Miten jehova hyväksyy tämän. Kun sanotaan, että naimisiin menevät vain jehovantodistajat keskenään ja se on suositeltavaa. No, he saavat lapsia, lapset ottavatkin aikuisena ev. lut. srk:sen aviopuolisoksi. Vanhemmat hyväksyvät tämän. Sitten tulee ero ja se ev. lut. srk:nen
onkin sen jälkeen paha hirviö, joka saastutti.
Jää lapsenlapsia avioerossa. Mietittekö yhtään, miten typerästi käyttäydytte hylkäämällä lapsenlapsenne ihan sen takia, että lapsi ei ole jehova, teidän uskossanne. Menkää itseenne, kaikki me ollaan ihmisiä ja yhteinen jumala, siitä ette pääse mihinkään. Jehovalaisuus pitäisi lailla kieltää tässä maassa, se ei aiheuta kuin katkeruutta heidän puoleltaan ja sivulliset kärsii.
onkin sen jälkeen paha hirviö, joka saastutti.
Jää lapsenlapsia avioerossa. Mietittekö yhtään, miten typerästi käyttäydytte hylkäämällä lapsenlapsenne ihan sen takia, että lapsi ei ole jehova, teidän uskossanne. Menkää itseenne, kaikki me ollaan ihmisiä ja yhteinen jumala, siitä ette pääse mihinkään. Jehovalaisuus pitäisi lailla kieltää tässä maassa, se ei aiheuta kuin katkeruutta heidän puoleltaan ja sivulliset kärsii.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Jehovalaisuus pitäisi lailla kieltää tässä maassa, se ei aiheuta kuin katkeruutta heidän puoleltaan ja sivulliset kärsii."
Jehovalaiset muhivat omissa liemissään. Eiväthän heistä sivulliset kärsi.
Lapsenlapset kiittäkööt onneaan, kun eivät joudu samaan vaikutuspiiriin, missä omat vanhempansa ovat kärvistelleet.
Maassamme on uskonnonvapaus, mitä jehovalaiset eivät tunnu hyväksyvän. Siksi he ovatkin niin eristäytynyt joukko.
Raamattu ja JT eivät kiellä lastenlapsien kanssakäymistä! päinvastoin! Lastenlapset ovat nr:1
sä puhut läpiä päähäs kokoajan. Kommentit on ulkoa opittua hömppää, vailla omaa ajatusta. Lähi-idän koulutusleireillä opitaan kanssa ulkoa kaikki mitä pitää kulloinkin sanoa.
Muistan aaac:n uutisista tapauksen, jossa lääkäri auttoi jehovantodistajan lapsen elämään verensiirrolla.
jehovantodistaja kieltäytyi ottamasta lasta kotiin tämän jälkeen.
Tämä on johtanut sijoituskotiin, adoptioon tms, mutta kun lapsi on kasvanut aikuiseksi, jopa mahdollisesti nimenmuutoksen jälkeen siihen, että lapsen biologinen vanhempi tulee hänen ovelleen kolkuttelemaan vartiotorninippu kainalossa.
Lähimmäinen tosin pystynee todistamaan että kyseinen todistajavanhempi ei olisi rikkonut vartiotorniseuran sääntöjä ja saisi sitäpaitsi uudesta ovikäynnistä pisteet raporttiinsa edistämään mahdollisuuksiaan selviytyä lahkon paratiisiin (jossa leijonat märehtijöiksi muuttuneina syövät heinää ja tarjoavat korvantaustansa rapsutettaviksi).
Miksi seurakunnasta potkaistut ihmiset, jotka ovat vanhempiensakin hylkäämät, sallisivat omien lapsiensa yhteydenpitoa jt-isovanhempiin?
Kyllä siinä kulkee selvä raja.
Isovanhemmat ovat valinneet jt:n ja lasten välillä. Valinta on ollut heidän, hyvin perustellusti toivottavasti.
Lapsilla on oikeus elää elämänsä ilman jt-vanhempia sen jälkeen. He ovat valinneet erilaisen elämänmuodon kuin vanhempansa. Heidän tulee saada elää ilman entistä painostusta ja uskonnonvapauden nimissä liittyä mihin uskontokuntaan tahansa.
Kun näitä palstoja lukee, ymmärtää, että erottamiset ovat todellisen vakaumuksen aiheuttamat. Lapsi on kuollut jt-vanhemmille.
Tämän valinnan tulee ulottua hamaan hautaan asti, on lapsilla sitten millainen elämä tahansa. Siihen elämään kuuluu lapsenlapset, joille ei isovanhempia edes ole olemassa.
"Maassamme on uskonnonvapaus, mitä jehovalaiset eivät tunnu hyväksyvän. Siksi he ovatkin niin eristäytynyt joukko."
Juuri sen takia Emme väkisin kasta muutaman kuukauden ikäistä lasta johonkin uskontoon.
PS. lapsikaste ei ole uskonnon vapautta. HERÄTKÄÄ
>>PS. lapsikaste ei ole uskonnon vapautta. HERÄTKÄÄ>>
Minkäs logiikan mukaan alle kymmenen vanha ei ole lapsi?
Onko se oikein, että jehovavanhemmat pakottavat lapsensa olemaan jehovantodistajia niin kauan, kun he tulevat täysi-ikäisiksi. Näin on käynyt sukulaisperheessäni, jossa jokainen lapsi erosi jehovalaisuudesta, kun tulivat täysi-ikäisiksi. Nyt vanhemmat eivät muuta kuin pakon edessä ovat tekemisissä heidän kanssaan, mutta nuhteita sataa silloinkin heidän elämäntavoistaan. Vaikka lapset ovat naimisissa tahoillaan ja on lapsia ja hyvät työpaikat, mutta mikään ei riitä jehovavanhemmille, kun heidän lapsensa ei kunnioita jehovalaisuutta ja heidän näkemyksiään.
Tässä se katkeruus, inhottavuus, ja koko surkeus huomataan jehovantodistajissa, heillä on todella liian kireät pipot päässä.