http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=3032&Itemid=38
Uskonnon merkitys korostuu eurooppalaisessa kontekstissa ja Suomen tilanne on hyvänä esimerkkinä muille maille. Meillä kirkko on suhteellisen itsenäinen valtioon nähden, mutta kirkot ja valtio tekevät paljon yhteistyötä. Kirkko tukee läsnäolollaan henkilöstöä esim. puolustusvoimissa ja sairaaloissa. Koulussa annetaan uskontoon ja kulttuuriin liittyvää perustietoa uskonnon opetuksessa, kaikissa maissa tilanne ei ole yhtä hyvä. Omien juurien tiedostaminen helpottaa erilaisuuden kohtaamista. Uskonnon työntäminen yhteiskunnan marginaaliin taas on kulttuurin kaventamista ja luo pohjaa ääriliikkeiden esiinmarssille.
Uskonnon merkitys korostuu eurooppalaisessa kontekstissa ja Suomen tilanne on hyvänä esimerkkinä muille maille. Meillä kirkko on suhteellisen itsenäinen valtioon nähden, mutta kirkot ja valtio tekevät paljon yhteistyötä. Kirkko tukee läsnäolollaan henkilöstöä esim. puolustusvoimissa ja sairaaloissa. Koulussa annetaan uskontoon ja kulttuuriin liittyvää perustietoa uskonnon opetuksessa, kaikissa maissa tilanne ei ole yhtä hyvä. Omien juurien tiedostaminen helpottaa erilaisuuden kohtaamista. Uskonnon työntäminen yhteiskunnan marginaaliin taas on kulttuurin kaventamista ja luo pohjaa ääriliikkeiden esiinmarssille.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Uskonnon työntäminen yhteiskunnan marginaaliin taas on kulttuurin kaventamista ja luo pohjaa ääriliikkeiden esiinmarssille."
niin, pitäkää meitä hyvänä tai hajoamme vielä useampaan lahkoon ja siirrymme toisiin taikauskoihin ja SITTEN ME OLEMME VIELÄ pahempia.
rakennukset pitäisi siis sopimuksilla säästää sodissa herra van der linderin mielestä? Sairaaloilla, kouluilla ja ihmisten kodeilla ei kai niin väliä ole. Vielä hän väittää, että kirkko ja uskonnolliset järjestöt edistävät rauhaa!!! Missä päin maailmaa?
Vanhana maolaisena johtajana José Manuel Barroso tietää, että elämässä pääsee eteenpäin vain mielyttämällä kuuntelijoita. Jotenkin en jaksa uskoa, että hän on erityisen innokas kristillisten kirkkojen puolestapuhuuja. Kristillisillä kirkoilla muuten katoliset eivät tarkoita luterilaisia :-)
"Uskonnon työntäminen yhteiskunnan marginaaliin taas on kulttuurin kaventamista..."
Kristillisestä kultturimyönteisyydestä oli kotimaassa uutinen "Teatterivierailu sulki papin pois SRK:n rippileiriltä" http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=3037&Itemid=38
"Uskonnon merkitys korostuu eurooppalaisessa kontekstissa ja Suomen tilanne on hyvänä esimerkkinä muille maille."
Onko meillä muuta annettavana kuin kirkosta eroaminen netin kautta? Tästäkin päästäisiin eroon, jos lapsia ei pakkoliitettäisi.
"Kirkko tukee läsnäolollaan henkilöstöä esim. puolustusvoimissa ja sairaaloissa."
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=3038&Itemid=38
"Koulussa annetaan uskontoon ja kulttuuriin liittyvää perustietoa uskonnon opetuksessa,..."
Kristillinen kulttuuri edellyttää erilaisia opetusohjelmia ortodokseille, luterilaisille ... Varsinaista arkipäivän ekumeniaa :-)
"Omien juurien tiedostaminen helpottaa erilaisuuden kohtaamista."
Tästä olen samaa mieltä ja siksi uskonnonopetukseen tuhlattavat rahat pitäisi käyttää maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen.
"Uskonnon työntäminen yhteiskunnan marginaaliin taas on kulttuurin kaventamista ja luo pohjaa ääriliikkeiden esiinmarssille."
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=3027&Itemid=38
Kirkko ajaa alas omaa toimintaansa ja yrittää saada näkyvyyttä pakolaisten avulla. Uskonnon rauhoittavasta vaikutuksesta on hyvä esimerkki Serbia-Kosovo, Turkki-Kreikka, Pohjois-Irlanti, Venäjä-Tsetsenia ... Maailma olisi onnellisempi paikka, jos Jumalan olisi keksinyt vain yksi ihminen.
Kimmo Koo:
"Maailma olisi onnellisempi paikka, jos Jumalan olisi keksinyt vain yksi ihminen."
"Omien juurien tiedostaminen helpottaa erilaisuuden kohtaamista."
Uskislogiikan suurimpia harhakäsityksiä on vetää yhtäläisyysmerkki suomalaisuuden ja evankelis-luterilaisen valtionkirkon jäsenyyden välille.
Tuo ei ole pitänyt paikkaansa kuin ehkä 1700-luvulla eikä ihan täysin silloinkaan. Jo 1800-luvulla kaupunkien kulttuureihin kuului eri uskontokuntien edustajia sekä avoimia uskonnonepäilijöitä.
Hullua että ev.lut. kirkonmiehet kyllä ymmärtävät kunnioittaa toisten uskontokuntien edustajia, esim. muslimeita ja taata heille oikeudet oman uskonnon harjoittamiseen, mutta ajatus jonkin uskonnottoman ihmisen valinnan kunnioittamisesta ei tunnu uskiksille istuvan.
Heille uskonnoton ihminen on vain kapinoiva kristitty, joka kuitenkin vielä ansaitsee kristilliset sakramentit ja kristillisen hautauksen. Kouluissa heidän on saatava kristillistä opetusta ja heidän lapsensa on kastettava.
Uskontojen merkitys korostuu vain olosuhteissa, joissa tietämättömyys ja lukutaidottomuus kasvavat tai säilyttävät asemansa.
Tällaisia paikkoja ovat Pakistanin vuoret ja Saharan liepeiden pusikot.
Pienenä tietämättömyyden taskuna ovat Eurooppaan saapuneiden siirtolaisten lasten ghettot, joissa tunnetaan jäädyn paikallisen yhteiskunnan ulkopuolelle ja turvaudutaan siksi "isien uskoon".
Näistä tulee tornitaloja päin lentäviä terroristeja, jotka eivät siis ole ateisteja.
Ihmiset sitoutuvat sitä tiiviimmiin uskontoon mitä enemmän he kokevat olevansa uhattuja. Luonnollisesti siirtolaiset, jotka lähtömaissaan olivat hyvin maallistuneita, kokevat uudessa maassaan uskonnon tärkeäksi. Minäkin menisin viikottain Zimbabvessa suomalaiseen Jumalanpalvelukseen nähdäkseni muita suomalaisia.
Pääosa ortodokseista oli aikanaan evakoita, jotka sijoitettiin luterilaisten keskelle. He kokivat olevansa uhattuja ja sitoutuivat entistä tiiviimmiin kirkkoon. Ortodoksien määrä alkoi vähetä vasta 50-luvun lopulla, jolloin he eivät enää pelänneet (pahoja) luterilaisia.