Jehovantodistajista irtautuminen on monille vaikea ja tuskallinen processi. Monet ovat kokeneet että heidän on ollut vaikeaa saada apua näihin ongelmiin esimerkiksi julkisen hoidon taholta koska sieltä ei ole löytynyt oikeaa ymmärrysta ongelman erityisyyteen.
Parempaa apua on kuitenkin tulossa.
Ruotsissa jo joitakin vuosia toiminut Hjlpkällan-vertaistukiryhmä on nyt kasvanut ja "aikuistunut" ja toiminta on nyt kehittymässä virallisempaan suuntaan. Yhdistys saa nyt rahallista tukea valtiovallan taholta (Allmänna arvsfonden) ja se tekee mahdolliseksi esimerkiksi tukihenkilöiden koulutusprojektin vetämisen joka on nyt alkanut. Viikonvaihteessa oli ensimmäinen todella laadukas seminaari. Osanottajien joukossa oli myös suomenkieltä taitavia.
Olen henkilökohtaisesti todella iloinen tästä kehityksestä. Ennen kun ei ollut minkäänlasta apua tarjolla.
Parempaa apua on kuitenkin tulossa.
Ruotsissa jo joitakin vuosia toiminut Hjlpkällan-vertaistukiryhmä on nyt kasvanut ja "aikuistunut" ja toiminta on nyt kehittymässä virallisempaan suuntaan. Yhdistys saa nyt rahallista tukea valtiovallan taholta (Allmänna arvsfonden) ja se tekee mahdolliseksi esimerkiksi tukihenkilöiden koulutusprojektin vetämisen joka on nyt alkanut. Viikonvaihteessa oli ensimmäinen todella laadukas seminaari. Osanottajien joukossa oli myös suomenkieltä taitavia.
Olen henkilökohtaisesti todella iloinen tästä kehityksestä. Ennen kun ei ollut minkäänlasta apua tarjolla.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Vertaistuen määrä ei Suomessakaan ole vielä riittävä, vaikka esim Veljesseura-sivusto antaa arvokasta tietoa jehovantodistajista erotetuille ja eronneille. Täällä Suomessa olisi myös "sosiaalinen tilaus" vertaistuelle. Niin valtava joukko on suorastaan heitteillä vaikeine ongelmineen. Ahdistus, masennus ja riittämättömyyden tunne vaivaa myös vielä seurakunnan sisäpuolellakin olevia. Hekin tarvitsevat tukea elämässään. Sitä he eivät voi saada esim. vanhimmilta, ja kun aikoinaan ehdotin epävirallisen järjestelmän luomista tukemaan vaikeuksissa olevia sisaria ja veljiä, niin Betel ei korvaansa lotkauttanut. Betel ei suostunut edes vastaamaan kolmella eri tavalla toimittamaani vetoomukseen, joka on luettavissa myös täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000006245352
Tein vielä toisenkin vetoomuksen, joka on luettavissa täältä:
http://www.geocities.com/uskotoivo2004/betel.htm
Betelin hiljaiselo oli käsinkosketeltava. Hyytävä välinpitämättömyys huokuu Puutarhatien suunnalta Tikkurilasta.
Kenellä riittäisi energiaa saada Suomeenkin kunnollinen vertaistukijärjestelmä, jossa olisi ammattiauttajia toiminnassa mukana. Voisiko Suomessakin yhteiskunta tukea rahallisesti tällaista järjestelyä? Mielenterveysongelmat ovat niin suuret jehovantodistajien keskuudessa ja sieltä pois potkituilla ja lähteneillä, että jonkun olisi tartuttava todella asiaan ja hoidettava tämä ongelma kuntoon.
Ensimmäinen askel asian hoitamisessa olisi se, että viranomaisille ja terveydenhoitotaholle olisi tiedotettava riittävän voimakkaasti jehovantodistajuuden traumaattinen vaikutus moniin ihmisiin. Siis ongelma on ensin myönnettävä julkisesti. Sitten on aika kartoittaa ongelman todellinen laajuus ja mietittävä resurssien riittävyys hankkeelle. Sitten on vain pitkäjänteisesti alettava antamaan terapiaa kaikille sitä tarvitseville. Terapeuttien olisi todella oltava ammattitaitoisia ja sellaisia, että he ymmärtävät sen suljetun pimeän puolen jehovantodistajuudessa, josta yleensä julkisesti vaietaan. Puoskareita ei tähän hommaan pidä ottaa, vain aidot ammattilaiset, joilla on jotain myönteistä annettavaa.
Kuka tekee tästä asiasta aloitteen?
"Työ on suuri ja työmiehiä vähän", soveltuu tähän yhteyteen hyvin. Kaikilla suurillakin projekteilla on aina alkunsa ja myös sen hankaluudet. Tarvitaan ihmisiä joille tämä on sydämen asia, voimat tulevat silloin itsestään. 1000 kilometrin vaelluskin alkaa aina yhdellä askeleella.
Vt-seuran taholta ei apua kannata odottaa koska sieltä sitä ei koskaan tule eikä sitä siellä olisi antaakkaan. Ja miksi he sahaisivat poikki oksaa jolla itse istuvat?
Muiden on ryhdyttävä toimeen. Hoitotaholla ei useinkaan ole näistä traumoista paljoakaan tietoa, joten sitä pitäisi jonkun tulla asiallisesti välittämään. Esimerkiksi se lääkäri ja tutkija joka oli meillä seminaarissa esitelmöimässä sanoi juuri sitä, että jos tuskainen potilas esimerkiksi alkaa puhumaan demoneista todellisina voimina jne.. niin lääkäri erehtyy tulkitsemaan sen helposti psykoosiksi. Sitten annetaan potilaalle anti-psykoottisia lääkkeitä vaikka potilaan ahdistus perustuu uskonnollisiin käsityksiin. Nykyajan lääkärille saattaa jt-käsityksen mukaiset demonit olla melkoisen outoja otuksia. Siinä yksi esimerkki vain.
Sitten on tämä erottamis-ja karttamiskäytäntö ja sen tuottama ahdistus lääkärikunnalle niin tuntematonta kuin kovin outoakin. Hoitoalan ihmiset eivät ole niin perehtyneitä kaikenlaisten uskonlahkojen toimintamenelmiin että he tietäisivät kuinka missäkin toimitaan. Monet apua hakevat eivät myöskään kerro suoraan ja avoimesti mistä oikein on kysymys eikä hoitohenkilökunta ole hekään ajatuksenlukutaitoisia. Kukaan ei ole. Joten info-tarve on suuri.
Kukaan ei voi tehdä kaikkea mutta kaikki voivat tehdä jotakin. Joskus riittää pienikin apu jopa jo se että tietää että apua ja tukea on olemassa. Ja löytyyhän sitä jo netin välityksellä melko paljon. Kenenkään ei enää tarvitse olla aivan yksin. Se onkin jo suuri asia.
Ihmettelen kovasti sitä ajatusta että juuri EX Jehovantodistajille tarvittaisiin apua so. (uusi aivopesu ohjelma sisään ja taas ollaan tietämättömän onnellisia `)eivätkö toiset tarvitse apuva !! ?
Onko se mielisairautta kun maailmankuva murtuu ?
Silloinhan kaikki käännynnäiset tulisi taluttaa hoitoon (jos liittyy niin hoitoon ! jos eroaa niin hoitoon !)
mistä enää terveen löytää ?
>>Onko se mielisairautta kun maailmankuva murtuu? ... mistä enää terveen löytää ?
Muutama vuosi Jehovan todistajana voi pahimmassa tapauksessa murtaa ihmisen oman persoonallisuuden. Hänestä on silloin tullut tahdoton robotti vailla omaa ajattelukykyä. Häneltä kielletään kriittinen ajattelu ja asioiden tarkasteleminen laajasti monelta puolelta. Hänen ihmiskäsityksensä muutetaan ja esim. luonnollinen kiintymys sukulaisiin tehdään "luvanvaraiseksi", kun se ehdollistetaan koskemaan vain niitä, jotka ovat "samassa laumassa". Hänestä tulee pelokas olento, joka ei enää uskalla elää normaalia elämää ilman muiden kontrollia. Hänet saadaan tuntemaan jatkuvasti itsensä riittämättömäksi. Hänen toivotaan aina vain tekevän enemmän ja enemmän suorituskeskeistä palvontaa, joka ei enää kohdistukaan Jumalaan vaan Järjestöön, josta on tullut epäjumala.
Kun nuo seikat ja paljon muuta otetaan huomioon, ei ole ihme, että suurin osa jehovantodistajista on enemmän tai vähemmän tasapainottomia. Se taas altistaa ihmiset mielenterveysongelmille. Masennus ja ahdistus luovat sitten mainion viitekehyksen esim. alkoholin käytölle. Ne jotka eivät sorru tähän, patoavat tunteensa sisäänsä niin, että lopulta ihmisen sisin on suuri möykky, jota ei enää uskalla penkoa.
http://www.youtube.com/watch?v=fnuPd5pwvVI
Jehovantodistajuuden ongelmia ,kun jo 1970-luvulla minulle selkeni ettei sekään usko ole mitenkään erinomainen.
Senjälkeen tutustuin Helluntalaistyyppiseen uskoon ja sieltä minut heitettiin ,kuin liikkeellä olevasta junasta,(Saatanan haltuun,kuin sanonta kuuluui !)Eivätkä jälkeensä katsoneet ,joku asiasta tietämätön ihan vilpittömästi kysyi miten menee ? Sen verran sattui etten kertonut totuutta ?! Kesti oman aikansa pirstoutuneen keskeneräisen Maailmankuvan kokoaminen nyt sen kerron teille "vaatimattomasti" ,danielin unet, niin moni kuin nuo lukee saa syyllisyyden sisimpäänsä toisille se on taasen helpotus ? tätäkö varten kaikki tää vaiva !
Jos erehtyy kerran jos toisenkin eise ihmistä heikommaksi tee .
Ja muista se ei oikeassa olemisen pakkoa ole !
Jos kaikki hairahtuneet opettaa itsenäiseen ajatteluun !
Armeijakin tarvitsee aivottomia itsenäiseen ajatteluun kykenemättömiä henkilöitä ja koulutus pyrkiikin sellaisia tekemään.( Ei koske Papistoa eikä sodanjohtoa)
Jehovan todistajat ovat toistaiseksi turvassa tuolta em. päälekkäiseltä koulutukselta,uskonto siinäkin heitä suojelee ymmärryksen lisääntymiseltä, jos tuska sitä lisää.!
Ovatko Jehovantodistajat vaarallisia ? Tuntemistani ihmisistä olen saanut sellaisen käsityksen etteivät ole ,vaan pikemminkin sympaattisia ihmisiä !
Mistä tuo perheitten sisäinen vainoaminen on saanut tuulta purjeisiin en tiedä ,mutta useimmat uskonsuunnat painostavat jälkikasvuaan samoihin muotteihin joissa heidän vanhempansakkin ovat kasvaneet !
Vertaa Lestadiolaisuus ja Luterilaisuus eikö sielläkin koeta painostusta Helluntailaisuudesta puhumattakaan,jos vain yksi perheen jäsen astuu liikkeen ulkopuolelle onhan hän kummajainen !
Ja perhesuhteet katkeavat!
Siis ei kannata siihen satsata kovin paljon miten korvien välistä oppi saadaan ulos ,vaan siihen pitää panostaa mitä kukin korvienväliin uskoksi laittaa.
>>> Onko se mielisairautta kun maailmankuva murtuu?
Mitä tarkoitettu yllä "ei koske papistoa eikä sodanjohtoa"
Papiksi pääseminen edellyttää koulutusta johon kuuluu yliopistokoulutus ja itsenäinäisesti tehty tieteellinen opinnäytetyö, kuten mihin tahansa yliopistotutkintoon.
Armeijan johtoon pääsee vain aloittamalla saman alokaskoulutuksen kuin kuka tahansa asevelvollinen
Jehovantodistajien käytös on koulutettu ja vaadittu roolisuoritus jäsenien värväämistä varten, jota roolia todistajan odotetaan vetävän kaikkialla, tosin kotioloissa jehovantodistaja voi syyllistyä henkiseen (ja ruumiilliseenkin) väkivaltaan ja alkoholin väärinkäyttöön (valittelevalle puolisolle srk-pomot neuvovat yleensä jehovan ratkaisun odottamista, mitä se sitten tarkoittaakin).
Jehovantodistajan sympaattisuus ei siis ole heijastusta hänen tunteistaan, vaan opiskeltu roolisuoritus
.. Että Uskontoihin ,(-Tai politiikkaan , tai- ) mihin tahansa liityvällä ei olisi mitään omaa vastuuta mihin liittyy; ..Tai sittenkun huomaa, ettei jäsenyys "Lyö leiville, niin sama juttu;
>>.. Että Uskontoihin ,(-Tai politiikkaan , tai- ) mihin tahansa liityvällä ei olisi mitään omaa vastuuta mihin liittyy; ..>>
Lähes poikkeuksetta yksilö ajautuu lapsena siihen uskonnolliseen yhteisöön, johon hänen vanhempansa kuuluvat. Usein lapselle ei anneta mahdollisuutta puolueettomasti punnita eri uskontoja taikka uskonnottomuutta, vaan hänen on kuuliaisesti omaksuttava vanhempiensa arvot.
Mitä tiukempi ja ahdistavampi yhteisö on, sitä vaikeampaa lapselle on tutkia puolueettomasti muita vaihtoehtoja. Lapsen ja nuoren vastuusta tuskin tässä tilenteessa voi olla kysymys.
Fanaattisesti uskontoonsa suhtautuva vanhempi ei niinikään halua edes ajatella kyseenalaistavansa uskontoaan, koska samalla hän menettäisi sekä perusturvallisuutensa että sen pohjan jolla hänen elämänsä lepää.
Siksipä olenkin sitä mieltä, että vastuun tulee lähteä niistä yksilöistä, jotka JOHTAVAT tällaista rajoittunutta uskonnollista yhteisöä.
Kun jäsenet on saatu "ohjelmoitua" tottelemaan jokaista ylhäältä johdon taholta tulevaa viittausta, on vastuu ennen kaikkea näillä jotka sanelevat yhteisön käyttäytymissäännöistä.
Yhteisöön kuuluvalle jäsenyys on yleensä elämän ja kuoleman kysymys. Erottaminen on yksilölle kuoleman kaltainen tila. Erotettu "haudataan elävältä" ja eristetään yhteisöstä.
***
***
Uskontojen uhrien asema ei parane sillä, että ulkopuoliset syyllistävät heidän tekonsa ja kyseenalaistavat heidän valintansa.
Uskontojen uhrien sijasta on kiinnitettävä huomio niihin epäkohtiin, mitkä aiheuttavat näitä uhreja. Miksi jotkut uskonnot vammauttavat ihmiset henkisesti ja hengellisesti? Miksi joidenkin uskontojen jäljiltä syntyy huomattavasti enemmän mielenterveydellisiä ongelmia?
Kun puhutaan koulukiusaamisesta, harva kehtaa syyllistää kiusattua, vaikka teoriassa jokaisella on mahdollista valita asuinpaikkansa ja kouluyhteisönsä. Kiusaaminen lähtee aina kiusaajasta ja hänen motiiveistaan.
Lähimmmäisenrakkauden osoittaminen kuuluu niin "hyvää" kuin syntistäkin kohtaan. Kypsä ihminen osaa erottaa ihmisen hänen teoistaan. Vaikka tekoja ei tarvitse hyväksyä, on jokainen ihminen itsessään suunnattoman arvokas.
Niiden, jotka ovat vahvoja tulisi tukea heikkoja, eikä polkea maahan siinä toivossa että kun ihmistä poljetaan tarpeeksi hän on valmis alistumaan jonkun pienen yhteisön tiukkojen säännösten alle.
.." Armeijan johtoon pääsee vain aloitamalla Alokaskoulutus;" ,
:Hep hep sentään; Tuskin Tarja-tätimmekään on marssinut alokasrivissä, ja hyvin pyyhkii kuitenkin;
-Hän on armeijan ylipäällikkö.
..Sotaherraksi pääsee menemällä Kadettikouluun ,ja odottamalla, että -Tarja -täti nimittää isoksi sotaherraksi, vaikkapa Kornetiksi.
Tuo on sillä lailla totta, että tasavallan presidentin virkaan liittyy puolustusvoimien ylipäällikkyys, laissa sanotaan kai siihen tapaan, että sen voi presidentti sodan aikana luvuttaa pois.
Kornetti lienee vänrikin vanhempi nimitys ja se arvo on mahdollinen taikka tyypillinen jostain koulutusvaiheesta päästessä. Mahdollissti presidentti nimittää kenraalikuntaa, ammattiupseerien esityksestä.
Presidentin ylipäällikkyys on jonkinlainen seremoniallinen kunniavirka.
Ei jesajalainen varsinaista virhettä löytänyt keskustelukumppaninsa viestistä muistamalla tuon erikoisen poikkeustapauksen. Alokastaipaleelta aloittamalla armeijassa edetään.
jos sodanjohto ja sitä sotaa tukeva papisto olisivat kouluttamalla saatu sellaiseen unen omaiseen tilaan jossa elettäisiin vain harhakuvitelmien varassa, niin silloin toteutuisi se meilekkin paljon uskoteltu asia sodat syttyvät !
Siihen sotien syttymiseen en usko alkuunkaan , en.Sodat aloitetaan tarkkojen suunnitelmien mukaan ja näitä suunnitelmia toteuttamaan tarvitaan sokeasti totteleva joukko joille on valehdeltu tarkoitusperät .
Monien on todella vaikea mennä toisen asemaan ja saada käsitys niistä traumoista ja heitteillejätöstä, joka on todistajapiireissä kasvaneilla varsinkin koettavana.
En tiedä ylipäänsä onko muissa uskonnoissa yleisesti niin ahdistavaa lähtö seurakunnasta kuin todistajien keskuudessa... Moni kokematon voi käsitellä näitä asioita vain hetkittäin, mutta erotettujen täytyy elää soiaalisessa ympäristössään kokoajan, joka ei kuulu kumpaankaan puoleeaan vaan on kuin jotain välimaastoa...
Todellinen sivistysvaltio tiedostaakin ongelman vai pitäisikö sanoa sivistynyt yksilö. Mutta sivistyneessä maassa löytyy turvaverkkoja kaikenlaisille ihmisille eikä toimi "barbaarilakien" mukaan, jossa heitteillejätöt on tuttu asia ja kuuluu "normaaliin" elämään.
Voidaankin sanoa, että mitä korkeampi elintaso ja sivistyneempi kulttuuri sitä siistimmpi takapiha! Katsokaa ympärillenne=))
..Suvun nuorimmainen meni peruskouluun, Ja oli intoa täynnä ;
Koulussa nuori Opettaja selvitti sen ajan oppilaille, että jos koulussa tapellaan, niin ei saa vastata, vaan pitää panna kädet selän taakse; meidän tyttö ahdistui pojanmukuroiden muksimisesta, ja kun sitten kysyin, hän purki hätäänsä kertomalla.
Kysyin, tietääkö hän, mikä on "Henkilökohtainen Koskemattomuus," . Tyttö sanoi, että kyllä tiedän;
-Sanoin että jos joku sitä uhkaa, niin miks' et reagoi; jos joku lyö sinua, niin lyö takaisin, mutta ei muuta kuin hengenhädässä kasvoihin .jos tilanne jatkuu, niin lyö, huuda, tee asia julkiseksi, mutta älä alistu,
Jos opettaja kysyy, sano että soittaa minulle,.
Seur. päivänä joku poika meni ja löi tyttöä nyrkillä mahaan.
Tyttö löi tak. niin nopeasti, että lyöjä oli naamallaan kentällä. paha sisu sai yrittämään uud. -aina sama juttu: Opettaja soitti kesken koulup. ja valitti; -Teidän tyttö lyö..
Kysyin, miten se alkoi; ensin ei halunnut kertoa,
mutta kun kerroin, kuka oli nähnyt, hän myönsi, että " Taisin olla vähän tyhmä."
UT;ssa sanotaan, " ..Siitä te pidätte, että joku tulee, korottaa itsensä ja lyö teitä kasvoihin; saalistaa teidät,.. Sen te hyvin siedätte..."
Eikö tällainen ole jokaisen omalla vastuulla, miten voisi sanoa,että sillä tavalla käyttäytyvälle "Johtavalle,"voisi asettaa sanotaan nyt mitään "oikeamielisyyskehyksiä, " jos hän on valinnut henkisen ,tai ruumiillisen väkivallan?
Ei lapset voi alaikäisinä paljon mitään asian hoitamiseksi, Puhun aikuisen mittaan ehtineestä.
Mutta tämä oli Hyvä; vuosi sitten, eräässä AAsian maassa tehtiin vallankaappaus, ties kuinka mones; kaapparikenraali antoi sotilaille käskyn, että jokaisen on aina hymyiltävä leveästi , kun hiljentää yleisöä, kun vaikkapa pamputtaa heitä tai osoittaa konekiväärillä;
Ihmiset ,yleensä, sen sijaan että "-Lähtisivät pois heidän keskeltänsä, " Pyytelevät, että jos se vallanhaltija "edes vähän hymyilisi heille,"
..Ratsuväen Vänrikki;
Tai oli. Kenr. Adolf Ehnroth lakkautti aik. Lappeenrannassa Ratsuväen Komentamalla viimeiselle Plutoonalle;", Öh siis eskadroonalle; -Jalkautukaa!"
Ei tässä virhettä etsitty, huvittelin vain ajatuksella, että Tarja voisi korottaa tämän nykyisen Amiraalin Itsenäisyyspäivänä ansioistaan, ( -Suomen -Natoon liittämisestä,) Edesmenneen Ratsuväen Kornetin korkeaan arvoon.
Mutta kun Amiraalimme muutti mielensä, niin hänelle voisi ajatella korpraalin arvoa, kaikki Suurmiehet ovat alkaneet uransa korpraaleina.
paitsi Generalissimus Suvorov; Katariina Suuren Kenraali, ainoa, joka ei hävinnyt yhtään taisteluaan, hän aloitti sotamiehestä.
En tajua mistä puhut? Olen tullut paljon tasapoinoisemmaksi kun minusta tuli JT, olen oppinut rakastamaan ei JT sukulaisiani enemmän kuin silloin kun en ollut JT, kiitos raamatun opetusten olen tullut paljon avoisemmaksi työpaikalla ja minulla on hyvät välit työkavereihin ja työjohtoon, en ymmärrä mistä puhut?
Olenkin tätä viestiketjua lukiessani miettinyt että miksi ihmiset sitten ovat jehovantodistajia jos siinä yhteisössä ole mitään hyvää.Olen vierailulla täällä palstalla ja olen löytänyt muutaman hyvin asiallisen kirjoituksen.Jt:t ovat siis syvästi uskovaisia ihmisiä joita ei ilmeisesti jostain opillisista syistä lueta kristityiksi.Kuitenkin ilmeisesti seurakunta on ankara ja vaatii yksilöltä hyvin paljon.(Kirjoitin tuossa alempana tästä erityispiirteestä että ikäänkuin eristäydytään yhteiskunnasta)Olet ilmeisesti löytänyt rauhan ja tasapainon suhteessa Jumalaan ja hyvä näin.Kummallista olisikin jos jostain yhteisöstä kerrottaisiin vain pahoja asioita.
>>En tajua mistä puhut?
No se on sinun ongelmasi, ei minun.
>>Olen tullut paljon tasapoinoisemmaksi kun minusta tuli JT
Oho, millainen ihminen olitkaan ennen jehovantodistajaksi tulemistasi, jos NYT olet tasapainossa. :)
>>olen oppinut rakastamaan ei JT sukulaisiani enemmän kuin silloin kun en ollut JT
Rakastaisitko sellaisiakin sukulaisia, jotka ovat entisiä jehovantodistajia, siis erotettuja ja eronneita? Rakastaisitko hyvinkin paljon lastasi, joka sattuisi eroamaan järjestöstä? Olisitko hänen kanssaan tekemisissä normaalisti? Tasapaino punnitaan silloin, jos tulee eteen sellaisia tilanteita, helppohan sinun on nyt uhota.
>>en ymmärrä mistä puhut?
Niin, on varmasti totta, että kaikki eivät ymmärrä asioita. Kaikki eivät edes halua nähdä todellisuutta sellaisena kuin se on. Kuulut juuri näihin ihmisiin, jotka haluavat panna päänsä pensaaseen kuin pupujussi.
Kulisseissa on tietysti kiva asua, mutta varo, ettet vain tönäise niitä nurin. Silloin joudut sopeutumaan todelliseen elämään. Silloin katsotaan, kuinka tasapainoaistisi toimii.
Kirkonpappeudella ei ole Uuden liiton pappeuden kanssa mitään tekemistä.
Papiksi ei opiskella, vaan synnytään Jumalan Hengestä.
Kas, kas
Ajatella, jotta apua irtaantumiseen. On se niin hienoo.
Voisitteko suosittelijat ystävällisesti panna kotinne sisäkuvat nettiin. Tarkoitan, milainen on limiitti päästäkseni porukoihinne.
Olen oppinut, että elämän järjestys ja onni ja arvot elämästä näkyy myös kotona.