EU:n uudelleen nimetty perustuslaki kansanäänestykseen
EU:n perustuslaki päätettiin nimetä uudelleen Unionin kesäkuussa pidetyssä huippukokouksessa. Uusi esitys koostuu kahdesta osasta: "sopimuksesta Euroopan unionista" ja "sopimuksesta unionin toiminnasta". Perustuslain asiasisältö ei käytännössä muuttunut. Alkuperäisestä tekstistä on jäljellä runsaat 90 prosenttia.
EU:n perustuslain ydin on uudelleen nimetyssä perustuslaissa jäljellä. Sen perusteella EU:sta tulee valtio ja sen jäsenmaista tämän EU-liittovaltion osavaltioita. Ydin on piilotettu kolmen sanan mittaiseen lauseeseen: "EU on oikeushenkilö". Ratkaisevaa on myös se, kenen lakeja EU:ssa noudatetaan. Jo nyt noudatetaan ensisijaisesti EU:n säätämiä lakeja ja siksi on toissijaista, mainitaanko tätä uudelleen nimetyssä perustuslaissa.
EU:n perustuslain uusi versio on tarkoitus hyväksyä eli ratifioida eri jäsenmaissa mahdollisimman pian sen jälkeen kun hallitusten välinen konferenssi on tehnyt siihen
huippukokouksen linjaamat näennäiset muutokset.
Vuonna 2006 suoritetut mielipidetiedustelut osoittivat, että suuri enemmistö suomalaisista haluaa kansanäänestyksen EU:n perustuslaista. Vain pieni vähemmistö - alle 20 prosenttia vastaajista - oli valmis hyväksymään sellaisen EU:n perustuslain, joka
tulee Suomen perustuslain yläpuolelle. Nyt, kun EU:n perustuslaki aiotaan saattaa aikaisemmasta näennäisesti muutettuna voimaan oman perustuslakimme yläpuolelle, on kansanäänestyksen järjestäminen asiasta välttämätöntä.
Kansanäänestyksen järjestäminen on nyt entistäkin tärkeämpää, koska edellinen eduskunta hyväksyi EU:n perustuslain 5.12.2006, vaikka sillä ei ollut oikeutta hyväksyä Suomen perustuslain yläpuolelle toista perustuslakia.
Lisäksi on otettava huomioon, että suomalaiset eivät ole missään vaiheessa saaneet ottaa kantaa EU:n perustuslakiin. Nykyinen eurooppaministeri Astrid Thors totesi syksyllä 2006, että eduskunta päättää EU:n perustuslain hyväksymisestä ja kansalaiset voivat sitten ottaa kantaa asiaan eduskuntavaaleissa. Tätä mahdollisuutta ei äänestäjillä kuitenkaan todellisuudessa ollut, sillä EU-kysymykset vaiettiin täysin suurissa tiedotusvälineissä ennen vaaleja. Itsenäisyyspuolueen edustajia ei päästetty edes samoihin tv-keskusteluihin valtapuolueiden edustajien kanssa.
www.itsenaisyyspuolue.fi
EU:n perustuslaki päätettiin nimetä uudelleen Unionin kesäkuussa pidetyssä huippukokouksessa. Uusi esitys koostuu kahdesta osasta: "sopimuksesta Euroopan unionista" ja "sopimuksesta unionin toiminnasta". Perustuslain asiasisältö ei käytännössä muuttunut. Alkuperäisestä tekstistä on jäljellä runsaat 90 prosenttia.
EU:n perustuslain ydin on uudelleen nimetyssä perustuslaissa jäljellä. Sen perusteella EU:sta tulee valtio ja sen jäsenmaista tämän EU-liittovaltion osavaltioita. Ydin on piilotettu kolmen sanan mittaiseen lauseeseen: "EU on oikeushenkilö". Ratkaisevaa on myös se, kenen lakeja EU:ssa noudatetaan. Jo nyt noudatetaan ensisijaisesti EU:n säätämiä lakeja ja siksi on toissijaista, mainitaanko tätä uudelleen nimetyssä perustuslaissa.
EU:n perustuslain uusi versio on tarkoitus hyväksyä eli ratifioida eri jäsenmaissa mahdollisimman pian sen jälkeen kun hallitusten välinen konferenssi on tehnyt siihen
huippukokouksen linjaamat näennäiset muutokset.
Vuonna 2006 suoritetut mielipidetiedustelut osoittivat, että suuri enemmistö suomalaisista haluaa kansanäänestyksen EU:n perustuslaista. Vain pieni vähemmistö - alle 20 prosenttia vastaajista - oli valmis hyväksymään sellaisen EU:n perustuslain, joka
tulee Suomen perustuslain yläpuolelle. Nyt, kun EU:n perustuslaki aiotaan saattaa aikaisemmasta näennäisesti muutettuna voimaan oman perustuslakimme yläpuolelle, on kansanäänestyksen järjestäminen asiasta välttämätöntä.
Kansanäänestyksen järjestäminen on nyt entistäkin tärkeämpää, koska edellinen eduskunta hyväksyi EU:n perustuslain 5.12.2006, vaikka sillä ei ollut oikeutta hyväksyä Suomen perustuslain yläpuolelle toista perustuslakia.
Lisäksi on otettava huomioon, että suomalaiset eivät ole missään vaiheessa saaneet ottaa kantaa EU:n perustuslakiin. Nykyinen eurooppaministeri Astrid Thors totesi syksyllä 2006, että eduskunta päättää EU:n perustuslain hyväksymisestä ja kansalaiset voivat sitten ottaa kantaa asiaan eduskuntavaaleissa. Tätä mahdollisuutta ei äänestäjillä kuitenkaan todellisuudessa ollut, sillä EU-kysymykset vaiettiin täysin suurissa tiedotusvälineissä ennen vaaleja. Itsenäisyyspuolueen edustajia ei päästetty edes samoihin tv-keskusteluihin valtapuolueiden edustajien kanssa.
www.itsenaisyyspuolue.fi
Vastaukset 7
Vanhimmat
Massojen ei pidä päästä sabotoimaan työtä heidän oman hyvinvointinsa ja yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi.
Se on heidän omaksi parhaakseen.
Itsenäisyys on ominta aikuiselle ihmiselle sitä ei pidä sidonnaisuuksien ja auktoriteettien antaa ohjailla.
Aikuisella vastuullisella ihmisellä tulee olla oikeus tuoda julki kantansa vapaasti omasta ymmärryksestään elämän rakentamisessa.
Ilman aikuisuutta itsenäisyydessä ei ole ihmisyyttä ja ilman itsenäisyyttä ei ole aikuista ihmisyyttä.
Kuka käski teidän ruveta aikuisiksi?
Manaatte oikeuksia väärille henkilöille. On EU:n asia päättää EU:n perustuslaista.
Olisi joku joka sen Pesosen...
kansanäänestystä kertoo Helsingin sanomat.
Tutkimuksessa esitettiin kysymys: "EU:lle valmistellaan uutta perustuslakia, joka on omaamme ylempi. EU:n perustuslaki on tarkoitus säätää voimaan vuonna 2009. Mitä mieltä olette: pitäisikö siitä järjestää maassamme kansanäänestys?"
65 prosenttia vastaajista ilmoitti kannattavansa kansanäänestyksen järjestämistä. 30 prosenttia oli vastakkaista mieltä. Myönteisimpiä kansanäänestykselle olivat alle 35-vuotiaat.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Seppänen teetätti oman kyselyn kansanäänestyksestä/1135230091271
ENEMMISTÖ KANSASTA ON SIIS IPULISTEJA!!!
Pysykää rauhallisena. Tämä ei ole tuhon päivä. EU:n vastustajien johtajat murskataan ja ihmisistä tehdään taas EU:n kannattajia.