Vaimoni kuoli 13.2.2006. Hän keskusteli erittäin aktiivisesti keskustelupalstoilla taudistaan kakkostyypin diabetes. Hän lopulta päätti lähettää valituksen hoidostaan (eli sen puutteesta) Kidutuksen vastaiseen komiteaan ja muuallekin YK:n komiteoihin. Hän kirjoitti suomeksi ja minä käänsin englanniksi. Sähköpostit eivät menneet perille. Lähetimme niitä myös postitse Ruotsiin ja YK:iin. YK:n sivuilla sanotaan, että jos he rekisteröivät valituksen, he lähettävät tiedon siitä valittajalle. Yhtään kyseistä diarionumeroa ei tullut. Lopulta päätimme lähteä Zürichiin viemään kirjeitä. Veimme tekstit CD-levyillä ja postitimme ne pääpostitoimistosta. Vain Ihmisoikeuskomissiolle Geneveen lähetetystä kirjeestä tuli diarionumero, New Yorkiin Naisten kidutuksen vastaiseen komiteaan lähetetystä ikääntyneiden naisten kohtelua Suomessa koskevasta kirjeestä ei kuulunut mitään. Että kyllä meidän sähköpostiosoitteitamme tarkkaan seurataan samoin kuin kirjeiden osoitteita, ei saisi lähteä mitään epäedullista tai Suomen mainetta mustaavaa. Vaimollani, joka syvästi pelkäsi kaikkea julkista terveydenhoitoa, oli hoitotahto, ettei häntä saa lähettää mihinkään hoitoon, mitä hän ei itse ole valinnut, joten hän kuoli kotona, ilmeisesti erittäin älykkäänä aktiivisena satiirikkona tieltä raivattuna hoidoista ulos heitettynä.
Keskustelun aihe?
Nimetön
5308
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse lähetin ihmisoikeustuomioistuimeen asiapapereita puolitoista vuotta sitten ... sain tuomioistuimen sihteeriltä seuraavansisältöisen kirjeen: "Vastaisuudessa lähettäkää kaikki aineisto kirjattuna, ja säilyttäkää kuitti." Valitus koskee useiden suomen virkamiesten välinpitämätöntä suhtautumumista ihmisoikeuksiin. Ompa asia jo poikinut yhden tuomarin eron. Itse tarvitsisin englannin kielen taitoista kääntäjää, sillä "vastaisuudeessa" kaikki aineisto pitäisi lähettää englanniksi tai ranskaksi. Tiesitkö muuten, että "oikeus"ministeriö yritti säätää lakia, joka olisi sallinut vetää juttuja takaisin ihmisoikeustuomioistuimesta "oikeus"ministeriön alaiseen "hyvitys"lautakuntaaan ... rahakorvaus ja turpa tukkoon. Et ole yksin ... tsemppiä ... kyllä joku vielä joskus uskaltaa julkaista joitakin asioita.
Olen hyvin säilyttänyt kaikki paperit. Tarvitsisi vain järjestää ja yrittää julkistaa.
Siinä sinulle työsarkaa. Itse olen 2 vuotta etsinyt median edustajaa; joka uskaltaisi julkaista "julkisia" hallussani olevia asiakirjoja. Se kyllä on totta, että nuo asiakirjat voisivat muuttaa suomen lähihistoriaa. Ainesto mm. sisältää epäedulista tietoa valtakunnansyyttäjänvirastosta, presidentistä, ihmisoikeustuomioistuimesta, eduskunnan oikeusasimiehestä ja eräästä aikaisemmista oikeusministereistä ... sekä muutamista pienemmistä virkamiehistä. Jaa niin Korkeinta Hallinto-"oikeutta" unohtamatta. Mm. edellisiä koskeva rikostutkinta kestää ... kestäää ....kestäää. Edes oikeusasiamiehen toteamus selvistä pienempiä virkamiehiä koskevista virkarikoksista ei ole nopeuttanut asiaa ... syyttäjä taitaa pitää oikeusasiamiestä ns. epäluotettavana todistajana. Vai kenen etua sen oikeusasiamiehen nyt taas pitikään ajaa ... entä valtakunnansyytäjän ? Viimemainittu mm. kumosi ohjeistuksensa yksityishenkilön syyteoikeudesta samalla kun oma virasto kirjasi syyteilmoitusta 8 kk diaariin ... melko reilua ?! Edes "oikeus"ministeriön otakantaa palsta ei julkaise näitä kirjoituksiani, jotka valottavat Suomen salattua lähihistoriaa ... joka muuten pitäisi kirjoittaa uudelleen. Eräs historian "tutkija" ja vähän luojakin. Virkavastuun peräänhuutelija.
julkaise niitä itse netissä? Taatusti tulee herättämään huomiota..
itsekin miettinyt.