Taisin nousta sängystä väärin

Zhirinovski, kova kuntoilija ja huimapäinen poliitikko Moskovasta, teki
varhain sunnuntaiaamuna etunojapunnerruksia Moskva-joen rannalla. Paikalle
sattunut miliisi tarkkaili hetken hänen puuhiaan, mutta tokaisi sitten:
- Anteeksi, hyvä herra, mutta minusta tuntuu, että teidän daaminne on jo ajat
sitten poistunut...

Miksi savolaiset maanviljelijät ovat yrittäneet risteyttää papukaijan ja
kanan?
- Risteytetty lintu voitaisiin opettaa sellaisille tavoille, että se tulisi
aina kertomaan pankolla makaavalle isännälle, kun se on taas muninut.

Mistä tietää, milloin juna on ylittänyt rajan Ruotsista Norjan puolelle?
- Kun lehmät niityllä alkavat näyttää kauniimmilta kuin naiset.

Meren selällä laiva törmäsi karille ja hukkuminen näytti varmalta.
Ihmisille tuli kova hätä, huudettiin apua ja voivoteltiin. Suurin hätä oli
laivan kapteenilla, ja hän kysyi:
- Onko joukossa sellaista matkustajaa, joka osaisi veisata virren? Kukaan ei
sellaista muistanut, vaikeroitiin vain. Kapteeni huusi:
- Onko ketään, joka osaisi edes jonkun kirkollisen toimituksen? Muuan
laihialainen ilmoittautui ja sanoi:
- Mä kyllä voin koota kolehrin.

Vanha rouva vietiin yksityiseen hienostovanhainkotiin. Hänet
kylvetettiin, kammattiin, syötettiin ja asetettiin aamulla nojatuoliin
istumaan kauniisti sisustettuun huoneeen ikkunan ääreen. Ikkunasta
aukeni näkymä kukkapuutarhaan. Valpas hoitaja huomasi, että vanhus
alkoi kallistua vasemmalle ja riensi äkkiä oikaisemaan vanhuksen
pystyasentoon. Hetken kuluttua vanha rouva alkoi kallistua oikealle,
ja taas hoitaja riensi korjaamaan vanhuksen istuma-asentoa. Näin
jatkui koko aamupäivän.
Iltapäivällä vanhan rouvan poika tuli tapaamaan äitiään ja kysyi,
oliko tämä tyytyväinen saamaansa hoitoon ja huolenpitoon?
-Muuten tämä on oikein viihtyisä paikka, mutta jostakin syystä
henkilökunta ei anna minun lainkaan pieraista.

Kalle valitti Villelle:
- Mulla käy aina tosi huono säkä.
- Miten niin?
- Viime viikolla löysin ojasta lompakon, joka oli tietysti tyhjä. Eilen mä
löysin maantieltä rintaliivit, ja nekin olivat tyhjät.

Mikä tuoksuu makealle ja hyppii puusta puuhun?
- Marenkiorava.

Turisti tapaa Afrikassa alkuasukkaan rummuttamassa.
- Meillä ei ole saatu kolmeen viikkoon vettä.
- Ja nyt rummutatte sateentekijälle?
- Ei, vaan putkimiehelle.

Koulutunnilla Kalle kysyi opettajattarelta:
- Kirjoitan tätä englannin ainekirjoitusta, mutta olen unohtanut miten
sanotaan »myös yhdeksänkymmentä hiirtä».
- Nainti mais tuu, sanoi opettajatar ystävällisesti.

Pikku-Liisa katseli innokkaana lintulaudan varpusia. Yhtäkkiä porukkaan
lennähti viherpeippo.
- Äiti, tule katsomaan! Täällä on raaka varpunen!

Winston Churchill tuli taksiautolla kotiin.
- Käväisen vain sisällä. Minulla on vielä menoa muualle, odottakaa minua! hän
sanoi kuljettajalle.
- Ei käy, mulla on kiire kotiin kuuntelemaan Churchillin radiopuhetta...
Imarreltu Churchill lykkäsi kuljettajan kouraan ylen runsaat juomarahat.
- Oi kiitoksia, sir! Kuulkaahan, viis' minä nyt siitä Churchillin äijästä,
odotan kyllä teitä! virkkoi kuljettaja.

Ystävättäret kohtasivat vuosien kuluttua.
- Muistatko vielä sen vaalean, komean pojan, joka vei meitä aina autoajelulle?
- Kyllä, muistanhan minä. Hän muuten kosikin minua, mutta minusta hän oli melko
tyhmä. Annoin hänelle rukkaset, vaikka hän sanoi tekevänsä jonkin
mielettömyyden, jos hylkäisin hänet...
- Hän nai minut.

Pieni, kaino monsieur tarjosi pariisilaisessa bussissa paikkaansa naiselle.
- Kiitoksia, sanoi tämä, mutta olen nuori, työtätekevä nainen. En voi ottaa
paikkaanne, olenhan teitä nuorempikin.
- Mutta... yritti ujo monsieur.
- Te istutte vain paikallanne ja sillä hyvä! julisti nainen.
- Mutta... Nainen, joka oli kookas ja voimakas, melkein painoi miehen istumaan.
Ja sitten hän kertoi miehelle puolet elämästään.
- Ymmärrättekö nyt, että minä kuulun naisiin, jotka eivät ota paikkaa mieheltä,
joka on väsynyt työstään - niinkuin te ilmeisesti olette!
- Uskonhan minä, madame, mutta joka tapauksessa annan teille paikkani... Minun
olisi näet pitänyt päästä poistumaan jo silloin viisi pysäkkiä sitten...

Reino päätti aikuisena hankkia uimataidon ja meni uimakouluun. Opettaja oli
nuori, kaunis nainen. Eräänä päivänä he osuivat samaan ruuhkabussiin. Yhtäkkiä
Reino hoksasi opettajansa ja huusi tälle tervehdyksen väkijoukon päitten yli:
- Hyvää päivää! En ollut ensin tunteakaan neitiä, kun neidillä on nyt vaatteet
yllä!

Mitä haisunäädillä on sellaista, jota ei ole muilla eläimillä?
- Haisunäätävauvoja.

Poika oli löytänyt isän kätköistä sotareissulta tuodun käsikranaatin. Poika
oli juuri käsittelemässä sitä, kun isä sattui paikalle. Hän otti kranaatin pois
ja ilmoitti:
- Se pitää nyt heti hävittää, ettei satu mitään vahinkoa. Siitä vaan sokka pois
ja heittämään... Kuinka ollakaan kranaatti sattui lentämään vanhan
ulkorakennuksen lähelle. Rakennus luhistui, ja lautojen seasta kömpi ylös talon
vanha kuuro vaari.
- Oli se hyvä, että mä en pirtissä pierry, tuumi vaari huojentuneena.

Tummaihoinen pakolainen pääsi Helsingissä töihin kerrostalon
rakennustyömaalle. Työpäivän ollessa lopuillaan hänelle tuli hillitön
pissihätä. Koska miekkonen oli seitsemännessä kerroksessa, ja vessa alhaalla,
hän päätti selvittää ongelmansa tirauttamalla yli katonreunan suoraan maahan.
Juuri kun hän oli aloittamassa, työnjohtaja näki hänet:
- Hei, mitäs sinä siellä puuhaat?
- Tuota, en mitään.
- No, lakkaa sitten riiputtamasta sitä kattohuoparullaa räystäältä ja mene alas
purkamaan kuorma-autoa.

Vanhalla juutalaisella makkaratehtailijalla Abrahamilla oli vain yksi
perillinen, poika nimeltä Haim. Hän opiskeli filosofiaa ja antropologiaa
Moskovan yliopistossa. Isä Abraham oli jo monta vuotta yrittänyt saada
pojastaan jatkajaa, mutta huonolla menestyksellä. Jälleen isä yritti esitellen
samalla täysin automaattista lenkkimakkarakonetta:
- Tämä on täysin automaattinen ja idioottivarma kone, jota sinäkin poikani Haim
osaat käyttää! Se on näin helppoa: kun työnnät tästä päästä aasin sisään, tulee
tuolta päästä valmis makkara ulos! Poika, filosofinen snobbailija, keksi
kysäistä:
- Mutta onko sinulla, Isäukko, myös sellainen kone, että kun siihen työntää
lenkkiä sisään, tulee toisesta päästä aasi ulos?
- Kyllä, se on sinun äitisi...

Vikkeläsormi-Bill, taskuvaras, oli jäänyt auton alle. Yliajaja oli ensin
yrittänyt auttaa uhriaan jaloilleen, mutta ajanutkin sitten tiehensä.
- Huomasitteko hänen autonsa numeron? kysyi poliisi.
- E-en. Mutta hänen lompakkonsa mulla on taskussani...

Väyrynen oli joskus perheensä kanssa lomailemassa Euroopassa
matkailuautolla. Perhe oli päättänyt, että ainakin yksi yö vietetään
leirintäalueen sijasta hienossa hotellissa. Niinpä Väyrynen marssi Hotel
d'Angleterren aulaan ja meni kohteliaasti kysymään vastaanottotiskistä:
- Hyväksytäänkö täällä lapsia?
- Ei, me hyväksymme vain luottokortit tai käteisen rahan, vastasi virkailija
ihmeissään.

Blondi tuli kylään toisen blondin luo ja ihmetteli:
- Eikö sinun kasvihuoneessasi ole liian kylmä? Kaikki ikkunat ovat
aivan jäässä.
- Ei ollenkaan. Viljelen luomu-pakastevihanneksia.

Blondi valittaa vuokraemännälleen:
- Mitä! Olen asunut asunnossa jo neljä kuukautta ja nyt vasta sanotte,
ettei täällä ole kylpyhuonetta!

Blondi voitti arpajaisissa pääpalkinnon. Ystävä uteli:
- Millä numerolla sinä voitit sen?
- Numerolla 72.
- Miten satuit valitsemaan juuri sen?
- No kun näin koko yön unta vain kahdeksikoista ja kahdeksan kertaa
kahdeksan on 72, niin valitsin sen.

Blondi mietti itsekseen:
- No voi voi, nytpä kävi hassusti. En muista pitikö minun mennä
miestäni vastaan klo 8.30 vai klo 3.80.

Kaksi blondia istui puiston penkillä. Toinen kaivoi käsilaukustaan
peilin ja kummasteli sitä ihmeissään:
- Kukahan tuo oikein on, on niin tutun näköinen, mutta juuri nyt ei
vaan tule mieleen kuka tuo on.
Toinen blondi siihen:
- Annahan kun minä katson... Idiootti, sehän olen minä!

Blondi söi laastaria. Ystävätär tuli paikalle ja ihmetteli.
- Tämä on lääkitystä, sanoi blondi.
- Miten niin. Mikä tauti tuolla muka paranee?
- Vatsahaava.

Blondi toi kotiinsa ison lastin teräsvillaa.
- Mitä sinä sillä teet?
- Aion kutoa kotiini uuden hellan.

Blondi toi uuden poikaystävänsä kotiinsa näytille. Poika epäili:
- En ole varma voinko tulla sisään, koska jalkani ovat niin likaiset.
- No ei sillä ole niin väliä, onhan sinulla kengät jalassasi.

Blondi totesi toiselle:
- Mielestäni naiset sopivat astronauteiksi paljon paremmin kuin miehet.
- Kuinka niin?
- Ainakin kokemus on laajempi. Minä esimerkiksi olen ollut usein
seitsemännessä taivaassa.

Blondi tulee kellokauppaan:
- Haluan palauttaa tämän herätyskellon, sillä se on rikki.
- Mikä siinä on vikana?
- Se soi aina tasan 12 tuntia liian aikaisin.

Blondi palautti kauppaan pari päivää sitten ostamansa WC-harjan.
- Kyllä paperi on sittenkin mukavampaa!

Blondi peri isoisältään kaksitammahevosta, mutta ei millään oppinut
erottamaan niitä toisistaan. Naapuri neuvoi leikkaamaan toisen hevosen
hännän lyhyeksi. Kaikki oli hyvin. Sitten se pitkähäntäinen hevonen
repi häntänsä piikkipensaaseen. Naapuri neuvoi nyt korvamerkitsemään
toisen hevosen. Kaikki oli taas hyvin. Sitten toinenkin hevonen repi
korvansa piikkilankaan. Nyt naapuri kehotti mittamaan hevosten
säkäkorkeudet. Blondi teki työtä käskettyä ja huokasi helpotuksesta:
- Aivan oikein, musta hevonen oli kymmenen senttiä korkeampi kuin valkoinen!

Blondi päätti alkaa kasvattaa kanoja. Hän osti sata kanaa, mutta ne
kaikki kuolivat. Blondi ei lannistunut, hän hankki uudet sata kanaa,
mutta nekin kuolivat. Kolmannelle parvelle kävi samoin.
- Mitähän minä teen väärin, blondi ihmetteli, istutanko ne liian
syvälle vai kastelenko liikaa?

Blondi saapui ystävänsä luo, joka asui kerrostalon ylimmässä
kerroksessa. Ystävä avasi oven ja ihmetteli, miksi blondi oli aivan
hiestä märkänä.
- Mikset käyttänyt hissiä?
- No, kun hississä luki, että 8 henkeä, eikä ketään muita tullut, enkä
jaksanut enää odottaa seisottuani siellä puoli tuntia.

Blondi seisoi rannalla ja riemuitsi:
- Uskomatonta! Mahtavaa! Linda oppi vasta eilen uimaan ja nyt hän on
sukeltanut jo puoli tuntia!