Jos jumalia on olemassa

Jos me eletään semmoisessa maailmassa jossa on olemassa jumalia,niin täytyyhän se sitten joulupukinkin olla. Sen lisäksi täytyy olla riihitottuja,maahisia,menninkäisiä,keijuja jne...
Sitä minä en ymmärrä että miksi uskovaisten mielestä jumala on,mutta joulupukin ne myöntää satuolennoksi.
Eihän joulupukkikaan nyt kertakaikkiaaan voi olla satuolento semmoisessa maailmassa,jossa kerran jumalakin olisi.
551475
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 55

Vanhimmat

niin kannattaa tutustua Häneen ts. Raamattuu.Siellä Hän esittelee Vanhan Testamentin puolella millainen Hän on ja millainen ihminen.
Uudentestamentin puolella Jumalan rakkaus tulee ilmi syntiin langennutta ihmiskuntaa kohtaan Johanneksen evankeliumin 3 luvussa jakeessa 16 :sta. NÄIN :)

Äänestä
  • Korvatunturin matkailuoppaaseen,niin huomaat että joulupukki on ihka oikeasti olemassa.

    Äänestä

  • geego kirjoitti:

    Korvatunturin matkailuoppaaseen,niin huomaat että joulupukki on ihka oikeasti olemassa.

    Joten Joulupukin on oltava olemassa. Miten muuten selittäisin saamani lahjat kuusen alla? Monesti väärin väitetään, että vanhemmat pistävät lahjat kuusen alle. Jos näin olisi niin millä ihmeellä he olisivat tietäneet mitä olen toivonut? Olen rukoillut...eikun siis lähettänyt Jum...Joulupukille kirjeen jonka sisältöä ei tiedä kukaan muu kuin minä ja itse Joulupukki!

    Nykyisin vanhempana olen kyllä vissiin ateisti ja siksi en saa lahjoja Joulupukilta.

    Äänestä

  • humani kirjoitti:

    Joten Joulupukin on oltava olemassa. Miten muuten selittäisin saamani lahjat kuusen alla? Monesti väärin väitetään, että vanhemmat pistävät lahjat kuusen alle. Jos näin olisi niin millä ihmeellä he olisivat tietäneet mitä olen toivonut? Olen rukoillut...eikun siis lähettänyt Jum...Joulupukille kirjeen jonka sisältöä ei tiedä kukaan muu kuin minä ja itse Joulupukki!

    Nykyisin vanhempana olen kyllä vissiin ateisti ja siksi en saa lahjoja Joulupukilta.

    Ne ovat varsinaisia epeleitä! Suuttuivat siitä, että siivosin verstashuoneeni, ja kostoksi rikkoivat minun epäkeskohiomakoneeni ja vielä kampittivat minut pahasti. Onneksi verstastonttu toi mulle uuden hiomakoneen.

    Äänestä

  • geego kirjoitti:

    Korvatunturin matkailuoppaaseen,niin huomaat että joulupukki on ihka oikeasti olemassa.

    jo vuosikymmeniä sitten.Silloin kun sinä olit vielä margariini paketissa.

    Äänestä

  • humani kirjoitti:

    Joten Joulupukin on oltava olemassa. Miten muuten selittäisin saamani lahjat kuusen alla? Monesti väärin väitetään, että vanhemmat pistävät lahjat kuusen alle. Jos näin olisi niin millä ihmeellä he olisivat tietäneet mitä olen toivonut? Olen rukoillut...eikun siis lähettänyt Jum...Joulupukille kirjeen jonka sisältöä ei tiedä kukaan muu kuin minä ja itse Joulupukki!

    Nykyisin vanhempana olen kyllä vissiin ateisti ja siksi en saa lahjoja Joulupukilta.

    SUUREMPI lahja on se jonka Jumala on antaunut maailmalle, nimitäin:JEESUKSEN KRISTUKSEN !

    Äänestä

  • Meikku-matelija kirjoitti:

    Ne ovat varsinaisia epeleitä! Suuttuivat siitä, että siivosin verstashuoneeni, ja kostoksi rikkoivat minun epäkeskohiomakoneeni ja vielä kampittivat minut pahasti. Onneksi verstastonttu toi mulle uuden hiomakoneen.

    ........:)

    Äänestä

  • PALJON, PALJON kirjoitti:

    SUUREMPI lahja on se jonka Jumala on antaunut maailmalle, nimitäin:JEESUKSEN KRISTUKSEN !

    Mafia on myös antanut yrittäjille suuren lahjan, suojelun.

    Äänestä

...demoneihin, Jeesukseen ja hänen jumaluuteensa, Pyhään henkeen, Saatanaan ja enkeleihin. Kyllä näitä "todellisiakin" satuolentoja on riittämiin, ihmeteoista puhumattakaan.

Äänestä

Minkä ihmeen takia joulupukin pitäisi olla olemassa jos Jumala on, häh?!

Onhan esim käpy olemassa mutta lohikäärmettä ei, right?

Äänestä
  • Jos me todellakin eletään sellaisessa maailmassa jossa on jumalia ja joulupukkeja,niin mehän itse asiassa eletäänkin keskiajalla.

    Äänestä

Jos jonkun mielikuvituksessa oleminen käsitetään olemassaoloksi, niin sitten jumaliakin on "olemassa". Missään muualla kuin ihmisten mielikuvituksissa ei mistään jumalista ole koskaan ollut mitään havaintoja.

Zeus, Allah, Shiva, Anubis, Thor, Jahve, Amon Ra, Vishnu, Mithra, Jehova, Odin, Horus, Apollo, Osiris, Minerva, Neptunus, Teutates, Ganesha - näitähän rittää.

Ja eräs tietty asia yhdistää näitä kaikkia. Mikähän se mahtaisi olla? Tähän kysymykseen tietävät oikean vastauksen kaikki muut paitsi hihhulit, jotka nyt muutenkaan eivät tiedä mistään mitään.

Äänestä

ole validi muiden kuin Jumalan yhteydessä.

Äänestä
  • Yhtä validi (ei siis validi lainkaan) se on myös Jumalan yhteydessä.

    Äänestä

  • yksi vain kirjoitti:

    Yhtä validi (ei siis validi lainkaan) se on myös Jumalan yhteydessä.

    Aukkojen Jumala argumentti on ihan pätevä todiste Jumalan puolesta. Nimittäin historia on osoittanut, että tietämykseemme jää aina aukkoja ja aukkojen määrä kasvaa. Siis mitä enemmän "tiedämme" sitä enemmän saamme vastaan avoimia kysymyksiä. Näin ollen jää kolme vaihtoehtoa:

    1) Hyväksyä se, että epätietoisuutemme olevaisuudesta kokoajan kasvaa.

    2) Alkaa tiedeuskovaiseksi ja vastoin historiaa uskoa, että tietämyksemme aukkojen määrä pienenee.

    3) Alkaa Teistiksi ja hyväksyä, että olevaiselle ei voi olla muuta selitystä kuin Jumala.

    PS Itse olen valinnut kohdan 3 ja tarkemmin uskon Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaan sekä Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen.

    Äänestä

  • argumentista lisää kirjoitti:

    Aukkojen Jumala argumentti on ihan pätevä todiste Jumalan puolesta. Nimittäin historia on osoittanut, että tietämykseemme jää aina aukkoja ja aukkojen määrä kasvaa. Siis mitä enemmän "tiedämme" sitä enemmän saamme vastaan avoimia kysymyksiä. Näin ollen jää kolme vaihtoehtoa:

    1) Hyväksyä se, että epätietoisuutemme olevaisuudesta kokoajan kasvaa.

    2) Alkaa tiedeuskovaiseksi ja vastoin historiaa uskoa, että tietämyksemme aukkojen määrä pienenee.

    3) Alkaa Teistiksi ja hyväksyä, että olevaiselle ei voi olla muuta selitystä kuin Jumala.

    PS Itse olen valinnut kohdan 3 ja tarkemmin uskon Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaan sekä Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen.

    "3) Alkaa Teistiksi ja hyväksyä, että olevaiselle ei voi olla muuta selitystä kuin Jumala."


    Miksei samantien lentävä spagettihirviö?

    Kertoisitko vielä miten siitä, että emme tiedä jotain, voi päätellä, että asian takana olisi juuri sinun jumalasi?

    Äänestä

  • yksi vain kirjoitti:

    "3) Alkaa Teistiksi ja hyväksyä, että olevaiselle ei voi olla muuta selitystä kuin Jumala."


    Miksei samantien lentävä spagettihirviö?

    Kertoisitko vielä miten siitä, että emme tiedä jotain, voi päätellä, että asian takana olisi juuri sinun jumalasi?

    "Miksei samantien lentävä spagettihirviö? "

    Koska se sisältää tarpeettomia oletuksia, kuten nuudeliulokkeita jne.

    "Kertoisitko vielä miten siitä, että emme tiedä jotain, voi päätellä, että asian takana olisi juuri sinun jumalasi? "

    Se Jumala johon uskon, kykenee selitämään olevaisen.

    Äänestä

  • Jumalasta kirjoitti:

    "Miksei samantien lentävä spagettihirviö? "

    Koska se sisältää tarpeettomia oletuksia, kuten nuudeliulokkeita jne.

    "Kertoisitko vielä miten siitä, että emme tiedä jotain, voi päätellä, että asian takana olisi juuri sinun jumalasi? "

    Se Jumala johon uskon, kykenee selitämään olevaisen.

    "Koska se sisältää tarpeettomia oletuksia, kuten nuudeliulokkeita jne."

    Hyvä että otit nuo tarpeettomat oletukset puheeksi. Sinun jumalasikin on sellainen.


    "Se Jumala johon uskon, kykenee selitämään olevaisen."

    Kuten kykenee mikä tahansa muukin jumala. Mutta koska kaiken olevaisen voi selittää ilmankin jumalia, päädymme taaskin tarpeettomiin oletuksiin.

    Äänestä

  • yksi vain kirjoitti:

    "Koska se sisältää tarpeettomia oletuksia, kuten nuudeliulokkeita jne."

    Hyvä että otit nuo tarpeettomat oletukset puheeksi. Sinun jumalasikin on sellainen.


    "Se Jumala johon uskon, kykenee selitämään olevaisen."

    Kuten kykenee mikä tahansa muukin jumala. Mutta koska kaiken olevaisen voi selittää ilmankin jumalia, päädymme taaskin tarpeettomiin oletuksiin.

    "Hyvä että otit nuo tarpeettomat oletukset puheeksi. Sinun jumalasikin on sellainen. "

    Teistinen hypoteesi on ainoa, joka voi antaa selityksen olevaiselle. Vai tiedätkö jotain tieteellistä teoriaa, joka voisi antaa selityksen?

    Äänestä

  • argumentista lisää kirjoitti:

    Aukkojen Jumala argumentti on ihan pätevä todiste Jumalan puolesta. Nimittäin historia on osoittanut, että tietämykseemme jää aina aukkoja ja aukkojen määrä kasvaa. Siis mitä enemmän "tiedämme" sitä enemmän saamme vastaan avoimia kysymyksiä. Näin ollen jää kolme vaihtoehtoa:

    1) Hyväksyä se, että epätietoisuutemme olevaisuudesta kokoajan kasvaa.

    2) Alkaa tiedeuskovaiseksi ja vastoin historiaa uskoa, että tietämyksemme aukkojen määrä pienenee.

    3) Alkaa Teistiksi ja hyväksyä, että olevaiselle ei voi olla muuta selitystä kuin Jumala.

    PS Itse olen valinnut kohdan 3 ja tarkemmin uskon Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaan sekä Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen.

    Jokainen vastaus synnyttää lisää kysymyksiä. Tieteellisesti ajattelevalle jokainen kysymys on uusi haaste johon on löydettävissä selitys. Uudet vastaukset syventävät ymmärrystämme maailmankaikkeudesta ja uudet kysymykset näyttävät suuntaa -> vievät eteenpäin. Jos avoimiin kysymyksiin ei suhtaudukaan tieteellisellä asenteella ja uteliaisuudella vaan laittaa aukkoihin Jumalan, uusia vastauksia ei enää löydy ja maailman rehellinen tutkiminen loppuu siihen.

    Voidaan olettaa, että yksi mahdollinen joskus löytyvä vastaus olisi teistinen jumala tai muu sen kaltainen olento. Kuitenkaan tämä ei vielä toistaiseksi ole kertaakaan ollut sellainen vastaus, joka olisi vienyt kehitystä eteenpäin tai pystynyt selittämään jonkin tapahtuman paremmin kuin kilpailevat teoriat. Tämän vuoksi jumalhypoteesia ei ainakaan nykyisen tietämyksen valossa voi pitää varteenotettavana.

    Jos joskus tiede joutuisi tilanteeseen jossa vain jokin teistinen jumaluus pystyisi selittämään jonkin ilmiön, niin kristinuskon Jumala ei kuitenkaan saisi automaattista etulyöntiasemaa. Tällaisessakin tilanteessa tieteellinen asennoituminen edellyttäisi tarkkoja, falsifioitavissa olevia tutkimuksia - luonnontieteelliset teoriat eivät voi pitää sisällään perustelemattomia oletuksia. Mahdollisesti löytyvä jumaluus voisi olla täysin erilainen kuin yhdenkään nykyisen uskonnon käsityksissä.

    Ihmettelenkin, mikä saa kristityn olettamaan että tieteen avoimet kysymykset ovat itsestäänselvä luovutusvoitto nimenomaan Jahvelle, kun ne eivät sitä ole yhdellekään hypoteesille?
    "X ei pidä paikkaansa" ei ole synonyymi lauseelle "A on totta". A voi olla todenmukaisempi selitys kuin X, mutta ennen päteviä perusteluja älyllisesti rehellinen henkilö ei voi pitää A:ta faktana.

    Vihjeeksi niille jotka tykkäävät vetää mutkia suoriksi: jos premissit ovat virheellisiä, looginen päättelyketju vie väistämättä virheelliseen lopputulokseen. Toisin sanoen mikäli pidät totena väittämää "joulupukki on olemassa" ja perustelet sinänsä täysin loogisesti miten pukki ehtii jakaa lahjat koko maailman lapsille, et kuitenkaan ole todistanut yhtikäs mitään reaalimaailmasta.

    Äänestä

  • Jumalasta kirjoitti:

    "Miksei samantien lentävä spagettihirviö? "

    Koska se sisältää tarpeettomia oletuksia, kuten nuudeliulokkeita jne.

    "Kertoisitko vielä miten siitä, että emme tiedä jotain, voi päätellä, että asian takana olisi juuri sinun jumalasi? "

    Se Jumala johon uskon, kykenee selitämään olevaisen.

    josta on mahdotonta saada luonnontieteellisesti päteviä havaintoja ja johon liitetyt määreet ovat keskenään ristiriitaisia, on tarpeeton oletus.

    1. Tieteellisessä tiedossa on aukkoja ja puutteita.
    2. Tieteen aukot ovat luovutusvoitto teistiselle jumalalle.
    3. Koska tiedon aukot todistavat teistisen jumalan olemassaolon, tämän jumalan on oltava juuri Jahve.
    4. Jahve on juuri sellainen kuin minä olen oppinut ajattelemaan.

    Lyhennelmä: "tieteellisessä tiedossa on aukkoja ja puutteita, joten Jeesus kuoli ristillä ja sen takia Jahve ottaa uskovat taivaaseen".

    Näetkö tuossa yhtäkään logiikkavirhettä? Huomaatko päättelyssä puutteita? Imo, tuollainen on vähän kuin sudokussa laittaisi jonkin numeron ruutuun koska sen on mahdollista sopia siihen, mutta jättäisi tarkistamatta olisiko kyseiseen ruutuun sopinut myös jokin muu numero (saati sitten olisi jaksanut odottaa, kunnes ympärillä on riittävästi täysiä ruutuja ja em. ruutuun sopii enää vain yksi numero). "Siihen ei voi tulla ysi, joten minä uskon että siihen tulee kolmonen ja lakkaan täyttämästä ristikkoa enempää jotta en joutuisi myöntämään erehdystäni" :p

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    Jokainen vastaus synnyttää lisää kysymyksiä. Tieteellisesti ajattelevalle jokainen kysymys on uusi haaste johon on löydettävissä selitys. Uudet vastaukset syventävät ymmärrystämme maailmankaikkeudesta ja uudet kysymykset näyttävät suuntaa -> vievät eteenpäin. Jos avoimiin kysymyksiin ei suhtaudukaan tieteellisellä asenteella ja uteliaisuudella vaan laittaa aukkoihin Jumalan, uusia vastauksia ei enää löydy ja maailman rehellinen tutkiminen loppuu siihen.

    Voidaan olettaa, että yksi mahdollinen joskus löytyvä vastaus olisi teistinen jumala tai muu sen kaltainen olento. Kuitenkaan tämä ei vielä toistaiseksi ole kertaakaan ollut sellainen vastaus, joka olisi vienyt kehitystä eteenpäin tai pystynyt selittämään jonkin tapahtuman paremmin kuin kilpailevat teoriat. Tämän vuoksi jumalhypoteesia ei ainakaan nykyisen tietämyksen valossa voi pitää varteenotettavana.

    Jos joskus tiede joutuisi tilanteeseen jossa vain jokin teistinen jumaluus pystyisi selittämään jonkin ilmiön, niin kristinuskon Jumala ei kuitenkaan saisi automaattista etulyöntiasemaa. Tällaisessakin tilanteessa tieteellinen asennoituminen edellyttäisi tarkkoja, falsifioitavissa olevia tutkimuksia - luonnontieteelliset teoriat eivät voi pitää sisällään perustelemattomia oletuksia. Mahdollisesti löytyvä jumaluus voisi olla täysin erilainen kuin yhdenkään nykyisen uskonnon käsityksissä.

    Ihmettelenkin, mikä saa kristityn olettamaan että tieteen avoimet kysymykset ovat itsestäänselvä luovutusvoitto nimenomaan Jahvelle, kun ne eivät sitä ole yhdellekään hypoteesille?
    "X ei pidä paikkaansa" ei ole synonyymi lauseelle "A on totta". A voi olla todenmukaisempi selitys kuin X, mutta ennen päteviä perusteluja älyllisesti rehellinen henkilö ei voi pitää A:ta faktana.

    Vihjeeksi niille jotka tykkäävät vetää mutkia suoriksi: jos premissit ovat virheellisiä, looginen päättelyketju vie väistämättä virheelliseen lopputulokseen. Toisin sanoen mikäli pidät totena väittämää "joulupukki on olemassa" ja perustelet sinänsä täysin loogisesti miten pukki ehtii jakaa lahjat koko maailman lapsille, et kuitenkaan ole todistanut yhtikäs mitään reaalimaailmasta.

    Maailma on täynnä kristittyjä tiedemiehiä ja naisia, joilla palava innostus tieteeseen ja aukkojen selvittämiseen tieteellistä metodia käyttäen. Kuitenkin jokainen uusi vastaus avaa uusia kysymyksiä, siis se mitä aukolla tarkoitetaan vain täsmentyy, kun tietomme lisääntyy.

    En usko, että perimmäiset syyt selviävät koskaan, eikä tiede voi saada varmuutta Jumalasta. Tarkoitan tällä, että usko ei muutu tiedoksi, kuin vasta tuomiopäivänä.

    Tieteellisesti katsottuna kristinusko ei ole erityisasemassa muihin Jumaluuksiin verrattuna. Kristityn täytyy uskoa Jumalan lisäksi kristinuskon dogmat. Näitä lisäpiirteitä ei enää selitetäkään aukkojen Jumalalla vaan kokonaan muilla asioilla. Kysymyksestäsi päätellen olet kiinnostunut kuulemaan perusteita sille, miksi Jumalan on oltava juuri kristinuskon Jumala. Tässä jotain pientä:

    - Oman henkisyyden kokemus, johon liittyy Raamattu
    - Raamatun sanoma tuntuu niin oikealta, että se on pakko uskoa (tämän selittämisestä on kirjoitettu iso pino kirjoja).
    - Muiden ihmisten kertomukset/kokemukset, joihin liittyy ihmeitä, näkyjä, jne. ja lisäksi ne ovat Raamatun mukaisia.

    Mikään yllä mainituista ei tietenkään ole tieteellinen peruste, mutta eihän tiede ole kuin vain yksi ihmisten keksimä tapa jäsentää todellisuutta.

    Jotta mainitsemasi Joulupukki esimerkki vastaisi kristinuskoa, niin pitäisi ensin olettaa henkilö on vakuuttunut Joulupukin olemassaolosta (henkilö on itse ehkä nähnyt aivan oikean Joulupukin). Tämän jälkeen ristiriidaton kertomus lahjojen nopeasta jakamisesta olisi mielekäs.

    Äänestä

  • aukkojen Jumalasta kirjoitti:

    "Hyvä että otit nuo tarpeettomat oletukset puheeksi. Sinun jumalasikin on sellainen. "

    Teistinen hypoteesi on ainoa, joka voi antaa selityksen olevaiselle. Vai tiedätkö jotain tieteellistä teoriaa, joka voisi antaa selityksen?

    tuo kysymys.

    >> Vai tiedätkö jotain tieteellistä teoriaa, joka voisi antaa selityksen?

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    tuo kysymys.

    >> Vai tiedätkö jotain tieteellistä teoriaa, joka voisi antaa selityksen?

    Uusi muotoilu:

    Jos maailmankaikkeus on syntynyt inflaatio mallin mukaisesti alkuräjähdyksestä, niin mistä syntyi

    1) Kvanttimekaniikka
    2) Oletetut säikeet

    Jos esimerkiksi säikeet (joista on ei ole muuten pienentäkään havaintoa) osataan joskus selittää jollakin teorialla joka sisältää joitakin fysikaalisia olioita niin nämä vaativat välittömästi selityksen. Siis aukot eivät häviä mihinkään.

    Noihin mainitsemiisi miksi kysymyksiin teismi antaa vastauksen, kuten olevainen on ikuisen Jumalan on tahto.

    Äänestä

  • aukkojen Jumalasta kirjoitti:

    Maailma on täynnä kristittyjä tiedemiehiä ja naisia, joilla palava innostus tieteeseen ja aukkojen selvittämiseen tieteellistä metodia käyttäen. Kuitenkin jokainen uusi vastaus avaa uusia kysymyksiä, siis se mitä aukolla tarkoitetaan vain täsmentyy, kun tietomme lisääntyy.

    En usko, että perimmäiset syyt selviävät koskaan, eikä tiede voi saada varmuutta Jumalasta. Tarkoitan tällä, että usko ei muutu tiedoksi, kuin vasta tuomiopäivänä.

    Tieteellisesti katsottuna kristinusko ei ole erityisasemassa muihin Jumaluuksiin verrattuna. Kristityn täytyy uskoa Jumalan lisäksi kristinuskon dogmat. Näitä lisäpiirteitä ei enää selitetäkään aukkojen Jumalalla vaan kokonaan muilla asioilla. Kysymyksestäsi päätellen olet kiinnostunut kuulemaan perusteita sille, miksi Jumalan on oltava juuri kristinuskon Jumala. Tässä jotain pientä:

    - Oman henkisyyden kokemus, johon liittyy Raamattu
    - Raamatun sanoma tuntuu niin oikealta, että se on pakko uskoa (tämän selittämisestä on kirjoitettu iso pino kirjoja).
    - Muiden ihmisten kertomukset/kokemukset, joihin liittyy ihmeitä, näkyjä, jne. ja lisäksi ne ovat Raamatun mukaisia.

    Mikään yllä mainituista ei tietenkään ole tieteellinen peruste, mutta eihän tiede ole kuin vain yksi ihmisten keksimä tapa jäsentää todellisuutta.

    Jotta mainitsemasi Joulupukki esimerkki vastaisi kristinuskoa, niin pitäisi ensin olettaa henkilö on vakuuttunut Joulupukin olemassaolosta (henkilö on itse ehkä nähnyt aivan oikean Joulupukin). Tämän jälkeen ristiriidaton kertomus lahjojen nopeasta jakamisesta olisi mielekäs.

    >> Tarkoitan tällä, että usko ei muutu tiedoksi, kuin vasta tuomiopäivänä. > Tieteellisesti katsottuna kristinusko ei ole erityisasemassa muihin Jumaluuksiin verrattuna. > Kristityn täytyy uskoa Jumalan lisäksi kristinuskon dogmat. > Oman henkisyyden kokemus, johon liittyy Raamattu > Raamatun sanoma tuntuu niin oikealta, että se on pakko uskoa (tämän selittämisestä on kirjoitettu iso pino kirjoja) > Muiden ihmisten kertomukset/kokemukset, joihin liittyy ihmeitä, näkyjä, jne. ja lisäksi ne ovat Raamatun mukaisia. > Mikään yllä mainituista ei tietenkään ole tieteellinen peruste, mutta eihän tiede ole kuin vain yksi ihmisten keksimä tapa jäsentää todellisuutta. > Jotta mainitsemasi Joulupukki esimerkki vastaisi kristinuskoa, niin pitäisi ensin olettaa henkilö on vakuuttunut Joulupukin olemassaolosta (henkilö on itse ehkä nähnyt aivan oikean Joulupukin). Tämän jälkeen ristiriidaton kertomus lahjojen nopeasta jakamisesta olisi mielekäs.

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    >> Tarkoitan tällä, että usko ei muutu tiedoksi, kuin vasta tuomiopäivänä. > Tieteellisesti katsottuna kristinusko ei ole erityisasemassa muihin Jumaluuksiin verrattuna. > Kristityn täytyy uskoa Jumalan lisäksi kristinuskon dogmat. > Oman henkisyyden kokemus, johon liittyy Raamattu > Raamatun sanoma tuntuu niin oikealta, että se on pakko uskoa (tämän selittämisestä on kirjoitettu iso pino kirjoja) > Muiden ihmisten kertomukset/kokemukset, joihin liittyy ihmeitä, näkyjä, jne. ja lisäksi ne ovat Raamatun mukaisia. > Mikään yllä mainituista ei tietenkään ole tieteellinen peruste, mutta eihän tiede ole kuin vain yksi ihmisten keksimä tapa jäsentää todellisuutta. > Jotta mainitsemasi Joulupukki esimerkki vastaisi kristinuskoa, niin pitäisi ensin olettaa henkilö on vakuuttunut Joulupukin olemassaolosta (henkilö on itse ehkä nähnyt aivan oikean Joulupukin). Tämän jälkeen ristiriidaton kertomus lahjojen nopeasta jakamisesta olisi mielekäs.

    "Ilmaisusi "vasta tuomiopäivänä" tosin paljastaa, että pidät kristinuskon oppeja niin itsestäänselvinä oletuksina, ettet edes kykene tarkastelemaan uskoasi objektiivisesti vaan teet kehäpäätelmiä. "

    Kyseessä ei ole kehäpäätelmä, koska en perustele tuomiopäivällä uskoani. Tarkoitin, että usko loppuu tuomiopäivän, kun se muuttuu tietämiseksi.

    "Avainsana on "uskoa": vakuuttaa itsensä siitä, että tarjottu näkemys on oikea vaikka sellaisia perusteluja ei ole tarjolla, jotka voisi objektiivisesti todeta oikeiksi tai vääriksi. Jos uskomuksen oikeaksi todistaminen edellyttää siihen uskomista jo valmiiksi, ei tällaista todistelua voida pitää pätevänä. "

    Ei ihan noin. Kristityn pitää vakuuttua, dogmat ovat tosia jonka jälkeen uskominen niihin on luontevaa. Vakuuttuneisuus toki jää aina jonkin verran uskon varaan, koska julkisesti koeteltavaa todistusaineistoa ei ole saatavilla.

    "Aivokemia on ihmeellistä, eikö? Kaikenlaisia mystisiä kokemuksia se saakin aikaan. "

    Uskovaisena totean, että Jumala kykenee muokkaamaan ihmisen aivokemiaa ihmeellisellä tavalla.

    ""Musta tuntuu". Mutu-argumenttien lukumäärä ei muuta niitä joksikin muuksi kuin mutu-argumenteiksi. "

    Ei niin, mutta yksilön kannalta tälläiset ovat merkityksellisiä.

    "Muiden uskontojen edustajat kokevat "ihmeitä" ja näkyjä, joihin liittyy heidän uskontojensa hahmoja ja jotka ovat kyseisen uskonnon oppien mukaisia.
    Kaverin mutu on yhtä mutua kuin oma, eikä väärien käsitysten edustajien suuri lukumäärä muuta väärää käsitystä oikeaksi. "

    Noihin muihin uskontoihin en osaa ottaa kantaa. Ehkä nämä uskovat omalla tavallaan samaan kaikkivaltiaaseen tai sitten he ovat Jumalalle muuten vain rakkaita.

    "On totta, että luonnontieteiden eniten arvostama objektiivinen, faktuaalinen tieto on vain yksi tapa jäsentää maailmaa. Tarkemmin sanottuna empiristinen tapa. Muita mahdollisia ovat esimerkiksi eettinen, emotionaalinen ja esteettinen. Kristinuskon Jumala on kuitenkin enemmän kuin tunnetta, kokemusta ja eettisiä käsityksiä: sille on annettu ominaisuuksia, jotka kuuluvat nimenomaan luonnontieteiden episteemisen tietokäsityksen piiriin. Jos Jumalalta riisutaan riittävästi määritelmiä, se sopii kyllä yhteen todellisuuden kanssa mutta tällöin se ei ole enää kristinuskon Jumala. Nykyisen tietämyksen valossa maailma on monistinen eikä dualistinen, joten ainoastaan panteistisille jumalakäsityksille jää tilaa - tällöin ei enää puhuta näkymättömistä henkilöhahmoista ("perinteisistä" jumalista) vaan yksilön suhtautumisesta todellisuuteen. "

    Kyse on siitä miten hyvin tieteen saavuttama kuva todellisuudesta vastaa sitä miten asiat todella ovat. Itse näen asian siten, että tiede kertoo mitä ollaan "nähty" ja usko antaa vastauksia syvällisempiin kysymyksiin. Omasta mielestäni on epäuskottavaa, että kykenisimme havainnoimaan todellisuutta sellaisena kuin se todella on. Joten uskolle on omassa maailmankuvassani paljon tilaa.
    Viittasit Raamatun ja tieteenvälisiin ristiriitoihin. Niistä voi käydä loputtoman väittelyn, mutta oma kantani on se, että Raamattua voi lukea niin, ettei kristinuskon sanoma vääristy ja se on koherentti tieteellisenmaailmankuvan kanssa. Tässä pitää toki olettaa se, että Jumala kykenee rikkomaan luonnonlakeja tai että Jumala voi antaa ihmisille vaikutelman tälläisestä.

    "Pukkiuskova olisi saattanut nähdä unta tontuista, ja aivan vilpittömästi uskoisi tämän olevan joulupukin lähettämä näky joka todistaa uskomukset oikeiksi. Edes uni ei kuitenkaan ole mitenkään välttämätön: pelkkä fiilis pukin läsnäolosta riittää varsin mainiosti todisteeksi sille, joka uskoo ilman riippumattomia perusteluja. Sokea usko on sokeaa uskoa riippumatta uskomuksen sisällöstä. "

    Jos henkilö on vaikkapa yhtä varma Joulupukin olemassaolosta siitä, että on itse olemassa, niin henkilöllä on todennäköisesti jonkinlaisia perusteita itselleen. Mainitsemasi Joulupukkiateisti esimerkki käy myös toisinkin päin. Nimittäin uskova voi viedä Kallen korvatunturille ja esittää kaikki mahdolliset todisteet. Kalle voi todeta, että kyseessä on pakko olla hallusinaatio, koska siitä mitä hän näkee ei ole minkäänkäänlaista empiiristä todistus aineistoa.

    Äänestä

  • muotoilua kirjoitti:

    Uusi muotoilu:

    Jos maailmankaikkeus on syntynyt inflaatio mallin mukaisesti alkuräjähdyksestä, niin mistä syntyi

    1) Kvanttimekaniikka
    2) Oletetut säikeet

    Jos esimerkiksi säikeet (joista on ei ole muuten pienentäkään havaintoa) osataan joskus selittää jollakin teorialla joka sisältää joitakin fysikaalisia olioita niin nämä vaativat välittömästi selityksen. Siis aukot eivät häviä mihinkään.

    Noihin mainitsemiisi miksi kysymyksiin teismi antaa vastauksen, kuten olevainen on ikuisen Jumalan on tahto.

    >> Jos maailmankaikkeus on syntynyt inflaatio mallin mukaisesti alkuräjähdyksestä, niin mistä syntyi

    1) Kvanttimekaniikka
    2) Oletetut säikeet

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    Jokainen vastaus synnyttää lisää kysymyksiä. Tieteellisesti ajattelevalle jokainen kysymys on uusi haaste johon on löydettävissä selitys. Uudet vastaukset syventävät ymmärrystämme maailmankaikkeudesta ja uudet kysymykset näyttävät suuntaa -> vievät eteenpäin. Jos avoimiin kysymyksiin ei suhtaudukaan tieteellisellä asenteella ja uteliaisuudella vaan laittaa aukkoihin Jumalan, uusia vastauksia ei enää löydy ja maailman rehellinen tutkiminen loppuu siihen.

    Voidaan olettaa, että yksi mahdollinen joskus löytyvä vastaus olisi teistinen jumala tai muu sen kaltainen olento. Kuitenkaan tämä ei vielä toistaiseksi ole kertaakaan ollut sellainen vastaus, joka olisi vienyt kehitystä eteenpäin tai pystynyt selittämään jonkin tapahtuman paremmin kuin kilpailevat teoriat. Tämän vuoksi jumalhypoteesia ei ainakaan nykyisen tietämyksen valossa voi pitää varteenotettavana.

    Jos joskus tiede joutuisi tilanteeseen jossa vain jokin teistinen jumaluus pystyisi selittämään jonkin ilmiön, niin kristinuskon Jumala ei kuitenkaan saisi automaattista etulyöntiasemaa. Tällaisessakin tilanteessa tieteellinen asennoituminen edellyttäisi tarkkoja, falsifioitavissa olevia tutkimuksia - luonnontieteelliset teoriat eivät voi pitää sisällään perustelemattomia oletuksia. Mahdollisesti löytyvä jumaluus voisi olla täysin erilainen kuin yhdenkään nykyisen uskonnon käsityksissä.

    Ihmettelenkin, mikä saa kristityn olettamaan että tieteen avoimet kysymykset ovat itsestäänselvä luovutusvoitto nimenomaan Jahvelle, kun ne eivät sitä ole yhdellekään hypoteesille?
    "X ei pidä paikkaansa" ei ole synonyymi lauseelle "A on totta". A voi olla todenmukaisempi selitys kuin X, mutta ennen päteviä perusteluja älyllisesti rehellinen henkilö ei voi pitää A:ta faktana.

    Vihjeeksi niille jotka tykkäävät vetää mutkia suoriksi: jos premissit ovat virheellisiä, looginen päättelyketju vie väistämättä virheelliseen lopputulokseen. Toisin sanoen mikäli pidät totena väittämää "joulupukki on olemassa" ja perustelet sinänsä täysin loogisesti miten pukki ehtii jakaa lahjat koko maailman lapsille, et kuitenkaan ole todistanut yhtikäs mitään reaalimaailmasta.

    "jos premissit ovat virheellisiä, looginen päättelyketju vie väistämättä virheelliseen lopputulokseen."


    Tuo ei tarkalleen ottaen pidä paikkaansa. Virheelliset premissit voivat johtaa mihin tahansa lopputulokseen, joko epätoteen tai toteen. Esimerkki:

    Premissi 1: Elefantit ovat vihreitä.
    Premissi 2: Mikään vihreä olento ei osaa lentää.

    Johtopäätös: Elefantit eivät osaa lentää.

    Kumpikin premissi on epätosi, kuitenkin johtopäätös on tosi.

    Logiikka takaa ainoastaan sen, että todet premissit johtavat toteen lopputulokseen. Johtopäätöksen totuus ei siis kerro mitään premissien totuudesta, kuten ei premissien epätotuus mitään johtopäätöksestä.

    Äänestä

  • aukkojen Jumalasta kirjoitti:

    "Hyvä että otit nuo tarpeettomat oletukset puheeksi. Sinun jumalasikin on sellainen. "

    Teistinen hypoteesi on ainoa, joka voi antaa selityksen olevaiselle. Vai tiedätkö jotain tieteellistä teoriaa, joka voisi antaa selityksen?

    "Teistinen hypoteesi on ainoa, joka voi antaa selityksen olevaiselle."

    Minkä ihmeen selityksen se muka antaa? Se vain siirtää kysymyksen Jumalan taakse piiloon. Jos se antaisi kysymyksen, kertoisi se meille miksi ja miten Jumala on olemassa ja miksi ja miten Jumala loi tällaisen maailman.

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    >> Jos maailmankaikkeus on syntynyt inflaatio mallin mukaisesti alkuräjähdyksestä, niin mistä syntyi

    1) Kvanttimekaniikka
    2) Oletetut säikeet

    "En osaa selittää kvanttimekaniikan teknistä puolta saati sitten perustella matemaattisilla kaavoilla, mutta ihan vaan vastakysymys: mitä tarkoitat sillä, että kvanttimekaniikka on syntynyt jostakin?"

    Tämä kysymys liittyi yhteen alkuräjähdyksen selitysmalliin, joka tunnetaan kosmisena inflaationa. Inflaatiossa kvanttimekaniikan lakien mukaan tyhjiöön voi materialisoitua hiukkasia, joten inflaatio voisi olla eräs tapa miten unversumi voisi syntyä itsestään. Kommentti säikeistä liittyy siihen, että kvanttimekaniikka puolestaan voidaan ainakin jossakin määrin selittää säikeiden avulla.
    Kysymyksen motiivi on se, että fysiikassa joudutaan koko ajan ottamaan teorioihin uusia objekteja selittämään vanhoja. Itse en näe tälle uusien objektien ketjulle mitään loppua. Siis asian selvittäminen vain siirtää ongelmaa toiselle tasolle. Myönnän, että teistejäkin syytetään samasta asiasta nimittäin heille esitetään kysymys mistä Jumala on peräisin? Tähän teisti ei tietenkään osaa vastata.

    Siinä olemme näköjään samaa mieltä, että universumissa vaikuttaa jokin voima. Sinä, et ole empiiristen todisteiden puuttuessa valmis tekemään tuosta voimasta johtopäätöksiä. Itselläni on tuosta voimasta se käsitys jonka olen esittänyt. Esitin muutaman perustelun omalle käsitykselleni, eiväthän ne tietenkään kelpaa sellaiselle, joka vaatii uskomustensa tueksi empiiristä todistus aineistoa. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että suurin osa todellisuudesta on sellaista josta emme saa empiiristä todistus aineistoa. Itse asiassa en ymmärrä miksi asia edes voisi olla toisin. Tyypillinen vastakommentti tähän on se, että hyväksymällä muunlaisia todisteita joudumme harhaan. Ehkä näin on ja tieteessä empiirisiä todisteita tuleekin vaatia. Siis näen uskolla ja tietellä aivan erilaiset funktiot tieteen tehtävänä selittää mitä "näemme" ja uskon tehtävänä on ihmetellä.

    Äänestä

  • aukkojen Jumalasta kirjoitti:

    "Ilmaisusi "vasta tuomiopäivänä" tosin paljastaa, että pidät kristinuskon oppeja niin itsestäänselvinä oletuksina, ettet edes kykene tarkastelemaan uskoasi objektiivisesti vaan teet kehäpäätelmiä. "

    Kyseessä ei ole kehäpäätelmä, koska en perustele tuomiopäivällä uskoani. Tarkoitin, että usko loppuu tuomiopäivän, kun se muuttuu tietämiseksi.

    "Avainsana on "uskoa": vakuuttaa itsensä siitä, että tarjottu näkemys on oikea vaikka sellaisia perusteluja ei ole tarjolla, jotka voisi objektiivisesti todeta oikeiksi tai vääriksi. Jos uskomuksen oikeaksi todistaminen edellyttää siihen uskomista jo valmiiksi, ei tällaista todistelua voida pitää pätevänä. "

    Ei ihan noin. Kristityn pitää vakuuttua, dogmat ovat tosia jonka jälkeen uskominen niihin on luontevaa. Vakuuttuneisuus toki jää aina jonkin verran uskon varaan, koska julkisesti koeteltavaa todistusaineistoa ei ole saatavilla.

    "Aivokemia on ihmeellistä, eikö? Kaikenlaisia mystisiä kokemuksia se saakin aikaan. "

    Uskovaisena totean, että Jumala kykenee muokkaamaan ihmisen aivokemiaa ihmeellisellä tavalla.

    ""Musta tuntuu". Mutu-argumenttien lukumäärä ei muuta niitä joksikin muuksi kuin mutu-argumenteiksi. "

    Ei niin, mutta yksilön kannalta tälläiset ovat merkityksellisiä.

    "Muiden uskontojen edustajat kokevat "ihmeitä" ja näkyjä, joihin liittyy heidän uskontojensa hahmoja ja jotka ovat kyseisen uskonnon oppien mukaisia.
    Kaverin mutu on yhtä mutua kuin oma, eikä väärien käsitysten edustajien suuri lukumäärä muuta väärää käsitystä oikeaksi. "

    Noihin muihin uskontoihin en osaa ottaa kantaa. Ehkä nämä uskovat omalla tavallaan samaan kaikkivaltiaaseen tai sitten he ovat Jumalalle muuten vain rakkaita.

    "On totta, että luonnontieteiden eniten arvostama objektiivinen, faktuaalinen tieto on vain yksi tapa jäsentää maailmaa. Tarkemmin sanottuna empiristinen tapa. Muita mahdollisia ovat esimerkiksi eettinen, emotionaalinen ja esteettinen. Kristinuskon Jumala on kuitenkin enemmän kuin tunnetta, kokemusta ja eettisiä käsityksiä: sille on annettu ominaisuuksia, jotka kuuluvat nimenomaan luonnontieteiden episteemisen tietokäsityksen piiriin. Jos Jumalalta riisutaan riittävästi määritelmiä, se sopii kyllä yhteen todellisuuden kanssa mutta tällöin se ei ole enää kristinuskon Jumala. Nykyisen tietämyksen valossa maailma on monistinen eikä dualistinen, joten ainoastaan panteistisille jumalakäsityksille jää tilaa - tällöin ei enää puhuta näkymättömistä henkilöhahmoista ("perinteisistä" jumalista) vaan yksilön suhtautumisesta todellisuuteen. "

    Kyse on siitä miten hyvin tieteen saavuttama kuva todellisuudesta vastaa sitä miten asiat todella ovat. Itse näen asian siten, että tiede kertoo mitä ollaan "nähty" ja usko antaa vastauksia syvällisempiin kysymyksiin. Omasta mielestäni on epäuskottavaa, että kykenisimme havainnoimaan todellisuutta sellaisena kuin se todella on. Joten uskolle on omassa maailmankuvassani paljon tilaa.
    Viittasit Raamatun ja tieteenvälisiin ristiriitoihin. Niistä voi käydä loputtoman väittelyn, mutta oma kantani on se, että Raamattua voi lukea niin, ettei kristinuskon sanoma vääristy ja se on koherentti tieteellisenmaailmankuvan kanssa. Tässä pitää toki olettaa se, että Jumala kykenee rikkomaan luonnonlakeja tai että Jumala voi antaa ihmisille vaikutelman tälläisestä.

    "Pukkiuskova olisi saattanut nähdä unta tontuista, ja aivan vilpittömästi uskoisi tämän olevan joulupukin lähettämä näky joka todistaa uskomukset oikeiksi. Edes uni ei kuitenkaan ole mitenkään välttämätön: pelkkä fiilis pukin läsnäolosta riittää varsin mainiosti todisteeksi sille, joka uskoo ilman riippumattomia perusteluja. Sokea usko on sokeaa uskoa riippumatta uskomuksen sisällöstä. "

    Jos henkilö on vaikkapa yhtä varma Joulupukin olemassaolosta siitä, että on itse olemassa, niin henkilöllä on todennäköisesti jonkinlaisia perusteita itselleen. Mainitsemasi Joulupukkiateisti esimerkki käy myös toisinkin päin. Nimittäin uskova voi viedä Kallen korvatunturille ja esittää kaikki mahdolliset todisteet. Kalle voi todeta, että kyseessä on pakko olla hallusinaatio, koska siitä mitä hän näkee ei ole minkäänkäänlaista empiiristä todistus aineistoa.

    >> Tarkoitin, että usko loppuu tuomiopäivän, kun se muuttuu tietämiseksi. > Ei niin, mutta yksilön kannalta tälläiset ovat merkityksellisiä. > Kyse on siitä miten hyvin tieteen saavuttama kuva todellisuudesta vastaa sitä miten asiat todella ovat. Itse näen asian siten, että tiede kertoo mitä ollaan "nähty" ja usko antaa vastauksia syvällisempiin kysymyksiin. Omasta mielestäni on epäuskottavaa, että kykenisimme havainnoimaan todellisuutta sellaisena kuin se todella on. Joten uskolle on omassa maailmankuvassani paljon tilaa. > Tässä pitää toki olettaa se, että Jumala kykenee rikkomaan luonnonlakeja tai että Jumala voi antaa ihmisille vaikutelman tälläisestä. > Nimittäin uskova voi viedä Kallen korvatunturille ja esittää kaikki mahdolliset todisteet. Kalle voi todeta, että kyseessä on pakko olla hallusinaatio, koska siitä mitä hän näkee ei ole minkäänkäänlaista empiiristä todistus aineistoa.

    Äänestä

  • illan lopuksi kirjoitti:

    "En osaa selittää kvanttimekaniikan teknistä puolta saati sitten perustella matemaattisilla kaavoilla, mutta ihan vaan vastakysymys: mitä tarkoitat sillä, että kvanttimekaniikka on syntynyt jostakin?"

    Tämä kysymys liittyi yhteen alkuräjähdyksen selitysmalliin, joka tunnetaan kosmisena inflaationa. Inflaatiossa kvanttimekaniikan lakien mukaan tyhjiöön voi materialisoitua hiukkasia, joten inflaatio voisi olla eräs tapa miten unversumi voisi syntyä itsestään. Kommentti säikeistä liittyy siihen, että kvanttimekaniikka puolestaan voidaan ainakin jossakin määrin selittää säikeiden avulla.
    Kysymyksen motiivi on se, että fysiikassa joudutaan koko ajan ottamaan teorioihin uusia objekteja selittämään vanhoja. Itse en näe tälle uusien objektien ketjulle mitään loppua. Siis asian selvittäminen vain siirtää ongelmaa toiselle tasolle. Myönnän, että teistejäkin syytetään samasta asiasta nimittäin heille esitetään kysymys mistä Jumala on peräisin? Tähän teisti ei tietenkään osaa vastata.

    Siinä olemme näköjään samaa mieltä, että universumissa vaikuttaa jokin voima. Sinä, et ole empiiristen todisteiden puuttuessa valmis tekemään tuosta voimasta johtopäätöksiä. Itselläni on tuosta voimasta se käsitys jonka olen esittänyt. Esitin muutaman perustelun omalle käsitykselleni, eiväthän ne tietenkään kelpaa sellaiselle, joka vaatii uskomustensa tueksi empiiristä todistus aineistoa. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että suurin osa todellisuudesta on sellaista josta emme saa empiiristä todistus aineistoa. Itse asiassa en ymmärrä miksi asia edes voisi olla toisin. Tyypillinen vastakommentti tähän on se, että hyväksymällä muunlaisia todisteita joudumme harhaan. Ehkä näin on ja tieteessä empiirisiä todisteita tuleekin vaatia. Siis näen uskolla ja tietellä aivan erilaiset funktiot tieteen tehtävänä selittää mitä "näemme" ja uskon tehtävänä on ihmetellä.

    illan viimeinen niin saanpahan mennä nukkumaan ajatellen että sain viimeisen sanan :D

    >> Tämä kysymys liittyi yhteen alkuräjähdyksen selitysmalliin > Kysymyksen motiivi on se, että fysiikassa joudutaan koko ajan ottamaan teorioihin uusia objekteja selittämään vanhoja. Itse en näe tälle uusien objektien ketjulle mitään loppua. Siis asian selvittäminen vain siirtää ongelmaa toiselle tasolle. > Myönnän, että teistejäkin syytetään samasta asiasta nimittäin heille esitetään kysymys mistä Jumala on peräisin? Tähän teisti ei tietenkään osaa vastata. > Sinä, et ole empiiristen todisteiden puuttuessa valmis tekemään tuosta voimasta johtopäätöksiä. > uskon tehtävänä on ihmetellä

    Äänestä

  • yksi vain kirjoitti:

    "jos premissit ovat virheellisiä, looginen päättelyketju vie väistämättä virheelliseen lopputulokseen."


    Tuo ei tarkalleen ottaen pidä paikkaansa. Virheelliset premissit voivat johtaa mihin tahansa lopputulokseen, joko epätoteen tai toteen. Esimerkki:

    Premissi 1: Elefantit ovat vihreitä.
    Premissi 2: Mikään vihreä olento ei osaa lentää.

    Johtopäätös: Elefantit eivät osaa lentää.

    Kumpikin premissi on epätosi, kuitenkin johtopäätös on tosi.

    Logiikka takaa ainoastaan sen, että todet premissit johtavat toteen lopputulokseen. Johtopäätöksen totuus ei siis kerro mitään premissien totuudesta, kuten ei premissien epätotuus mitään johtopäätöksestä.

    ...ainakin huomiseen iltapäivään asti.

    >> Tuo ei tarkalleen ottaen pidä paikkaansa. Virheelliset premissit voivat johtaa mihin tahansa lopputulokseen, joko epätoteen tai toteen. Esimerkki:

    Premissi 1: Elefantit ovat vihreitä.
    Premissi 2: Mikään vihreä olento ei osaa lentää.

    Johtopäätös: Elefantit eivät osaa lentää.

    Äänestä

  • yksi vain kirjoitti:

    "Teistinen hypoteesi on ainoa, joka voi antaa selityksen olevaiselle."

    Minkä ihmeen selityksen se muka antaa? Se vain siirtää kysymyksen Jumalan taakse piiloon. Jos se antaisi kysymyksen, kertoisi se meille miksi ja miten Jumala on olemassa ja miksi ja miten Jumala loi tällaisen maailman.

    olevainen on olemassa, koska se on ikuisen Jumalan tahto.

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    >> Tarkoitin, että usko loppuu tuomiopäivän, kun se muuttuu tietämiseksi. > Ei niin, mutta yksilön kannalta tälläiset ovat merkityksellisiä. > Kyse on siitä miten hyvin tieteen saavuttama kuva todellisuudesta vastaa sitä miten asiat todella ovat. Itse näen asian siten, että tiede kertoo mitä ollaan "nähty" ja usko antaa vastauksia syvällisempiin kysymyksiin. Omasta mielestäni on epäuskottavaa, että kykenisimme havainnoimaan todellisuutta sellaisena kuin se todella on. Joten uskolle on omassa maailmankuvassani paljon tilaa. > Tässä pitää toki olettaa se, että Jumala kykenee rikkomaan luonnonlakeja tai että Jumala voi antaa ihmisille vaikutelman tälläisestä. > Nimittäin uskova voi viedä Kallen korvatunturille ja esittää kaikki mahdolliset todisteet. Kalle voi todeta, että kyseessä on pakko olla hallusinaatio, koska siitä mitä hän näkee ei ole minkäänkäänlaista empiiristä todistus aineistoa.

    "Sanoisit sitten suoraan: jos tulisi tuomiopäivä, kristityn uskomusten todennäköisyys lakkaisi
    ....................
    useamman tuhannen sukupolven verran, mutta ilmeisesti suuret luvut ovat yksinkertaisesti liian vaikeita hahmottaa metsästäjä-keräilijän tarpeisiin kehittyneeltä järjestelmältä... "

    Lause ei ole kehäpäätelmä, siinä todetaan seuraavat seikat:

    a) uskon Raamatun ilmoitukseen, mutta lause ei kerro miksi uskon.

    b) Kohdasta a) seuraa se, että uskon, että Jumala ei alistu ihmisten mikroskoopin alle, siis empiirisiä todisteita ei ole saatavilla ennen tuomiopäivää.

    c) tuomiopäivänä Jumalasta on saatavilla empiiristä todistusaineistoa, joten myös muut kuin kristityt saavat perusteita kristilliselle uskolle.

    "Tiedätkös, tästä käytetään sellaistakin sanontaa kuin "itsepetos". Materiaalia itsensä kusettamiseen :p Mitäpä sitä totuudella, satu on yksinkertaisempi ymmärtää. "

    Tämä toteamuksesi viittaa selvästi skientismiin, ts. tiedeuskovaisuuteen. Elämänkatsomuksessasi olet antanut tieteille etusijan todellisen selittäjänä. Samoin kuin lukemattomat kristityt tiedemiehet kunnioitan itsekin tieteitä, mutta ei niillä ole mitään etusijaa oman maailmankuvani luomisessa.

    "Tieteellisen tiedon määritelmään kuuluu nimenomaan teorian selitysvoima. Kun puhutaan mekaanisesta todellisuudesta, luonnontieteet ja matematiikka antavat meille hämmästyttävän paljon vastauksia. Emme varmasti pysty havainnoimaan
    .................................
    uskontoihin kuitenkin johti väistämättä myös tieteiden pariin, ja ilokseni olen huomannut niiden olevan kiinteä osa ns. syvällisten kysymysten luonnetta. Uskonnon ei tarvitse sisältää perustelemattomia tai järjenvastaisia oletuksia ;) "

    Tarkoitat ilmeisesti, että tiede on onnistunut osoittamaan toimivuutensa ja siksi siinä käytettäviin metodeihin on rajoituttava myös henkilökohtaisessa maailmankatsomuksen luonnissa?

    Oma näkemykseni on se, että tieteiden tarjoama kuva maailmasta on hyvin rajallinen ja siihen tyytymällä menetämme oleellisen osuuden totuudesta pois. Näennäiset ristiriidat Raamatun ja tieteiden välillä kuittaantuvat sillä, että Jumala on kaikkivaltias.

    "Tarpeeton oletus, jolla voi oikeuttaa mitä tahansa. Arvaa miksi tuo ihan itsessään on ristiriidassa sen äsken mainitsemasi tieteellisen maailmankuvan kanssa?"

    Ei ollenkaan tarpeeton oletus vaan se liittyy luonnonlakien alkuperään. Mitkä prosessit tai mikä on luonnonlakien takana. Mainitsemasi ristiriita syntyy ainoastaan silloin, jos ei ole luonnonlakien yläpuolella olevaa Jumalaa.

    "Jos olet itsellesi älyllisesti rehellinen, asetat omat uskomuksesi perusteluineen muiden rinnalle ja arvioit niitä objektiivisesti.
    ..........................
    kusettaa itseään päivästä toiseen ja lopulta voi huomata, että älyllisesti rehellinen elämä antaa paljon enemmän sitä mitä on valheesta etsinyt. "

    Kuulostaa todella vahvalta tiedeuskovaisuudelta. Olet vahvasti sitoutunut tieteenfilosofisiin dogmeihin ja olet sitä mieltä, että ainoa oikea totuus paljastuu tieteellisen metodin kautta. Itse en näe mitään syytä tälläiselle rajoittumiselle vaan pikemminkin näin menetetään se mikä on ihmiselämän kannalta kaikkein tärkeintä.

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    illan viimeinen niin saanpahan mennä nukkumaan ajatellen että sain viimeisen sanan :D

    >> Tämä kysymys liittyi yhteen alkuräjähdyksen selitysmalliin > Kysymyksen motiivi on se, että fysiikassa joudutaan koko ajan ottamaan teorioihin uusia objekteja selittämään vanhoja. Itse en näe tälle uusien objektien ketjulle mitään loppua. Siis asian selvittäminen vain siirtää ongelmaa toiselle tasolle. > Myönnän, että teistejäkin syytetään samasta asiasta nimittäin heille esitetään kysymys mistä Jumala on peräisin? Tähän teisti ei tietenkään osaa vastata. > Sinä, et ole empiiristen todisteiden puuttuessa valmis tekemään tuosta voimasta johtopäätöksiä. > uskon tehtävänä on ihmetellä

    Olet saanut jostain käsityksen, jonka mukaan teistit eivät olisi vilpittömästi kiinnostuneita totuuden selvittämisestä. Tämä on aika rankkaa aliarviointeja olen painottanut, että maailma on täynnä uskovia tieteentekijöitä, joilla on aivan yhtä suuri halu viedä tiedettä eteenpäin, kuin ateisteilla.

    Kyse on perimmiltään siitä, että tiede operoi alueella, jonka kaikki voivat nähdä. Usko puolestaan sellaisella alueella, josta voi saada vakuuttuneisuuden elämällä uskovaisen elämää.

    Äänestä

  • aika pahasti kirjoitti:

    Olet saanut jostain käsityksen, jonka mukaan teistit eivät olisi vilpittömästi kiinnostuneita totuuden selvittämisestä. Tämä on aika rankkaa aliarviointeja olen painottanut, että maailma on täynnä uskovia tieteentekijöitä, joilla on aivan yhtä suuri halu viedä tiedettä eteenpäin, kuin ateisteilla.

    Kyse on perimmiltään siitä, että tiede operoi alueella, jonka kaikki voivat nähdä. Usko puolestaan sellaisella alueella, josta voi saada vakuuttuneisuuden elämällä uskovaisen elämää.

    "Kyse on perimmiltään siitä, että tiede operoi alueella, jonka kaikki voivat nähdä. Usko puolestaan sellaisella alueella, josta voi saada vakuuttuneisuuden elämällä uskovaisen elämää."

    Kyllä se tiede sen sinunkin jumalasi vielä löytää, aivoistasi nimittäin. Muuallahan sitä ei olekaan.

    Mikset myönnä että uskot paskaan, elät harhan vallassa?

    Äänestä

  • Nasse. kirjoitti:

    "Kyse on perimmiltään siitä, että tiede operoi alueella, jonka kaikki voivat nähdä. Usko puolestaan sellaisella alueella, josta voi saada vakuuttuneisuuden elämällä uskovaisen elämää."

    Kyllä se tiede sen sinunkin jumalasi vielä löytää, aivoistasi nimittäin. Muuallahan sitä ei olekaan.

    Mikset myönnä että uskot paskaan, elät harhan vallassa?

    "Kyllä se tiede sen sinunkin jumalasi vielä löytää, aivoistasi nimittäin. Muuallahan sitä ei olekaan. "

    Uskotko, että tiedä kykenee vielä jonain päivänä havainnoimaan miltä minun kokemukset minusta itsestäni tuntuu? Kun sanot, että Jumalaa ei ole, niin tarkoitatko, että sellaista Jumaluutta mihin ihmiset uskovat ei ole vai että minkäänlaista Jumaluutta ei ole (mukaanlukien sellaiset Jumaluudet, joiden käsittämiseen ihmiskunnan kapasiteetti ei kykene)?

    "Mikset myönnä että uskot paskaan, elät harhan vallassa? "

    En ole nähnyt hyviä perusteita sille miksi minun pitäisi muuttaa käsityksiäni.

    Äänestä

  • aika pahasti kirjoitti:

    Olet saanut jostain käsityksen, jonka mukaan teistit eivät olisi vilpittömästi kiinnostuneita totuuden selvittämisestä. Tämä on aika rankkaa aliarviointeja olen painottanut, että maailma on täynnä uskovia tieteentekijöitä, joilla on aivan yhtä suuri halu viedä tiedettä eteenpäin, kuin ateisteilla.

    Kyse on perimmiltään siitä, että tiede operoi alueella, jonka kaikki voivat nähdä. Usko puolestaan sellaisella alueella, josta voi saada vakuuttuneisuuden elämällä uskovaisen elämää.

    >> Olet saanut jostain käsityksen, jonka mukaan teistit eivät olisi vilpittömästi kiinnostuneita totuuden selvittämisestä. > Kyse on perimmiltään siitä, että tiede operoi alueella, jonka kaikki voivat nähdä. Usko puolestaan sellaisella alueella, josta voi saada vakuuttuneisuuden elämällä uskovaisen elämää.

    Äänestä

  • tähän kirjoitti:

    "Kyllä se tiede sen sinunkin jumalasi vielä löytää, aivoistasi nimittäin. Muuallahan sitä ei olekaan. "

    Uskotko, että tiedä kykenee vielä jonain päivänä havainnoimaan miltä minun kokemukset minusta itsestäni tuntuu? Kun sanot, että Jumalaa ei ole, niin tarkoitatko, että sellaista Jumaluutta mihin ihmiset uskovat ei ole vai että minkäänlaista Jumaluutta ei ole (mukaanlukien sellaiset Jumaluudet, joiden käsittämiseen ihmiskunnan kapasiteetti ei kykene)?

    "Mikset myönnä että uskot paskaan, elät harhan vallassa? "

    En ole nähnyt hyviä perusteita sille miksi minun pitäisi muuttaa käsityksiäni.

    >> Uskotko, että tiedä kykenee vielä jonain päivänä havainnoimaan miltä minun kokemukset minusta itsestäni tuntuu? > Kun sanot, että Jumalaa ei ole, niin tarkoitatko, että sellaista Jumaluutta mihin ihmiset uskovat ei ole vai että minkäänlaista Jumaluutta ei ole (mukaanlukien sellaiset Jumaluudet, joiden käsittämiseen ihmiskunnan kapasiteetti ei kykene)? > En ole nähnyt hyviä perusteita sille miksi minun pitäisi muuttaa käsityksiäni.

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    >> Uskotko, että tiedä kykenee vielä jonain päivänä havainnoimaan miltä minun kokemukset minusta itsestäni tuntuu? > Kun sanot, että Jumalaa ei ole, niin tarkoitatko, että sellaista Jumaluutta mihin ihmiset uskovat ei ole vai että minkäänlaista Jumaluutta ei ole (mukaanlukien sellaiset Jumaluudet, joiden käsittämiseen ihmiskunnan kapasiteetti ei kykene)? > En ole nähnyt hyviä perusteita sille miksi minun pitäisi muuttaa käsityksiäni.

    "Minä en usko että kykenee - oliko tämä argumentti kristinopin määrittelemän Jahve-jumalan puolesta? "

    Se oli vain argumetti sen puolesta, että itse en usko tieteen kykenevän tyhjentävästi selittämään Jumalaa vain oman aivotoiminnan tuotteena.

    "Kysymyksesi on jotenkin kummallisen objektiivinen kun ottaa huomioon, että itse uskot hyvin tarkasti määriteltyyn jumalhahmoon... Miten itse, pystytkö hyväksymään ajatuksen että jumala (laajimmassa mahdollisessa merkityksessä, olemassaoloa ylläpitävä voima) olisikin täysin erilainen kuin kristinuskon Jahve pelastuslupauksineen? "

    Raamatun kuvaus Jumalasta ei ole yksityiskohtainen, siinä kuvataan vain ihmisen itsensä kannalta keskeisimmät piirteet Jumalasta. Kristinuskon Jumalaan liittyy äärettömiä piirteitä, jotka saattavat olla jonkun muun kuin ihmiselämän kannalta erittäin keskeisiä. Siis vaikka olenkin lukenut Raamatun kannesta kanteen, en voi sanoa ymmärtäväni Jumalasta juurikaan mitään. Jotain pientä ymmärrän kuten sen, että olemme hänelle rakkaita, hän haluaa meidän elävän oman tahtonsa mukaisesti (tarkoittaa sitä mikä meille itsellemme on hyväksi), jne.

    "Jos vaikka aloittaisit siitä, että myöntäisit itsellesi suoraan ettei monilla uskomuksillasi ole perusteltua oikeutusta, ja alkaisit tarkastella niitä kriittisesti ulkopuolelta antamatta niihin liittyvien tunteidesi haitata objektiivisuutta. Jos loppujen lopuksi päätyisit siihen missä olet nyt, voisit ainakin onnitella itseäsi siitä että olet onnistunut näkemään kehäpäätelmän ulkopuolelle; "uskon että X, koska uskon että X ja uskoni perustelu on se että uskon". "

    Mielestäni syyllistyt tässä kohtaa aliarviointiin. Väitän ymmärtäväni keskeiset ateistiset argumentit, mutta koen henkilökohtaisen kristillisen teismin paremmin perusteltuna vaihtoehtona. Tuosta kehäpäätelmä jutustasi päästäänkiin takaisin aikaisempaan viestiin, jossa mainitsin, että loppujen lopuksi on kolme kantaa:

    1) Tiedeuskovaisuus
    2) Ei ota kantaa
    3) Teismi/Deismi

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    >> Olet saanut jostain käsityksen, jonka mukaan teistit eivät olisi vilpittömästi kiinnostuneita totuuden selvittämisestä. > Kyse on perimmiltään siitä, että tiede operoi alueella, jonka kaikki voivat nähdä. Usko puolestaan sellaisella alueella, josta voi saada vakuuttuneisuuden elämällä uskovaisen elämää.

    "Niin kauan, kun pitää totena mitä tahansa perustelematonta oletusta ja suodattaa saamansa informaation niin että se sopii yhteen sellaisen kanssa, ei ole vilpittömästi etsimässä totuutta. Rehellinen etsijä on valmis hylkäämään minkä tahansa käsityksen joka osoittautuu virheelliseksi tai jolle ei löydy objektiivista tietoa tueksi. "

    Siis mielestäsi perusteltu uskomus tarvitsee tuekseen objektiivista tietoa. Minä puolestani väitän, että tälläisellä rajoitteella menetetään oleellinen osa totuutta. Nimittäin maailma ei ole niin selkeästi organisoitu, että kaikkea voidaan empiirisesti mitata.

    "Kun Raamatun Jumalan olemassaoloa pidetään kyseenalaistamattomana itsestäänselvyytenä, on jo hyväksytty tarpeeton oletus - rehellinen totuuden etsijä suostuu kyseenalaistamaan myös omat uskomuksensa, silloinkin kun ne ovat tuttuudessaan turvallisen tuntuisia ja niistä luopuminen pelottaa. "

    Edellytätkö myös objektiivisen ja empiirisen tiedon kyseenalaistamista?

    Tuosta monismista hieman, oletko perehtynyt Leibnizin käsitykseen monismista. Se poikkeaa melkoisesti mm. Spinozan näkemyksestä. Leibnizin mukaan kaikki rakentuu yhdestä substanssista ns. monadeista. Näistä monadeista koostuu siis kaikki aine ja kaikki henkinen subtanssi.

    Oma monismisi viittaa mielestäni fysikalismiin, joka yksi ihmisten keksimä uskomus jonka mukaan maailma on perimmiltään selitettävissä fysiikalla.

    Äänestä

  • Aukkojen Jumalasta kirjoitti:

    "Sanoisit sitten suoraan: jos tulisi tuomiopäivä, kristityn uskomusten todennäköisyys lakkaisi
    ....................
    useamman tuhannen sukupolven verran, mutta ilmeisesti suuret luvut ovat yksinkertaisesti liian vaikeita hahmottaa metsästäjä-keräilijän tarpeisiin kehittyneeltä järjestelmältä... "

    Lause ei ole kehäpäätelmä, siinä todetaan seuraavat seikat:

    a) uskon Raamatun ilmoitukseen, mutta lause ei kerro miksi uskon.

    b) Kohdasta a) seuraa se, että uskon, että Jumala ei alistu ihmisten mikroskoopin alle, siis empiirisiä todisteita ei ole saatavilla ennen tuomiopäivää.

    c) tuomiopäivänä Jumalasta on saatavilla empiiristä todistusaineistoa, joten myös muut kuin kristityt saavat perusteita kristilliselle uskolle.

    "Tiedätkös, tästä käytetään sellaistakin sanontaa kuin "itsepetos". Materiaalia itsensä kusettamiseen :p Mitäpä sitä totuudella, satu on yksinkertaisempi ymmärtää. "

    Tämä toteamuksesi viittaa selvästi skientismiin, ts. tiedeuskovaisuuteen. Elämänkatsomuksessasi olet antanut tieteille etusijan todellisen selittäjänä. Samoin kuin lukemattomat kristityt tiedemiehet kunnioitan itsekin tieteitä, mutta ei niillä ole mitään etusijaa oman maailmankuvani luomisessa.

    "Tieteellisen tiedon määritelmään kuuluu nimenomaan teorian selitysvoima. Kun puhutaan mekaanisesta todellisuudesta, luonnontieteet ja matematiikka antavat meille hämmästyttävän paljon vastauksia. Emme varmasti pysty havainnoimaan
    .................................
    uskontoihin kuitenkin johti väistämättä myös tieteiden pariin, ja ilokseni olen huomannut niiden olevan kiinteä osa ns. syvällisten kysymysten luonnetta. Uskonnon ei tarvitse sisältää perustelemattomia tai järjenvastaisia oletuksia ;) "

    Tarkoitat ilmeisesti, että tiede on onnistunut osoittamaan toimivuutensa ja siksi siinä käytettäviin metodeihin on rajoituttava myös henkilökohtaisessa maailmankatsomuksen luonnissa?

    Oma näkemykseni on se, että tieteiden tarjoama kuva maailmasta on hyvin rajallinen ja siihen tyytymällä menetämme oleellisen osuuden totuudesta pois. Näennäiset ristiriidat Raamatun ja tieteiden välillä kuittaantuvat sillä, että Jumala on kaikkivaltias.

    "Tarpeeton oletus, jolla voi oikeuttaa mitä tahansa. Arvaa miksi tuo ihan itsessään on ristiriidassa sen äsken mainitsemasi tieteellisen maailmankuvan kanssa?"

    Ei ollenkaan tarpeeton oletus vaan se liittyy luonnonlakien alkuperään. Mitkä prosessit tai mikä on luonnonlakien takana. Mainitsemasi ristiriita syntyy ainoastaan silloin, jos ei ole luonnonlakien yläpuolella olevaa Jumalaa.

    "Jos olet itsellesi älyllisesti rehellinen, asetat omat uskomuksesi perusteluineen muiden rinnalle ja arvioit niitä objektiivisesti.
    ..........................
    kusettaa itseään päivästä toiseen ja lopulta voi huomata, että älyllisesti rehellinen elämä antaa paljon enemmän sitä mitä on valheesta etsinyt. "

    Kuulostaa todella vahvalta tiedeuskovaisuudelta. Olet vahvasti sitoutunut tieteenfilosofisiin dogmeihin ja olet sitä mieltä, että ainoa oikea totuus paljastuu tieteellisen metodin kautta. Itse en näe mitään syytä tälläiselle rajoittumiselle vaan pikemminkin näin menetetään se mikä on ihmiselämän kannalta kaikkein tärkeintä.

    >> a) uskon Raamatun ilmoitukseen, mutta lause ei kerro miksi uskon.

    b) Kohdasta a) seuraa se, että uskon, että Jumala ei alistu ihmisten mikroskoopin alle, siis empiirisiä todisteita ei ole saatavilla ennen tuomiopäivää.

    c) tuomiopäivänä Jumalasta on saatavilla empiiristä todistusaineistoa, joten myös muut kuin kristityt saavat perusteita kristilliselle uskolle. > Tämä toteamuksesi viittaa selvästi skientismiin, ts. tiedeuskovaisuuteen. Elämänkatsomuksessasi olet antanut tieteille etusijan todellisen selittäjänä. Samoin kuin lukemattomat kristityt tiedemiehet kunnioitan itsekin tieteitä, mutta ei niillä ole mitään etusijaa oman maailmankuvani luomisessa. > Tarkoitat ilmeisesti, että tiede on onnistunut osoittamaan toimivuutensa ja siksi siinä käytettäviin metodeihin on rajoituttava myös henkilökohtaisessa maailmankatsomuksen luonnissa? > Näennäiset ristiriidat Raamatun ja tieteiden välillä kuittaantuvat sillä, että Jumala on kaikkivaltias. > Ei ollenkaan tarpeeton oletus vaan se liittyy luonnonlakien alkuperään. Mitkä prosessit tai mikä on luonnonlakien takana. Mainitsemasi ristiriita syntyy ainoastaan silloin, jos ei ole luonnonlakien yläpuolella olevaa Jumalaa. > Kuulostaa todella vahvalta tiedeuskovaisuudelta. Olet vahvasti sitoutunut tieteenfilosofisiin dogmeihin ja olet sitä mieltä, että ainoa oikea totuus paljastuu tieteellisen metodin kautta. Itse en näe mitään syytä tälläiselle rajoittumiselle vaan pikemminkin näin menetetään se mikä on ihmiselämän kannalta kaikkein tärkeintä.

    Äänestä

  • aukkojen Jumalasta kirjoitti:

    "Minä en usko että kykenee - oliko tämä argumentti kristinopin määrittelemän Jahve-jumalan puolesta? "

    Se oli vain argumetti sen puolesta, että itse en usko tieteen kykenevän tyhjentävästi selittämään Jumalaa vain oman aivotoiminnan tuotteena.

    "Kysymyksesi on jotenkin kummallisen objektiivinen kun ottaa huomioon, että itse uskot hyvin tarkasti määriteltyyn jumalhahmoon... Miten itse, pystytkö hyväksymään ajatuksen että jumala (laajimmassa mahdollisessa merkityksessä, olemassaoloa ylläpitävä voima) olisikin täysin erilainen kuin kristinuskon Jahve pelastuslupauksineen? "

    Raamatun kuvaus Jumalasta ei ole yksityiskohtainen, siinä kuvataan vain ihmisen itsensä kannalta keskeisimmät piirteet Jumalasta. Kristinuskon Jumalaan liittyy äärettömiä piirteitä, jotka saattavat olla jonkun muun kuin ihmiselämän kannalta erittäin keskeisiä. Siis vaikka olenkin lukenut Raamatun kannesta kanteen, en voi sanoa ymmärtäväni Jumalasta juurikaan mitään. Jotain pientä ymmärrän kuten sen, että olemme hänelle rakkaita, hän haluaa meidän elävän oman tahtonsa mukaisesti (tarkoittaa sitä mikä meille itsellemme on hyväksi), jne.

    "Jos vaikka aloittaisit siitä, että myöntäisit itsellesi suoraan ettei monilla uskomuksillasi ole perusteltua oikeutusta, ja alkaisit tarkastella niitä kriittisesti ulkopuolelta antamatta niihin liittyvien tunteidesi haitata objektiivisuutta. Jos loppujen lopuksi päätyisit siihen missä olet nyt, voisit ainakin onnitella itseäsi siitä että olet onnistunut näkemään kehäpäätelmän ulkopuolelle; "uskon että X, koska uskon että X ja uskoni perustelu on se että uskon". "

    Mielestäni syyllistyt tässä kohtaa aliarviointiin. Väitän ymmärtäväni keskeiset ateistiset argumentit, mutta koen henkilökohtaisen kristillisen teismin paremmin perusteltuna vaihtoehtona. Tuosta kehäpäätelmä jutustasi päästäänkiin takaisin aikaisempaan viestiin, jossa mainitsin, että loppujen lopuksi on kolme kantaa:

    1) Tiedeuskovaisuus
    2) Ei ota kantaa
    3) Teismi/Deismi

    >> Se oli vain argumetti sen puolesta, että itse en usko tieteen kykenevän tyhjentävästi selittämään Jumalaa vain oman aivotoiminnan tuotteena. > Tuosta kehäpäätelmä jutustasi päästäänkiin takaisin aikaisempaan viestiin, jossa mainitsin, että loppujen lopuksi on kolme kantaa:

    1) Tiedeuskovaisuus
    2) Ei ota kantaa
    3) Teismi/Deismi

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    >> a) uskon Raamatun ilmoitukseen, mutta lause ei kerro miksi uskon.

    b) Kohdasta a) seuraa se, että uskon, että Jumala ei alistu ihmisten mikroskoopin alle, siis empiirisiä todisteita ei ole saatavilla ennen tuomiopäivää.

    c) tuomiopäivänä Jumalasta on saatavilla empiiristä todistusaineistoa, joten myös muut kuin kristityt saavat perusteita kristilliselle uskolle. > Tämä toteamuksesi viittaa selvästi skientismiin, ts. tiedeuskovaisuuteen. Elämänkatsomuksessasi olet antanut tieteille etusijan todellisen selittäjänä. Samoin kuin lukemattomat kristityt tiedemiehet kunnioitan itsekin tieteitä, mutta ei niillä ole mitään etusijaa oman maailmankuvani luomisessa. > Tarkoitat ilmeisesti, että tiede on onnistunut osoittamaan toimivuutensa ja siksi siinä käytettäviin metodeihin on rajoituttava myös henkilökohtaisessa maailmankatsomuksen luonnissa? > Näennäiset ristiriidat Raamatun ja tieteiden välillä kuittaantuvat sillä, että Jumala on kaikkivaltias. > Ei ollenkaan tarpeeton oletus vaan se liittyy luonnonlakien alkuperään. Mitkä prosessit tai mikä on luonnonlakien takana. Mainitsemasi ristiriita syntyy ainoastaan silloin, jos ei ole luonnonlakien yläpuolella olevaa Jumalaa. > Kuulostaa todella vahvalta tiedeuskovaisuudelta. Olet vahvasti sitoutunut tieteenfilosofisiin dogmeihin ja olet sitä mieltä, että ainoa oikea totuus paljastuu tieteellisen metodin kautta. Itse en näe mitään syytä tälläiselle rajoittumiselle vaan pikemminkin näin menetetään se mikä on ihmiselämän kannalta kaikkein tärkeintä.

    tämä keskustelu, mutta jatketaan.

    "d) Tuomiopäivä ei koskaan tule, josta seuraa

    e) usko tuomiopäivän tuloon on edelleen virheellistä.

    Väittämäsi lakkaa heti olemasta kehäpäätelmä kun vaihdat "kun tuomiopäivä tulee" muotoon "jos tuomiopäivä tulee". "

    Jos kohta a) (eli Raamattu on totta), niin tuomiopäivä tulee. Itse olen todennut, että uskon kohdan a) olevan totta, mutten ole perustellut sitä tuomiopäivän tulolla.

    "a) Tiede on selittänyt luotettavasti fysikaaliset ja mekaaniset tapahtumat a, b ja c
    b) Tiede ei edes yritä vastata subjektiivista kokemusta koskeviin kysymyksiin d, e ja f
    c) Maailmankatsomus N koostuu vastauksista kysymyksiin a, b, c, d, e ja f
    d) Vastaus kysymyksiin a-c löytyy erilaisella mekanismilla kuin d-f. Nämä menetelmät ovat riippumattomia, eivätkä sulje toisiaan pois. Ne mahtuvat vallan mainiosti samaan katsomukseen. "

    Totean vain, että d, e ja f voivat olla subjektiivisia perusteita kristinuskolle.

    "Oletko valmis hylkäämän farmakologisen tutkimuksen saavutukset, koska ne eivät vastaa geologian kysymyksiin? Entä mikset sovella samaa menetelmää toiseen suuntaan ja hylkää kristinuskon filosofisia käsityksiä kun ne eivät anna käytännössä sovellettavaa tietoa fysiikan laeista? "

    Olet nyt ymmärtänyt päättelyni päälaelleen. Siis en hylkää mitään tieteellistä tulosta sillä perusteella, että se ei tue kristinuskoani. Olet saanut tälläisen käsityksen siitä, että ei ole olemassa empiirisiä havaintoja luonnonlakien tilapäisestä kumoutumisesta (jollaisia kristinusko käsityksesi mukaan edellyttää).

    "Ei tietenkään pidä rajoittua. Katsomus ei vaan saa sisältää perustelemattomia, luonnontieteen alueelle kuuluvia oletuksia. "

    Itse painotan sitä, että luonnontieteet ja kristinusko operoivat eri tasoilla. Mielestäni edes kristinusko ei astu tieteen reviirille edes ihmeiden muodossa. Vaan Jumalan vaikutus materiaan voi tapahtua niin hienostuneesti, että se on meidän havaintojen ulottumattomissa. Fysikaassa esimerkiksi Heisenbergin epätarkkuusperiaate antaa rajan havainnoillemme.

    "Näennäiset ristiriidat Korvatunturin asumattomuuden ja joulupukin olemassaolon välillä kuittaantuvat sillä, että joulupukki osaa taikoa. "

    Tämä on ihan ok, jos sinulla vahvat henkilökohtaiset perusteet siitä, että Joulupukki osaa taikoa. Itselläni ei tälläisiä perusteita Joulupukin taikavoimista ole.

    "Jos oikeasti tyytyy selitykseen "se on mahdollista joska se on yliluonnollista, ja koska se on mahdollista, se on myös varmasti totta", on täysin samantekevää mihin uskoo. Itse en kykene hyväksymään omassa ajattelussani noin räikeää älyllistä epärehellisyyttä."

    Sitähän varten meillä on tiede, että asioita voidaan selvittää tarkemmin. Jotkut asiat mitä tänä päivänä ihmetellään saadaan tieteellä selville ja sitten ihmettelemme uusia juttuja. Siis kyseessä on uskon ja tieteen täysin erilaiset roolit, jotka eivät mene mitenkään päällekäin.

    "Millähän perusteella? Miksi jumalan pitäisi olla luonnonlakien yläpuolella, kun huomattavasti yksinkertaisempi ja loogisempi selitys on että jumala (tai "jumala", kaiken alkuvoima) on itse luonnonlait ja luonto? "

    Sinä vain uskot, että suuri mysteerio nimeltä luonto itsessään on yksinkertaisempi selitys kuin luonto Jumala.

    Äänestä

  • aukkojen Jumalasta kirjoitti:

    "Minä en usko että kykenee - oliko tämä argumentti kristinopin määrittelemän Jahve-jumalan puolesta? "

    Se oli vain argumetti sen puolesta, että itse en usko tieteen kykenevän tyhjentävästi selittämään Jumalaa vain oman aivotoiminnan tuotteena.

    "Kysymyksesi on jotenkin kummallisen objektiivinen kun ottaa huomioon, että itse uskot hyvin tarkasti määriteltyyn jumalhahmoon... Miten itse, pystytkö hyväksymään ajatuksen että jumala (laajimmassa mahdollisessa merkityksessä, olemassaoloa ylläpitävä voima) olisikin täysin erilainen kuin kristinuskon Jahve pelastuslupauksineen? "

    Raamatun kuvaus Jumalasta ei ole yksityiskohtainen, siinä kuvataan vain ihmisen itsensä kannalta keskeisimmät piirteet Jumalasta. Kristinuskon Jumalaan liittyy äärettömiä piirteitä, jotka saattavat olla jonkun muun kuin ihmiselämän kannalta erittäin keskeisiä. Siis vaikka olenkin lukenut Raamatun kannesta kanteen, en voi sanoa ymmärtäväni Jumalasta juurikaan mitään. Jotain pientä ymmärrän kuten sen, että olemme hänelle rakkaita, hän haluaa meidän elävän oman tahtonsa mukaisesti (tarkoittaa sitä mikä meille itsellemme on hyväksi), jne.

    "Jos vaikka aloittaisit siitä, että myöntäisit itsellesi suoraan ettei monilla uskomuksillasi ole perusteltua oikeutusta, ja alkaisit tarkastella niitä kriittisesti ulkopuolelta antamatta niihin liittyvien tunteidesi haitata objektiivisuutta. Jos loppujen lopuksi päätyisit siihen missä olet nyt, voisit ainakin onnitella itseäsi siitä että olet onnistunut näkemään kehäpäätelmän ulkopuolelle; "uskon että X, koska uskon että X ja uskoni perustelu on se että uskon". "

    Mielestäni syyllistyt tässä kohtaa aliarviointiin. Väitän ymmärtäväni keskeiset ateistiset argumentit, mutta koen henkilökohtaisen kristillisen teismin paremmin perusteltuna vaihtoehtona. Tuosta kehäpäätelmä jutustasi päästäänkiin takaisin aikaisempaan viestiin, jossa mainitsin, että loppujen lopuksi on kolme kantaa:

    1) Tiedeuskovaisuus
    2) Ei ota kantaa
    3) Teismi/Deismi

    joten vastaan tähän.

    Tiedeuskovaisuudesta löytyy selitys wikipediasta

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Skientismi

    Äänestä

  • näkökulma kirjoitti:

    "Niin kauan, kun pitää totena mitä tahansa perustelematonta oletusta ja suodattaa saamansa informaation niin että se sopii yhteen sellaisen kanssa, ei ole vilpittömästi etsimässä totuutta. Rehellinen etsijä on valmis hylkäämään minkä tahansa käsityksen joka osoittautuu virheelliseksi tai jolle ei löydy objektiivista tietoa tueksi. "

    Siis mielestäsi perusteltu uskomus tarvitsee tuekseen objektiivista tietoa. Minä puolestani väitän, että tälläisellä rajoitteella menetetään oleellinen osa totuutta. Nimittäin maailma ei ole niin selkeästi organisoitu, että kaikkea voidaan empiirisesti mitata.

    "Kun Raamatun Jumalan olemassaoloa pidetään kyseenalaistamattomana itsestäänselvyytenä, on jo hyväksytty tarpeeton oletus - rehellinen totuuden etsijä suostuu kyseenalaistamaan myös omat uskomuksensa, silloinkin kun ne ovat tuttuudessaan turvallisen tuntuisia ja niistä luopuminen pelottaa. "

    Edellytätkö myös objektiivisen ja empiirisen tiedon kyseenalaistamista?

    Tuosta monismista hieman, oletko perehtynyt Leibnizin käsitykseen monismista. Se poikkeaa melkoisesti mm. Spinozan näkemyksestä. Leibnizin mukaan kaikki rakentuu yhdestä substanssista ns. monadeista. Näistä monadeista koostuu siis kaikki aine ja kaikki henkinen subtanssi.

    Oma monismisi viittaa mielestäni fysikalismiin, joka yksi ihmisten keksimä uskomus jonka mukaan maailma on perimmiltään selitettävissä fysiikalla.

    ymmärryksesi lakkaa toimimasta?

    >> Siis mielestäsi perusteltu uskomus tarvitsee tuekseen objektiivista tietoa. Minä puolestani väitän, että tälläisellä rajoitteella menetetään oleellinen osa totuutta. Nimittäin maailma ei ole niin selkeästi organisoitu, että kaikkea voidaan empiirisesti mitata. > Edellytätkö myös objektiivisen ja empiirisen tiedon kyseenalaistamista? > Tuosta monismista hieman, oletko perehtynyt Leibnizin käsitykseen monismista. > Oma monismisi viittaa mielestäni fysikalismiin, joka yksi ihmisten keksimä uskomus jonka mukaan maailma on perimmiltään selitettävissä fysiikalla.

    Äänestä

  • aukkojen Jumalasta kirjoitti:

    tämä keskustelu, mutta jatketaan.

    "d) Tuomiopäivä ei koskaan tule, josta seuraa

    e) usko tuomiopäivän tuloon on edelleen virheellistä.

    Väittämäsi lakkaa heti olemasta kehäpäätelmä kun vaihdat "kun tuomiopäivä tulee" muotoon "jos tuomiopäivä tulee". "

    Jos kohta a) (eli Raamattu on totta), niin tuomiopäivä tulee. Itse olen todennut, että uskon kohdan a) olevan totta, mutten ole perustellut sitä tuomiopäivän tulolla.

    "a) Tiede on selittänyt luotettavasti fysikaaliset ja mekaaniset tapahtumat a, b ja c
    b) Tiede ei edes yritä vastata subjektiivista kokemusta koskeviin kysymyksiin d, e ja f
    c) Maailmankatsomus N koostuu vastauksista kysymyksiin a, b, c, d, e ja f
    d) Vastaus kysymyksiin a-c löytyy erilaisella mekanismilla kuin d-f. Nämä menetelmät ovat riippumattomia, eivätkä sulje toisiaan pois. Ne mahtuvat vallan mainiosti samaan katsomukseen. "

    Totean vain, että d, e ja f voivat olla subjektiivisia perusteita kristinuskolle.

    "Oletko valmis hylkäämän farmakologisen tutkimuksen saavutukset, koska ne eivät vastaa geologian kysymyksiin? Entä mikset sovella samaa menetelmää toiseen suuntaan ja hylkää kristinuskon filosofisia käsityksiä kun ne eivät anna käytännössä sovellettavaa tietoa fysiikan laeista? "

    Olet nyt ymmärtänyt päättelyni päälaelleen. Siis en hylkää mitään tieteellistä tulosta sillä perusteella, että se ei tue kristinuskoani. Olet saanut tälläisen käsityksen siitä, että ei ole olemassa empiirisiä havaintoja luonnonlakien tilapäisestä kumoutumisesta (jollaisia kristinusko käsityksesi mukaan edellyttää).

    "Ei tietenkään pidä rajoittua. Katsomus ei vaan saa sisältää perustelemattomia, luonnontieteen alueelle kuuluvia oletuksia. "

    Itse painotan sitä, että luonnontieteet ja kristinusko operoivat eri tasoilla. Mielestäni edes kristinusko ei astu tieteen reviirille edes ihmeiden muodossa. Vaan Jumalan vaikutus materiaan voi tapahtua niin hienostuneesti, että se on meidän havaintojen ulottumattomissa. Fysikaassa esimerkiksi Heisenbergin epätarkkuusperiaate antaa rajan havainnoillemme.

    "Näennäiset ristiriidat Korvatunturin asumattomuuden ja joulupukin olemassaolon välillä kuittaantuvat sillä, että joulupukki osaa taikoa. "

    Tämä on ihan ok, jos sinulla vahvat henkilökohtaiset perusteet siitä, että Joulupukki osaa taikoa. Itselläni ei tälläisiä perusteita Joulupukin taikavoimista ole.

    "Jos oikeasti tyytyy selitykseen "se on mahdollista joska se on yliluonnollista, ja koska se on mahdollista, se on myös varmasti totta", on täysin samantekevää mihin uskoo. Itse en kykene hyväksymään omassa ajattelussani noin räikeää älyllistä epärehellisyyttä."

    Sitähän varten meillä on tiede, että asioita voidaan selvittää tarkemmin. Jotkut asiat mitä tänä päivänä ihmetellään saadaan tieteellä selville ja sitten ihmettelemme uusia juttuja. Siis kyseessä on uskon ja tieteen täysin erilaiset roolit, jotka eivät mene mitenkään päällekäin.

    "Millähän perusteella? Miksi jumalan pitäisi olla luonnonlakien yläpuolella, kun huomattavasti yksinkertaisempi ja loogisempi selitys on että jumala (tai "jumala", kaiken alkuvoima) on itse luonnonlait ja luonto? "

    Sinä vain uskot, että suuri mysteerio nimeltä luonto itsessään on yksinkertaisempi selitys kuin luonto Jumala.

    >> Jos kohta a) (eli Raamattu on totta), niin tuomiopäivä tulee. Itse olen todennut, että uskon kohdan a) olevan totta, mutten ole perustellut sitä tuomiopäivän tulolla. > Totean vain, että d, e ja f voivat olla subjektiivisia perusteita kristinuskolle. > Siis en hylkää mitään tieteellistä tulosta sillä perusteella, että se ei tue kristinuskoani. Olet saanut tälläisen käsityksen siitä, että ei ole olemassa empiirisiä havaintoja luonnonlakien tilapäisestä kumoutumisesta (jollaisia kristinusko käsityksesi mukaan edellyttää). > Itse painotan sitä, että luonnontieteet ja kristinusko operoivat eri tasoilla. Mielestäni edes kristinusko ei astu tieteen reviirille edes ihmeiden muodossa. Vaan Jumalan vaikutus materiaan voi tapahtua niin hienostuneesti, että se on meidän havaintojen ulottumattomissa. Fysikaassa esimerkiksi Heisenbergin epätarkkuusperiaate antaa rajan havainnoillemme. > Siis kyseessä on uskon ja tieteen täysin erilaiset roolit, jotka eivät mene mitenkään päällekäin. > Sinä vain uskot, että suuri mysteerio nimeltä luonto itsessään on yksinkertaisempi selitys kuin luonto Jumala.

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    ymmärryksesi lakkaa toimimasta?

    >> Siis mielestäsi perusteltu uskomus tarvitsee tuekseen objektiivista tietoa. Minä puolestani väitän, että tälläisellä rajoitteella menetetään oleellinen osa totuutta. Nimittäin maailma ei ole niin selkeästi organisoitu, että kaikkea voidaan empiirisesti mitata. > Edellytätkö myös objektiivisen ja empiirisen tiedon kyseenalaistamista? > Tuosta monismista hieman, oletko perehtynyt Leibnizin käsitykseen monismista. > Oma monismisi viittaa mielestäni fysikalismiin, joka yksi ihmisten keksimä uskomus jonka mukaan maailma on perimmiltään selitettävissä fysiikalla.

    "Mikä saa sinut päättelemään että maailma toimisi jossakin kohdassa epäloogisesti? Kaikkea ei tietenkään voi mitata empiirisesti, mutta sellaiset asiat ovat kokonaan tieteellisen tutkimuksen ulottumattomissa. "

    En sanoisi epäloogisesti vaan pikemminkin niin, että minusta on epäuskottavaa että kykenemme empiirisillä havainnoilla kartoittamaan maailmasta sen keskeisiä piirteitä. Tämän toteamuksen tarkoitus ei ole missään nimessä tiede vastainen vaan meidän on tehtävä kaikkemme tieteen eteen, jotta saamme selville mahdollisimman paljon asioita.

    "Jos pudotat vasaran varpaillesi, fyysikko voi selittää tyhjentävästi gravitaation vaikutuksesta vasaran liikkeeseen ja neurobiologi kertoa millä tavoin tieto osumasta välittyy aivoille, jopa sen mitkä aivojen alueet aktivoituvat. Kivun kokemus on kuitenkin subjektiivinen eikä sitä voi yhdenkään tieteenalan menetelmillä mitata.

    Missään vaiheessa nämä kaksi erilaista todellisuuden jäsentämisen tapaa eivät ole ristiriidassa keskenään tai sulje toisiaan pois. "

    Tästä olemme täsmälleen samaa mieltä :).

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    >> Jos kohta a) (eli Raamattu on totta), niin tuomiopäivä tulee. Itse olen todennut, että uskon kohdan a) olevan totta, mutten ole perustellut sitä tuomiopäivän tulolla. > Totean vain, että d, e ja f voivat olla subjektiivisia perusteita kristinuskolle. > Siis en hylkää mitään tieteellistä tulosta sillä perusteella, että se ei tue kristinuskoani. Olet saanut tälläisen käsityksen siitä, että ei ole olemassa empiirisiä havaintoja luonnonlakien tilapäisestä kumoutumisesta (jollaisia kristinusko käsityksesi mukaan edellyttää). > Itse painotan sitä, että luonnontieteet ja kristinusko operoivat eri tasoilla. Mielestäni edes kristinusko ei astu tieteen reviirille edes ihmeiden muodossa. Vaan Jumalan vaikutus materiaan voi tapahtua niin hienostuneesti, että se on meidän havaintojen ulottumattomissa. Fysikaassa esimerkiksi Heisenbergin epätarkkuusperiaate antaa rajan havainnoillemme. > Siis kyseessä on uskon ja tieteen täysin erilaiset roolit, jotka eivät mene mitenkään päällekäin. > Sinä vain uskot, että suuri mysteerio nimeltä luonto itsessään on yksinkertaisempi selitys kuin luonto Jumala.

    Olemme näköjään ajautuneet keskustelussa siihen millä peruisteilla liitän teismiini kristinuskon dogmat. Lyhyesti sanottuna kyseiset perusteet ovat subjektiivisia ja vakuuttavat minut täysin. Enkä ole missään vaiheessa väittänyt, että nimenomaan kristinuskoa voidaan perustella aukkojen Jumala argumentilla.

    Aukkojen Jumalalla voidaan perustella teismiä johon liittyy ikuinen Jumaluus. Ikuinen multiversumi malli on vaihtoehtoinen uskomus tälläiselle teismille. Ongelma multiversumimallissa on se, että informaatio liiku universumien sisällä, joten hypoteesia ei päästä testaamaan.

    Äänestä

  • asian ydin kirjoitti:

    Olemme näköjään ajautuneet keskustelussa siihen millä peruisteilla liitän teismiini kristinuskon dogmat. Lyhyesti sanottuna kyseiset perusteet ovat subjektiivisia ja vakuuttavat minut täysin. Enkä ole missään vaiheessa väittänyt, että nimenomaan kristinuskoa voidaan perustella aukkojen Jumala argumentilla.

    Aukkojen Jumalalla voidaan perustella teismiä johon liittyy ikuinen Jumaluus. Ikuinen multiversumi malli on vaihtoehtoinen uskomus tälläiselle teismille. Ongelma multiversumimallissa on se, että informaatio liiku universumien sisällä, joten hypoteesia ei päästä testaamaan.

    yhtä asiaa.

    >> Lyhyesti sanottuna kyseiset perusteet ovat subjektiivisia ja vakuuttavat minut täysin.

    Äänestä

  • panteisti kirjoitti:

    yhtä asiaa.

    >> Lyhyesti sanottuna kyseiset perusteet ovat subjektiivisia ja vakuuttavat minut täysin.

    "Miten ihmeessä onnistut tuossa? Jos puhuisimme mistä tahansa muusta asiasta jonka perustelut
    ...............................
    valtava juutalaisyhteiskunta joka on kadonnut jäljettömiin. "

    On totta, että vaatisin konkreettisia todisteita noiden ennen kuin uskoisin noihin muihin asioihin, kuten ufoihin, elvikseen, jne. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että haluan kristinuskon olevan totta ja nuo muut asiat ovat yhden tekeviä. Oleellisin ero on sisäinen vakuuttuneisuus joka on monen tekijän summa. Siitä mitä nuo tekijät ovat löytyy erilaisia kertomuksia, kun lukee miten ihmiset ovat myöhemmällä iällä (kuten minäkin) tulleet uskoon.

    "Tiedän ihan omasta kokemuksesta minkälaista on olla kristitty uskova. Muistan sen ihmetyksen siitä, etteivät kaikki pidä minulle itsestäänselviä asioita totena. Miten joku voisi olla uskomatta Jumalaan, jonka lupaus taivaasta on niin houkutteleva? Pystyn edelleen eläytymään helposti siihen olotilaan, jossa vilpitön toivomus siitä että taivas, Jumala, enkelit jne. ovat todellisia voittaa älyllisen rehellisyyden vaatimukset kirkkaasti. Halu päästä siihen ihmeelliseen paratiisiin on liian voimakas, jotta tarinan ulkoinen ja sisäinen ristiriitaisuus pystyisivät saavuttamaan tajunnan. Kuitenkin: vaikka miten haluaisit että jokin asia on tosi, toiveesi eivät riitä tekemään siitä totta. Lisäksi teismi ei oikeasti tarjoa mitään sellaista mitä ei pystyisi saavuttamaan ilman ylimääräisiä oletuksia yliluonnollisesta. "

    Vilkaisin profiiliasi ja huomasin, että olet aika paljon minua nuorempi. Profiilistasi ja kommentistasi päätellen näyttää siltä, että olet itse kasvanut lapsen uskostasi ulos. Itse olen tullut uskoon vasta päälle kolmikymppisenä. Sanoisin, että omalla kohdallani uskoon kasvu on alkanut kyseenalaistamalla ihmisen omat kyvyt ja siitä pikku hiljaa vahvistunut ja saanut aikaan täyden vakuuttuneisuuden tunteen.

    Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä tarkoitit kun sanoit:

    "Lisäksi teismi ei oikeasti tarjoa mitään sellaista mitä ei pystyisi saavuttamaan ilman ylimääräisiä oletuksia yliluonnollisesta. "

    Nimittäin jos OLETETAAN, vaikkapa sellainen teismi todeksi joka voi tarjota ihan mitä ikinä toivot, niin eikö teismi silloin tarjoa sellaista mitä ei voi muuten saavuttaa? Vai ajatko takaa ajatusta, että se elämä jota nyt elämme voi tarjota meille täydellisen onnen kun vain keskitymme täysillä siihen?

    Äänestä

  • asian ytimeen kirjoitti:

    "Miten ihmeessä onnistut tuossa? Jos puhuisimme mistä tahansa muusta asiasta jonka perustelut
    ...............................
    valtava juutalaisyhteiskunta joka on kadonnut jäljettömiin. "

    On totta, että vaatisin konkreettisia todisteita noiden ennen kuin uskoisin noihin muihin asioihin, kuten ufoihin, elvikseen, jne. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että haluan kristinuskon olevan totta ja nuo muut asiat ovat yhden tekeviä. Oleellisin ero on sisäinen vakuuttuneisuus joka on monen tekijän summa. Siitä mitä nuo tekijät ovat löytyy erilaisia kertomuksia, kun lukee miten ihmiset ovat myöhemmällä iällä (kuten minäkin) tulleet uskoon.

    "Tiedän ihan omasta kokemuksesta minkälaista on olla kristitty uskova. Muistan sen ihmetyksen siitä, etteivät kaikki pidä minulle itsestäänselviä asioita totena. Miten joku voisi olla uskomatta Jumalaan, jonka lupaus taivaasta on niin houkutteleva? Pystyn edelleen eläytymään helposti siihen olotilaan, jossa vilpitön toivomus siitä että taivas, Jumala, enkelit jne. ovat todellisia voittaa älyllisen rehellisyyden vaatimukset kirkkaasti. Halu päästä siihen ihmeelliseen paratiisiin on liian voimakas, jotta tarinan ulkoinen ja sisäinen ristiriitaisuus pystyisivät saavuttamaan tajunnan. Kuitenkin: vaikka miten haluaisit että jokin asia on tosi, toiveesi eivät riitä tekemään siitä totta. Lisäksi teismi ei oikeasti tarjoa mitään sellaista mitä ei pystyisi saavuttamaan ilman ylimääräisiä oletuksia yliluonnollisesta. "

    Vilkaisin profiiliasi ja huomasin, että olet aika paljon minua nuorempi. Profiilistasi ja kommentistasi päätellen näyttää siltä, että olet itse kasvanut lapsen uskostasi ulos. Itse olen tullut uskoon vasta päälle kolmikymppisenä. Sanoisin, että omalla kohdallani uskoon kasvu on alkanut kyseenalaistamalla ihmisen omat kyvyt ja siitä pikku hiljaa vahvistunut ja saanut aikaan täyden vakuuttuneisuuden tunteen.

    Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä tarkoitit kun sanoit:

    "Lisäksi teismi ei oikeasti tarjoa mitään sellaista mitä ei pystyisi saavuttamaan ilman ylimääräisiä oletuksia yliluonnollisesta. "

    Nimittäin jos OLETETAAN, vaikkapa sellainen teismi todeksi joka voi tarjota ihan mitä ikinä toivot, niin eikö teismi silloin tarjoa sellaista mitä ei voi muuten saavuttaa? Vai ajatko takaa ajatusta, että se elämä jota nyt elämme voi tarjota meille täydellisen onnen kun vain keskitymme täysillä siihen?

    Heikkous synnyttää pelkoa.
    Pelko synnyttää egoa.
    Egon voimin uskovainen korostaa ikäänsä ja uskoansa ateismipalstalla.

    Elä ja anna toisen elää.
    Älä ole veljesi vartia.

    Uskovaiset ovat heikkoja, kannattaa olla itseensä luottava ateisti. Kas tässä asian ydin ja öitä.

    Äänestä

  • asian ytimeen kirjoitti:

    "Miten ihmeessä onnistut tuossa? Jos puhuisimme mistä tahansa muusta asiasta jonka perustelut
    ...............................
    valtava juutalaisyhteiskunta joka on kadonnut jäljettömiin. "

    On totta, että vaatisin konkreettisia todisteita noiden ennen kuin uskoisin noihin muihin asioihin, kuten ufoihin, elvikseen, jne. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että haluan kristinuskon olevan totta ja nuo muut asiat ovat yhden tekeviä. Oleellisin ero on sisäinen vakuuttuneisuus joka on monen tekijän summa. Siitä mitä nuo tekijät ovat löytyy erilaisia kertomuksia, kun lukee miten ihmiset ovat myöhemmällä iällä (kuten minäkin) tulleet uskoon.

    "Tiedän ihan omasta kokemuksesta minkälaista on olla kristitty uskova. Muistan sen ihmetyksen siitä, etteivät kaikki pidä minulle itsestäänselviä asioita totena. Miten joku voisi olla uskomatta Jumalaan, jonka lupaus taivaasta on niin houkutteleva? Pystyn edelleen eläytymään helposti siihen olotilaan, jossa vilpitön toivomus siitä että taivas, Jumala, enkelit jne. ovat todellisia voittaa älyllisen rehellisyyden vaatimukset kirkkaasti. Halu päästä siihen ihmeelliseen paratiisiin on liian voimakas, jotta tarinan ulkoinen ja sisäinen ristiriitaisuus pystyisivät saavuttamaan tajunnan. Kuitenkin: vaikka miten haluaisit että jokin asia on tosi, toiveesi eivät riitä tekemään siitä totta. Lisäksi teismi ei oikeasti tarjoa mitään sellaista mitä ei pystyisi saavuttamaan ilman ylimääräisiä oletuksia yliluonnollisesta. "

    Vilkaisin profiiliasi ja huomasin, että olet aika paljon minua nuorempi. Profiilistasi ja kommentistasi päätellen näyttää siltä, että olet itse kasvanut lapsen uskostasi ulos. Itse olen tullut uskoon vasta päälle kolmikymppisenä. Sanoisin, että omalla kohdallani uskoon kasvu on alkanut kyseenalaistamalla ihmisen omat kyvyt ja siitä pikku hiljaa vahvistunut ja saanut aikaan täyden vakuuttuneisuuden tunteen.

    Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä tarkoitit kun sanoit:

    "Lisäksi teismi ei oikeasti tarjoa mitään sellaista mitä ei pystyisi saavuttamaan ilman ylimääräisiä oletuksia yliluonnollisesta. "

    Nimittäin jos OLETETAAN, vaikkapa sellainen teismi todeksi joka voi tarjota ihan mitä ikinä toivot, niin eikö teismi silloin tarjoa sellaista mitä ei voi muuten saavuttaa? Vai ajatko takaa ajatusta, että se elämä jota nyt elämme voi tarjota meille täydellisen onnen kun vain keskitymme täysillä siihen?

    >> On totta, että vaatisin konkreettisia todisteita noiden ennen kuin uskoisin noihin muihin asioihin, kuten ufoihin, elvikseen, jne. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että haluan kristinuskon olevan totta ja nuo muut asiat ovat yhden tekeviä. Oleellisin ero on sisäinen vakuuttuneisuus joka on monen tekijän summa. > Profiilistasi ja kommentistasi päätellen näyttää siltä, että olet itse kasvanut lapsen uskostasi ulos.

    Äänestä

on Hiisiä! On hiidenkirnujakin ;0)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


geego kirjoitti:

Jos me eletään semmoisessa maailmassa jossa on olemassa jumalia,niin täytyyhän se sitten joulupukinkin olla. Sen lisäksi täytyy olla riihitottuja,maahisia,menninkäisiä,keijuja jne...
Sitä minä en ymmärrä että miksi uskovaisten mielestä jumala on,mutta joulupukin ne myöntää satuolennoksi.
Eihän joulupukkikaan nyt kertakaikkiaaan voi olla satuolento semmoisessa maailmassa,jossa kerran jumalakin olisi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu