille 1000€/kk tukia ja nämä rahat otettaisiin kaikenmaailman sossun eläteiltä. Sossun ja kelan antamat rahat työttömille niin pieneksi, ettei niillä maksa kuin vuokran ja sitten syömään hernekeittoa. Tällä menetelmällä saataisiin sitä työhalukkuutta nostettua.
banaanivaltioden metodeilta, tuo työttömien kyykyttämisideasi.
http://fundeeraaja.ihmisarvo.org/orjat.htm
http://fundeeraaja.ihmisarvo.org/
Jalostetaan vähän ideaasi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gulag
Mutta eikö tällainen panostus opiskelijoille houkuttelisi nuoria myös joutavaan opiskeluun (pahimmillaan kortistoon opiskelemiseen ellei samanaikaisesti vähennetä korkeakouluopis-kelupaikkojen määrää roimasti), sen sijaan että hankkisivat esim. oppisopimuksella itselleen ammatin. Mitä merkitystä näet sossun elättien (elleivät satu olemaan nuoria ja terveitä)työhalukkuudella olevan työmarkkinoiden kannalta ? Ei kai kukaan pestaa töihinsä vanhaa tai sairasta saati vanhaa ja sairasta 'sossun elättiä'.
että korkeakoulupaikkoja vähennettäisiin roimastia ja tällöin jo pääsyvaatimukset olisivat kovat. Näin ollen se turha kuona karsiutuisi pois ja joutuisi hommiin. Lahjakkaat sitten saisivat tuon 1000€/kk ja opiskeluajat heille tarpeeksi pitkiksi, koska kuten kaikki tietää niin nopeasti tekemällä lopputulos ei ole hyvä.
En ole huolissani inflaatiosta.
Inflaation kurissapitäminen on nykyään EKP:n heiniä, joten Suomen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Inflaatioon voidaan tosin pyrkiä vaikuttamaan myös veropoliittisilla keinoilla ja tulopoliittisella ratkaisulla, jos sellainen vielä joskus tehdään, mutta nämä ovat molemmat erittäin hitaita tapoja ja todennäköisesti muutos tulisi aina liian myöhään.
Suomi pystyy parhaiten eliminoimaan inflaation huonot vaikutukset pyrkimällä pitämään taloussektorinsa mahdollisimman hyvässä vedossa.
Mitä tulee köyhiin ja tuilla eläviin, niin heitä varten voitaisiin kehittää oma ns. 'köyhien inflaaatioindeksi', johon tuet sidottaisiin. Tästä indeksikorista poistettaisiin kaikki ylellisyystuotteet ja siihen voitaisiin lisätä muutamia erityisesti köyhille tärkeitä tuotteita kuten vuokrataso, lääkkeet ym.
Liiallinen tukeminen ei tee hyvää kenellekään. Nykyinen opinto- ja asumistukijärjestelmä tukee pitkässä juoksussa vain virkamiesbyrokratiaa tulorajoineen ja muine koukeroineen.
Ihan hyvä juttu tuo sinun köyhien indeksisi. Kuitenkin nuo asumis- ja yleensä pakolliset elinkustannukset ovat juuri niitä kustannuksia, jotka seuraavat sitä keskiluokan (jonka käsissä infra on) tulotasoa. Eli ei siitä indeksistä voisi jättää paljon muuta pois kuin toisarvoista krääsää (ei edes yks.aut. liitt. juttuja kokonaan sillä eläkel. elää myös hajaa-asutus alueilla). Jaa Se EKP valvoo, mutta on polvillaan poliittisten paineiden edessä. Periaatteessa sama inflaatio/(devalvaat. tai devalvoituminen) kierre jatkuu nyt euro-oloissakin. Se vaan toimii nyt laajemmissa puitteissa. Ja onhan se budjettivajkin käytössä. Se jonka kanssa venkoillaan, ja myös suranaisesti huijataan. Miten Paavali kuvittelee esim. Italialaisten politikkojen oikeesti sopeutvan johonkin matalan inflaation 'finanssipolitiikkaan' tuosta vaan overnight, kun ovat tottuneet elämään reippaasti kaksinumeroisen inflaat. kanssa koko sodanjälk. ajan (sota-ajasta puhumattajkaan).
Elikkä kopioisit opiskelujärjestelmän USA:sta, jolloin rikkaat vain opiskelisivat. Muuten oli ihan hyviä, mutta muuttaisin tuota sairas kohtaakin, nimittäin jos se sairaus on itse aiheutettu niin sitten ei sääliä anneta.
En mielestäni ole tarjoamassa yhdysvaltalaista mallia. USA:ssa lukukausimaksut ovat kymmeniä, jopa satoja, tuhansia dollareita.
Olen itse opiskellut muutaman vuoden ulkomailla maksullisessa yliopistossa, jossa myös kokeiden uusiminen maksoi noin 150 euroa kappale. Maksut kannustivat läpäisemään tentit ajoissa. Kenelläkään ei myöskään tullut mieleenkään opiskella puolella teholla, koska lukukausi maksoi saman verran opiskelit tai et. Monet meistä, itseni mukaanlukien, työskentelivät noin 20 tuntia viikossa ja silti onnistuivat valmistumaan määräajassa. Eihän se mukavaa ollut, mutta ei kaiken tarvitse aina olla mukavaa.
Ei pidä paikkaansa, että vain rikkaat opiskelisivat jos Suomessa otettaisiin käyttöön parin tonnin lukukausimaksu. Varsinkaan kun siihen tarjottaisiin valtion takaama opintolaina. Ero rikkaiden ja köyhien välillä näkyisi vasta myöhemmin, valmistumisen jälkeen, kun siirrytään työelämään ja köyhät maksaisivat opintolainojaan muutamia vuosia.
Teimme opiskeluaikoinamme tutkimusta aiheesta ja itseasiassa huomasimme, että ilman ulkopuolista tukea opiskelevat valmistuvat hieman nopeammin kuin ns. rikkaat, ja pääsevät maksamaan sitä lainaansa hieman etuajassa, joten tilanne tasoittuu pian.
Hieman enemmänhän se tietenkin hikeä vaatii köyhiltä, ja sehän on jo suorastaan rikos ihmisyyttä vastaan, vai mitä?
tämän nykyhallituksen ohjelmalta, ainakin "ideoiden" perusteella. YLE teemalta tuli sunnuntaina 40 vuotta vanhaa ohjelmaa Kabaree, ja ongelmat olivat siinä samoja kuin nykyään. Ellei niitä ole pystytty/haluttu ratkaista 40 vuodessa, ei niitä ratkaista tulevinakaan 40 vuotena.
Mitä näet nykytilanteessa samaa kuin joskus 40 v. sitten ? Minusta tilanne on aikapal. erilain. nyt. Toisaalta en 60 - luvun opskelijoista tai heidän tilanteestaan (saati miten he tlanteensa kokivat) paljon tiedä kun en ole sellaisiin porukoihin kuulunut. Minun pointtini on se että jos nuoria ihmisiä koulutetaan väärille aloille ei ainoastaan hei- dän vuosien pakerruksensa mene lähestulkoon hukkaan ,vaan he vanhenevat nuo pakerrrusvuodet ja ne jäävät heille pysyväksi ekstraksi (t.s. ei toivotuksi taakaksi). Jos tällaisen 'huijauksen' kohteeksi joutunut nuori on varakas hän voi siitä paremmin selvitä (vaikka elelemällä perin-nöillään loppuikänsä). Varattomalle nuorelle tällaisen 'huijauksen' kohteeksi joutuminen voi olla katastrofi. Mitä tulee väittämään: ' luuserit menkööt amikseen' se on nyklyaikana ihan 'pull-sittaa'. Putkimieh. sähköm eril. metallimieh. yms.ovat pönäkkää keskiluokkaa. Se olisi titenk. toivottavaa että työnantajat/ammattijärj. sallisivat edes sen verran,että jos esim. sähkömies ei saa alansa töitä hänet kelpuutettaisiin vielä uudelleenkoulutuksen kautta johonkin muuhun ammattiin.
vieläkin menee niin, että luuserit menee amikseen. Amiksen opetuksellinen taso on aivan ala-arvoista ja sen läpäiyyn ei paljoa aivoja tarvitse. Lisäksi vastavalmistuneet amislaiset eivät kovin helposti työllisty, ei edes putkipuolelta, koska työmarkkinoilla edellytetään työkokemusta ja tässä olisi hieman esimerkkiä:
http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=6689383&index=88&anchor=6689383
http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=6707079&index=94&anchor=6707079
http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=6711129&index=95&anchor=6711129
Kuullostaa kyllä, että miehistä on pula hehhehh
Napoleon 1 ja viimeinen.
Tarjoamassani mallissa sinä kuuluisit ryhmään sairaat ja vammaiset ja täten pärjäisit ihan hyvin. Mikä nyt meni huonosti?