Ketkä kaksi poistettiin? Koivisto, Halonen, Lipponen... jollekin näistä jää Musta - Pekka käteen ja hän vastustaa kiivaasti listan julkaisua! Siis kuka se on? Arvatkaapas... tuossa on pientä vinkkiä aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000028915825&view_mode=flat
"Tiitisen listastakin ennakoidaan jo ongelmaa nimenomaan sosialidemokraattisille henkilöille. Kun Savon Sanomat (3.9.) perustelee niin sanotun Tiitisen listan julkistamista johtavien sosialidemokraattien päästämisellä "löysästä hirrestä", voi vain todeta, että tällaista paapomista ei kukaan ole pyytänyt."
Vuonna 1990 toimitettiin SUPO:lle 20 nimen lista, jonka SUPO:n päällikkö, nykyinen eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja presidentti Mauno Koivisto yhteisellä päätöksellä päättivät jättää tutkimatta ja pitää sen salassa. Lista suljettiin SUPO:n kassakaappiin ”ikuisiksi ajoiksi”.
Nyt vuonna 2007 SUPO ilmoittaa listalla olevan enää 18 nimeä!
Onko käymässä niin, että kun lista on yleisen paineen edessä mahdollisesti pakko saattaa julkisuuteen, saamme nähdäksemme vain ”tynkälistan”, jolta on siivottu 2 tulikuumaa nimeä?
Tieto listalla olevien henkilöiden alkuperäisestä lukumäärästä löytyy googlettamalla kymmenistä eri vanhoista lähteistä. Tämän vuoden lähteissä henkilöiden lukumääräksi on muuttunut 18.
Mihin hävisi 2 henkilön nimet stasi-listalta, onko hyviä ehdokkaita nimiksi? (Lipponen ???)
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/09/557535
"Tiitinen ja Koivisto päättivät vuonna 1990 salata Länsi-Saksan tiedustelupalvelun toimittaman listan. Listalla on 18 nimeä, jotka länsisaksalaisten käsityksen mukaan pitivät yhteyttä DDR:n tiedustelupalveluun Stasiin."
Tiitinen: Julkaisu toisi Stasi-keskusteluun uusia nimiä
Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen mielestä listan julkistamisesta syntyisi vähemmän vahinkoa kuin sen salaamisesta.
- Presidentti Koivisto on viisaana miehenä tuonut esiin intressivertailun listan julkaisemisen ja julkaisematta jättämisen välillä. Jos nimien julkaiseminen tuo keskustelun lähemmäs reaalimaailmaa, sille on olemassa perusteita, Tiitinen arvioi.
Tiitisen mukaan julkaisu toisi kuitenkin Stasi-keskusteluun uusia nimiä.
- Siinä on vastapunnuksena yksilönsuojan näkökulma. Tälläkin asialla on vähintään kaksi puolta.
Tiitinen ja Koivisto päättivät vuonna 1990 salata Länsi-Saksan tiedustelupalvelun toimittaman listan. Listalla on 18 nimeä, jotka länsisaksalaisten käsityksen mukaan pitivät yhteyttä DDR:n tiedustelupalveluun Stasiin.
Tiitisen mukaan lista salattiin, koska se oli saatu tiedusteluyhteistyön kautta, eikä yhteistyötä haluttu vaarantaa nimien julkaisulla.
- Ei suojelupoliisi voi toimia julkisuuden kautta. Yleinen uteliaisuus ei voi mennä valtion turvallisuustarpeiden edelle.
Tiitinen kertoo, ettei listalla hänen "hataran muistikuvansa" mukaan ollut kovin merkittäviä nimiä.
- Ei ainakaan sen ajan arvion mukaan suuria poliittisia nimiä, kyseessä olivat muiden alojen ihmiset.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan suojelupoliisi voi itse päättää Tiitisen listan julkistamisesta.
Tässä on vuodelta 2002 vielä 20 nimeä:
Asiakirjojen julkisuus - Suojelupoliisi Diaarinumero: 38/20/02
Antopäivä: 18.11.2002
Ratkaisija: Oka
Eräiden suojelupoliisin vihjetietojen julkistaminen
Sisäasiainministeriön puoleen oli käännytty entisen Itä-Saksan tiedustelutoimintaan liittyvien vihjetietojen julkistamista koskevassa asiassa. Kysymys oli vuosina 1999 - 2000 suojelupoliisin käyttöön saaman ns. Rosenholz-listan tiedoista ja vuonna 1990 saaman 20 nimeä käsittävän listan tiedoista. Lausunnossaan oikeuskansleri totesi, että poliisin perusorganisaatio on poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:n 1 ja 2 momenteista ilmenevin tavoin kolmiportainen, jonka ylijohdon muodostaa sisäasiainministeriö. Suojelupoliisi on lain 1 §:n 3 momentin mukainen poliisin normaalista linjaorganisaatiosta erillinen viranomaisena itsenäinen valtakunnallinen yksikkö. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n pääsäännön mukaan viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on. Koska kysymys oli suojelupoliisille aikanaan tulleista ja sen hallussa olevista asiakirjoista, lausuntopyynnössä tarkoitettujen asiakirjojen tai niissä olevien tietojen antamisesta päättäminen kuului suojelupoliisille eikä poliisin ylijohdon muodostavalle sisäasiainministeriölle.
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021716
Taitaa Paavo tosissaan pelätä paljastumistaan kun Koivistokin lakkasi suojelemasta listaa...
Julkaistu 5.9.2007 2:32:31
TS/
Ammutaanko pianisti?
PAAVO LIPPONEN
Presidentti Mauno Koiviston suositukseen julkistaa suojelupoliisin hallussa oleva niin sanottu Tiitisen lista huipentui oikeushistoriassamme ainutlaatuinen näytelmä.
Ällistyttävintä tässä mediavetoisessa pyörityksessä on ollut se edesvastuuton tapa, jolla oikeusvaltion periaatteita ja oikeusjärjestelmään kuuluvaa poliisitointa on kohdeltu.
Alma Median Helsingin toimitus on erityisellä raivolla käynyt suojelupoliisin ja sisäministeri Anne Holmlundin kimppuun. Alma Median jankutus niin sanotusta Rosenholz-aineistosta vain jatkui, vaikka suojelupoliisi ja ministeri Holmlund kärsivällisesti selvittivät, että suojelupoliisin hallussa on laaja, huolellisesti läpikäyty Stasi-aineisto, joka on pääosin peräisin 1990-luvulta. Tutkintaan, syyteharkintaan tai tuomioon koko aineistosta johtaneiden tapausten lukumäärä on mitätöntä luokkaa.
Poliisin ylijohto selvitti suojelupoliisin Stasiin liittyvän toiminnan ja antoi turvallisuuspoliisille puhtaat paperit. Kuka väittää tosissaan, että suojelupoliisi on jossakin tapauksessa jättänyt tutkinnan tai syyteharkintaesityksen tekemättä poliittisin perustein?
Mikä tahansa esiin heitetty väite on muuttunut "uutiseksi", surkeimman satelliittivaltion nilkkiagenttien raportteja on käsitelty vailla minkäänlaista lähdekritiikkiä. Oman lusikkansa soppaan ovat myös työntäneet saksalaiset besserwisserit, joiden mielestä Suomessakin pitäisi järjestää Stasi-mylläkkä kun sellainen on ollut Saksassakin.
Stasin agentiksi ilmoittautuneen Gerhard Magetin haastattelu ( Aamulehti 1.7.) käy hyvin esimerkiksi toimittajien naiivista kritiikittömyydestä. Maget rehvastelee lounastaneensa ja seurustelleensa useiden suomalaisten poliitikkojen kanssa, joista koko aukeaman jutun keskellä annetaan lihavoitu, vahvasti demaripitoinen nimilista. Muualla jutussa puhutaan "mahdollisista suomalaisvakoojista". Ensin otetaan tämän agentin puheet täydestä ja sitten ryhdytään vihjailemaan!
Tiitisen listastakin ennakoidaan jo ongelmaa nimenomaan sosialidemokraattisille henkilöille. Kun Savon Sanomat (3.9.) perustelee niin sanotun Tiitisen listan julkistamista johtavien sosialidemokraattien päästämisellä "löysästä hirrestä", voi vain todeta, että tällaista paapomista ei kukaan ole pyytänyt.
Ylivoimaisesti päättömin lausunto saatiin, kun kansanedustaja Heidi Hautala ehdotti ( Savon Sanomat 1.8.) asiantuntijaryhmän asettamista, johon kuuluisi "akateemisia tutkijoita, juristeja ja asiaan perehtyneitä journalisteja". Tämä ryhmä seuloisi "välittömästi" aineistosta "syyttömät" ja "vakoojan tunnusmerkit täyttävät lähetettäisiin tarkempiin tutkimuksiin". Näin saataisiin Hautalan mielestä tieto siitä, "ketkä ovat olleet oikeasti vakoojia ja kenen nimi esiintyy lähteissä ihan muuten vain".
Kun Hautalan lausunto ei ole saanut osakseen julkisuudessa mitään kritiikkiä, ehdotankin, että pikaisesti asetetaan Hautalan johdolla totuuskomissio, johon itseoikeutettuna nimettäisiin varapuheenjohtajaksi päätoimittaja Erkki Laatikainen ja yhtä itsestään selväksi jäseneksi professori Olli Mäenpää.
Tiitisen lista ja Supon arkistot annettaisiin tälle komissiolle, joka pyytäisi lausunnot Alma Medialta ja tilaisi näytöt iltapäivälehtien kaunatoimituksilta. Tutkinnan helpottamiseksi Alpo Rusi värvättäisiin merkitsemään epäiltyjen kotiovet ja hautakivet. Töölönlahdelle pystytettäisiin giljotiini ja päiden pudottua hipit marssisivat Hietaniemeen ruumiita potkimaan.
Olympolaisissa korkeuksissa on helppo nähdä Tiitisen listan julkistamisessa "yleinen etu", mutta kuka ottaa vastuun yksilökohtaisista seurauksista? Jos kyseessä on lista, jossa ovat vain nimet ilman mitään näyttöä, ja jos lista on ollut aineistona tutkimuksissa niin kuin suojelupoliisi ilmoittaa, sen julkistaminen jää puhtaasti leiman lyömiseksi.
Onneksi pääministeri Matti Vanhanen otti välittömästi esille oikeusvaltion periaatteet ja poliisin ylijohto osoitti ministeri Holmlundin tuella itsenäisyytensä asettumalla Tiitisen listan julkistamista vastaan. Oman varoituksensa esitti tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Jää kuitenkin nähtäväksi, kestääkö poliitikkojen kantti puolustaa suojelupoliisia ja yksilön oikeusturvaa.
Peli pitäisi nyt kerta kaikkiaan viheltää poikki. Suomella ei ole varaa antaa yhtä parhaimmista organisaatioistaan kiilusilmäpoliitikkojen ja mistään piittaamattomien medioiden runneltavaksi.
Suojelupoliisi on hoitanut oman tehtävänsä kylmän sodan vaikeina vuosina matalalla profiililla mutta suurella menestyksellä. On alentavaa seurata tämän kansainvälisesti arvostetun kansallisen instituution häikäilemätöntä lokaan vetämistä.
Kirjoittaja toimi pääministerinä vuosina 1995-2003.
Julkaistu 5.9.2007 2:32:31
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000028915825&view_mode=flat
"Tiitisen listastakin ennakoidaan jo ongelmaa nimenomaan sosialidemokraattisille henkilöille. Kun Savon Sanomat (3.9.) perustelee niin sanotun Tiitisen listan julkistamista johtavien sosialidemokraattien päästämisellä "löysästä hirrestä", voi vain todeta, että tällaista paapomista ei kukaan ole pyytänyt."
Vuonna 1990 toimitettiin SUPO:lle 20 nimen lista, jonka SUPO:n päällikkö, nykyinen eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja presidentti Mauno Koivisto yhteisellä päätöksellä päättivät jättää tutkimatta ja pitää sen salassa. Lista suljettiin SUPO:n kassakaappiin ”ikuisiksi ajoiksi”.
Nyt vuonna 2007 SUPO ilmoittaa listalla olevan enää 18 nimeä!
Onko käymässä niin, että kun lista on yleisen paineen edessä mahdollisesti pakko saattaa julkisuuteen, saamme nähdäksemme vain ”tynkälistan”, jolta on siivottu 2 tulikuumaa nimeä?
Tieto listalla olevien henkilöiden alkuperäisestä lukumäärästä löytyy googlettamalla kymmenistä eri vanhoista lähteistä. Tämän vuoden lähteissä henkilöiden lukumääräksi on muuttunut 18.
Mihin hävisi 2 henkilön nimet stasi-listalta, onko hyviä ehdokkaita nimiksi? (Lipponen ???)
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/09/557535
"Tiitinen ja Koivisto päättivät vuonna 1990 salata Länsi-Saksan tiedustelupalvelun toimittaman listan. Listalla on 18 nimeä, jotka länsisaksalaisten käsityksen mukaan pitivät yhteyttä DDR:n tiedustelupalveluun Stasiin."
Tiitinen: Julkaisu toisi Stasi-keskusteluun uusia nimiä
Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen mielestä listan julkistamisesta syntyisi vähemmän vahinkoa kuin sen salaamisesta.
- Presidentti Koivisto on viisaana miehenä tuonut esiin intressivertailun listan julkaisemisen ja julkaisematta jättämisen välillä. Jos nimien julkaiseminen tuo keskustelun lähemmäs reaalimaailmaa, sille on olemassa perusteita, Tiitinen arvioi.
Tiitisen mukaan julkaisu toisi kuitenkin Stasi-keskusteluun uusia nimiä.
- Siinä on vastapunnuksena yksilönsuojan näkökulma. Tälläkin asialla on vähintään kaksi puolta.
Tiitinen ja Koivisto päättivät vuonna 1990 salata Länsi-Saksan tiedustelupalvelun toimittaman listan. Listalla on 18 nimeä, jotka länsisaksalaisten käsityksen mukaan pitivät yhteyttä DDR:n tiedustelupalveluun Stasiin.
Tiitisen mukaan lista salattiin, koska se oli saatu tiedusteluyhteistyön kautta, eikä yhteistyötä haluttu vaarantaa nimien julkaisulla.
- Ei suojelupoliisi voi toimia julkisuuden kautta. Yleinen uteliaisuus ei voi mennä valtion turvallisuustarpeiden edelle.
Tiitinen kertoo, ettei listalla hänen "hataran muistikuvansa" mukaan ollut kovin merkittäviä nimiä.
- Ei ainakaan sen ajan arvion mukaan suuria poliittisia nimiä, kyseessä olivat muiden alojen ihmiset.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan suojelupoliisi voi itse päättää Tiitisen listan julkistamisesta.
Tässä on vuodelta 2002 vielä 20 nimeä:
Asiakirjojen julkisuus - Suojelupoliisi Diaarinumero: 38/20/02
Antopäivä: 18.11.2002
Ratkaisija: Oka
Eräiden suojelupoliisin vihjetietojen julkistaminen
Sisäasiainministeriön puoleen oli käännytty entisen Itä-Saksan tiedustelutoimintaan liittyvien vihjetietojen julkistamista koskevassa asiassa. Kysymys oli vuosina 1999 - 2000 suojelupoliisin käyttöön saaman ns. Rosenholz-listan tiedoista ja vuonna 1990 saaman 20 nimeä käsittävän listan tiedoista. Lausunnossaan oikeuskansleri totesi, että poliisin perusorganisaatio on poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:n 1 ja 2 momenteista ilmenevin tavoin kolmiportainen, jonka ylijohdon muodostaa sisäasiainministeriö. Suojelupoliisi on lain 1 §:n 3 momentin mukainen poliisin normaalista linjaorganisaatiosta erillinen viranomaisena itsenäinen valtakunnallinen yksikkö. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n pääsäännön mukaan viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on. Koska kysymys oli suojelupoliisille aikanaan tulleista ja sen hallussa olevista asiakirjoista, lausuntopyynnössä tarkoitettujen asiakirjojen tai niissä olevien tietojen antamisesta päättäminen kuului suojelupoliisille eikä poliisin ylijohdon muodostavalle sisäasiainministeriölle.
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021716
Taitaa Paavo tosissaan pelätä paljastumistaan kun Koivistokin lakkasi suojelemasta listaa...
Julkaistu 5.9.2007 2:32:31
TS/
Ammutaanko pianisti?
PAAVO LIPPONEN
Presidentti Mauno Koiviston suositukseen julkistaa suojelupoliisin hallussa oleva niin sanottu Tiitisen lista huipentui oikeushistoriassamme ainutlaatuinen näytelmä.
Ällistyttävintä tässä mediavetoisessa pyörityksessä on ollut se edesvastuuton tapa, jolla oikeusvaltion periaatteita ja oikeusjärjestelmään kuuluvaa poliisitointa on kohdeltu.
Alma Median Helsingin toimitus on erityisellä raivolla käynyt suojelupoliisin ja sisäministeri Anne Holmlundin kimppuun. Alma Median jankutus niin sanotusta Rosenholz-aineistosta vain jatkui, vaikka suojelupoliisi ja ministeri Holmlund kärsivällisesti selvittivät, että suojelupoliisin hallussa on laaja, huolellisesti läpikäyty Stasi-aineisto, joka on pääosin peräisin 1990-luvulta. Tutkintaan, syyteharkintaan tai tuomioon koko aineistosta johtaneiden tapausten lukumäärä on mitätöntä luokkaa.
Poliisin ylijohto selvitti suojelupoliisin Stasiin liittyvän toiminnan ja antoi turvallisuuspoliisille puhtaat paperit. Kuka väittää tosissaan, että suojelupoliisi on jossakin tapauksessa jättänyt tutkinnan tai syyteharkintaesityksen tekemättä poliittisin perustein?
Mikä tahansa esiin heitetty väite on muuttunut "uutiseksi", surkeimman satelliittivaltion nilkkiagenttien raportteja on käsitelty vailla minkäänlaista lähdekritiikkiä. Oman lusikkansa soppaan ovat myös työntäneet saksalaiset besserwisserit, joiden mielestä Suomessakin pitäisi järjestää Stasi-mylläkkä kun sellainen on ollut Saksassakin.
Stasin agentiksi ilmoittautuneen Gerhard Magetin haastattelu ( Aamulehti 1.7.) käy hyvin esimerkiksi toimittajien naiivista kritiikittömyydestä. Maget rehvastelee lounastaneensa ja seurustelleensa useiden suomalaisten poliitikkojen kanssa, joista koko aukeaman jutun keskellä annetaan lihavoitu, vahvasti demaripitoinen nimilista. Muualla jutussa puhutaan "mahdollisista suomalaisvakoojista". Ensin otetaan tämän agentin puheet täydestä ja sitten ryhdytään vihjailemaan!
Tiitisen listastakin ennakoidaan jo ongelmaa nimenomaan sosialidemokraattisille henkilöille. Kun Savon Sanomat (3.9.) perustelee niin sanotun Tiitisen listan julkistamista johtavien sosialidemokraattien päästämisellä "löysästä hirrestä", voi vain todeta, että tällaista paapomista ei kukaan ole pyytänyt.
Ylivoimaisesti päättömin lausunto saatiin, kun kansanedustaja Heidi Hautala ehdotti ( Savon Sanomat 1.8.) asiantuntijaryhmän asettamista, johon kuuluisi "akateemisia tutkijoita, juristeja ja asiaan perehtyneitä journalisteja". Tämä ryhmä seuloisi "välittömästi" aineistosta "syyttömät" ja "vakoojan tunnusmerkit täyttävät lähetettäisiin tarkempiin tutkimuksiin". Näin saataisiin Hautalan mielestä tieto siitä, "ketkä ovat olleet oikeasti vakoojia ja kenen nimi esiintyy lähteissä ihan muuten vain".
Kun Hautalan lausunto ei ole saanut osakseen julkisuudessa mitään kritiikkiä, ehdotankin, että pikaisesti asetetaan Hautalan johdolla totuuskomissio, johon itseoikeutettuna nimettäisiin varapuheenjohtajaksi päätoimittaja Erkki Laatikainen ja yhtä itsestään selväksi jäseneksi professori Olli Mäenpää.
Tiitisen lista ja Supon arkistot annettaisiin tälle komissiolle, joka pyytäisi lausunnot Alma Medialta ja tilaisi näytöt iltapäivälehtien kaunatoimituksilta. Tutkinnan helpottamiseksi Alpo Rusi värvättäisiin merkitsemään epäiltyjen kotiovet ja hautakivet. Töölönlahdelle pystytettäisiin giljotiini ja päiden pudottua hipit marssisivat Hietaniemeen ruumiita potkimaan.
Olympolaisissa korkeuksissa on helppo nähdä Tiitisen listan julkistamisessa "yleinen etu", mutta kuka ottaa vastuun yksilökohtaisista seurauksista? Jos kyseessä on lista, jossa ovat vain nimet ilman mitään näyttöä, ja jos lista on ollut aineistona tutkimuksissa niin kuin suojelupoliisi ilmoittaa, sen julkistaminen jää puhtaasti leiman lyömiseksi.
Onneksi pääministeri Matti Vanhanen otti välittömästi esille oikeusvaltion periaatteet ja poliisin ylijohto osoitti ministeri Holmlundin tuella itsenäisyytensä asettumalla Tiitisen listan julkistamista vastaan. Oman varoituksensa esitti tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Jää kuitenkin nähtäväksi, kestääkö poliitikkojen kantti puolustaa suojelupoliisia ja yksilön oikeusturvaa.
Peli pitäisi nyt kerta kaikkiaan viheltää poikki. Suomella ei ole varaa antaa yhtä parhaimmista organisaatioistaan kiilusilmäpoliitikkojen ja mistään piittaamattomien medioiden runneltavaksi.
Suojelupoliisi on hoitanut oman tehtävänsä kylmän sodan vaikeina vuosina matalalla profiililla mutta suurella menestyksellä. On alentavaa seurata tämän kansainvälisesti arvostetun kansallisen instituution häikäilemätöntä lokaan vetämistä.
Kirjoittaja toimi pääministerinä vuosina 1995-2003.
Julkaistu 5.9.2007 2:32:31
Vastaukset 5
Vanhimmat
oleelliseen, mikä se itsekullakin sitten lie? Minulla nyt valkoviinin nauttimista ja musiikin kuuntelua - Beethovenin Appassionata!
Hyvästi!
...G
Günther hier! Nais to see juu.
Miten voivat peräpukamasi? Onko valtion virkatuoli liian kova?? Minä veronmaksajana haluan tietää, onko rahoillani toimitettu Stasi-agenteille Ulkoministeriöön, H:gin yliopistoon ja keskusvirastoihin riittävän mukavat tuolit.
Muista tämä, "Gerda":
"Vovon mann nicht sprechen kann, darüber muss mann schreiben!"
P.S.
Operaatio "Heiden Rösslein" jatkuu ja silmukat kiristyvät... Hyvää vointia vaan Sinulle!
kalsareittes kuminauha kiristyy ja vanne päässäs... hahahahahhhhhhhaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Siellä listalla on entiset kokoomuksen ja kepun nuorisopoliitikot, koska nykyinen sisäministeri erityisesti vastustaa julkistamista. Jos siellä olis demareita, lista olis jo julkistettu, koska demarit ei ole hallituksessa.
Luulenpa ja tämä on vain luulo, että listalla on kokoomuksen ja keskustan 70-luvun nuorisopoliitikot, jotka hyppäsi myös Tehtaankadulla, siis nykyiset vaikuttajat ja ministerit. Siksi kokoomuslainen sisäas.min. ei anna listaa julkaista. Demarithan saivat sodan jälkeen USA:lta rahoitusta, eikä heihin Neuvostoliitossa tai DDR:ssä luotettu.
...itävakoilu-yhteyksissä.
Mm. Anders Blom. Ilkka Kanervan Tehtaankatu-käynnit ja neuvostomatkailu yhdessä Jaakko Laakson kanssa on myös tunnettu asia.
Jakke ja Ike kiersivät koko neuvostomaan Kaliningradista Vladivostokiin testaten kaikki keskuskomitean erityiskäyttöön varatut bordellit. Jakke on usein kertonut näistä jutuista kun on ollut vähän maistissa...