Todellista eli täsmällistä tietoa Raamatusta, nettisivuilta:
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Katso Kirjoitukset.
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Katso Kirjoitukset.
Tiedote jehovantodistajille ja mormooneille
Weijo Lindroos
19875
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei kukaan Raamattua ja Jehovan todistajia tunteva voi yhdistää heitä mormooneihin, jotka eivät usko lainkaan Raamattuun, tai heidän kirja ei siis ole Raamatun käännös, vaan "Mormoonien kirja".
Jeesus sanoi: "Isä ja minä olemme yhtä" ja "Kuka on nähnyt minut on nähnyt myös Isän" - selitäpä tämä, jos ymmärrät sanaa, sillä tämä vaatii J:n henkeä - onko teilla JHWH:n ja "Jesuan" henkeä?
Jehovan todistajilla taas nähdään aina olevan Raamattu, eri käännöksiä, esim 1933/1938 VKR tai KR 1992 tai UM-käännös, joka on monien tiedemiestenkin arvostama sanatarkka käännös. Ei se ole mikään heidän oppi, vaan Raamattu. Teistä kukaan tuskin tuntee, kuin pinnallisesti Raamattua, vai tunteeko joku Jumalan sanaa?
Olisi mielenkiintoista saada perusteita väitteille, joita esitetään todistajista? Jt kanssa voi vapaasti vaihtaa ajatuksia, eivätkä he panettele mielivaltaisesti toisia uskovia, vaan perustelevat uskonsa aina sanalla!
Odotan Raamattuun perustuvia perusteita, josko niitä on muita, kuin tunteenomaisia väitteitä, joita ei ole todistettu Raamatulla? KIITOS!
Todistajat eivät usko Raamattuun Raamattuna - he uskovat siihen minkä heidän Brooklynissa toimiva hallintoelimensä kulloinkin sanoo olevan Raamatun totuus. Todistajien raamatunselitykset tulevat AINA hallintoelimeltä ja todistajat tutkivat Raamattua AINA hallintoelimen laatiman kirjallisuuden avulla. Julkaisemiinsa "raamatuntutkistelukirjoihin" hallintoelin on painanut kysymyksiä ja näihin kysymyksiin valmiita "raamatullisia" vastauksia - vastauksia jotka AINA ovat "totuutta", vaikka hallintoelin muuttaa usein oppejaan ja korvaa "vanhan totuuden" "uudella totuudella".
Hallintoelin sanoo että se on ainoa Jumalan käyttämä "totuuden kanava" tänä aikana, ja että vain hallintoelimen kautta jaetaan ihmisille "oikeaa hengellistä ruokaa oikeaan aikaan".
Hallintoelin ilmoittaa sen oppien olevan yhtä kuin "raamatullinen totuus", mutta kuitenkin näitä "Raamatun totuuksia" muutetaan jatkuvasti, eli hallintoelimen Jehova Jumala muuttaa mieltään tämän tästä.
Jehovan todistajat pitävät Raamattua ylimpänä auktoriteettina ja pyrkivät noudattamaan sen neuvoja. Katsoessamme menneisyyteen olemme havainneet, että ymmärrystämme siitä on täytynyt muuttaa ajan mittaan.
Viime vuosina Seura on alkanut sallia Jehovan todistajien ottaa tiettyjä veren osia, kuten hemofiliapotilaille tarkoitettuja valmisteita (hyytymistekijät VIII ja IX), erilaisia immunoglobuliineja sekä albumiinia. Todistajien täytyy yhä kieltäytyä muista aineosista kuten valkosoluista, punasoluista, verihiutaleista ja plasmasta. Monet veljet ovat ymmärrettävästi olleet ymmällään moisen käytännön vuoksi siitä syystä, että kielletyn plasman erilliset osat ovat vettä lukuunottamatta kaikki hyväksyttyjen listalla ja siitä, että myös hyväksyttyjen aineosien käyttö vaatii suuren verimäärän keräystä ja varastointia mikä itsessään on kiellettyä.
Kun ajatellaan sitä, miten ymmärryksemme elinsiirtojen ja rokotuksien suhteen on muuttunut viime vuosikymmeninä, voisiko olla mahdollista, että myös ymmärrystämme siitä, mitkä asiat sisältyvät käskyn "karttakaa.. verta" noudattamiseen, tulisi tutkia uudelleen? Monet ajattelevat siten.
Mitä Raamattu tarkkaan ottaen sanoo veren lääketieteellisestä käytöstä? Jehovan ensimmäiset lait verta koskevat lait annettiin Noalle ja hänen perheelleen ja niihin viitataan joskus "ikuisena tai iankaikkisena liittona". 1. Mooseksen kirjassa 9:3-7, esitetään kolme vaatimusta:
1. Heitä kiellettiin syömästä vuodattamatonta lihaa.
2. Heitä kiellettiin vuodattamasta ihmisen verta (eli murhaamasta). Murhaajat piti surmata.
3. Heitä käskettiin olemaan hedelmällisiä (eli lisääntymään).
Väitetään, että koska koko ihmiskunta periytyy Noasta ja hänen pojistaan, nämä vaatimukset pätevät nykyäänkin eläviin. Tähän näkemykseen kuitenkin sisältyy muutama perustavaa laatua oleva ongelma. Ensinnäkin miten Seura voi edellämainitun kolmannen vaatimuksen valossa rohkaista paitsi naimattomuutta myös lapsettomuutta naimisissa oleville todistajille? Millä oikeudella me voimme valita "iankaikkisesta liitosta" ne asiat, minkä mukaan me haluamme elää?
Toiseksi, kuten voidaan nähdä murhan kieltävän käskyn sanamuodosta (ihmisen veren vuodatus), on selvää ettei käskyllä viitattu kirjaimelliseen vereen. Murha myrkyttämällä on aivan yhtä väärin kuin puukotus vaikka verta ei vuodatetakaan. Sitä paitsi, koska jopa teuraseläimen perusteellisen vuodatuksen jälkeen sen lihaan jää vielä noin 50% sen verestä, havaitsemme, että verta käytettiin kielikuvana - elämän symbolina.
Kolmanneksi; näissä jakeissa ei esitetä suoraa veren syömistä kieltävää käskyä, vaikka joku voisi sanoa tämän loogisesti seuraavan. Kuten on jo aiemmin tuotu esille, "verta" käytetään elämän symbolina. Noalle sanottiin: "Ainoastaan lihaa sieluineen - verineen - ette saa syödä." Lukuisat raamatunselittäjät ovat tulleet siihen tulokseen, että tämän käskyn ensisijainen tarkoitus oli kieltää eläimien syöminen elävältä. Tämä voi kuulostaa eriskummalliselta, jopa järjettömältä meille nykyään eläville, mutta kuka tahansa joka on matkustanut tietyissä Aasian ja Afrikan osissa voi todistaa tämän olevan vieläkin yleinen (ja julma) tapa.
Jehova sisällytti verta koskevia vaatimuksia osana Mooseksen lakia ja nämä on kirjoitettuna 3. Mooseksen kirjan 17:10-16:een sekä 5. Mooseksen kirjan 12:15-25:een. Niihin on lisätty ehto, että teurastetun eläimen veri täytyy vuodattaa maahan. Elämän pyhyys oli Mooseksen lain keskeinen opetus. Jumalinen kunnioitus teuraseläimen elämää kohtaan vaati veren vuodattamista maahan, eli elämän antamista takaisin Jehovalle, ja kuka tahansa joka harkitusti söi teurastetun eläimen lihaa tuli poistaa kansan keskuudesta.
Huomioi kuitenkin, että elämä itsessään oli tässä tapauksessa pyhää. Tapetun eläimen verta pidettiin pyhänä siitä syystä että se kuvasi eläimen riistettyä elämää. Kunnioitus elämän lahjaa kohtaan oli käskyn taustalla oleva suurempi periaate.Veren lääketieteellinen käyttö merkitsee sellaisen ihmisen veren vapaaehtoista luovutusta, joka jatkaa elämäänsä ja joka tehdään elämän pelastamiseksi eikä sen riistämiseksi. Elämän symbolin kunnioittaminen siihen pisteeseen saakka ettei sitä enää voitaisi täysin erilaisessa yhteydessä käyttää sen asian (eli elämän) pelastamiseen mitä se kuvaa on jo hyvin lähellä sen palvontaa.
3. Mooseksen kirja 17:15 kertoo, kuinka israelilainen saattoi syödä kuolleen eläimen lihaa, mille ei oltu tehty asianmukaista verenvuodatusta siksi, ettei hän ollut vienyt sen elämää vaan joku muu. Tuloksena ei ollut muuta kuin epäpuhtaus, mikä vaati kylpemistä.
Toinen Seuran huolenaihe on lain käsky vuodattaa veri maahan. Tyypillinen ilmaus tästä vaatimuksesta on esitettynä 5. Mooseksen kirjan 12:16:ssa:
"Ainoastaan verta ette saa syödä. Sinun tulee vuodattaa se maahan kuin vesi."
Seura käyttää tätä vaatimusta perusteena useimpien niiden verensiirtojen kieltämiselle joissa käytetään ihmisen omaa verta. Jotta tätä Mooseksen lain piirrettä voitaisiin soveltaa laajemmin täytyy muutamaa seikkaa katsoa läpi sormien.
ENSINNÄKIN ME EMME OLE ENÄÄ NYKYÄÄN MOOSEKSEN LAIN ALAISIA. Raamattu kertoo meille tämän selvästi (ks. Roomalaisille 10:14, Galatalaisille 3:23-25, Efesolaisille 2:15). Seura on myöntänyt tämän niissä julkaisuissaan, joissa aihe on ollut jokin toinen kuin veri.
TOISEKSI raamatullinen tekstiyhteys. Kuten myös Jehovan verta koskevan lain alkuperäisessä esityksessä tekstiyhteys viittaa vain eläimen teurastamiseen syömistä varten.
KOLMANNEKSI koko lain perimmäinen tarkoitus ei ollut mikään muu kuin varmistaa ettei verta syötäisi ja tämä käy suoraan ilmi tekstistä.
Veri poistettiin vuodattamalla. Tämä oli ja on vieläkin nopein ja käytännöllisin ratkaisu ongelmaan mikä liittyy eläimen lihan syömiseen syömättä kuitenkaan siinä olevaa verta. Se, että Seura ei itsekään todellisuudessa usko tämän soveltuvan meihin nykyään, on nähtävissä siitä, että monet hoidot, joihin sisältyy veren varastointi, sallitaan omantunnonasioina.
Apostolien tekojen 15:23-29:ään tallennettu kirje apostoliselta kokoukselta on todennäköisesti tärkein yksittäinen kohta Seuran näkemykselle veren lääketieteellisestä käytöstä koska vain nämä ovat ainoat jakeet joidenka mahdollisesti voitaisiin ymmärtää kieltävän verensiirrot. Jakeet 28 ja 29 ovat erityisen mielenkiintoiset:
"Sillä pyhä henki ja me olemme nähneet hyväksi olla lisäämättä teille enempää taakkaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja sitä, mikä on kuristettua, sekä haureutta."
Koska tämä lausunto annettiin pitäen mielessä se riita mikä oli noussut sen suhteen, pitäisikö pakanakristityt ympärileikata Mooseksen lain mukaan, verensyömiskielto Mooseksen laissa on epäilemättä raamatullinen tekstiyhteys tälle viittaukselle. Juuri tästä syystä Today's English Version kääntää tämän jakeen näin:
"Älä syö lihaa jota on tarjottu epäjumalille; älä syö verta; älä syö eläintä, joka on kuristettu; ja pidättäydy moraalittomuudesta."
Phillipsin Modern English-käännös kääntää sen näin:
"Vältä epäjumalille uhrattua; veren maistamista; kuristetun lihan syömistä sekä seksuaalista moraalittomuutta."
Olisiko sopivaa suurentaa tämä tekstiyhteys käsittämään kaiken, millä on vähänkin tekemistä veren kanssa saaden siten tämän jakeen todellisuudessa sanomaan: "Karttakaa verta missä tahansa muodossa"? Se, että Seuran mielestä tämä on oikea tapa tulkita Apostolien tekojen 15:29:ää käy selväksi seuraavanlaisista ilmaisuista:
"'Veren karttaminen' merkitsee siis, ettet ota sitä lainkaan elimistöösi." Voit elää s. 216
Kuitenkin Apostolien tekojen 15:29:ssä olemme tekemisissä yhden verbin kanssa, joka on sidottu neljään eri sivulauseeseen. Jo pelkän lauserakenteen vuoksi käsky 'karttaa' täytyy soveltua yksipuolisesti jokaiseen niistä. Tästä syystä Voit elää-kirjasta lainattu lausunto voi pitää paikkansa vain ja ainoastaan jos myös seuraava pitää paikkansa:
"'Epäjumalille uhratun karttaminen' merkitsee siis, ettet ota sitä lainkaan elimistöösi."
Lause on virheellinen koska se on selvästi ristiriidassa 1. Korinttilaiskirjeen lukujen 8 ja 10 sekä Roomalaiskirjeen luvun 14 kanssa.
Tapa, jolla Seura on yrittänyt harmonisoida näitä lukuja Apostolien tekojen 15:29:n kanssa, on paljonpuhuva. Vuoden 1978 lokakuun 15. päivän Vartiotornissa sivulla 31 Seura väitti, että todellisuudessa lauseella "karttakaa epäjumalille uhrattua" kiellettiin aktiivinen osallistuminen pakanalliseen uskonnolliseen tilaisuuteen missä varsinainen uhraus tapahtui eikä niinkään lihan syömistä. Tällöin käytännössä lause kuuluu "karttakaa epäjumalanpalvelusta." Mihin tämä johtaa meidät veren suhteen? Jos epäjumalille uhrattua lihaa voi syödä hyvällä omallatunnolla niin Seuran oman järkeilyn mukaan Apostolien tekojen 15:29:llä ei voinut olla Mooseksen lakia myöhempää sovellutusta, koska sitä ei sovellettu täysin edes lain alaisuudessa oleviin.Olisi eritoten petollista valikoivasti ja mielivaltaisesti yrittää muuttaa yksittäisen raamatunkohdan tekstiyhteyttä käytännöllisyyden nimessä. Apostolien tekojen 15:29:ää EI VOIDA laajentaa tekstiyhteyttä pidemmälle VAIN veren osalta.
Suurin osa raamatunselittäjistä, jopa itse Charles Taze Russellkin on tehnyt sen johtopäätöksen, että kirje apostoliselta kokoukselta oli todellisuudessa tilapäinen mittapuu juutalais- ja pakanakristittyjen taustojen valtavan erilaisuuden tasoittamiseen nuoressa kristillisessä seurakunnassa. Apostolien tekojen 15:29 ei missään nimessä sisällä 'eettisiä perusnormeja kristityille' koska Jehovan miellyttämiseen sisältyy paljon muitakin tekijöitä jotka ovat yhtä ellei enemmän tärkeitä kuin nämä neljä (vrt. 1. Korinttilaisille. 6:9-10).
Kiintoisasti 1. Korinttilaiskirjeen 8:4:ssä Paavali käyttää samaa kreikan kielen sanaa "eudolothutos" jota Jaakob käytti Apostolien tekojen 15:29:ssä puhuessaan "epäjumalille uhratusta". Toisinkuin useimmat kääntäjät, Seura on päättänyt kääntää nämä ilmaukset eri tavalla tehden siten vaikeammaksi havaita sitä tosiseikkaa, että Paavali ja Jaakob puhuivat samasta asiasta. Muutoinhan näyttäisi Seuran järkeilyn mukaan siltä, että Paavali oli luopio joka vastusti apostolista päätöstä antamalla kristityille luvan syödä epäjumalille uhrattua lihaa.
Apostolien tekojen 21. luvusta voimme nähdä ettei juutalais- ja pakanakristittyjen välillä välinen kitka päättynyt ns. säädökseen apostoliselta kokoukselta. Päinvastoin palatessaan takaisin Jerusalemiin jokin aika myöhemmin hän päätyi samanlaiseen keskusteluun. Jaakob sanoi hänelle:
Apt. 21:20-22 "Sinä näet veli, kuinka monia tuhansia uskovia juutalaisten keskuudessa on, ja he kaikki ovat palavan innokkaita Lain puolesta." Mutta he ovat kuulleet huhuttavan sinusta, että olet opettanut kaikille kansakuntien keskuudessa oleville juutalaisille Mooseksesta luopumista ja kieltänyt heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta juhlallisten tapojen mukaan. Mitä siis tulee tehdä?"
Vaikka Jaakob ja koko Jerusalemin seurakunta oli jo päättänyt, että näin todella tuli tehdä, etenkin uudempien juutalaiskäännynnäisten oli nähtävästi hankala niellä sitä. Oli tosiaankin jo tarpeeksi pahaa ettei pakanakristittyjä velvoitettu noudattamaan Tooraa, mutta se ilmeinen johtopäätös ettei myöskään juutalaisten kristittyjen tarvinnut seurata sitä oli niin kiistanalainen että Jaakob ei uskaltanut ottaa sitä puheeksi. Hän jopa hahmotteli kaksi keinoa joilla "huhut" siitä, että Paavali puhui Moosesta vastaan saataisiin kumottua:
Paavalin pitäisi suorittaa tunnettu juutalainen rituaali, "puhdistautua palvontamenojen mukaan", neljän Lakia tottelevan juutalaiskristityn kanssa. Tämä antaisi kaikille juutalaisille sen vaikutelman, että huhut olivat vääriä ja että myös Paavali todellisuudessa "pitäisi itsekin Lain".
Jaakob ja muut olivat jo lähettäneet heille kirjeen neuvoen heitä olemaan suututtamatta juutalaiskristittyjä (ks. Apt. 15:22-29).
Kumpaan näistä toimista ryhdyttiin jotta vältyttäisiin juutalaiskristittyjen loukkaamiselta. Kummankin veren käyttöä koskevan kiellon tekstiyhteys ja viesti kreikkalaisissa kirjoituksissa (Apostolien tekojen luvut 15 ja 21) oli yksinomaan se, ettei juutalaisia veljiä ja sisaria kompastutettaisi. Kyse ei ollut mistään kaikki ihmiset kattavasta laista vaan vain juutalaiskristittyjen omantunnon kunnioittamisesta.
Näiden jakeiden tarkka tutkiminen antaa meille ymmärrystä senaikaisesta tilanteesta ja olosuhteista, jotka tekivät suositukset tarpeellisiksi.
Olisiko meidän sopivaa uusia Raamatun sanamuotoa niin että se näyttää sanovan jotain sellaista mitä se todellisuudessa ei sano? Ei tietenkään. Tämä olisi silkkaa manipulointia, yritys pakottaa Raamattu johonkin mielipiteeseen jota ei paitsi mainita myöskään ilmaista. Millä muulla tavoin voimme nähdä nämä katkelmat:
"Laissa esitettiin toistuvasti Luojan kielto ottaa verta elämän ylläpitämiseksi." Veri-kirjanen s. 4
MISTÄÄN kohdasta Raamatusta ei löydy Jehovan lakia verestä ilmaistuna näillä sanoilla. Missään kohdassa ei kiinnitetä huomiota niihin motiiveihin, mitä jollakulla verta sellaisenaan syövällä voisi olla. Sillä, säilyttikö syöty veri elämän vai ei, ei ollut merkitystä ja tästä syystä ei ollut kyse myöskään "elämän ylläpitämisestä". Samassa mielessä sanan "syödä" vaihtaminen ilmaukseen "ottaa" on täysin merkityksetöntä ja jopa harhauttavaa koska Raamatussa ei missään edes vihjata, että veri voisi siirtyä ruumiiseen millään muulla tavalla kuin syömällä ja tästä syystä laajemmasta näkemyksestä "ottamisesta" ei ole kysymys. Tosiasiat osoittavat, että verituotteen siirtäminen ei ole sama asia kuin syöminen.
On mielenkiintoista huomioida, että verensiirto tuomittiin ensimmäisen kerran Vartiotornin vuoden 1945 heinäkuun 1. päivän numerossa. Muutamien sitä seuraavien vuosien aikana Seura hukutettiin tätä näkemystä koskevilla kysymyksillä. Annetuista vastauksista kävi pian ilmi, että Seuran järkeilyt perustuivat vakavaan väärinkäsitykseen veren toiminnoista ruumiissa. Tämä väärinymmärrys voidaan jäljittää niinkin kauas kuin Claudias Galenin opetuksiin mitkä ovat löydettävissä myös lukuisasta joukosta verensiirtojen varhaisten tutkijoiden kirjoituksia, mm. Sir William Harveyn, Richard Lowerin ja Jean Baptiste Denys'n teoksista.
Ajateltiin väärin, että veri itsessään oli ravintoa millä kehoa ylläpidettiin ja vasta tultaessa 1900-luvulle käsitettiin veren olevan vain väline joka kuljettaa ravintoa eikä ravintoa itsessään. Syistä, mistä voidaan nykyään vain enää spekuloida, Seura oli vielä pitkään tämän väärinkäsityksen pauloissa, senkin jälkeen kun se todettiin vääräksi. Tämä voidaan nähdä Vartiotornin vuoden 1961 sidotusta vuosikerrasta sivulta 559.
"Verensiirrossa ei ole kysymys mistään muusta kuin ruumiin ravitsemisesta lyhyempää reittiä kuin tavallisesti - toisin sanoen siirtämällä suoniin verta ruoan syömisen sijaan mikä vain muuttuu vereksi joiden vaiheiden jälkeen."
Seura itseasiassa lainasi todisteeksi omalle näkemykselleen Jean Baptiste Denys'tä, joka oli ollut vuoteen 1961 mennessä kuolleena jo 257 vuotta. Se, että Seura käytti tätä lainausta oli osoitus huomattavasta väärinkäsityksestä biologian perusteista. Veri on elävää kudosta, joka suorittaa kehossa tiettyjä tehtäviä. Yksi näistä tehtävistä on palvella välineenä millä ruoka kuljetetaan kudoksiin samalla tavalla kuin käsikin toimii välineenä jolla ruoka kuljetetaan suuhun. Verensiirto ei ole tämän kudoksen syömistä, vaan transplantaatti, todellisuudessa elinsiirto. Se, että verensiirron tarkoituksena ei ole ravita ruumista, eikä verensiirtoa koskaan anneta potilaan ravitsemiseksi, on asia mihin Seura on asteittain pakotettu hiljaisesti myöntymään.
Sittemmin verensiirron ja veren syömisen yhteys on tuotu esiin hienovaraisemmin. Esimerkiksi Puhu perustellen-kirjan sivulla 407 yritetään muodostaa tämä yhteys vertauksella:
"Ajatelkaamme vertailun vuoksi miestä, jota lääkäri kehottaa karttamaan alkoholia. Noudattaisiko hän kehotusta, jos hän lakkaisi juomasta alkoholia, mutta antaisi panna sitä suoraan suoniinsa?"
Senlaatuisten aineiden, kuten alkoholin ja joidenkin lääkkeiden annostustavalla ei ole merkitystä lopputuloksen, ruumiiseen imeytymisen, kannalta. Entä jos lopputulos ei kuitenkaan olisi sama? Kiellettäisiinkö tätä miestä käyttämästä suuvettä tai yskänlääkettä joka sisältää alkoholia? Kiellettäisiinkö häntä käyttämästä alkoholia antiseptisenä puhdistusaineena tai partavedessä? Jo pelkkä ajatus siitä on naurettava koska käyttökohde ja -tapa on aivan erilainen. Vertauksen virheellisyyttä voidaan kuvata vastaavalla vertauksella:
"Ajatelkaamme vertailun vuoksi miestä, jota lääkäri kehottaa karttamaan lihaa. Noudattaisiko hän kehotusta, jos hän lakkaisi syömästä lihaa, mutta hyväksyisi munuaisensiirron?"
Näemme selvästi, että syömisellä ja elimen siirtämisellä on yhtä vähän tekemistä toistensa kanssa kuin veren syömisellä ja veren siirtämisellä on yhteistä.
Nykyään Seura tyytyy enää Raamatun sanamuodon muokkaamiseen ja käyttämään virheellisiä käsityksiä verestä todistuksena omalle näkemykselleen. Se ei enää edes yritä selittää miksi veren syömisen kieltävä laki kieltää myös verensiirrot koska on käynyt mahdottomaksi säilyttää alkuperäistä virheellistä perustaa. Tiede ei tarjoa tukea Seuran veriopille.
Yrityksissään aikaansaada tukea opilleen Seura on suuresti liioitellut verensiirtoihin liittyviä vaaroja. Esimerkiksi sen mahdollisuus, että saa AIDSin verensiirrosta on noin yksi 500 000:sta. Vertaa tätä mahdollisuuteen kuolla anestesiasta tai antibiooteista johtuviin komplikaatioihin - kutakuinkin yksi 15 000:sta - 30 000:sta. Verensiirto on olennaisesti elinsiirto. Siihen liittyy riskejä, mutta ne ovat hyvin pieniä verrattuna todennäköisyyteen vuotaa kuoliaaksi suuressa verenhukassa ja lääkärit ovat jokatapauksessa pätevimpiä arvioimaan näitä riskejä suhteessa verensiirron mahdollisiin hyötyihin.
Seura tunnustaa sellaisen tutkimuksen olemassaolon, jonka mukaan jokaista 13 000:tta verensiirtoa kohden tapahtuu yksi kuolema. Tämä on jossain määrin suurempi riski kuin mikä liittyy antibioottien tai tavallisen nukutuksen ottamiseen. Seura tunnustaa myös tutkimuksen, jonka mukaan verensiirroista kieltäytyminen kirurgian aikana lisää kuolleisuutta yhdellä prosentilla. Tämä tarkoittaa, että joka kerta kun todistajalle suoritetaan "veretöntä kirurgiaa" hänen mahdollisuutensa kuolla on prosentin verran suurempi. Toisin sanoen jokaista sataa leikkausta kohden tapahtuu yksi tarpeeton kuolema. Kerro tämä monilla vuosilla ja tuhansilla ja tuhansilla leikkauksilla, lisää siihen ne, jotka kuolivat verenhukkaan ennen kuin ehtivät leikkaukseen ja laske mukaan leukemian ja vastaavien sairauksien uhrit ja saat tulokseksi tuhansien Jehovan todistajien tarpeettomat kuolemat. Lisäksi tulee pitää mielessä, että koska todistajat vähemmän kehittyneissä maissa eivät hyödy uudenaikaisista verettömistä hoitomuodoista ja laitteista siitä syystä ettei niitä yksinkertaisesti yleensä ole saatavilla, sairastumistiheys siellä on luultavasti huomattavasti suurempi.
Vaikkei sillä olekaan mitään suoranaista vaikutusta raamatullisiin ja moraalisiin näkökulmiin verensiirroista, on silti hyvä harkita järjestössä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla vallinnutta ilmapiiriä. Nykyään tämä on erityisen nolo vaihe järjestön historiassa ja tätä tietoa ei tuotukaan esiin Seuran halveksumiseksi vaan osoittamaan, millainen oli verikiellon suunnittelijoiden ajatustenkulku. Tässä on joitakin näkemyksiä, joita olemme omaksuneet vuosien varrella:
* Vesikauhua ei ole olemassa - G23 1/1 s. 214
* Bakteerit eivät aiheuta sairauksia - G24 1/16 s. 250
* Rokotukset ovat hyödyttömiä - G31 2/4 s. 294
* Lääkärit ovat Saatanan asiamiehiä - G31 8/5 s. 727, 728
* Rokotukset aiheuttavat demonismia - G31 2/4 s. 293
* Aspiriini aiheuttaa sydänsairauksia - G35 2/27 s. 343, 344
* Rokotukset ovat julma huijaus - G39 5/31 s. 3
* Veri on 'ravintoa' - W51 7/1 s. 415
* Perinnölliset ominaisuudet siirtyvät verensiirtojen välityksellä - W61 9/15 s. 564
Verikielto on tuote tältä ajalta. Sen perustana oli syvä epäluottamus nykyaikaiseen lääketieteeseen ja pelkkä tietämättömyys. Tämä seikka lisättynä olemattomalla raamatullisella tuella tuo veriasian ylle mustia pilviä koska se asettaa kyseenalaiseksi järjestön kyvyn ylipäätänsä tehdä älykkäitä päätöksiä. Näin ei kuitenkaan tarvitse käydä loputtomiin. Seura on ansiokseen muuttunut ennen. Rokotukset ja elinsiirrot tuomittiin käytännöllisesti katsoen samoista syistä kuin verensiirrot ja näitä kieltoja ei enää ole.
Halutessaan Seura voisi ajan mittaan hylätä myös verikiellon. On syytä paitsi toivoa myös rukoilla että hallintoelimen jäsenet saisivat rohkeutta toimia oikein.
--------------------------------------------------------------------------------
Tämä teksti on lyhyt johdatus siihen tutkimusaineistoon mikä on saatavissa tältä Internet sivustolta: New Light On Blood.
Internet-osoite on: http://www.visiworld.com/starter/newlight/home1.htm
Tämä sivusto ei ole luopioiden ylläpitämä, vaan sen valmisti ja sitä päivittää eräs vanhin yhdessä Associated Jehovah's Witnesses For Reform On Blood'n kanssa (kyseessä ei ole järjestö vaan Internetissä toimiva ympäri maailmaa asuvien yksilöiden epävirallinen yhteenliittymä). Sinulla todennäköisesti on monia kysymyksiä, ja rohkaisemmekin sinua siksi tutustumaan sivustolta löytyvään aineistoon.
Sinun ja monien muiden elämä voi riippua siitä mitä teet tällä tiedolla. Toivomuksemme on, että valokopioit tämän tutkielman ja postitat sen nimettömänä tuntemillesi todistajille. Joku välitti sinusta niin paljon, että jakoi tämän tiedon sinun kanssasi. Teetkö sinä aidon kristillisen rakkauden nimissä saman?
http://www.geocities.com/raamattu1/
http://www.kotiposti.net/raamattu/jt/um/virheet/raamattu-um-virheet.html
http://www.geocities.com/raamattu3/raamattu-um-tutkimus.html
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/jehova1.html
http://www.geocities.com/valaisija/
--Seuraava linkki on hyvä koska sieltä pääsee monille noista edellä mainituille ja moniin muihinkin:
http://www.vartiotorni.org/
Lääkärin kuvaus :
"Todistajaperhe tuotiin ensiapuosastolleni vakavan auto-onnettomuuden takia. Aviomies oli tajuton eikä hänen puolestaan voitu enää tehdä mitään. Vaimon tila ei ollut niin vakava, mutta hän vaati, että hänelle tai hänen miehelle ei anneta verta. Heillä oli kolme lasta ja minusta oli kammottavaa ajatella, että näistä tulisi orpoja. Kunnioitin kuitenkin naisen vaatimusta. Molemmat vanhemmista kuolivat. Myöhemmin aviomiehen ex-vaimo, joka ei ollut Jehovan todistaja, haastoi minut oikeuteen, koska en ollut antanut verensiirtoa ja hänen mielestään täten myötävaikutin siihen, että lapset menettivät isänsä. Vaikka loppujen lopuksi voitin oikeusjutun, niin se vei viisi vuotta elämästäni."
Toinen lääkäri kertoi meille seuraavan kokemuksen:
"21-vuotias tajuton Jehovan todistaja tuotiin ensiapuosastollemme onnettomuuden seurauksena. Hänen tilansa oli hyvin vakava ja hän oli verensiirron tarpeessa. Hänen perheensä kuitenkin vaati, että verensiirtoa ei anneta. Kunnioitin heidän toivettaan, kunnes tämä nuori mies tuli yllättäen tajuihinsa. Selitin hänelle mitä oli tapahtunut ja että hän todennäköisesti kuolisi ilman verensiirtoa. Potilas vakuutti minulle, että hän ei halunnut kuolla ja huolimatta allekirjoittamastaan Lääkärinhoito-ohje &endash;kortista, jota hän kantoi lompakossaan ja joka esitti asian toisin, hän halusi verensiirron. Me annoimme hänelle siirrännäisen ja potilas säilyi elossa."
Kysyimme tältä lääkäriltä mitä olisi tapahtunut, jos tämä nuori mies olisi jäänyt tajuttomaksi, kuten usein tapahtuu kriittisten potilaiden tapauksessa. Selvästikin hän olisi kuollut. Äskettäin entisten Jehovan todistajien keskuudessa suoritettu kysely paljasti, että olleessaan vielä todistajia 51% heistä olisi hyväksynyt verensiirron hengenvaaran uhatessa. Myös useat lääkärit kertoivat kokemuksistaan todistaja-potilaista, jotka eivät halunneet verta, mutta joiden elämänhalu oli voimakkaampi kuin halu kieltäytyä verestä.
Eräs ensiapuosaston lääkäri oli suuresti kiinnostunut työstämme. Hän kertoi lapsena olleensa Jehovan todistajien kokouksissa ja että hänen isoäitinsä oli ollut todistaja, mutta kuollut verenvuotoon lonkkaleikkauksen aikana. Tämä lääkäri ilmaisi toiveensa, että suhtautumista vereen muutettaisiin.
Erään hyvin järkyttävän kokemuksen meille kertoi lääkäri, joka vastaa ensiapulääkäreitä koskevien eettisten suuntaviivojen kirjoittamisesta. Hän kertoi kolmatta lasta odottaneesta todistajapotilaasta, joka oli kohdun repeämän takia vuotamassa kuiviin. Hänellä ei ollut mukanaan Lääkärinhoito-ohje &endash;korttia, mutta hänen perheenjäsenensä väittivät kivenkovaan, että nainen oli todistaja eikä haluaisi verta. Koska syntymätön lapsi oli suuressa vaarassa kuolla, osaston henkilökunta teki päätöksen antaa naiselle verensiirto. Potilas pelastui yhdessä lapsensa kanssa. Valitettavasti kahta viikkoa myöhemmin kärsiessään synnytyksen jälkeisestä masennuskohtauksesta tämä nainen teki itsemurhan kuultuaan verensiirrosta. Tämä tapaus osoittaa, että verikysymykseen liittyvät asiat ovat monitasoisia ja hyvin vaikeita. Sillä että Vartiotorni-seura on 'demonisoinut' jotkin verensiirrot on ollut hyvin perinpohjainen vaikutus todistajien ajattelutapaan. Tämä lääkäri oli sitä mieltä, että Vartiotorni-seuran tulisi selventää vereen liittyviä sääntöjään ja odotti päästä lukemaan tohtori Muramoton artikkelit Journal of Medical Ethics &endash;lehdestä.
Eräs nainen kertoi kokemuksen ei-todistaja isästään tämän joutuessa sairaalaan. Naisen äiti, joka on todistaja, vaati että lääkärit eivät käytä verta. Lopulta muiden perheenjäsenten piti asettua puolustamaan isää, osoittaakseen että äidillä ei ollut oikeutta pakottaa uskonnollisiä näkemyksiään muille perheenjäsenille ja että lääkärit ymmärtäisivät, että isä ei ollut todistaja ja että he voisivat käyttää verta tilanteen niin vaatiessa.
Kommentoisitko nyt näitä esitettyjä, Raamatullakin perusteltuja väitteitä reilulla tavalla ilman, että hallintoelimen "rakkaudellisen" käskyn mukaisesti rupeaisit haukkumaan heti kaikkia kritiikinesittäjiä -heidän esityksiään yhtään miettimättä- luopioiksi jne. ?
On jotenkin kummallista ettei "kriittiset" jehovantodistajat -(onko heitä)? lainkaan lähde -TUTKIMAAN! asioita kriittisellä mielellä,niinkuin Jeesuskin jopa käskee - Ottakaa selvää onko tämä oppi Jumalasta vai puhuuko hän omiaan!!!
>>Joh 7:16.
Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.
17. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.
18. Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.>Jehovien-UM käännös
Luuk 23:43: Ja hän sanoi hänelle: 'Totisesti minä sanon sinulle (Tänään): sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.'
sitten-
>>KR 33/38 käännös
Luuk 23:43: Niin Jeesus sanoi hänelle: 'Totisesti minä sanon sinulle: (tänä päivänä)- Kreik, (seemeron) - pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa.'
Kreik,alkuteksti
>>Luuk 23:43 kai eipen autoo ho Ieesous, ameen legoo soi; (seemeron) met emou esee en too paradeisoo
Jehovat eivät usko sielun tietoiseen olotilaan ruumiin kuoleman jälkeen, sen tähden he ovat vaihtaneet kaksoispilkun paikan (Tänään:) -sanan jälkeen.
Kreik, tekstissä ja kaikissa käännöksissä kaksoispilkun paikka on ennen – (tänä päivänä sanaa).
JT:t siis siirtävät ryövärin paratiisiin menon jonnekin hamaan tulevaisuuteen.
Jeesus sanoi kuitenkin; ("tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa").
Sitten vanhatestamentti-
Ensin-
>>jehovien UM:käännös
1 Moos 1:2: Ja osoittautui, että maa oli vailla muotoa ja autio, ja pimeys oli vesisyvyyden pinnalla, ja Jumalan -(vaikuttava voima) liikehti vesien pinnan yllä.
Sitten-
>>KR 33/38 käännös
1 Moos 1:2: Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja (Jumalan)-(Elohim) Henki-(ruach) liikkui vetten päällä.
Jehovan todistajat eivät usko Jumalan Hengen olevan persoona! siksi he "vääntävät" tässä (Hengen)! (vaikuttavaksi voimaksi), vaikka Raamattu opettaa, että Jumala on -(Henki).
Tekstissä on sana (ruach), joka merkitsee -(Henkeä)! eli sana -(vaikuttava voima) on väärä ja harhaanjohtava ilmaisu! sillä Jumalan -(Henki) liikkui vetten päällä, niin kuin Raamatussa lukeekin. Esim,kuten uudessa testamentissa lukee -(Joh 4:24: "(Jumala on Henki;) -ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla (hengessä) ja totuudessa."
Sana-(Ruach) tarkoittaa -Henkeä!
(Jumalan Henki) on hebr,kielessä (Elohim Ruach).
Hallintoelin opettaa, ettei helvettiä ole olemassakaan. Tämän vuoksi todistajat käyttävät sanan "HELVETTI" sijasta ilmaisua "IKUINEN POIS KARSIMINEN". Tämä sana löytyy hallintoelimen omasta Raamatusta Uuden Maailman Käännöksestä.
New Yorkissa, Brooklynissa toimiva todistajien hallintoelin antaa ymmärtää, että ollakseen otollinen Jumalalle, pitää tavallisen todistajan "LEVITTÄÄ" ( sana jota hallintoelin käyttää mieluummin kuin sanaa "MYYDÄ" ) tietty määrä hallintoelimen valmistamia julkaisuja joka kuukausi ( tiedoksi : ilmaistyövoima eli kuuliaiset todistajat painattaa hallintoelimen sanelut "vapaaehtoisin lahjoituksin" ylläpidettävissä VT-seuran kirjapainoissa, ilmainen työvoima myy nämä kirjat ovelta ovelle ja kaikki niistä saadut lahjoitukset toimitetaan lyhentämättöminä luksus-tasoista elämää viettävälle, maailmanympärimatkoja tekevälle ja mm. omalla koneella lentelevälle hallintoelimelle ).
Niin, jotta tavallinen todistaja voisi pelastua pian koittavasta Harmagedonista, jossa hallintoelimen mukaan tapetaan kaikki muut paitsi hallintoelintä sokeasti tottelevat ihmiset - noin 99 % maailman väestöstä siis - on hänen vietävä hallintoelimen muuttuvia raamatunselityksiä "totuutena" ihmisille hallintoelimen määräämät tunnit joka kuukausi.
Muutoksia tarvitaan - näin täytyy aina vain painaa uusia "opillisesti ajantasaistettuja" kirjoja - jokainen uusi kirja tietää rahaa hallintoelimen kirstuun.
Koska todistajien pelastuminen maan päälliseen Harmagedonin jälkeiseen "paratiisiin" on mahdollista vain, jos he nyt suoriutuvat hallintoelimen määräämistä tehtävistä kunnialla, on armon käsittä muunneltu hallintoelimen kirjallisuudessa ; sanan "ARMO" paikalla on ilmaus "RAKKAUDELLINEN HUOMAAVAISUUS".
Todistajille määräämiään PALKATTOMIA TÖITÄ hallintoelin nimittää "SUURENMOISIKSI EDUIKSI" tai vain "EDUIKSI".
Selvennys : maan päällistä Harmagedonin jälkeistä paratiisia, jota asuvat hallintoelimelle kuuliaiset "rivitodistajat", tulevat hallintoelimen jäsenet hallitsemaan taivaasta käsin. Vain hallintoelimen jäsenet ja muut "voidellut" - yht. 144 000 - pääsevät hallintoelimen mukaan taivaaseen.
Raamatussa esiintyvä "PAHA HENKI" on hallintoelimen kääntämänä yhtä kuin "DEMONIEN HENKEYTTÄMÄ ILMAUS".
Jne..Jne...
Juuri näin!!!!!!!!!!!!
sanot-
>>tietty määrä hallintoelimen valmistamia julkaisuja joka kuukausi ( tiedoksi : ilmaistyövoima eli kuuliaiset todistajat painattaa hallintoelimen sanelut "vapaaehtoisin lahjoituksin" ylläpidettävissä VT-seuran kirjapainoissa, ilmainen työvoima myy nämä kirjat ovelta ovelle ja kaikki niistä saadut lahjoitukset toimitetaan lyhentämättöminä luksus-tasoista elämää viettävälle, maailmanympärimatkoja tekevälle ja mm. omalla koneella lentelevälle hallintoelimelle )
Hirmu surullista, että hallintoelin on aivopessyt todistajat näkemään hallintoelimen luoman maailman ulkopuolella pelkkää "saastaa".
Hallintoelin on "rivitodistajille" auktoriteetti jota on vain toteltava, jolta tulee "Jumalan totuus", ja jonka määräämistä tehtävistä on suoriuduttava ja jolle on raportoitava tekemisensä joka ikinen kuukausi, mikäli mielii päästä ko. elimen hallinnoimaan tulevaisuuden paratiisiin. Se, joka avoimesti kyseenalaistaa hallintoelimen oikeutta valtaan tai epäilee sen asemaa "välimiehenä" ihmisen ja Jumalan välillä, on "suoraan saatanasta". Tätä tolkutetaan todistajille päivä ja kuukausi ja vuosi ja vuosikymmen toisensa perään kokouksissa, joita hallintoelin on määrännyt pidettäväksi viisi kertaa viikossa. Kokouksissa tutkitaan hallintoelimen omaa Raamattua hallintoelimen julkaiseman Vartiotorni-lehden avulla ; "veli" kysyy lavalta valmiiksi painetun kysymyksen, ja kokousväki vastaa, eli lukee ääneen valmiiksi painetun vastauksen. Mitä hienommin todistaja osaa vastata, eli esittää hallintoelimen vastauksen omin sanoin ( siis esittää hallintoelimen lausunnon kuin se olisi hänen oma ajatuksensa ), sitä pidemmälle hän on "edistynyt totuudessa" ( hallintoelimen ilmaus ).
On vaikeaa osoittaa todistajille, joiden keskuudessa mm. depressiot ovat huomattavasti yleisempiä kuin valtaväestön keskuudessa, että kritiikki on toisinaan aivan aiheellista myös hallintoelintä kohtaan. Todistajia opetetaan kyllä hallintoelimen toimesta kritisoimaan ja vähättelemään muita uskontoja, mutta hallintoelimen itsensä arvostelu on todistajien keskuudessa tabu.
johtavan elimen tuottamassa kirjallisuudessa Pyhä Henki kirjoitetaan pienillä alkukirjaimilla "pyhä henki", koska hallintoelimen mielestä Henki ( joka Raamatun mukaan mm. murehtii, kuiskaa ja rukoilee ), ei ole persoona vaan pelkkä "Jehova Jumalan toimiva voima käytännössä".
Kuinka jokin persoonaton energia voi esim. "surra" ja "rukoilla" ?
Katso peruskristilliset internetsivut:
http://www.Jeesus-on-Herra.com
jehovantodistajia ja mormooneja johtaa sama henki.
Ei jehovantodistajien raamatun henkeytys ole sen erikoisempaa kuin mormoonien kirjan henkeytyskään.
Joseph Smith ja Russel olivat molemmat eksytettyjä uskonnon perustajia, joille ei kelvannut apostolinen, alkuperäinen kristinusko. Siksi he halusivat pistää mielikuvituksensa liikkeelle ja kehittää ihka uuden uskonnon.
Aarteen etsijät eivät osanneet etsiä oikeista lähteistä.
Usko Herraan Jeesukseen Raamatun opettamalla tavalla niin Sinä pelastut.
Vartiotorni-seuran ensimmäinen presidentti Russell ei ole pienimmässäkään määrin syypää siihen, mitä JT-hallintoelin opettaa nykyään. Russellilaiset tunnettiin "raamatuntutkijoina" tai vain "russellilaisina" ja nämä ryhmät toimivat maailmanlaajuisesti vielä tänäänkin ( Nettihaulla löytyvät mm. suomalaisten raamatuntutkijoiden sivut ! ). Russell kuoli 1916 ja VT-seuran seuraava presidentti Rutherford se vasta rupesi muovailemaan nykyisen kaltaista JT-organisaatiota, ja pani toistasataa Russellin opetusta uusiksi ( juuri Rutherford antoi esim. VT-seuran raamatunselityksen, jonka mukaan Jeesus oli tullut näkymättömänä maan päälle v. 1914. Tämän "Raamatun totuuden" hän esitti jälkikäteen, vuonna 1925 ). Kaikki "russellilaiset", jotka vastustivat Rutherfordin toimeenpanemia opillisia muutoksia ja muita hänen aloittamiaan uusia systeemejä järjestön hierarkiassa jne., kuuluivat Rutherfordin mukaan "pahan palvelijan luokkaan", eivätkä kunnon "rutherfordilaiset" saaneet edes tervehtiä heitä - heidät siis erotettiin tai he lähtivät itse ( noin kolmasosa todistajista eli silloisista raamatuntutkijoista, jätti järjestön 1920-luvulla ). Jehovan todistajat ( nimi otettiin käyttöön vasta 1930-luvulla ) on siis jakautunut lahko, vaikka hallintoelin on aina väittänyt, etteivät Jehovan todistajat ole "milloinkaan jakaantuneet / lahkoontuneet".
Nykyisillä todistajilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä Russellin ammoisten opetusten kanssa.
Jehovat ovat muuttaneet "vain" 300 merkittävää raamatunkohtaa oman mielensä mukaiseksi...
Taivaallinen Isämme on luvannut ilmestyskirjan viimeisessä luvussa rankaisemalla rankaista sitä, joka hänen Sanastaan ottaa jotain pois tai lisää!
Jehovalaiset, samoin kuin islaminuskoiset, mormonit, raelilaiset, moonilaiset ym. ovat tervetulleita kaikkien uskontojen olympialaisiin! Säännöt ovat kaikille samat eli kukin saa panna parhaan jumalansa edustajaksi. Puolueettomuus on tärkeintä. Lajiehdotuksia otetaan vielä vastaan.
Onpas tällä palstalla vuodatettu Jehovan todistajista, mutta ei ole yhtään perustelua, tai oikeaa Raamatun oppia vielä esiintynyt, vai olisiko joku viitannut vähän sinne päin.
Russelit ja muut on haukuttu "maan rakoon", mutta ei se, että ihminen haukutaan, vielä todista Raamattua ja Jumalaa vastaan, vai väittääkö joku muuta? Ne jotka näillä ja joillain palstoilla puhuvat niin paljon pahaa ja kielteistä, - voisivatko he ehkä Jumalansa hengessä alkaa kertoa totuutta sanasta?
Esim. Matt. 6:9-12.
A. Mitä tarkoittaa "Isä meidän rukous"? 1. Mikä on Isän pyhitettävä nimi? 2. Onko POIKA, Jeesus myös ISÄ? 3. Entä PYHÄ HENKI, mikä sen osuus JUMALASSA ja tehtävä on? MIKÄ ON ISÄN PYHITETTÄVÄ NIMI? Onko opetuksesi sanasta- ja Jumalan hengen mukaista ja järkevää?
B. Mikä on Jumalan valtakunta: 1. Tahto taivaassa? 2. Maan päällä? Onko valtakunta todellinen? Onko valtakunta vain uskovien sydämessä? Ketkä sitä hallitsee? Ketkä ovat alamaisia?
C. Onko Saatana todellinen persoona? Miksi vapauttaa pahasta, jos se ei voisi vangita ja olla todellinen ja paha olento?
JOS ETTE EDES TÄHÄN PYSTY VASTAAMAAN JA PERUSTELEMAAN PUHÄSSÄ HENGESSÄ RAAMATULLA - MIKSI VASTAISINKAAN?
(HUOM. Jeesus itse esitti mallirukouksen, ja senhän kaikki tuntevat, mutta ymmärtävätkö?)
Jos joku vastaa ilman Raamattua, en vastaa! Terveisin totuus (Huom. Raamatun mukaan!)
Kuka täällä on haukkunut Russellia ? Minä en ole nähnyt näissä viesteissä puhuttavan muista kuin tosiasioista. Onko tosiasioiden kertominen historiastanne mielestäsi haukkumista ? Vai oletko johtavan elimen sokaisema ja tietämätön Seuran historiasta ? On ilmeisesti hallintoelimen oppi "uudesta valosta" uponnut sinuun ihan kunnolla ? Sääli.
Esim. viestissä "Todistajien verioppi" on erittäin hyvin Raamatulla perustellut väitteet, ja sinä menet -varmaan edes lukematta viestejä- sanomaan ettei täällä ole Raamatulla perusteltuja esityksiä ollenkaan ( tai korkeintaan "jotain sinne päin" ).
KERTOISITKO SINÄ OMAT OPPISI TAI VERIKÄSITYKSESI KYSYMYKSIINI, jotka näet alla, vai etkö ymmärrä? voisitko vastata asiallisiin kysymyksiini?
(On rehellistä myöntää, jos ei tiedä tai kertoa sen minkä tietää alla olevista kohdista!) KIITOS!
Esim. Matt. 6:9-12.
A. Mitä tarkoittaa "Isä meidän rukous"? 1. Mikä on Isän pyhitettävä nimi? 2. Onko POIKA, Jeesus myös ISÄ? 3. Entä PYHÄ HENKI, mikä sen osuus JUMALASSA ja tehtävä on? MIKÄ ON ISÄN PYHITETTÄVÄ NIMI? Onko opetuksesi sanasta- ja Jumalan hengen mukaista ja järkevää?
B. Mikä on Jumalan valtakunta: 1. Tahto taivaassa? 2. Maan päällä? Onko valtakunta todellinen? Onko valtakunta vain uskovien sydämessä? Ketkä sitä hallitsee? Ketkä ovat alamaisia?
C. Onko Saatana todellinen persoona? Miksi vapauttaa pahasta, jos se ei voisi vangita ja olla todellinen ja paha olento?
JOS ETTE EDES TÄHÄN PYSTY VASTAAMAAN JA PERUSTELEMAAN PUHÄSSÄ HENGESSÄ RAAMATULLA - MIKSI VASTAISINKAAN?
(HUOM. Jeesus itse esitti mallirukouksen, ja senhän kaikki tuntevat, mutta ymmärtävätkö?)
Jos joku vastaa ilman Raamattua, en vastaa! Terveisin totuus (Huom. Raamatun mukaan!) Vastaan ja kysyn sinulta vielä, vastaisitko? KIITOS!
Lainaapa minulle hallintoelimen Puhu perustellen - kirjaa, josta löytyvät kaikki hallintoelimen "raamatunselitykset". Näitä selityksiähän aiot minullekin varmasti antaa "vääriä" vastauksiani vastaan, eikö ?
Sitten kun voimme keskustella puolueettomasti ja ilman että annat hallintoelimen ajatella ja vastata puolestasi, sitten me voimme keskustella.
Kaikkea hyvää sinulle.