Kuinka vaikeaa on nähdä opitun ja opetetun sanan läpi todelliseen Raamatun sanomaan?
Tämä kirjoitus on kyllä yksi näkökohta lepoon ja jää vain tynkä ajatukseksi, jos nyt jäämme siihen, mutta kirjoitelkaa.
Mutta, eikö meillä kristikunnassa ole skitsofreeninen mielialahäiriö lepopäivä näköalassa.
Kun rehellisesti tulkitaan ihmisen omalähtöisen ylösnousemuspäiväpyhitys lepo-oppia, niin se tuodaan aivan tosissaan sapatti, eli lepo ajatuksena tasaveroisena ja jopa Jumalan oman pyhän rinnalle ylempiarvoisena hedelmänä.
Mielellään se kielletään ja montakertaa tuodaan sanoina "mikäpäivä" vain kelpaa, tai mikä muu selitys, mutta kuitenkin kuin laulukuorona loppusointujen huipentumana se pyhitetään sapatiksi meidän pyhämme.
Niin monta kertaa olen tuon esim. Mellerin tuoman ajatuksenkin kuullut ja sitten kuitenkin loppunykäys pyhäksi pyhittävällä sunnuntai päätössointuna.
Minä itse olen tähän rehellinen ja tunnustan tämän erheen, itse olen helluntaikansaan kuuluva, mutta niin kauan kuin kirkolliset häärää vanhimmistossa, niin virallisessa ei näy nimeäni kirkon kirjossa, näin sivuhuomautuksena.
Raamattu on kokonansa totuus ja muuta perustusta en omalta kohdin, eikä sanastakaan voi tässä asiassakaan laittaa tälle perustukselle. Kristus on sen itse Luojana Jumalana asettanut ja on vapautukseni sekä lunastukseni Herra ja näin on myös lepo ajallisena merkkinä tuomassa tulevan levon kokonaisvaltaista näkemystä sekä lupausta Jumalassa.
Tämä ei ole salaisuus Raamatussa, mutta minulta otettiin peite silmiltä ja puolisoni kanssa olemme sapattia viettänyt kohta kymmenen vuotta.
Pidämme Jumalanpalvelushetkenä sitä sapattipäivää, vaikkakin nyt käymme sunnuntaikirkossa. Se on sanankuuloa, mutta ei anneta sitä pyhän merkitystä sille.
Tavallaan voisi laulaa uusin sanoin:
Ei todellakaan saa taakka kantaa, kaikki on pantava pois, synti joka niin herkästi painaa, se on lepoa, eikä myös vierasta tulta sytyttää alttarille, joka on ihmiskäskyinen jumalanpalvelus. Eli kohdaltaan tehdä totta, parannus ja kääntymys. Jumala kyllä sitten siunaa ja pyhittää ihmisen, ne on Pyhiä, Hänen erottaminaan, koska Hän on PYHÄ. Näin saan olla osallisena tähän lepoon.
Jatketaan tästä, mutta loppusointuun, Hän on Pyhä, ja Hän PYHITTÄÄ.
Pyhä, Pyhä, Pyhä, SUURI JUMALAMME.. aamun tulle tuomme Hänelle sen kiitoksen tämän päivän armosta.
Tämä kirjoitus on kyllä yksi näkökohta lepoon ja jää vain tynkä ajatukseksi, jos nyt jäämme siihen, mutta kirjoitelkaa.
Mutta, eikö meillä kristikunnassa ole skitsofreeninen mielialahäiriö lepopäivä näköalassa.
Kun rehellisesti tulkitaan ihmisen omalähtöisen ylösnousemuspäiväpyhitys lepo-oppia, niin se tuodaan aivan tosissaan sapatti, eli lepo ajatuksena tasaveroisena ja jopa Jumalan oman pyhän rinnalle ylempiarvoisena hedelmänä.
Mielellään se kielletään ja montakertaa tuodaan sanoina "mikäpäivä" vain kelpaa, tai mikä muu selitys, mutta kuitenkin kuin laulukuorona loppusointujen huipentumana se pyhitetään sapatiksi meidän pyhämme.
Niin monta kertaa olen tuon esim. Mellerin tuoman ajatuksenkin kuullut ja sitten kuitenkin loppunykäys pyhäksi pyhittävällä sunnuntai päätössointuna.
Minä itse olen tähän rehellinen ja tunnustan tämän erheen, itse olen helluntaikansaan kuuluva, mutta niin kauan kuin kirkolliset häärää vanhimmistossa, niin virallisessa ei näy nimeäni kirkon kirjossa, näin sivuhuomautuksena.
Raamattu on kokonansa totuus ja muuta perustusta en omalta kohdin, eikä sanastakaan voi tässä asiassakaan laittaa tälle perustukselle. Kristus on sen itse Luojana Jumalana asettanut ja on vapautukseni sekä lunastukseni Herra ja näin on myös lepo ajallisena merkkinä tuomassa tulevan levon kokonaisvaltaista näkemystä sekä lupausta Jumalassa.
Tämä ei ole salaisuus Raamatussa, mutta minulta otettiin peite silmiltä ja puolisoni kanssa olemme sapattia viettänyt kohta kymmenen vuotta.
Pidämme Jumalanpalvelushetkenä sitä sapattipäivää, vaikkakin nyt käymme sunnuntaikirkossa. Se on sanankuuloa, mutta ei anneta sitä pyhän merkitystä sille.
Tavallaan voisi laulaa uusin sanoin:
Ei todellakaan saa taakka kantaa, kaikki on pantava pois, synti joka niin herkästi painaa, se on lepoa, eikä myös vierasta tulta sytyttää alttarille, joka on ihmiskäskyinen jumalanpalvelus. Eli kohdaltaan tehdä totta, parannus ja kääntymys. Jumala kyllä sitten siunaa ja pyhittää ihmisen, ne on Pyhiä, Hänen erottaminaan, koska Hän on PYHÄ. Näin saan olla osallisena tähän lepoon.
Jatketaan tästä, mutta loppusointuun, Hän on Pyhä, ja Hän PYHITTÄÄ.
Pyhä, Pyhä, Pyhä, SUURI JUMALAMME.. aamun tulle tuomme Hänelle sen kiitoksen tämän päivän armosta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jeesus on uudestisyntyneen KAIKKI, koko laki, sabattikin, sekin täytettiin Jeesuksessa. Eikö Jeesus rikkonutkin lainkirjainta syödessään tähkäpäitä opetuslasten kanssa, eräänä sabattina kulkiessaan viljavainion halki. Jeesus on sabatinkin Herra, siis suurempi kuin sabatti, siksi on Jeesusta alentavaa ja Hänen täytettyä työtä halventavaa , itse yrittä olla enemmän kuin Jeesus on, sillä Hän on sabattia SUUREMPI.
-Usko sinäkin jo vihdoin, että KOKO laki on täytetty, ei jäänyt pinintä piirtoa täyttämättä.
- Ja jos yrität vielä täyttää yhtäkään kohtaa, sinulle jää yhhdeksän käskyä tayttämättä, ja silloin olet KOKO lain rikkoja. Et sinä lainteoilla kykene palvelemaan Jumalaa, vain Jeesuksen kautta, ainuttakaan omaa tekoa , että sen kautta saiist vanhurskauden, älä eksy, äläkä eksytä muita.
-Voit pitää oppisi toki, suomessa on uskonnon vapaus, mutta pysy omalla palstallasi, älä tyrkytä harhojasi tänne, ja yhä vaan sillä sekoitat muutenkin jo esm. ekivaarin sekoilu opillisesti on aivan tarpeeksi aiheuttanut opillista sekaannusta.
Nyt lähdet ajatukseen siitä, että ansaittaisiin tekojen kautta pelastus.
Siitä ei nyt ole kysymys, Jeesus on kaikki täyttänyt, eikä hän rikkonut Jumalan tahtoa, vaan ihmismääräyksisen katsannon.
Tekikö Jeesus puusepänhommia?
Lupa on hyvään ja elämää ylläpitävään siunattuihin asioihin, mutta ei turhuuksien markkinoihin.
Kyse on siitä, että armahdettuina saamme olla osallisia kaikesta siitä Pyhyydestä, minkä vapaus tuo tullessaan.
Se on lepoa eli Jumalan Pyhyyden osallisuutta ja siitä tämä Pyhyys myös tuo matkaan.
Mutta painan töihini ja palaan myöhemmin asiaan.
Jeesus on sapatin Herra, huomaa tämä sisältö, eli kulmakivenä perusta vapaudelle.
Saamme levätä, ja se lepopäiväkin on tavallaan aikaan piirrettynä muistutuksena, kuin sateenkaari.
Jumalankieltäjät seisovat Luojan luoman maan kamaralla ja kieltävät Jumalan, eivätkä näe, että luomakunta todistaa tavallaan Jumalan olemassaoloa.
Vietämmekö me kristityt joka viikko, viikkorytmiä ja kiellämme sen lähtökohtaisen merkityksen Jumalan Pyhä, eli Hänen pyhitys.
Sinuausta sinulle RitariO-
Uskoon tultaessa astutaan todelliseen sapattiin. Sapatin lepoon! Sinä puolestasi taasen halusit peitteet takaisin silmille. Haluat nyt intoilla suorittamisen tikapuilla taivaaseen. Hyvä neuvo: Älä lue enempää adventistien kirjoja.
Huomaatko, että olet nyt adventistien koukussa.
Menit antamaan pikku sormen, ja sen seurauksena käyt pois Kristuksen yhteydestä.
Tiedä tästä..
http://www.kotiposti.net/~raamattu/kristinusko/suuntaukset/#tapaus_adventtikirkko_ts._seitsemannen_paivan