Uskikset väittävät usein että uskolla on jotain tekemistä syvällisyyden kanssa, ja että uskottomat eivät siksi omista yhtä syvällistä näkökulmaa elämään.
Nyt uskikset on tilaisuutenne selitää perinpohjin, että mikä tekee jumaluskosta niin pirun syvällisen jutun jumaluskon puutteeseen verrattuna. Mikä muuttuisi minussa enemmän syvälliseen suuntaan, jos nyt päättäisin alkaa uskomaan Huitzilopochtliin? Miksi sinä kristitty ja Iranissa asuva muslimi Ahmed olette minua syvällisempiä? Selittäkäähän.
Nyt uskikset on tilaisuutenne selitää perinpohjin, että mikä tekee jumaluskosta niin pirun syvällisen jutun jumaluskon puutteeseen verrattuna. Mikä muuttuisi minussa enemmän syvälliseen suuntaan, jos nyt päättäisin alkaa uskomaan Huitzilopochtliin? Miksi sinä kristitty ja Iranissa asuva muslimi Ahmed olette minua syvällisempiä? Selittäkäähän.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Alat toistamaan itseäsi ja juttusi alkavat muistuttamaan pakkomiellettä.
"Uskikset väittävät usein että uskolla on jotain tekemistä syvällisyyden kanssa, ja että uskottomat eivät siksi omista yhtä syvällistä näkökulmaa elämään."
Taide voi olla syvällistä. Onko siis niin, että ihmiset jotka eivät tajua taiteesta mitään, eivät omista yhtä syvällistä näkökulmaa elämään? Tai ne, jotka eivät juurikaan harrasta filosofiaa?
"Miksi sinä kristitty ja Iranissa asuva muslimi Ahmed olette minua syvällisempiä? Selittäkäähän. "
Riippuu siitä kuinka pinnallinen ihminen olet. Tuskin olemme sinua syvällisempiä.
Melko paha sinun on mennä puhumaan kenellekään itsensä toistamisesta Ape. Saatika pakkomielteistä, tuon Jeesusfiksaatiosi kanssa.
"Taide voi olla syvällistä. Onko siis niin, että ihmiset jotka eivät tajua taiteesta mitään, eivät omista yhtä syvällistä näkökulmaa elämään? Tai ne, jotka eivät juurikaan harrasta filosofiaa?"
Mitäh? Mihin tämä nyt liittyy?
"Riippuu siitä kuinka pinnallinen ihminen olet. Tuskin olemme sinua syvällisempiä."
Eli sinusta jumaluskolla ei ole merkittävää tekijää syvällisyyden kannalta? Yllättävää sinulta.
Harvinaisen fiksu ja kunnioitettava myönnytys uskisrintaman edustajalta. Propsit.
Olen kanssasi samaa mieltä. Siltikin tällä palstalla on useinkin väitetty syvällisyyden ja ns. henkisen puolen olevan nimenomaan jumaluskoisille ominaista, ja nimenomaan ateisteilta puuttuva ominaisuus. Nyt siis olisin kiinnostunut vielä kuulemaan vastaukset Agneistin kysymykseen niiltä uskovilta, jotka pitävät syvällisyyttä nimenomaan teistille ominaisena piirteenä.
Mainio vastaus joka miellytti myös minua niin ihmisenä kuin taiteilijanakin.
Uskomattomat ja uskovat voivat olla syvällisiä tai ei.
Uskomattomuuden perusteet--> niiden jumal-kuvien perusteella joita yleisesti viljellään ei paljon syvällisyyttä vaadi ja toisin-päin-->syvällisyyden vaatimukset perus-jumal-kuvien omaksumiseen puuttuvat, pikemminkin pinta/tunne ajatusta viljelemällä päästään 'musta tuntuu' uskoon-->jolloin perusteihin paneutuminen jää monesti tois'sijaiseksi.
Tuotapa ei juuri kompaktimmin pysty sanomaan ;-)
Mull on silmät kierossa ja aivotkin kai solmussa, en ymmärrä miten saan aina kaiken yksinkertaisenkin kuulostamaan noin monimutkaiselta?
eihän se ollut ollenkaan monimutkaista.
eikös syvällisyys ole halua ja taitoa osata katsoa pinnan allekkin eikä vain pintaan?
Uskova ihminen on yleensä käynyt läpi sellaisen prosessin, että hän on kyästynyt tähän pinnallisuuteen, missä maailma yleensä porskuttaa, niin että vaikuttaa aivan siltä, että lähes kaikki ovat jättäneet ns. "aivonsa narikkaan"...
Sitten ihminen tulee uskoon, kun hän löytää sen mikä menee ja koskettaa jotain pintaa syvemmältä, ehkä jotain sellaista mitä ko. ihminen ei tiennyt edes olevan olemassakaan...
Ateisti ei ole sellaista löytänyt, vaan hän on päinvastoin halunnut tyhjentää senkin vähän mitä hänellä ehkä on ollut, hengellisessä minässään ja täyttä sen kohdan itsekkyydellään ja sillä ajattelulla, että ei ole miutään jumalaa, on vain MINÄ, ateistit siis täyttävät omalla itsellään Jumalan paikan sisäisessä hengessään.
Olipa siinä taas iso kasa paskaa.
Noinkin voi kommentoida, jos ei muuhun pysty ja kertoa samalla, millainen on oma sielunmaailma ja tila...>>>
Totuudenhan minä vain kerroin: kyseessä oli iso kasa paskapuhetta. Mihin muuhun pitäisi vielä pystyä totuuden kertomisen lisäksi? Aika korkealle asetat riman.
"hän löytää sen mikä menee ja koskettaa pintaa syvemmältä"
Eikö moni muukin asia kuin jumalusko voi saada aikaan tällaista, tunteen siitä, että jokin koskettaa pintaa syvemmältä? Esim. rakkaus, taide, musiikki, kirjallisuus, ystävyys, jokin elämänkohtalo joka panee ajattelemaan asioita uudessa tärkeysjärjestyksessä jne... Eikö oikeastaan jokaisella ihmisellä ole jotain, mikä koskettaa häntä pintaa syvemmältä?
"Ateisti ei ole sellaista löytänyt, vaan hän on päinvastoin halunnut tyhjentää senkin vähän mitä hänellä ehkä on ollut"
Mistä ihmeestä näin päättelet? Miten jumaluskon puute korreloi syvällisten kokemusten ja tuntemusten kanssa? Kykenet varmaan asiallisesti perustelemaankin väitteesi, kun kerran näin paksuja viitsit väittää?
"ja täyttä sen kohdan itsekkyydellään ja sillä ajattelulla, että ei ole miutään jumalaa, on vain MINÄ"
Miten ihmeessä jumaluskon puuttuminen tekisi ihmisestä itsekkään? Miten johdat lauseesta "ei ole jumalaa" lauseen "on vain minä"??
Mihin sinä perustat nämä kaikki väitteesi?
Meinasin kysyä ihan samat jutut, mutta kerkisit ensin.
ja narkkarit ovat juuri näitä uskoon tulleita, paljon kokeneita fanaatikkoja, jotka epätoivoissaan yrittävät puhdistaa itseään syvältä. Kun kaikki paska on niin syvällä soluissa ja myrkyttynyt. Harvemmin sitä ihan terve ihminen retkahtaa uskontoon.
>> Uskova ihminen on yleensä käynyt läpi sellaisen prosessin, että hän on kyästynyt tähän pinnallisuuteen, missä maailma yleensä porskuttaa, niin että vaikuttaa aivan siltä, että lähes kaikki ovat jättäneet ns. "aivonsa narikkaan"... > Ateisti ei ole sellaista löytänyt, vaan hän on päinvastoin halunnut tyhjentää senkin vähän mitä hänellä ehkä on ollut, hengellisessä minässään ja täyttä sen kohdan itsekkyydellään ja sillä ajattelulla, että ei ole miutään jumalaa, on vain MINÄ, ateistit siis täyttävät omalla itsellään Jumalan paikan sisäisessä hengessään.
Et voisi enempää olla väärässä!
Juuri uskovahan se on, joka on jättänyt aivonsa narikkaan. Samalla tavalla kuin itsemurha on pelkurin tie ulos ongelmistaan, uskovaisen argumentti "Jumala teki sen!" on pelkurin tie ulos maailman kummallisuuksien selittämisestä. Yliluonnollisen ja pyhän olion hyväksyminen kaiken perimmäiseksi syyksi on käytännössä vain laiskuutta. Juuri ateisti, joka kieltäytyy hyväksymästä jumalhypoteesia maailman selityksenä a priori, käyttää omia aivojaan. Hän (useimmiten) turvautuu tieteellisen metodin, logiikan ja päättelyn tehokkaisiin keinoihin selvittääkseen universumin rakennetta, mutta uskovaisesta eroten ei koskaan tyydy saamiinsa vastauksiin. Kysymällä loputtomasti "Miten?", "Miksi?", "Kuinka?", yms., hän aktiivisesti laajentaa maailmankuvaansa ja muokkaa sitä paremmin todellisuutta vastaavaksi. Usko pois, uteliaalle mielelle selvän ottaminen on valtavasti tyydyttävämpää kuin turvautuminen de facto vastaukseen: "Jumala teki sen".
Älä viitti hei heittää skeidaa, ihan fuulaa juttuu pistät jengille; kato, isoin osa uskiksist on sentää ihan kamoist fressii populaa, ollu ihan skidist asti, tajuutsä...
Millähän indebedanssilla sinä kuvittelet voivasi sanoa noin?
>>> Kysymällä loputtomasti "Miten?", "Miksi?", "Kuinka?", yms.,
hän aktiivisesti laajentaa maailmankuvaansa ja muokkaa
sitä paremmin todellisuutta vastaavaksi. Usko pois,
uteliaalle mielelle selvän ottaminen on valtavasti tyydyttävämpää
kuin turvautuminen de facto vastaukseen: "Jumala teki sen". >>>
-Mistä sinä "keskustelet", vai tulitko vain yrittämään esittää
viksua ja "viisasta", kun käytät tällaisia ilmauksia,
kuten "argumentti", "hypoteesia", "metodin", "logiikan",
"universumin" ja kaiken kruunaten tämä "de facto", oathan nuo
toki hienoja sanoja, varsinkin, jos osaa laittaa ne jopa
likimain oikeille paikoille; olen minäkin joskus muuten käyttänyt "metodia",
kun olin kasiaisia keräämässä pikku poikana
Aiheena kun oli nyt "SYVÄLLISYYS", mutta mikä on sinun aiheesi,
sen kun vielä kertoisit ja voisit tietysti tehdä vaikka oman avauksen,
niin voisi oppia uusia sanojakin vielä ennen eläkeikää
Voihan sitä "kysellä loputtomiin, että mitä, kuka, häh? Mutta,
se on taas kolmas juttu, että saavuttaako sillä sisäisen rauhan.
Sisäistä rauhaa kun ei, kokemukseni mukaan, saavuta kyselemällä,
vaan sitten kun löytää vastauksia kysymyksiin ->>>
löytyikö sellaista sanaa?
>>> Mihin sinä perustat nämä kaikki väitteesi? >>>
-Ateistien antamiin vastauksiin ja kommentteihin, sekä niistä tekemiini johdonmukaisiin päätelmiin, joiden tarkkuus on lähes 70%:n luokkaa.
>>> Miksi kristityt muuten rikkovat omia sääntöjään luomalla päähänsä Jumalan kuvan ja palvomalla tätä, kun todellinen jumaluus = mystinen olemassaolon kokonaisuus jota myös maailmaksi nimitämme, on koko ajan ihan nenän edessä? >>>
-Mistä sinä tällaista päättelet, että jotain "kuvaa" oltaisiin luotu? Itse en ainakaan ole sellaiseen syyllistynyt, mutta jos ajattelen että joku, tai jokin Häntä jotenkin hatarasti kuvastaisi, niin se olisi aurinko, muuta en osaa kuvitella, koska tiedän vain että Hän on "kirkkaus".
Mitä sitten, jos tekstiini on tarttunut vaikutteita ulkomaailmasta? Valitettavan vähän laadukasta kirjallisuutta käännetään suomeksi, joten valtaosa lukemisesta ja opiskelusta tapahtuu englanniksi. Ei vierasperäisten sanojen käyttämisessä mitään pahaa ole, jos suomessa ei ole tarkkaa vastinetta. Kyllä kai kaikki tuota "toista kotimaista" osaavat?
Loputtomalla uteliaisuudella ei ikinä saavuta täyttä mielenrauhaa, mutta en kyllä sellaista haluaisikaan. Maailma on niin loputtoman ihmeellinen paikka, että aina riittää opittavaa. Juuri siinä kiteytyy tiedemiehen syvällisyys: loputon, miltei uskonnollinen syvä ihmetys ja kunnioitus näin ihmeellistä maailmankaikkeutta kohtaan. Ja kuitenkin palava halu koko ajan kaventaa tuohon liittyvää mystiikkaa. Tieto ei lisää tuskaa. Se luo nautintoa.
Uskon vakaasti, tai ainakin toivon, että emme ikinä saa kaikkia vastauksia. Sillä mikä tuossa tilanteessa olisi enää elämisen arvoista? Kaikki on selvää pässinlihaa, jokainen tietää kaikesta kaiken. Se olisi tavattoman tylsää.
...mähän alan kuulostaa ihan panteistiltä :D
jumala == maailmankaikkeus
et mäkin olen kyllästynyt tähän pinnalliseen paskaan ja kertakäyttö periaatteeseen.
Ihmiskunta joutuu piakkoin tekemään valintoja jatkaako samaan tyyliin maapallon ja sen käsittävän elämän tuhoamiseksi vai muuttaako elintapoja et elämä vois jatkua viellä pidempään.
Ja ne valinnat tulee olemaan todellakin ihan lähitulevaisuuden jos ei jo tämän päivän valintoja.
Mun sisäinen"paikka" on täytetty rakkaudella luontoa ja sen ylläpitämää elämää kohtaan. Siinä on Jumalaa kerrakseen.
Eli ei siellä pinnan alla ihan tyhjää ole 8=)
Tähän:
>>Loputtomalla uteliaisuudella ei ikinä saavuta täyttä mielenrauhaa, mutta en kyllä sellaista haluaisikaan. Maailma on niin loputtoman ihmeellinen paikka, että aina riittää opittavaa. Juuri siinä kiteytyy tiedemiehen syvällisyys: loputon, miltei uskonnollinen syvä ihmetys ja kunnioitus näin ihmeellistä maailmankaikkeutta kohtaan. Ja kuitenkin palava halu koko ajan kaventaa tuohon liittyvää mystiikkaa. Tieto ei lisää tuskaa. Se luo nautintoa. >>
-Ja kommentoin,että hieno pointti. =0)
Mitä vikaa on muistuttaa panteistia? Toi sun uskonnollisen syvä ihmetys mailmankaikkeutta kohtaan on kuin omista ajatuksistani kirjoitettu.
Ja mä olen panteisti enkä muuksi muutu. Eikä yhtään hävetä olla oma itsensä,joten ole säkin ihan rauhassa ittes vaan ;0)Multa ainakin pisteet ja papukaija merkki.
sen sanosin viel et mystiikka ei tule loppumaan tästä universumistamme. Niin kauan kun on elämää on ihmeteltävääkin 80)
Ei mulla siis mitään panteismia (tai vastaavalla nimellä kirjoittavaa henkilöä) vastaan ole. On vaan hupaisaa huomata vaahto suussa ja raivopäisenä kirjoitetun "avautumisen" olleen sittenkin johonkin valmiiseen luokitteluun täysin sopivaa...:D
käy et olet omassa päässäs ajatellu asioita ja sitten silmiin pistää jotain mikä kertoo sun ajatusten olevan monien muidenkin ajatuksia =)
>> Mistä sinä "keskustelet", vai tulitko vain yrittämään esittää
viksua ja "viisasta", kun käytät tällaisia ilmauksia,
kuten "argumentti", "hypoteesia", "metodin", "logiikan",
"universumin" ja kaiken kruunaten tämä "de facto", oathan nuo
toki hienoja sanoja, varsinkin, jos osaa laittaa ne jopa
likimain oikeille paikoille > Voihan sitä "kysellä loputtomiin, että mitä, kuka, häh? Mutta,
se on taas kolmas juttu, että saavuttaako sillä sisäisen rauhan.
Sisäistä rauhaa kun ei, kokemukseni mukaan, saavuta kyselemällä,
vaan sitten kun löytää vastauksia kysymyksiin
Kuulosti ihan mun "kääntymiseltä": luulin keksineeni jotain ihan uutta ja mullistavaa, mutta sitten sain selville että sillä on jo nimi... Hetken aikaa se oli pikkuinen pettymys, mutta sitten tajusin että kun tiedän elämänkatsomukselleni nimen, voin googlettaa sitä :D
Ja kiitokset tiedosta ettei sulla ole mitään mua vastaan (olettaen että tarkotit mua) xD
elämisessä on? Yritin ihan tosissani saada tolkkua kirjoituksestasi, mutta en ymmärtänyt siitä mitään. Miksi sanot, että ateisteilla ei ole muuta kuin MINÄ? Onhan tämä maailma täynnä elämää. Sen kun katselee ympärilleen, niin näkee. En ymmärrä sitäkään väitettäsi, että ateistit ovat itsekkäitä. Onko se sinulta jotenkin pois, jos en usko Zeukseen, Ukko-ylijimalaan, Afroditeen, Ahtiin, Venukseen, Allahiin tai muihin taruolentoihin. Mitä itsekästä siinä on???
tarkottanut :0) ja panteismia. Mulla kävi silleen,et eräänä päivänä vaan keksin alkaa etsimään asioita ripetiedon pohjalta ja laittamalla sanoja googleen.
Mä en sen sijaan ole ns. kääntynyt,koska olen aina ollu naturalisti,nyt vaan löysin panteismin myötä pikkasen tarkennusta asiaan. :0)Naturalistinen panteismi on siis mun juttuni.
Ajatella et aikanani vastustin atk:n kotiin tuomista ja sitten kun se meille tuli miehen myötä,niin siitä lähtien olen ollut koukussa ja saanut rutkasti lisää tietoa.
80)Niin se ihminen muuttuu ja kehittyy.
"Ateistien antamiin vastauksiin ja kommentteihin, sekä niistä tekemiini johdonmukaisiin päätelmiin, joiden tarkkuus on lähes 70%:n luokkaa."
Suomennettuna: valmiiksi omaksumiisi ennakkoluuloihin.
"Ateistien antamiin vastauksiin ja kommentteihin"
Vastauksiin ja kommentteihin missä ja millaisiin kysymyksiin ja kommentteihin nämä otantaasi mukaan ottamasi vastaukset ja kommentit on esitetty?
"niistä tekemiini johdonmukaisiin päätelmiin"
Johdonmukaisiin kenen määritelmän mukaan? Kaikella kunnioituksella, minä olen huomannut, että uskovan ja ateistin näkemys johdonmukaisesta voi olla hyvinkin poikkeava.
"joiden tarkkuus on lähes 70%:n luokkaa"
Itsekö olet tarkkuudenkin laskenut? Kuinka sen teit? Oletko varma, että olet ymmärtänyt oikein kaikki kommentit, joiden perusteella prosentteja laskeskelet? Entä kuinka kohtuullisena pidät yleistää, että ateistit ovat hylänneet syvällisyyden ja ajattelevat vain itseään, jos tarkkuus ei ole kuin "lähes 70%:n luokkaa"?
Oletko avoin myös muuttamaan käsitystäsi, jos sellaiselle tulisi tarvetta?
Palstan paimentolaisuskovaiset ovat näköjään kiinnostuneet panteismista.
Ensinnäkin sydämmelliset onnitteluni pokattuasi kultaisen mitalin MINÄ ITTEt sarjasta.
"Uskikset väittävät usein että uskolla on jotain tekemistä syvällisyyden kanssa, ja että uskottomat eivät siksi omista yhtä syvällistä näkökulmaa elämään."
Näinhän se on nähtävä. En toki rinnasta uskovaisiksi niitä, noin sata vuotta vanhoista lahkoista, jotka taasen ovat eroittautuneet omaksi "hihhuli" lahkokseen protestanttisesta Luther -lahkosta.
Mikäkö on syvällistä, syvällisempää kuin jonkun toisen? Vaikea kysymys kieltämättä. Mitä on ylipäätään syvällisyys, mihin sitä tarvitaan? Miksi pitäisi olla/ajatella syvällisesti, mitä mieltä siinä on, ketä se hyödyttää ja miksi?
Aikani palloiltuani jumalattomien, apinanjälkeläisten, materialististen aivojen kyllästämällä palstallanne, olen havainnut monia minua askarruttaneita ajatuksia. Ensinnäkin, teiltä puttuu uskovan ihmisen "sykkivä sydän", ylitsepursuava antamisen ja lahjoittamisen tarve, pyytämättä vastapalvelusta. Sen sijaan, olette jatkuvasti varpaillanne, peräänkuulutatte olematonta oikeuttanne olla oikeassa, olette veljiä/sisaria vain ja ainoastaan niiden kanssa, jotka vaeltavat yhteisessä harhassa, olette luonteenpiirteiltänne sanoin kuvaamattoman vastenmielisiä, inhoittavia, säälittäviäkin. Keskinäiseen kommunikaatioon, ajatustenvaihtoon kehittävässä hengessä teistä ei ole, ainoat sanat, joita tehokeinoina käytätte oman mitättömyytenne (ideologianne) ylläpitämiseksi ovat; vittu, perse, jeesus, uskis, hihhuli, dildo, väljähtynyt alapää, esitä faktatietoa, tiede sen todistaa, ja monta muuta.
Mitäs mieltä olet edellä esitetyistä MINÄ ITTEt kultamitalisti?
Olet palstan kärkikastia, mitä tulee vitunmoiseen ääliömäisyyteen. Kerrohan mikä vitun minä ite-mitali? Eikö tuollainen mitali kuuluisi mielummin jollekin hihhulille, joka luulee olevansa kaikkivoipan jumalan suosikki?
ole syvällinen
Jumalaa ei näet ole olemassa. Antiikin heput kutsuivat liskohäntäisiä alieneita "jumaliksi", koska he loivat kaltaisesi liskon jälkeläiset.
Tulet näemmä pahalle tuulelle ja alat kiroilemaan kun istahdat koneesi ääreen yöaikaan. Sitäpaitsi jos sulla ei ole ton kaksisempaa kerrottavaa puol yheltä yöllä niin laskisit vaikkapa lampaita jos uni ei ota tullakseen.
En ole koskaan kuullut tuollaista syvällisyysväitettä?
Puhutaanko siitä niin sanotuissa paremmissa piireissä kun se on ihan uusi asia minulle
Japanilaiset ja kiinalaiset ovat ainoita syvällisiä kansoja. Lisäksi he kaikki jotain itsepuolluslajia, kokoavat rubikin kuution alle 30 sekunttiin (40 miljardia eri vaihtoehtoa väreille, muistaakseni), osaavat myös parantaa yrteillä tai mystisten pisteiden kautta ja lisäksi he kaikki meditoivat (eli ovat cooleja).
Heikkoutena heillä on vain heidän miestensä pienet penikset.
Saatan olla väärässä, mutta korjatkaa jos tuntuu siltä.
>>> Heikkoutena heillä on vain heidän miestensä pienet penikset. >>>
-Se että yleensä otat tuon asian tässä yhteydessä esille, vuonna 2007, taitaa kertoa jotain länsimaisen "sivistyksen" kehitystasosta...
tässä varmaan viitataan siihen kuinka syvältä asia on.. jokaisen omaksi pääteltäväksi jää että syvältä mutta mistä?
olen siksi sinua syvällisempi koska maailmankatsomukseni perustuu Jumalaan eli Rakkauteen, joka on todellisuuden syvin ja perustavin olemus. Niin kauan kuin et ole sitä ymmärtänyt olet sinä katsomuksissasi auttamattoman pinnallinen.
Ennen kuin alan räyhäämään, pakko kysyä että oliko täm trolli?
Sulla on hirmu lapsellinen ja yksinkertainen näkemys uskonnollisesta uskosta ja sen kohteesta.
Samanlainen kuin niillä fundamentalisteilla, uskiksilla, joita jatkuvasti kritisoit. Erona vain se että itse et usko.
Jumala ei ole mikään partasuinen joulupukki. Miksi takerrut joidenkin hihhulien näkemyksiin aivan kuin kaikki uskovat ajattelisivat samalla tavalla siitä. Jumala on olemukseltaan aivan jotain muuta. Miksi et syventyisi sen pohtimiseen, sen sijasta että teet ison numeron joistakin hulluista uskovaisista.
Tuon paskanjauhannan perusteella voisin erittäin perustellusti tokaista, että sinulla on aika lapsellisen yksinkertainen käsitys minusta.
"Jumala on olemukseltaan aivan jotain muuta. Miksi et syventyisi sen pohtimiseen"
Tuotaaaah, mistä käsitys etten ole syventynyt sen pohtimiseen? Siitäkö etten usko jumalaan? Olen mitä todennäköisemmin pohtinut asiaa enemmän kuin sinä.
Tottakai jumala on olemukseltaan aivan jotain muuta kuin partasuinen joulupukki. Jumala on ihmisten laumahenki. Jumalan on ihmisten kuolemnapelko. Jumala on ihmisten minäkeskeisyys. Jumala on ihmisten pelko realiteetteja kohtaan.
Jumala on monia asioita, mutta ei todellakaan partasuinen joulupukki.