onko 90-luvun (alun) jälkeen kehitetty autoja, jotka veisivät vähemmän polttoainetta kuin edeltäjänsä? vai ovatko polttoainetaloudellisimmat autot tehty juuri ennen katalysaattoreita? jos, niin miksi? tiedän kyllä, että katalysaattori syö tehoja, mutta on kai tekniikkakin mennyt eteenpäin? siis ihan "jokamiehen" autoista puhutaan.
näin ohimennen dokumentinpätkän, jossa joku (saksalaisen?) autoalan pääjehu matkusti paikasta a paikkaan b jollain 9 desin kulutuksella 100 km:ä kohti (huippunopeus silti jotain 120 km/h). ei tainnut päästä massatuotantoon tuo auto.. :)
tehoja on nykyautoissa kyllä lisätty samaan bensankulutukseen, mutta onko jossain mallissa vain pienennetty kulutusta?
näin ohimennen dokumentinpätkän, jossa joku (saksalaisen?) autoalan pääjehu matkusti paikasta a paikkaan b jollain 9 desin kulutuksella 100 km:ä kohti (huippunopeus silti jotain 120 km/h). ei tainnut päästä massatuotantoon tuo auto.. :)
tehoja on nykyautoissa kyllä lisätty samaan bensankulutukseen, mutta onko jossain mallissa vain pienennetty kulutusta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aika todella moni. Esim. Bemun Valvetronic-koneiset. Tai vaikka 745i: 2 tonnia luksusta ja huipputeknologiaa joka kiihtyy 0-100km/h 6,3s joka kuluttaa keskimäärin 10,9l/100km. Näin esimerkiksi.
Kyllä kulutukset ovat vähentyneet siitä huolimatta että suorituskyky ja autojen turvallisuus ovat parantuneet.
Pitänee puhua energiankulutuksesta koska on olemassa jo sarjatuotannossakin autoja jotka ovat hybridejä eli toimivat sähkö- ja polttomoottorilla.
Tarvittava energianmäärä on kuitenkin verrannollinen siihen mitä halutaan; ikiliikkujaa ei ole keksitty eli painava auto vaatii kiihtyäkseen energiaa muodossa tai toisessa.
Nykyautot saattavat kuluttaa jopa enemmän kuin jotkut vanhemmat automallit.
Syynä tähän on se, että autojen paino on lisääntynyt mm. turvavarusteitten yms. myötä ja perinteinen katalysaattoritekniikka ei ole toiminut liian laihoilla seoksilla.
Audi A2 on hyvä esimerkki pitkälle viedystä pihistyksestä; alle kolmen (3) litran keskikulutus dieselversiolla kertoo, että tekniikka on kehittynyt...
Mahdollisimman suuri osa polttoaineen energiasta muuttuu eteenpäintyöntäväksi voimaksi eikä huku jäähdytykseen.
Hukkalämpöä ei sitten mm. talvisaikaan tahdo lämmitykseen enää löytyä.
Nykyiset dieselit kuluttavat 20% vähemmän kuin 80-90 luvun dieselit. Lisäksi ne kulkevat huomattavasti paremmin. Tehot ovat tuplaantuneet.
Ei unohdeta Audia ihannoitaessa pienikulutuksista VW:tä.
Dieseli:
VW Lupo 3L TDI 3,0 l/100 km
Bensakone:
VW Lupo FSI 4,9 l/100 km
YLEISTÄ AUTOTEKNIIKKAA
Hyötysuhde:
Ottomoottori 25%
Dieselmoottori 30%
Jäähdytyshäviöt kummassakin 33%
Kitkahäviöt kummassakin 7%
Pakokaasuhäviöt:
Ottomoottori 35%
Dieselmoottori 30%
Vertailtaessa taloudellisuutta litrakulutuksilla diesel/bensa tulee muistaa, että dieselöljyn lämpöarvo on n. 15% suurempi kuin bensan. Eli vertailun yhdenmukaistamiseksi tulisi auton dieselkulutuksen l/100km arvo kertoa 1,15:llä. (3 l dieseliä vastaa 4,45 l bensiiniä)
Usein kuulee väitteen, että nykydieselien kulutus on niin pieni, ettei matkustamon lämmitykseen riitä jäähdytysenergiaa. Sanon että huu-haata koko juttu. Autoja ei ole suunniteltu, eikä haluta suunnitella, pohjolan olosuhteisiin. Siinä se syy on.
Oletetaan dieselauto joka kuluttaa 6 l/100km nopeudella 50 km/h. Pelkkä jäähdytyshäviöteho on silloin n. 10 kW ja sama teho riittää lämmittämään keskisuurta omakotitaloa 25 asteen pakkasella. Miettikää siitä, kun pakokaasuhäviöt on lisäksi samaa suuruusluokkaa.
Tiheys:
Superi 0,765 kg/l
Dieseli 0,830 kg/l
Energiasisältö (hyötylämpöarvo):
Superi 8,6 kWh/l
Dieseli 9,9 kWh/l
'7G-Tronic' on nimeltään Mersun uusin 7-vaihteinen automaattivaihde jolla pyritään parempaan polttoainetalouteen (toimitukset alkaen syksy 2003). Ilmoittavat autotyypistä riippuen saavutettavan säästöä 0,6 l/100km ja kiihtyvyysaika 0-100km/h pienenee n. 0,3s. Portaatonta vaihteistoa lähestyvä tiuha porrastus mahdollistaa moottorin runsaan käytön edullisen kulutuksen alueella.
Parempaan polttoainetalouteen on päästy myös virtaviivaistamalla auton muotoa. Vielä 1980-luvulla autojen ilmanvastuskertoimet olivat suuruusluokkaa 0,4. Nykyään parhaimmilla on vastuskertoimen arvona 0,26 ja tulevaisuudessa tullaan näkemään vielä pienempiä arvoja.
Halu pienentää kulutusta muotoilun avulla on johtanut siihen, että lähes kaikki henkilöautot - japanilaiset ja eurooppalaiset - ovat melkein samannäköisiä.
Kaikkein helpoin tapa pienemmän kulutuksen saavuttamiseksi olisi pienentää autojen suorituskykyä - moottoritehot alas. Mutta kun kaikki ihannoivat suurta ja mahtavaa, niin mitä tehdä.
Eräs seikka kulutuksessa on myös auton sähkölaitteet; valot, lämmitykset, ilmastointi, radiosoitin vahvistimineen, kauko-ohjaus jne. Mitään ei saa ilmaiseksi; sähköenergia on tuotettava polttoaineesta moottorin pyörittämällä generaattorilla ja taas kuluu polttonestettä lisää.
1,15*3=3,45 eikä 4,45 kuten tekstissä luki. Eli pitää olla: (3 l dieseliä vastaa 3,45 l bensiiniä)
citroën ax tuli myyntiin armon vuonna 1987, jo tällöin ilmanvastuskerroin oli 0,31. ja nykyautoissa ollaan 0,26:n paikkeilla? okei, ehkä sitä ei "saa" pienemmäksi..
sen sijaan, moottorikoko oli tuossa autossa litran, pienimmillään. joskin autoon sopivampi oli desin suurempi malli (kulutusta ja tehonlisäystä vertaillen). nykyautoissakin on pienimmillään tuo litran kone, lienee aika optimikoko. sitä pienentämälläkään ei siis taida tulla tulosta..
apulaitteitta ei halvimmassa karvalakkimallissa ollut, siis mitään ylimääräisiä ilmastointia, sähkölaseja, keskuslukkoja, takalasin pyyhkijää, mitään. radio ainoana tehosyöppönä. niitä ei siis tuosta enää voine vähentää. nykyautossa "pakolliset" turvatyynyt, ajonvakautusjärjestelmät, luistonestot ja jonkinsortin "laskin" vievät kait hitusen enemmän kampiakselin pyöritysvoimaa. vaan en jaksa uskoa, että edes puolta litraa sadalla enempää. niistä ei siis liene bensan viejiksi.
painoa oli 680 kg, roopen kuvaaman volkkarin painosta en tiedä, mutta veikkaisin, ettei sekään yli viittäkymmentä kiloa ole niitä nykyvarusteita sisäänsä ahminut. oletetusti siis tovin yli 700 kiloa. painoakaan ei ole tullut liiemmälti lisää. 50 kiloa painoa vastaa enimmillään litran lisäystä kulutukseen?
katalysaattori vie osansa kulutuksesta myös, ehkä jotain (20% ?). toisaalta ruisku tuonee osan siitä takaisin (5% ?). joo, en tiedä. arvataan, että katti lisää kulutusta litran verran.
eli tasanopeudella (90km/h) ajettaessa ax:n neljän litran kulutuksesta tulee nykyautoon (4+½+1+1=)6½ litran kulutus. olettaen, että kehitys on kehittynyt, kulutuksesta on pari litraa tipautettu monipisteruiskulla, 16:lla venttiilillä, itsesäätyvällä sytytyksellä, jne.
eli päästäisiin 5 litran kulutukseen maantiellä, kaupungissa pari lisää? mistäköhän tällainen auto löytyy?
uusin vw polo pienimmällä koneellaan näyttäisi vievän juuri sen, 5.1 maantiellä, 7.7 kaupungissa. ja varmaan moni muukin uusi pikkuauto. ja tuo lupo, nyt kun löysin siitä jotain suomeksikin, on aika vakuuttava 4,9 litran eu-kulutuksellaan (siis kaupungissa?). varsinkin sen moottori yllätti; 1.4 koneella noin vähän? ..mutta missä sitä myydään? volkkarin sivuilta ei löytynyt sanaakaan(?). vuoden 2000 keksintö kuitenkin.
lähinnä hain siis pienintä mahdollista kulutusta ja nimenomaan ottomoottorilla toimivasta autosta. luulisi, että tekniikka riittäisi bensankulutuksen pienentämiseen, mutta öljyn tuottamisessa on niin hyvä bisnes kiinni, ettei sen markkinoita kannata vähentää. ..ennekuin se loppuu..
jotain tietoa luposta: http://www.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2001/13_t9918.pdf 7. sivu. (ja mahtaa latautua jokseenkin pitkäänkin joillain koneilla.)
Polttoaineen kulutus yksin ei nykyään ole mikään auton valinta- eikä suunnitteluperuste. Edullisen kulutuksen ohella autolle asetetaan sellaisia vaatimuksia kuin; turvallisuus, matkustusmukavuus, käytännöllinen tilankäyttö ja hyvä ajettavuus, - hankintahintaa unohtamatta.
Seuraavassa perinteisen laskutavan mukainen auton yksittäisten elementtien osuus kokonaiskulutuksesta 6,5 l/100km:
-Ilmanvastus 27,2%
-Vierintävastus (renkaat) 23,5%
-Moottorin oma tarve 21,1%
-Nousut ajoreitillä 15,6%
-Kiihdytykset 6,9%
-Oheislaitteet 5,7%
(Felder 1/01)
1000 kg omamassaisen henkilöauton, jossa voimanlähteenä on 1,8 l Ottomoottori, polttoaineena bensiini ja EU-kulutus 3,0l/100km, suunnittelu ja toteutus ei luulisi nykytiedoilla olevan ylivoimainen projekti.
-90 Opel kadett 1.8 litran ruiskukoneella jäänee pieniruokaisimmaksi omistamakseni autoksi (jos en sitten rikastu niin paljon että dieseliin olis varaa). Tämähän siis kulki ihan mukavasti 112hp tehoillaan, kun kulutus oli rauhallisessa ajossa lähempänä 6 kuin 7 litraa. Tämähän siis oli kevyt 3-ovinen karvalakkiversio, joten teho/painosuhde ihan kohdallaan.
Perheen kasvettua oli pakko vaihtaa farmarimalliin, jossa oli periaatteessa sama kone, 1.6 litrainen tosin, katalysaattorilla. Tehoa siinäkin oli vielä ihan ok, 100hp, mut kulutus jo lähempänä kahdeksaa litraa.
Nykyään on alla toisenmerkkinen, isompi auto, mutta kulutuspa onkin taas jo 7 litran pinnassa.
Taitaa olla niin, että nuo tehonvähennykset/kulutuksen lisäykset esiintyivät voimakkaimmin, kun 80-luvun koneeseen ympättiin saastelaitteistoa jälkeenpäin. Uudet koneet on suunniteltu jo eri pohjalta.