Näillä palstoilla törmää tuon tuostakin näihin ns. kiihkouskovaisiin, jotka pamputtavat raamatulla päähän milloin mistäkin asiasta ja toivottavat antoisaa matkaa helvettiin asiastaan varmoina. Itse kuitenkaan en ole kertaakaan tavannut samanlaista ilmiötä niiden ihmisten keskuudessa, jotka ovat ns. omakohtaisesti tutustuneet ns. henkiseen maailmaan tai niiden, jotka ovat esimerkiksi omaksuneet kokonaan uuden elämänkatsomuksen. Tuntuu, että heillä on enemmän varmuutta hyväksyä erilaiset elämänkatsomukselliset näkökulmat ilman että heidän tarvitsee tuoda kiihkomielisesti omia näkemyksiään esille. Eli toisinsanoen: pystyvät keskustelemaan asioista aikuisella kypsyydellä toista "kuunnellen" ja toisen hyväksyen ilman, että tarvitsee pelotella saatanalla, ikuisella helvetin tulella ja pelastumattomuudella.
Onko niin, että nämä kiihkouskovaiset ovatkin itse asiassa hyvin nuoria sieluja, jotka eivät kykene/osaa muistaa mitään edellisistä elämistään ja ovat siksi taipuvaisia tällaiseen raamtulla pamputtamiseen? Vai eikö heillä ole nuorena sieluna kykyä löytää tietoa omasta sisimmästään ja ilman, että tarvitaan auktoriteettia sanomaan miten on uskottava ja mikä on oikein?
Onko niin, että nämä kiihkouskovaiset ovatkin itse asiassa hyvin nuoria sieluja, jotka eivät kykene/osaa muistaa mitään edellisistä elämistään ja ovat siksi taipuvaisia tällaiseen raamtulla pamputtamiseen? Vai eikö heillä ole nuorena sieluna kykyä löytää tietoa omasta sisimmästään ja ilman, että tarvitaan auktoriteettia sanomaan miten on uskottava ja mikä on oikein?
Vastaukset 40
Vanhimmat
olen miekin miettinynnä.
...että kerrankin joku,joka ajattelee kanssani samalla tavalla!
Minä olen kyllä tavannut kiihkoilevia käännynnäisiäkin, eli uskontoa vaihtaneita. Kun uskoo eri tavalla kuin muut ympärillä, täytyy usein aluksi niin kovin todistella sekä muille että itselleen, miksi on oikeassa.
Sama koskee muitakin elämänkatsomuksellisia asioita - uudet kasvissyöjät ovat usein aika kiihkeitä ;) Myönnän itsekin kiihkoilleeni nuorempana, toivottavasti olen oppinut läksyni.
Kun joku yrittää pelästyttää sinut helvetin tulella ja pelastumattomuudella, koita nähdä, että kyseessä on todennäköisesti epävarma ja onneton sieluna. Hän ei ehkäpä olekaan syvällä sisimmässään samaa mieltä kaikesta kuin lahkonsa. Jotta hän pääsisi tasapainoon, hänen on joko luovuttava nykyisestä uskostaan (liian kivuliasta) tai vahvistettava sitä esimerkiksi selittämällä kovaan ääneen, miksei uskosta kannata luopua.
Ei minua ny voikaan pelästyttää miillän helvetin tulella, kosk atiedän sen verran "enemmän" asioista. Epävarmoina ja onnettomina sieluina heitä olen pitänytkin...
Tarkoitatko tuolla kommentillasi, että mikäli ihminen on kiihouskovainen ei hän uskalla lähteä tuosta "lahkosta" pois, koska pelkää menettävänsä jotain.
Minä itse kipuilin uskon ja uskovaisten kanssa pitkään, kunnes irtauduin heistä. Minua alettiin pikkuhiljaa pitää taas ns. "maailman ihmisenä".
Minä en vaan sitä ollut. Mietin ja mietin mikä uskossa mättää. Miksi siinä on sellainen tuomiohenki ja mieletön pelko ikuisesta kadotuksesta, jollet usko "ainoalla oikealla tavalla".
Pikku hiljaa alkoi tymppiin, kun sinne taivaaseen eli "oikeasti uskovia" ei ollut lähisukulaisissa lainkaan. Ajattelin, että miten minä olen erikoisasemassa noihin muihin nähden, paljon fiksumpiakin kun eivät helvettiin toivottele koko ajan.
Nyt olen tässä ja minä edellen uskon Jumalaan, mutta Jumala on paljon suurempi kuin olen aiemmin osannut edes ajatella.
Nyt ei tarvitse mätkiä "vääräuskoisia" tai "vääräoppisia" mennen tullen, koska "väärää" uskoa tai oppia ei yksinkertaisesti ole.
Että sellaista.
enää muista mitä tarkoitin juuri tuolla hetkellä kun kirjoitin. Jotain samantapaista kuin sinä. Ei ihan samlla tavalla, mutta lähellä.
Minulle suurtakan merkitystä miten toinen uskoo. Minä uskon siihen, että kunhan on löytänyt rauhan omasta sydämestään, tuntuu hyvältä ja on tasapainossa itsensä kanssa, uskoo sitten mihin hyvänsä tai ei mihinkään, niin asia on ok.
Tarkoitin, että pelko ja epävarmuus ideologian oikeudesta ruokkii kiihkouskovaisuutta. Sinä varmaankin näet asian paljon laajemmin ja paremmin koska sinulla on omakohtaista kokemusta.
Oli rohkea ratkaisu sinulta lähteä kiihkopiireistä. Uskon, että Jumalan rakkaudessa tunteva ihminen tietää sydämessään, ettei Jumala ole tuomitseva murjottaja, joka vippaa hyviä sieluja ikuiseen kadotukseen vain, koska nämä kritisoivat jotakin kirjaa. Mutta jos lahko, jonka avulla Jumala löytyi on toista mieltä, lienee turvallisinta aivopestä itsensä ja muut helvetinkauhupauhinalla ;)
Ovatko Jeesukseen uskovat mielestäsi kaikki kiihkouskovaisia. Olet tavannut silloin vain heitä jotka ovat vielä alkutaipaleella uskossaan tai ehkäpä heitä jotka luulevat uskovansa, mutta eivät usko. He jotka todella uskovat Jeesukseen omaavat hengenhedelmiä jotka ovat rakkaus, kärsivällisyys, armahtavaisuus j.n.e.
Meidän uskovaisten tulee kertoa totuus teille, jotka ette usko. Jeesus todella muuttaa ihmisen elämän. Ihmisen luonne muuttuu oleellisesti Jeesuksen kanssa kulkiessa vaikka ei kerkiäkkään maapäällä täydellisyyttä tavoittaa. Tänä päivänä tapahtuu suuria ihmeitä. Jeesus parantaa niin ruumiin kuin sielunkin. Olen itse saanut kokea sen. Tiedän, että ns. uskovaisissa on paljon kirjanoppineita, jotka eivät tee hedelmää, ts. muutu luonteeltaan, Jeesuksen kaltaiseksi, hyväksi ihmiseksi. Ne oksat leikataan pois, jotka eivät hedelmää kanna.
Eksytyshenkiä on paljon. Yksi niistä antaa ihmiselle luuloa, että hän on elänyt aikaisemminkin ja, että hän on ns. vanhasielu. Saattaapa ihminen uskoa jopa muistavansa entistä elämää. Aikanaan kuuluisa psykiatri Reima Kampman kirjoitti kirjoja sielunvaelluksesta, jossa hän kertoi ihmisten entisistä elämistä. Myöhemmin hän oikaisi ne kirjoittamalla niistä tietoa, jonka mukaan ihminen saattaa omaksua tietoa pelkästään vaikkapa selaamalla kirjoja tai lehtiä ja omimalla sieltä alitajuuntaansa tapahtumia joiden hän sitten uskoo itselleen joskus aikaisemassa elämässä tapahtuneen.
Tiedä se, että kun Jeesus tekee ihmeitään ne ovat todistettavissa. Kohdallanikin lääkärit ovat suoraan sanoneet, että parantumiseni ovat olleet heille käsittämättömiä tapahtumia ja, että muuta selitystä niille ei löydy, kuin Jumalan voima.
Lue raamattua rukoillen niin varmasti löydät tien totuuteen.
ensinnäkin, missä kohdin sanoin, että jeesukseen uskovat ovat KAIKKI kiihkouskovaisia? Itse oletan että suurin osa ihmisistä ymmärtää mitä sana kiihkouskovaisuus tarkoittaa....
"Eksytyshenkiä on paljon. Yksi niistä antaa ihmiselle luuloa, että hän on elänyt aikaisemminkin ja, että hän on ns. vanhasielu. Saattaapa ihminen uskoa jopa muistavansa entistä elämää. "
Kunpa tietäsit mistä puhuisit. Jos sinulla on entisiä elämiä, tulet varmasti jossain elämiesi aikana niistä tietoiseksi ja silloin sinun ei aina tarvitse uskoa kaikkea mitä jossain kirjassa on kirjoitettu.
"Lue raamattua rukoillen niin varmasti löydät tien totuuteen."
Toivonpa sinulle samaa. Olen tutkinut raamatua ja olen jopa käynyt "taivaassa", joten tiedän tasan tarkkaan mistä raamatussa on kyse ja miten sitä pitäisi lukea. Olet taas todistanut kuuluvasi niin sanottuihin kiihkouskovaisiin, jotka eivät anna näillä palstoilla ihmisille uskonrauhaa! mutta älä luule että hermostuisin sinuun, koska minulle on kertynyt jo sen verran viisautta edellisistä elämistä, että osaan olla kärsivällinen. Ymmärrän, että kirjoitukseni herätti sinussa äärimmäistä epävarmuutta.
Kiitos nyt kuitenkin siitä, että läsnäolollasi tällä palstalla todistit meille sen, että te todellakin olette nuoria sieluja, jotka ottavt itseensä ns. yleisen kirjoituksen, jonka tarkoituksena oli vain keskustella sivistyneesti ja KYPSÄSTI sielun iästä, mutta saitpa taas tuotua tuon Jeesus pelastaa-akselin mukaan... KIITOS että opetit minulle tas kärsivällisyyttä teidän nuorten sielujen suhteen...
Edellisistä elämistä? Mitä tarkoita tuolla?
Voisitko kuvailla käymässäsi taivaassa?
"Kiitos että opetit minulle tas kärsivällisyyttä teidän nuorten sielujen suhteen."
"Olet taas todistanut kuuluvasi niin sanottuihin kiihkouskovaisiin, jotka eivät anna näillä palstoilla ihmisille uskonrauhaa!"
"Kiitos nyt kuitenkin siitä, että läsnäolollasi tällä palstalla todistit meille sen, että te todellakin olette nuoria sieluja, jotka ottavat itseensä ns. yleisen kirjoituksen."
Sinä peräänkuulutit kypsää keskustelua sielun iästä ? Kypsä, rakentava ajatustenvaihto onkin aina hyödyllistä. Ne tuntemani ihmiset, joiden otaksuisin olevan vanhoja sieluja, suhtautuvat ihmisiin lempeästi ja ymmärtäväisesti, ja jopa heidän kriittiset kommenttinsa muille ovat mielialaa kohottavia - eivät koskaan ilkeämielisesti arvostelevia, olen huomannut.
Ystävyydellä,
halusin kypsää keskustelua, en mainostamista siitä että jeesus pelastaa... kypsässä keskustelussa voidaan vaihtaa ajatuksia ilman, että tarvitsee alkaa käännyttää muita ihmisiä!
siis olen päässyt tietoisuuteen edellisistä elämistäni tässä elämässä. "Taivaasta" voisin myöskin kertoa, mutta en ainakaan tässä keskustelussa. Sen voin sanoa, että se oli minulle täydellistä, paitsi lähdön hetki.
tuli vahingossa väärä nimerkki, kun vastasi erääseen toiseen viestiisi (tai yritin vastata, mutta kone tilttasi)
Näköjään aikaisemminkin näin kävi..... (taidampa käväistä hermosoluja aktivoimassa...)
Vanha sielu: no hätä, ihmettelin kyllä, että olenko jo tähänkin ketjuun ehtinyt vastata ;D!.
Voitaisiinko nyt heti aluksi sopia, että tässä keskustelussa saa esittää omia näkemyksiään sielun iästä ymvastaavasta ILMAN, että KUKAAN kehoittaa toista lukemaan raamattua että löytäisi totuuden tai tutustumaan luudan käyttöohjeisiin että osisi lentää oikeaan paikkaan!
Avalle: kyllä vanhatkin sielut joskus ärähtävät! Kaikki vanhat sielut suhtautuvat toisiin lempeästi ja ymmärtäväisesti, mutta ei se tarkoita sitä, että he eivät sanoisi tiukasti! Joku Buddhalaismunkki on sanonut, että "joskus nuorille on ärähdettävä, että he näkisivät myös toisen näkökulman, mutta lähettäkäämme sen ärähdyksen mukanan myös rakkautta".Erikseen taitaa olla valaistuneet sielut, jotka yleensä suhtautuvat kaikken kritiikkiin ymmärtäväisesti ja sisäisesti hymyillen! Vanhatkin sielut vielä opettelevat jotain täällä maan päällä, eikä se kriittisyys suinkaan poista heidän lempeyttään tai ymmärtämystään.
Itse sielun-ikä asiaan: Olen myös pohtinut tuohon suuntaan kuin vanha sielu. Olen tosin myös kohdannut kiihkomielisiä elämänkatsomustaan vaihtaneita, jotka mielellään käännyttäisivät koko maapallon samaan uskoon kuin he. Että ehkä tuossa on joku muu seikka myös otettava huomioon?
Nämä täällä meuhkaavat "kiihkouskovaiset" ovat kyllä sinällään jo varmaan kaikille tuttua kamaa. Toisaalta minusta on ihan hmm..... valaisevaa päästä heidän ajatusmaailmaansa, mutta toisaalta toivoisin, että he voisivat kirjoitella ilman sitä "toivoisin, että löydät Jeesuksen-sydämeesi"-fraasia. Voitaisiin oikeasti keskustella eri elämänkatsomuksista ilman käännytysyrityksiä!
"Avalle: kyllä vanhatkin sielut joskus ärähtävät!"
Puhuin vain ihmisistä, jotka ITSE tunnen, ja joiden OTAKSUN olevan vanhoja sieluja. En voi puhua sellaisten ihmisten käytöstavoista, joita EN tunne.
Mielestäni toin viestissäni selkeästi esiin, että puhuin vain omista ystävistäni. Eipä silti, olen kyllä yleisestikin sitä mieltä, että monta kertaa on parempi vaieta kuin ärähtää.
Mielipiteitä on monia, ja pitääkin olla :-)
anteeksi, en tarkoittanut sitä nimenomaisesti sinulle osoitetuksi kritiikiksi.... ;DD
Ymmärsin täysin, että puhuit omasta kokemuksesta, anteeksi oikeasti, oli huonosti valitut sanat ja vähän väärässä paikassa huutomerkki.... kone on vaan vähän hidas tännä kun yritän työstää piiiiitkääää tieteellistä tekstiä ja kärsivällisyys sen vuoksi koetuksella....
Samaa mieltä minäkin olen että parempi ärähtää kuin vaieta, eikun siis parempi vaieta kuin ärähtää, mutta joskus ärähdys tekee vain hyvää, ainakin näin jellonan silmissä.... ;D
Kompromissi : vaietkaamme ärähtäen ? :-)
...Eläneesi montakin elämää jo ennen nykyistä elämääsi? Toivottavasti et sillä se ei perustu Raamattuun. Vai uskotko edes Raamattuun?
Jumalan siunasta kaikille
että olen elänyt monta elämää ennen nykyistä elämääni ja tässä elämässä moni vieras ihminen on jo tullut hihasta nykäisemään ja halaamaan, että nähtiinpäs vihdoinkin, mitä tässä elämässä teet! Lisäksi minulla on omaa tietoa joistakin edellisistä elämistäni joita tämä sieluni on läpikäynyt. Tiedän myös suurinpiirtein mitä tulin juuri tähän elämään ja tähän aikaan opettelemaan.
Raamattu on vain kokoelma tekstiä, josta myöhemmin sensuroitiin osa pois! Raamatun ensimmäisessä osassa kerrotaan kenelle Raamattu on suunnattu ja kerrotaan myös, että Sama jumala on antanut muita uskontoja muille kansoille ja kerrottan kuinka isrraelilaisten on elettävä ja mitä sääntöjä noudatettava. Uudessa testamentissa taas keskitytään hemmon nimeltä Jeesus, elämään ja opetuksiin.
Se uskonko raamattuun on varmaan sinun mittapuusi mukaan ei, olen eronnut kirkosta (minuthan on siihen pakkoliitetty kahden viikon ikäisenä). Raamatun tekstit eivät ole suunnattu minulle. Mitä tulee edellisiin elämiin, niin en ole noinkaan varma etteikö se perustuisi raamattuun. Kun Raamattua taas joskus saisi täydellisenä, niin tuokin asia valottuisi hieman enemmän. Lisäksi, kun tämän keskustelun laitoin käyntiin, oli ajatuksena juuri se, että nuoret sielut ovat vielä aivan eksyksissä tässä maailmassa, että he usein ovat hyvinkin kiihkomielisiä niinkuin murrosikäiset lapsetkin ovat kun taas vanhemmat sielut jo osaavat suhteuttaa asiat "viisautensa (eli edellisten elämiensa)" tuoman kokemuksen turvin.
Haluaisin vielä kysyä sinulta vähän lisätarkennusta tuohon
"väitätkö Eläneesi montakin elämää jo ennen nykyistä elämääsi? Toivottavasti et sillä se ei perustu Raamattuun" -kohtaan.
Miksi juuri "toivottavasti et"? Onko se sinusta vahingollista jos on elänyt monta elämää? Ja mistä voit olla täydellisen varma, että se ei perustu Raamattuun, koska Raamattu on nykymuodossaan sensuroitu laitos? Ja uudelleen: Raamattu ei ole minulle suunnattu laki- ja säädöskokoelma, koska en ole siitä kultturista enkä uskonnosta...
uskon Sinuun ja juttuihisi, vaikka tiedänkin olevani täällä ensimmäistä kertaa. Ja totta puhut tuosta Raamatustakin. Sitäpaitsi Raamattu puhuu sellaisille jotka tietää eri tavalla kun sellaisille jotka eivät. Sellainen ihminen joutuu yleensä tänne uudelleen joka ei ole oppinut sitä asiaa jota hänet lähetettiin oppimaan. Asioita voi toki olla useampiakin. Joskus elämä katkeaa oman käden kautta ja silloin on alettava uudelleen alusta taas. On monia tekijöitä siihen "oman käden kautta", kuten alkoholi, huumeet ym, yms. No se siitä, minäkin olen käynyt taivaassa joten uskon kyllä että sinäkin Vanha Sielu olet sen tehnyt. Saattaapi olla että olen sinut siellä nähnytkin, kuka tietää?
Mitä tarkoitat
"olen käynyt taivaassa joten uskon kyllä että sinäkin Vanha Sielu olet sen tehnyt."
Siis oletko ollut "kuolleena" vai onko tuo taivas mahdollisesti tullut jotenkin ajatuksiisi.
Olisi mielenkiintoista tietää.
Kertoisitko tarkemmin.
olen kyllä ollut ns. kuolleenakin ja silloin irtauduin ruumiistani, mutta en tarkoita sitä kertaa, silloin en käynyt taivaassa saakka vaan minulle sanottiin että; takaisin, takaisin. Kerran (olin unessa, siis ruumiini oli)minut tultiin hakemaan (siis sieluni) ja sanottiin että minulle halutaan näyttää eräitä asioita ja sitten minua vietiin. Minulle näytettiin menneitä tapahtumia, tulevia tapahtumia ja taivaassa monia sellaisia asioita joista ei ole lupa puhua täällä. Miksi epäilet sanojani? Tämä jonka kerroin on totinen tosi.
Mitä tarkoitat "ajatuksiisi" ? Ajatuksissani se on nykyisin joka päivä sillä en voi olla ajattelematta sitä, kun kerran sen olemassaolosta sain henk.koht. tietää. Onko kenties sinun vaikeaa uskoa että jotain tällaista voi tapahtua, kun sinulle ei ole tapahtunut näin? Eihän ole sanottua ettei voisi jonain päivänä käydä niin.
Etsivä löytää ja anojalle annetaan.
En minä epäile sanojasi. Uskon sinua. Miksi lähtisit kehittelemään tuollaista juttua, eihän siinä olisi mitään järkeä.
Olisi vaan mielenkiintoista kuulla mitä asioita sinulle puhuttiin. Ihminen on niin utelias.
Ajattelin , että jos tarkoitat että olet mielikuvituksissasi eli omissa ajatuksissa käynyt taivaassa eli kuvitellut millaista taivaassa voisi olla, sitä tarkoitin ajatuksissa.
Totta ei tiedä koska voi käydä itselle niin.
Mutta tuskin ainakaan kovin pian. Eikös Jumala hieman katso kenelle hän antaa noita "kykyjä".
Itselleni tuollainen kokemus taitaisi olla melkoinen "shokki", joten luulen että en ole vielä valmis vastaanottamaan tuollaisia asioita.
Olisi kiva joskus saada tietää mitä siellä taivaassa sinulle sanottiin ja mitä asioita näytettiin.
Sillei.
Puutun vähän väliin
Siellä todellakin kerrotaan joitakin asioita, joista ei ei ole annettu lupaa niistä puhua, niillä vain selvennetään tiettyjä asioita kullekin sielulle. Toiset asiat taas ovat vapaasti puhuttavissa, mutta monikaan ei niistä milellään puhu, en minäkään.
Kuitenkin, nuori sielu, epäilit, että se olisi pelottva kokemus, sitä se ei todellakaan ole. Siellä kun ei ole muuta kuin rakkautta, poistuleminen on pelottavaa ja varmaan monelle kyynelten takana.
oli silloin aikamoinen järkytys. Sillä olin siihen aikaan ns."Uskoton". En minä muistanut mitään aikaisemmista ruumiistani irtautumisistakaan ennen kun tämä tapahtui. Ajattelin silloin jopa että nyt sitä sitten seotaan lopullisesti. Mutta pikkuhiljaa kaikki seestyi ajatuksissani tiedoiksi joita siellä ei aikaisemmin ollut. Muistin myös sellaisia asioita joista en aiemmin edes ollut uneksinut. Kuten juuri sen ruumiista-irtautumisen vakavan sairauteni aikana lapsena. Kerran olin jopa melkein hukkumaisillani ja tajuntani lähti ja silloinkin irtosin ruumiistani ja muistan kun keskustelin "taivaan isäni" kanssa ja pyysin ettei minun tarvitsisi palata ruumiiseeni. Mutta hän sanoi silloin että minun täytyy palata jotta kirjoitukset käyvät toteen. Kaipa hän tarkoitti sillä että meistä kaikista on etukäteen tehty kirjoitus jossa meidän elämäämme kuvataan. Muistin myös sen kun minut asetettiin siihen pieneen lapseen jossa olen nämä vuodet elänyt. Kasteessa se tapahtui, vaikka yritin kiivaasti panna vastaan silloinkin, sillä en olisi millään tahtonut tänne. Mutta minulle vain sanottiin että minun aikani on juuri nyt. Ja sitten heräsin siinä vauvan ruumiissa joka oli aina niin väsynytkin. Ja minä kun en olisi millään halunnut nukkua. No nyt kyllä olen siihenkin oppinut ja se käy kun luonnostaan. Ikää minulla on jo 51 vuotta, joten kyllä tänä aikana on nukkumisenkin jo oppinut vähän liiankin hyvin.
Vaikuttaa varmasti ihan hölmön puheelta mutta ole avoimin mielin , kenties löydät jotain kertomuksestani joka muistuttaa sinuakin jostain tutusta asiasta jonka saatat jonain päivänä muistaa ja tietää.
Hämäryyden jälkeen seuraa aina valo.
mahdollista tutustua tarkemmin noihin asioihin.
Onko kenties netissä jokin paikka
Tai onko jokin kirja olemassa, mitä suosittelet.
Jumalaan ja hänen valtakuntaansa? Jos niin rukoile että Taivaan Isä ottaa sinuun yhteyttä. Ei siihen muuta tarvita. Vain vahva usko että Jumala on olemassa.
Niin minä tein, silloin kun minulla oli todella vaikeaa aikaa. Sanoin vain että; Jumala jos sinä oikeasti olet olemassa niin tule ja auta minua.
Eikä aikaakaan kun se tapahtui. Ja elämäni on sen jälkeen ollut ihan jotain muuta kun sitä ennen. Tiedän nyt että joku kantaa minuakin. Ettei se ollut vain pelkkää puhetta.
Itse olin tosi skeptinen ihminen ennen mutta nyt on toisin. Ja on paljon helpompi elää ja hengittää kun aidosti tietää.
En tiedä kirjoista enkä muustakaan aiheeseen liittyvästä sillä en ole sellaisia ainakaan itse tarvinnut. Sori vaan, tiedän että kysyit tätä toiselta mutta oli halu vastata. :)
taidan olla itseoppinut ;D
, että en kyllä osaa kirjoja suositella. Kyllä voit päästä jollekin tasolle käymään ihna tahdonvoimallasi, missä ehkä tapaat suojelusenekelisi, mutta en oikeasti tiedä. Kolkuttavlle avataan, minulle kun se taivas on kaikille uskonnoista ja uskottomuuksista avoin ja yhteinen paikka, että en oikein osaa neuvoa. Samoin näen suojelusenkelitkin uskonnoista riippumattomina. Että varmaan sinne pääsee yhtä monella tavalla kuin on uskontojakin maailmassa!
Kirjaston parapsykologia-hylly voisi olla otollinen tutustumispaikka aiheeseen. Siletä kyllä olen lukenutkin joitakin ko. aiheeseen sopivia kirjoja, mtta nimiä en muista. Netistä voisi löytyäkin jotain sopivilla hakusanoilla (angels, taivaskokemukset, heaven experiences, near death experiences...)
Hieno keskusteluketju.
Jos tuo on vanhan sielun merkki, että pystytään kommunikoimaan rakentavasti ei "pää punaisen" toitottaen olen oikeassa, niin täytyy sanoa, että oli oikea "sieluvanhusten" kokoontuminen.
Olisi vaan kiintoisaa lukea lisää noita ajatuksianne.
Jatkaakaa pliiz. Pyydän.
Tahtoo oppia jotain tää nuori sielu,
joka on kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Ei kai tuo kristillinen vakaumus heitä pois sitä mahdollisuutta, etten saisin kuulla ja uskoa näitä teidän juttujanne.
Ne ovat todella mielenkiintoisia.
Aidosti tuntee kiinnostusta tämä;o)
Erikoinen keskustelu, vaikka pyrittyyn ajatustenvaihtoon ei täysin päästykkään. En tiedä sieluni iästä, mutta olen myös kummissani, kun joidenkin on oltava aina saarnaamassa. Sellainen ihminen on täysin antautunut muiden talutusnuoraan...hän hokee muilta oppimaansa...mutta onko hän kertaakaan ajatellut itse? Jos jotakin on oikein oivaltanut ja kokenut jonkin ajatusmallin hyväksi, sitä voi tuoda ilmi keskusteluissa, mutta ei kai tarvitse saarnata. Hyvällä maulla, hyvällä mielellä, toisten mielipiteitä ja arvostuksia teilaamatta...Luetko vielä tätä ketjua "Vanha sielu"? Jos niin kerro tarkemmin, mitä meinaat vanhalla sielulla. Onko vanha sielu vapaampi ja suurpiirteisempi kuin nuori? Vanha sielu ei käsittääkseni jämähdä yhteen totuuteen vaan on aina valmis muuttumaan maailmankaikkeuden ikuisessa sykkeessä...
Seuraan kyllä keskustelua, mutta harvakseltaan riippuen aina vähän siitä milloin olen nettiyhteyden päässä. (ja vanhoillakin sieluilla hormonit hyrrää ainakin juhannukseen asti ;-) , ei silloin sisällä jaksa olla)
Niin ajatella/ajatella aspekti on vähän samanlainen kuin kuulla/ kuunnella tai lukea/ymmärtää.
Muutenkin nämä keskustelupalstat ovat monille lukijoille sikäli petollisia, että he tekevät virheellisiä päätelmiä lukemansa perusteella, unohtaen sen, että tämä on kuitenkin keskustelupalsta eikä todellakaan aina heijastele kirjoittajan koko elämää tai ajatusmaailmaa.
Jätin tarkoituksella tuon alustuksen hieman avoimeksi, että se poikisi mahdollisimman erilaista keskustelua, olipa vastaajan tausta mikä tahansa, ei niinkään käännytystä, mihin se aluksi näytti menvän. Vanhalla sielulla yleensä tarkoitan, niitä sieluja, joilla on takanaan useampia kuin yksi (/kaksi) elämä(ä). Ei vanha sielu välttämättä ole vapaampi, koska jotkut tietävät tarkkaan elämäntehtävänsä ja se rajoittaa kyllä elämistä hieman enemmän kuin sellaisella, jolla siitä ei ole harmainta aavistustakaan. Toisaalta Vanha sielu(tai ehkä pitäisikin puhua kokeneista sieluista?) voi olla vapaampi siinä mielessä, että hän on ”rennompi” kaikenlaisten erialisten asioiden suhteen. Rennompi ei taas tossa tarkoita, että he hyväksyisivät kaiken, voivat kyllä ymmärtää, ihmisiähän vanhatkin sielut ovat.
”Onko vanha sielu vapaampi ja suurpiirteisempi kuin nuori? Vanha sielu ei käsittääkseni jämähdä yhteen totuuteen vaan on aina valmis muuttumaan maailmankaikkeuden ikuisessa sykkeessä... ”
Olen tuossa kanssasi samoilla jäljillä. En tiedä miten määrittelet suurpiirteisyyden, mutta tässä yhteydessä itse voisin sen ymmärtää sellaisella mentaliteetilla, että ”on yhtä monenlaisia kenkiä kuin niiden käyttäjiäkin”. Kokenut sielu taitaa todellakin tietää ( joskus kipeästikin), että koko ajan on muututtava, koska mikään ei pysy paikallaan ja muuttumattomana, eikä muutos sinällään tuo ahdistusta.
"Luetko vielä tätä ketjua "Vanha sielu"? Jos niin kerro tarkemmin, mitä meinaat vanhalla sielulla. Onko vanha sielu vapaampi ja suurpiirteisempi kuin nuori? Vanha sielu ei käsittääkseni jämähdä yhteen totuuteen vaan on aina valmis muuttumaan maailmankaikkeuden ikuisessa sykkeessä..."
Näin totesi mina.
Eikös se noin ole.
Vaan mistä tietää oman sielun iän?
Onko se edes tarpeellista tietää?
Ehkä sikäli, mikäli alkaa olemaan hiukan "poikkevia" ajatuksia elämästä "valtaväestöön" nähden, olisi kiva tietää syy, miksi ajattelee niin eritavalla.
niinhän se juuri on, mielestäni niin kirjoitinkin? Tai sitten minulta jäi hieman epäselväksi mihin asiaan viittasit tuolla kirjoituksesi 1. kappaleella, mutta mitäs pienistä.
En tiedä mistä tietää oman sielun iän (siis numeroissa tyyliin 1158 vuotta ;D). Iän määrittelystä minulla ei ole hajuakaan. Itse tiedän varmasti eläneeni tämä elämä mukaanlukien 4 elämää, epävarmoja on ielä lisää, mutta tässäkin asias pitää yrittää musitaa kriitisyys. Ei sillä vältäämättä mitään merkitystä ole tietääkö eläneensä ennen vai ei. Järkevintähän on elää juuri tätä elämää, mutta joskus taitaa käydä niin, että esimerkiksi joku tämän elämän tehtävistä liittyy saumattomasti eelliseen/edellisiin elämiin ja siinä vain sitten käy niin, että ne muistaa. Toisaalta taas jos sattuu muistamaan edellisiä elämiaään, moni asia voi valaistua.
Kiitos valaisevasta vastauksestasi.
Tämä tuntuu jotenkin hirvittävän mielnkiintoiselta aiheelta.
Onko netissä jossain esim. paikkoja jossa voisi käydä lukasemassa tuosta sielujen ikää koskevista asioista sekä sielun kypsyydestä ja edellisistä elämistä.
Osaatko neuvoa, miten olisi mahdollista tietää onko ollut edellisiä elämiä ja jos on onko se tarpeen tietää.
Itse olen joskus jollain "näkijällä" käynyt ja hän sanoi minun eläneen ainakin 4 kertaa aiemmin.
Avioliitostani hän sanoi, että se on sen tähden niin hyvä, koska olemme mieheni kanssa edellisessä elämässä olleet jo naimisissa. Silloin kuulemma liittomme ei kestänyt kauaa, koska jouduin nuorena leskeksi. Nyt kuulemma paikkaamme tätä "rakkautta", joka jäi kesken edellisessä elämässä.
Olisi mielenkiintoista kuulla kantasi näihin juttuihini.
Että muo ärsyttää päteminen olemalla Vanha sielu..... Joskus haluaisin tavata henkilön jolle voisi sanoa : mIkä ilo tavata uusi nuori sielu, sinulla on vielä vaikka mitä jännää edessäsi.----Tiedätkö että suurin ja vaikein askel henkisen kehityksen tiellä otetaan oppimalla suvaitsevaisuutta.
arvaapa kaksi kertaa miksi siinä alkuperäisessä kirjoituksessa nimimerkin jälkeen oli silmää iskevä hymiö???? Se kun tekee jotain sille sanan tarkoitukselle!
samoin sinulle kin miinulle kirjoitit:"----Tiedätkö että suurin ja vaikein askel henkisen kehityksen tiellä otetaan oppimalla suvaitsevaisuutta"
Juuri kun on päästy tässäkin kekustelussa hieman syvemmälle niin eikös sieltä joku keskis ala mollata toisten nimerkkejä! Oletko ooikeastimaagikko? voisinko minäkin alkaa vääntämään tuollaisia johtopäätöksiä sinun nimimerkistäsi?
Ei täällä kukaan muu ole pätenyt kuin helvettiin ajajat ja muut herneen nenäänsä saaneet.
EIKÖ EDES KERRAN voida keskustella asioista ILMAN NIMITTELYÄ, vaikka eri mieltä voitkin olla toisten ihmisten kanssa?
Kiitos vanhalle sielulle vastauksista. Jos joku välttämättä haluaa kokea itsensä vanhaksi sieluksi, niin suotakoon se hänelle. Mielestäni vanha sielu ei ole mitenkään ylpeillyt vaan yrittänyt saada asiallista keskustelua aikaiseksi.