Laura Kolbe on mukana neljän leidin muodostamassa kepuvaltuutettujen ryhmässä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Laura tosin sitoutumattomana. Tuo tohtorisnainen täyttää nyt 50-vuotta, ja juhlan kunniaksi hänestä on juttu Hesarissa. Siinä Laura sanoo mm:
”Helsinki on suurenmoinen. Se on eurooppalainen metropoli minikoossa. Tutkijalle on kiinnostavaa sekin, miten ajan hermolla ja moderniuden ytimessä tämä kaupunki elää. Euroopassa syntyvät kaupunkisuunnittelun ideat toteutetaan täällä nopeasti.”
Hän kertoo englantilaisesta kollegastaan, joka päivän ajan katseli elämää Helsingissä. ”Hän oli haltioissaan. Lapset kulkevat täällä yksin, ja mummot istuvat poistojen penkillä. Yhteisöllisyys ja turvallisuus ovat meille arkea. Emme näe sen ainutlaatuisuutta. Ja hesalaiset ovat hauskoja. Viihdyn helsinkiläisissä porukoissa”.
Kaupunki on Kolbelle monenlaisten ihmisten kohtauspaikka. ”Kaupunkiini kuuluu, että ollaan yhdessä ja jaetaan yhteistä tilaa. Eurooppalainen urbanismi on erilaisuuden sietämistä. Yritän elää, kuten opetan”, sanoo Euroopan historian professori Laura Kolbe.
Laura taitaa olla oikea citykepulainen. Tai ei hän oikeastaan kepulainen ole, vaan suhtautunee varauksellisesti puolueeseen, johon on pitänyt suhteensa löysänä, kun ei ole ottanut jäsenkirjaa.
Kiva kuitenkin kuulla tuollaista puhetta kepun ryhmässä olevan suusta, sillä ansio noista Lauran ylistämistä asioista kuulunee puolueista vähiten kepulle, jolla ei ole koskaan ollut mitään vaikutusvaltaa kaupunkimme asioihin. Viime vuosikymmenten vaikuttajapuolueet ovat olleet kokoomus ja demarit ja myöhemmin vihreät ovat nousseet tasaväkisinä tuohon kolmikkoon. Yksi suurimmista vaikuttajayksilöistä, kaupunkisuunnittelusta vastannut johtaja Pekka Korpinen (sdp) on nyt poistumassa. En näe demareissa olevan hänen saappaisiinsa astujaa, joten toivoisin ne annettavan todella idearikkaalle helsinkiläiselle Osmo Soininvaaralle (vihr.).
Hieman särähtää korvaan, kun Laura tuon jutun mukaan sanoo ”hesalaiset”, sillä se sana ei oikein istu stadilaisen suuhun, vaan sitä käyttävät enemmän landelaiset. Oliikohan tuo tullut jutun toimittaneelta Jaana Laitiselta?
Lauran äiti Pirkko Kolbe oli vuosikymmenet Hesarin teräväsanainen kolumnisti ”Pii”. Hänellä oli aina sana paikallaan myös poliitikkojen tekemisistä, ja usein hän kevensi juttujaan aiheen ulkopuolisella ”lohkaisulla”, josta yksi esimerkki tässä:
”Nuoripari oli viettämässä kuherruskuukautta telttaillen Inarijärven rannalla. He tulivat huomaamaan, että kansanlaulun sanat pitävät paikkansa: ”niin syvä on kuin pitkäkin.”
”Helsinki on suurenmoinen. Se on eurooppalainen metropoli minikoossa. Tutkijalle on kiinnostavaa sekin, miten ajan hermolla ja moderniuden ytimessä tämä kaupunki elää. Euroopassa syntyvät kaupunkisuunnittelun ideat toteutetaan täällä nopeasti.”
Hän kertoo englantilaisesta kollegastaan, joka päivän ajan katseli elämää Helsingissä. ”Hän oli haltioissaan. Lapset kulkevat täällä yksin, ja mummot istuvat poistojen penkillä. Yhteisöllisyys ja turvallisuus ovat meille arkea. Emme näe sen ainutlaatuisuutta. Ja hesalaiset ovat hauskoja. Viihdyn helsinkiläisissä porukoissa”.
Kaupunki on Kolbelle monenlaisten ihmisten kohtauspaikka. ”Kaupunkiini kuuluu, että ollaan yhdessä ja jaetaan yhteistä tilaa. Eurooppalainen urbanismi on erilaisuuden sietämistä. Yritän elää, kuten opetan”, sanoo Euroopan historian professori Laura Kolbe.
Laura taitaa olla oikea citykepulainen. Tai ei hän oikeastaan kepulainen ole, vaan suhtautunee varauksellisesti puolueeseen, johon on pitänyt suhteensa löysänä, kun ei ole ottanut jäsenkirjaa.
Kiva kuitenkin kuulla tuollaista puhetta kepun ryhmässä olevan suusta, sillä ansio noista Lauran ylistämistä asioista kuulunee puolueista vähiten kepulle, jolla ei ole koskaan ollut mitään vaikutusvaltaa kaupunkimme asioihin. Viime vuosikymmenten vaikuttajapuolueet ovat olleet kokoomus ja demarit ja myöhemmin vihreät ovat nousseet tasaväkisinä tuohon kolmikkoon. Yksi suurimmista vaikuttajayksilöistä, kaupunkisuunnittelusta vastannut johtaja Pekka Korpinen (sdp) on nyt poistumassa. En näe demareissa olevan hänen saappaisiinsa astujaa, joten toivoisin ne annettavan todella idearikkaalle helsinkiläiselle Osmo Soininvaaralle (vihr.).
Hieman särähtää korvaan, kun Laura tuon jutun mukaan sanoo ”hesalaiset”, sillä se sana ei oikein istu stadilaisen suuhun, vaan sitä käyttävät enemmän landelaiset. Oliikohan tuo tullut jutun toimittaneelta Jaana Laitiselta?
Lauran äiti Pirkko Kolbe oli vuosikymmenet Hesarin teräväsanainen kolumnisti ”Pii”. Hänellä oli aina sana paikallaan myös poliitikkojen tekemisistä, ja usein hän kevensi juttujaan aiheen ulkopuolisella ”lohkaisulla”, josta yksi esimerkki tässä:
”Nuoripari oli viettämässä kuherruskuukautta telttaillen Inarijärven rannalla. He tulivat huomaamaan, että kansanlaulun sanat pitävät paikkansa: ”niin syvä on kuin pitkäkin.”
Vastaukset 6
Vanhimmat
kunnossa. Oliko se tämän tarinan opetus vai mistä on kysymys.
Nurkkakuntaisuus on maksanut suomalaisille moninkeroin enemmän kuin sotakorvaukset toisesta maailmansodasta. Ja tässäkin lajissa puhdasotsaisimpia ovat muualta tulleet.
...heille ei kelpaa mikään ei-kepulaisilta, ei, vaikka hän kuinka ainakin kepulaiseen ryhmään kuuluvan henkilön ajatuksia kehuisi. Mutta hyväksyisitte sentään sen, mitä tuo Laura sanoo, sillä yleensähän toisen kepulaisen tarjoama kakkakin maistuu kepulaiseta yhtä makoisalta kuin se maistuu kärpäsellekin. Eräästä toisesta pienestä laumaeläimestä vertauksen ottaakseni. Mutta onko vika juuri siinä, että Lauran puheet eivät ole sitä makoista kakkaa?
Joo - muualta tulleitahan meistä stadilaisista on reippaasti yli puolet, ja aikansa siellä keskustan kivitaloissa asuneista yhä useammat muuttavat tänne lähemmäs luontoa, josta kuitenkin on kiva yhteys ihan keskustaan. Itselläni omalla autolla alle puolen tunnin yhteys kolmen kaupungin keskustaan, Helsingin Vantaan ja Espoon. Samoin Suomen ainoalle kansainväliselle lentoasemalle.
Harvoin ne espoolaisetkin Espoon keskustassa asioivat, enkä minäkään, mutta asioin silloin tällöin hyvinkin lähellä olevassa Espoon Leppävaarassa ja Tapiolassa, mutta enemmän Stadin keskustassa ja Vantaan keskustassa Tikkurilassa ja vielä lähempänä olevissa Valimotien varren monissa tavarataloissa ja Jumbossa.
Muualta tullut näkyy olevan Laura Kolbekin: on syntynyt Kolumbian päöäkaupungissa Bogotassa, jossa hänn vanhempansa ovat silloin asuneet isän työn vuoksi, mutta on hän kyllä tainnut tulla Stadiin nuorempana kuin minä, mutta ei ole olut stadilainen yhtä kauan, kun olen ollut jo 56 vuotta.
Kevennykseksi kepulaisten asenteita kuvaamaan sopinee se, miten aikoinaan "pilarohvessori" Kari Suomalainen totesi eräässä piirroksessaan landelaisia tarkoittaen: "Ne on olevinaan niin hienonesasiikin, että aina valitetaan kun bensa vähän döfaa, vaikka niille vois stigata lusikalla suuhun syankaliumii niin ne vain kiittäis siitä". Eli jos tarjoaa kepulaiselle kyllin paksua "sitä ihtiään", niin hän siitä varmasti kiittää, jos tarjoaja on toinen kepulainen.
en koskaan. Siitä on turha syytellä.
Voi, voi, sinun raukan nerouttasi ei kukaan ymmärrä.
Jos sinä sekopää ajat autolla, niin taitaa olla poliisin paikka. Kortti pois hulluilta. Varmaan muut autoilijat ovat kepulaisia. Toivottavasti et pidä käsiasetta mukanasi, jos ajat jonkun päälle tai muuten aiheutat kolarin ja ammut vielä!
kun oli muutaman päivän poissa likakaivojuttuineen. Menikö pupu housuun Ranskan matkan suhteen?
SDP:llä ei valitettavasti taida olla tri Pekka Korpisen tasoista osaajaa tarjolle apulaiskaupunginjohtajaksi.
Niinpä voisi olla, että ent. liberaali Osmo Soininvaara saattaisi olla mies paikallaan, koska hänellä on ainakin riittävästi älykkyyttä ottaa kaikki asioihin vaikuttavat tekijät huomioon.
Itse olen pitänyt erityisesti Soininvaaran kaavoitusta ja maan hintaa koskevista mielipiteistä, kun hän tuomitsee ankarasti keinottelun.
nythän on niin, että asumisen ja asuntojen kalleus johtuu merkittäviltä osin siitä, että kaavoitetun maan arvo nousee aivan kohtuuttomaksi, mikä näkyy jopa vuokra-asuntojen vuokrissa.
Soininvaara on ehdottanut leikkuria, jolla tämän kaltainen arvonnousu voitaisi esim. verottaa pois tonttikeinottajilta, jolloin tonttien pihtaaminen kaavotusta odotellessa vähenisi, ja rakennusmaata alkaisi saada riittävästi ja oikeudenmukaisempaan hintaan.