(olen pahoillani, jos asia ei oikeasti liity palstalle, mutta toivon että tämä on silti kiinnostavaa luettavaa kaikille =))
Tässä teille, joiden tietolähteet koostuvat vain penn & tellerin
bulsshit & bullshit showsta toivon mukaan geenimuuntelusta tietouttanne laajentava &monipuolistava pläjäys:
"Indonesian viljelijöiden kokemuksista kertoi Insist-järjestön toiminnanjohtaja Mansour Fakih.
"jos tarkasteluun otetaan myös vallankumouksen sosiaaliset vaikutukset, kuva muuttuu. Se teki viljelijät riippuvaisiksi valtion siemenviljasta. Kun viljelijät olivat aikaisemmin säästäneet osan sadostaan siemeneksi, joutuivat he nyt turvautumaan valtioon saadakseen uusia, tuottoisempia lajikkeita. Samalla menetettiin suuri joukko perinteisiä, paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita lajeja. Vihreän vallankumouksen vaatimat uudet viljelymenetelmät syrjäyttivät myös naiset ruokahuollosta ja synnyttivät näin uudenlaista köyhyyttä viljely-yhteisöissä. Vaikka vihreä vallankumous on virallisesti päättynyt Indonesiassa, on kaupan ja maanviljelyn vapauttaminen pahentanut pienviljelijöiden asemaa entisestään. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimuksesta Indonesia on joutunut lopettamaan esimerkiksi pienviljelijöiden tukemisen ja avaamaan markkinoitaan monikansallisille yrityksille. Kylien yhteismaita on yksityistetty ja myyty eniten tarjoaville yrityksille.
Muutosten seurauksena yritykset ovat vallanneet markkinoita ja pienviljelijät ovat joutuneet kilpailemaan suuryritysten kanssa.
Pienviljelijät ovat joutuneet jättämään maansa ja hakeutumaan yritysten sopimusviljelijöiksi. Järjestely on ihanteellinen yrityksille: viljelijä ottaa säiden aiheuttaman riskin, mutta yritys korjaa jalostuksen synnyttämän voiton. " Mika Railo Kepa ry:n kirahvipostissa http://teksti.kepa.fi/kirahviposti/2002/?searchterm=None
"
"Hyöty-halpuus ajattelu on sen sijaan sidoksissa kansantalouden mittausjärjestelmään bkt:seen ja sen kasvuun, joka mittaaainoastaan liikkeellä olevaa rahamäärän kasvua ilman mitään yhteyttä tuotannon oikeudenmukaisuuteen, reiluuteen, ekologisuuteen jne. Koska laskentamallista puuttuu tuotannollisten ja kuljetukseen liittyvien haittojen kuten maaperän, vesistön saastumisen, sosiaalisten ongelmien (esim. maatalouden rakennemuutokset kuten suurtilojen lisääntyminen, pientiloilta työttömäksi jäävien uusi koulutus/työttömyys) aiheuttamien kustannusten vähentäminen, bkt-sidonnainen hyötyjen tarkastelu ohjaa erilaisia yhteiskunnallisia politiikkoja harhaanjohtavalla tavalla: tilastokeskuksen erikoistutkija, Suomessa vihreää bkt:ta kehittänyt Jukka Hoffrén:
" Markkinamekanismi ei pysty ottamaan huomioon ympäristöhaittoja, joilla ei ole markkinahintaa. Tällöin yhteiskunnan resurssien allokaatio ja talouden toiminta on tehotonta. Syntyy hyvinvointitappioita. Myöskään harjoitettu ympäristöpolitiikka ei tällöin voi olla tehokasta, kun kytkentä talouden toimintaan puuttuu"Vihreä BKT ja ympäristötrendienmittaaminen Suomessa,HT, erikoistutkija,Jukka Hoffrén,Tilastokeskus,20.04.2005"
"Gm-elintarvikkeiden ja viljelyn bioturvallisuuden riskien monitorointi, jota EU-lainsäädäntö edellyttää maksaa Saksan liittotasavallan Ministerium für Naturschutz tilaamaan selvityksen mukaan n. 1.6 miljardia euroa vuodessa organisaation perustamiskustannukset n.1,4 miljardia euroa. "
"Riippuvuus yhdestä ainoasta teknologiasta - glyfosaattiongelmat"
"Gm-lajikkeiden halpuutta vastaan puhuu myös rikkaruohojen ( ja joidenkin tutkimusten mukaan hyönteistenkin) resistenssi gm viljan yhteydessä käytettävälle glyfosaatti torjunta-aineelle kauppanimellä RoundUp. Ohion valtion yliopiston tutkijat ehdottivat "giant rag weed" eli sormituoksukki lajikkeen tultua osittain resistentiksi glyfosaatille,että viljelijöiden on muutettava viljelymenetelmiä: maa on kulotettava ennen siementen kylvöä, se myös esikäsiteltävä torjunta-aineella sekä lisäksi tehtävä kasvukaudella täsmäruiskutuksia.
Viljelijän kannalta kyseessä on tavaton työmäärän lisäys - joka ei voi olla vaikuttamatta viljan hintaan. "
"Tutkimustulos: USA:ssa on yhä enemmän kasveja, jotka ovat resistenttejä glyfosaatille. Yli 80% geeniteknisesti muunnelluista kasveista on tehty vastustuskykyisiksi glyfosaatille. Nyt myös rikkaruohot ovat enenevässä määrin resistenttejä. Yksi niistä on Amaranta. Kasvi tulee 2-3 metriä korkeaksi ja on erittäin sitkeä. Monilla USA:n alueilla glyfosaatti ei enää tehoa siihen. Tämä on johtanut puuvillapelloilla suuriin sadon menetyksiin. Lisäksi 6 muuta rikkaruohon on havaittu tulleen vastustuskykyiseksi. ALan York North Carolinan valtionyliopiston rikkaruohospesialisti Alan York vertaa Amarantan aiheuttamian vahinkoja puuvillakapselikuoriaisen aiheuttamiin 20. vuosisadan alkupuolella, jolloin USA:N puuvillateollisuudelle aiheutui suuria vahinkoja. alkuperäislähde: Cotton Industry on Alert for Herbicide Resistant Weed
"
"Marc Dufumier ranskalainen kansallisen agronomia instituutin opettaja: Institut national agronomique Paris-Grignon (INAPG).
Le Monde diplomatique Nr. 7947 vom 13.4.2006, 123 Zeilen, Marc Dufumier (Suom. saksan kielestä IH):
"Kaksi kolmannesta puutteellisesti ravituista ihmisistä asuu käsityömenetelmin työskentelevissä viljelijäperheissä, joiden sadon ja karjan tuotanto on niin vähäinen, etteivät he saa siitä elantoaa saati pysty ostamaan elintarvikkeita. Jäljelle jäävä kolmannes elää köyhtyneenä tai korkeasti velkaantuneena kurjalistokortteleissa eikä löydä kohtuullisesti maksettua työtä. Sopiva keino nälän ja aliravitsemuksen poistamiseen olisi maailman köyhimpien maataloudellisen tuottavuuden ja tulojen kohottaminen. Tämä ei ole saavutettavissa geneettisesti muunnelluilla kasveilla (gmo). Tekniset seikat huomioiden lupaavinta olisi paljon ennemmin sekakulttuurien ja vuoroviljely käyttö. Tällä tavoin voitaisiin sitoa korkein määrä auringon energiaan fotosynteesin avulla elintarvikekalorioiksi. Typpeä sitovien väliviljelyksien (suomentajan huom. pääsadon välissä oleva viljely useimmiten leguminooseja) avulla olisi mahdollista tuottaa korkein mahdollinen määrä proteiineja, jotka lehtien putoamisen ja humuksen muodostumisen kautta voisivat tuottaa kasvien juuristossa korkeimman mahdollisen määrän mineraaleja maaperään. Mahdollisimman aukoton kasvipeite suojaa pintaa eroosiolta ja trooppisilta sateilta, valuvalta vedeltä ja voimakkailta tuulilta. Orgaanisten aineiden levittäminen pelloille edistäisi humuksen muodostamista estäisi tuhohyönteisten ja haitta-aineiden esiintymistä. Vastustuskykyiset kasvilajit, jotka antavat riittävän sadon myös huonoissa olosuhteissa, rajoittavat huonon sadon riskejä. Ajatelkaamme tuoreinta menestystä "saderiisi" Nericaa Länsi-Afrikassa. Tämä klassisen risteytyksen seurauksena afrikkalaisesta ja aasialaisesta lajista syntynyt variaatio on hyvin proteiinipitoinen ja erittäin hyvin kuivuutta kestävä ja ilman geeniteknistä manipulaatiota."
"Luonnon bakteerista MUUNNELTUA (Saksassa on meneillään standardointi) Bt-toksiinia on gm-kasvin jokaisessa solussa sen seurauksena, että se väkisin lingotaan sisään metallihiukkasten avulla soluun - useamman tutkijan mukaan tietämättä, miten se siellä integroituu ja mihin kohtaan se menee (kuten Liisa Kuusipalon) - joskin jälkikäteen voidaan näytteistä integraatiota tutkia - mutta ymmärtääksemme pääasiassa Bt:n integroitumista ei ole mahdollista kontrolloida. "
"Greenpeacen käyttämän asiantuntijan Benbrookin mukaan on gm-yritysten lupaus että muuntogeeniset lajit vähentäisivät torjunta-aineiden tarvetta on osoittautunut vääräksi. Luottaminen pääasiassa yhteen ainoaan torjunta-aineeseen on johtanut siihen, että glyfosaatin keskimääräiset ruiskutustasot ovat nousseet jyrkästi kun rikkaruohot ovat tulleet vastustuskykyisiksi. "
Tässä teille, joiden tietolähteet koostuvat vain penn & tellerin
bulsshit & bullshit showsta toivon mukaan geenimuuntelusta tietouttanne laajentava &monipuolistava pläjäys:
"Indonesian viljelijöiden kokemuksista kertoi Insist-järjestön toiminnanjohtaja Mansour Fakih.
"jos tarkasteluun otetaan myös vallankumouksen sosiaaliset vaikutukset, kuva muuttuu. Se teki viljelijät riippuvaisiksi valtion siemenviljasta. Kun viljelijät olivat aikaisemmin säästäneet osan sadostaan siemeneksi, joutuivat he nyt turvautumaan valtioon saadakseen uusia, tuottoisempia lajikkeita. Samalla menetettiin suuri joukko perinteisiä, paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita lajeja. Vihreän vallankumouksen vaatimat uudet viljelymenetelmät syrjäyttivät myös naiset ruokahuollosta ja synnyttivät näin uudenlaista köyhyyttä viljely-yhteisöissä. Vaikka vihreä vallankumous on virallisesti päättynyt Indonesiassa, on kaupan ja maanviljelyn vapauttaminen pahentanut pienviljelijöiden asemaa entisestään. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimuksesta Indonesia on joutunut lopettamaan esimerkiksi pienviljelijöiden tukemisen ja avaamaan markkinoitaan monikansallisille yrityksille. Kylien yhteismaita on yksityistetty ja myyty eniten tarjoaville yrityksille.
Muutosten seurauksena yritykset ovat vallanneet markkinoita ja pienviljelijät ovat joutuneet kilpailemaan suuryritysten kanssa.
Pienviljelijät ovat joutuneet jättämään maansa ja hakeutumaan yritysten sopimusviljelijöiksi. Järjestely on ihanteellinen yrityksille: viljelijä ottaa säiden aiheuttaman riskin, mutta yritys korjaa jalostuksen synnyttämän voiton. " Mika Railo Kepa ry:n kirahvipostissa http://teksti.kepa.fi/kirahviposti/2002/?searchterm=None
"
"Hyöty-halpuus ajattelu on sen sijaan sidoksissa kansantalouden mittausjärjestelmään bkt:seen ja sen kasvuun, joka mittaaainoastaan liikkeellä olevaa rahamäärän kasvua ilman mitään yhteyttä tuotannon oikeudenmukaisuuteen, reiluuteen, ekologisuuteen jne. Koska laskentamallista puuttuu tuotannollisten ja kuljetukseen liittyvien haittojen kuten maaperän, vesistön saastumisen, sosiaalisten ongelmien (esim. maatalouden rakennemuutokset kuten suurtilojen lisääntyminen, pientiloilta työttömäksi jäävien uusi koulutus/työttömyys) aiheuttamien kustannusten vähentäminen, bkt-sidonnainen hyötyjen tarkastelu ohjaa erilaisia yhteiskunnallisia politiikkoja harhaanjohtavalla tavalla: tilastokeskuksen erikoistutkija, Suomessa vihreää bkt:ta kehittänyt Jukka Hoffrén:
" Markkinamekanismi ei pysty ottamaan huomioon ympäristöhaittoja, joilla ei ole markkinahintaa. Tällöin yhteiskunnan resurssien allokaatio ja talouden toiminta on tehotonta. Syntyy hyvinvointitappioita. Myöskään harjoitettu ympäristöpolitiikka ei tällöin voi olla tehokasta, kun kytkentä talouden toimintaan puuttuu"Vihreä BKT ja ympäristötrendienmittaaminen Suomessa,HT, erikoistutkija,Jukka Hoffrén,Tilastokeskus,20.04.2005"
"Gm-elintarvikkeiden ja viljelyn bioturvallisuuden riskien monitorointi, jota EU-lainsäädäntö edellyttää maksaa Saksan liittotasavallan Ministerium für Naturschutz tilaamaan selvityksen mukaan n. 1.6 miljardia euroa vuodessa organisaation perustamiskustannukset n.1,4 miljardia euroa. "
"Riippuvuus yhdestä ainoasta teknologiasta - glyfosaattiongelmat"
"Gm-lajikkeiden halpuutta vastaan puhuu myös rikkaruohojen ( ja joidenkin tutkimusten mukaan hyönteistenkin) resistenssi gm viljan yhteydessä käytettävälle glyfosaatti torjunta-aineelle kauppanimellä RoundUp. Ohion valtion yliopiston tutkijat ehdottivat "giant rag weed" eli sormituoksukki lajikkeen tultua osittain resistentiksi glyfosaatille,että viljelijöiden on muutettava viljelymenetelmiä: maa on kulotettava ennen siementen kylvöä, se myös esikäsiteltävä torjunta-aineella sekä lisäksi tehtävä kasvukaudella täsmäruiskutuksia.
Viljelijän kannalta kyseessä on tavaton työmäärän lisäys - joka ei voi olla vaikuttamatta viljan hintaan. "
"Tutkimustulos: USA:ssa on yhä enemmän kasveja, jotka ovat resistenttejä glyfosaatille. Yli 80% geeniteknisesti muunnelluista kasveista on tehty vastustuskykyisiksi glyfosaatille. Nyt myös rikkaruohot ovat enenevässä määrin resistenttejä. Yksi niistä on Amaranta. Kasvi tulee 2-3 metriä korkeaksi ja on erittäin sitkeä. Monilla USA:n alueilla glyfosaatti ei enää tehoa siihen. Tämä on johtanut puuvillapelloilla suuriin sadon menetyksiin. Lisäksi 6 muuta rikkaruohon on havaittu tulleen vastustuskykyiseksi. ALan York North Carolinan valtionyliopiston rikkaruohospesialisti Alan York vertaa Amarantan aiheuttamian vahinkoja puuvillakapselikuoriaisen aiheuttamiin 20. vuosisadan alkupuolella, jolloin USA:N puuvillateollisuudelle aiheutui suuria vahinkoja. alkuperäislähde: Cotton Industry on Alert for Herbicide Resistant Weed
"
"Marc Dufumier ranskalainen kansallisen agronomia instituutin opettaja: Institut national agronomique Paris-Grignon (INAPG).
Le Monde diplomatique Nr. 7947 vom 13.4.2006, 123 Zeilen, Marc Dufumier (Suom. saksan kielestä IH):
"Kaksi kolmannesta puutteellisesti ravituista ihmisistä asuu käsityömenetelmin työskentelevissä viljelijäperheissä, joiden sadon ja karjan tuotanto on niin vähäinen, etteivät he saa siitä elantoaa saati pysty ostamaan elintarvikkeita. Jäljelle jäävä kolmannes elää köyhtyneenä tai korkeasti velkaantuneena kurjalistokortteleissa eikä löydä kohtuullisesti maksettua työtä. Sopiva keino nälän ja aliravitsemuksen poistamiseen olisi maailman köyhimpien maataloudellisen tuottavuuden ja tulojen kohottaminen. Tämä ei ole saavutettavissa geneettisesti muunnelluilla kasveilla (gmo). Tekniset seikat huomioiden lupaavinta olisi paljon ennemmin sekakulttuurien ja vuoroviljely käyttö. Tällä tavoin voitaisiin sitoa korkein määrä auringon energiaan fotosynteesin avulla elintarvikekalorioiksi. Typpeä sitovien väliviljelyksien (suomentajan huom. pääsadon välissä oleva viljely useimmiten leguminooseja) avulla olisi mahdollista tuottaa korkein mahdollinen määrä proteiineja, jotka lehtien putoamisen ja humuksen muodostumisen kautta voisivat tuottaa kasvien juuristossa korkeimman mahdollisen määrän mineraaleja maaperään. Mahdollisimman aukoton kasvipeite suojaa pintaa eroosiolta ja trooppisilta sateilta, valuvalta vedeltä ja voimakkailta tuulilta. Orgaanisten aineiden levittäminen pelloille edistäisi humuksen muodostamista estäisi tuhohyönteisten ja haitta-aineiden esiintymistä. Vastustuskykyiset kasvilajit, jotka antavat riittävän sadon myös huonoissa olosuhteissa, rajoittavat huonon sadon riskejä. Ajatelkaamme tuoreinta menestystä "saderiisi" Nericaa Länsi-Afrikassa. Tämä klassisen risteytyksen seurauksena afrikkalaisesta ja aasialaisesta lajista syntynyt variaatio on hyvin proteiinipitoinen ja erittäin hyvin kuivuutta kestävä ja ilman geeniteknistä manipulaatiota."
"Luonnon bakteerista MUUNNELTUA (Saksassa on meneillään standardointi) Bt-toksiinia on gm-kasvin jokaisessa solussa sen seurauksena, että se väkisin lingotaan sisään metallihiukkasten avulla soluun - useamman tutkijan mukaan tietämättä, miten se siellä integroituu ja mihin kohtaan se menee (kuten Liisa Kuusipalon) - joskin jälkikäteen voidaan näytteistä integraatiota tutkia - mutta ymmärtääksemme pääasiassa Bt:n integroitumista ei ole mahdollista kontrolloida. "
"Greenpeacen käyttämän asiantuntijan Benbrookin mukaan on gm-yritysten lupaus että muuntogeeniset lajit vähentäisivät torjunta-aineiden tarvetta on osoittautunut vääräksi. Luottaminen pääasiassa yhteen ainoaan torjunta-aineeseen on johtanut siihen, että glyfosaatin keskimääräiset ruiskutustasot ovat nousseet jyrkästi kun rikkaruohot ovat tulleet vastustuskykyisiksi. "
Vastaukset 7
Vanhimmat
Penn & Telleriä, mutta sen sijaan olen itse siirrellyt geenejä organismista toiseen. Ajanpuutteen vuoksi tyydyn nyt vain pistämään linkin toiselle keskustelualueelle, josta voi myös lukea puolesta-vastaan -kommentointia aiheeseen liittyen (jos nämä jutut sattuvat kiinnostamaan.
http://gmfoorumi.fi/forum/thread/?threadid=38#213
Ja vielä bioteknologiasta yleisemmin:
http://www.finbio.net/
niin molekyyli- ja emästason tavaraa löytyy mm. tuolta:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/
"sen sijaan olen itse siirrellyt geenejä organismista toiseen."
niin minäkin,
know what I mean, eh,eh,?
*poke, poke*
"Ajanpuutteen vuoksi tyydyn nyt vain pistämään linkin toiselle"
Fakta nyt on, että niissä on ongelmia, joista suurin ei ole se, ettei gm-tuotteita saada tungettua joka rakoon ilman tarkkailua.
Väärää informaatioita gmo-tuotteista viljellään puolin ja toisin.
jotkin maat on hieman menneet perse edellä puuhun tehdessään superkasveja jotka nyt jo on karanneet käsistä ja vievät jalansijaa alkuperäisiltä lajikkeilta.
Törkeyden huippu on nuo lisääntymiskyvyttömät siemenet, jolla otetaan rahat pois köyhiltä maanviljelijöiltä.
Pitäisi tutkia ennenkuin aletaan ottaa laajamittaisesti käyttöön mitään geenimuunneltua.
Sinänsä geenimuuntelulla ja jalostuksella ei ole juurikaan eroa. Sama lopputulos.
Voi sitä päivää JOS (toim. huom) kone oppii ajattelemaan, sitä ei pidä päästää vaikuttamaan ulkomaailmaan. mm. rotan aivoja on jo tänä vuonna simuloitu...
se että joku työskentelee laboratoriossa gmo- tuotteiden parissa tuskin rikastuttaa hirveästi hänen tietouttaan kokonaiskuvasta.
vai, jos se on rikastuttanut, niin hän voinee vastata näihin kysymyksiin (no en oikeasti oleta että vastaat näihin, mutta yllätä minut ;)):
Kysymys: Kansainvälinen "agribisnes" - Montako yritystä kansainvälisesti hallitsee bioteknisesti muunneltujen elintarvikkeiden kehittelyä, tuotantoa, kauppaa? Missä näiden yritysten pääkonttorit pääasiassa sijaitsevat?
Mikä on niiden osuus maailman ravinnontuotannosta? Entä ravinnon kaupasta? Millainen pinta-ala maailman viljelyalasta on gm-yritysten hallussa?
Yleisesti voi esim. internetistä löytää tietoa siitä, miten gm-teknologia ja siihen liittyvä Roundup Ready teknologia tekee riippuvaiseksi yhdestä monokulttuuria tuottavasta viljelymenetelmästä ja lähes kokonaan yhdestä yhtiöstä eli Monsantosta.
Onko tämä riippuvuus mielestäsi huolestuttavaa ja voiko se haavoittaa sekä kansallista elintarviketuotantoa (esim. kriisiaikoina, ilmastonmuutoksen seurauksena Suomessa) ja biodiversiteettiä?
Gm-lajikkeet on jalostettu kestämään RoundUp tai Roundup Ready kauppanimillä tunnettua rikkaruohomyrkkyä.
Onko mielestäsi syytä huolestua tiedoista, että Roundup tai Roundup Ready valmisteen lisäaine (ei niinkään tehoaine) tuhoaisi sammakoita tai sammakon alkioita? Tästä on tunnettuja tutkimusviitteitä USA:sta.
- Luottaminen pääasiassa yhteen ainoaan torjunta-aineeseen on johtanut siihen, että glyfosaatin keskimääräiset ruiskutustasot ovat nousseet jyrkästi kun rikkaruohot ovat tulleet vastustuskykyisiksi.
Oletko edellisestä samaa vai eri mieltä?
Mikä merkitys Bt resistenttien rikkaruohokantojen syntymisellä on bt-herkille hyönteiskannoille tai miten ne voivat vaikuttaa luonnon biodiversiteettiin? esim. Saksan "MON810" päätöksessä mainitut lajit.
Kysymys: Kenelle rehu on edullista, millaisin perustein ja millä aikavälillä? Esim. sianlihan tuottajalle, kuluttajalle vai yhteiskunnalle?
Onko mielestäsi perusteltua sanoa että gm elintarvikkeiden tuottaminen liittyy vahvasti kartellinomaiseen agribisnekseen, joka tuottaa teknistynyttä elämäntapaa ja suhdetta ravintoon?
Onko mielestäsi perusteltua sanoa, että gm-elintarvikkeiden tuotanto näyttää palvelevan ennenkaikkea teollisen elintarviketuotannon (einesteollisuuden, vauvanruokateollisuuden, lemmikinruokateollisuuden jne.) tarpeita tavalla, jossa samoihin ketjuihin kuuluvat jalostajat käyttävät tuotteitaa omistamissaan ravintola- ja laitoskeittiäketjuissa. Ja luoko ketjuttuminen näyttää tuottavan tilanteen, jossa kauppa ja tuotanto ei ole vapaata vaan täysin voimakaasti ristiin omistettujen yhtiäiden kontrolloimaa?
Millaisia eettisiä, sosiaalisia ja kansantaloudellisia seurauksia ruuantuotannon keskittymisellä (esim. EU:ssa tilakokojen suureneminen, maatalouden rakennemuutos) mielestäsi on?
Millaisia lupauksia gm-elintarvike - bioenergiatuotantoon liittyy? Millaisin lupauksin gm-teknologiaa markkinoidaan? Millaisia mahdollisia ongelmia tuodaan esille?
Mitkä ovat gm-elintarviketuotannon vaihtoehdot?
Edistääk. vai ehkäiseekö gm-elintarviketuotanto maailmanlaajuisesti energiankäyttöä ? (tilakoot/suurien koneiden tarve, , kuljetusten vaatima energia jne.)
Onko gm-ravintoteknologialla kytkentää bioenergian tai bioraaka-aine tuotantoon ns. kehitysmaissa?
Onko mielestäsi mahdollista, että ns. rikkaiden elintasomaiden energiantarvetta pyritään tyydyttämään ao. maiden elintarvike- ja energiantuotannon ja raaka-ainetuotannon tarpeiden tyydyttämisen ohitse?
Onko gm viljely jo luonut tilanteita, joissa kontaminaation riskit eivät ole enää hallinnassa? Esim. University of Exeter, UK, 31.05.2007 (zitiert von GENET-news)
tutkimuksen perusteella ehdotettu laajempia suojarajoja gm- ja perinteisten kasvien viljelyalueiden välille
Eri tutkimuksissa viitataan gm-kasvien kontaminaatioon -sekä riskeihin, että jo tapahtuneisiin kontaminaatioihin eri maissa.
Kandalaisessa tutkimuksessa http://www.econbot.org/webmaster/pubs_p&p/issues/2003_fall.pdf. Kanadan luomurapsin kontaminaatio
Molemmat uutiset herättävät suurta huolestumista siitä, että luomuviljely saattaisi joutua vaikeuksiin - tai pahimmassa tapauksessa sitä ei voisi harjoittaa lainkaan kontaminoitujen lajien osalta.
Onko gm-viljelystä kieltäytyminen ainoa tapa välttää ongelma?
Tulisiko mielestäsi estää sellaisten viljelytuotteiden markkinoille pääsy, jotka kontaminaation takia sisältävät vähäisiä määriä gm-kasvien osia?
Millaisia seurauksia siirtogeenin törmäyksellä eri kohtiin kasvin perintöainesta voi olla? Millaista tukimusta tästä on?
Tutkimustietojen mukaan luomuviljelyssä käytetty Bt ruiskutetaan kasvukaudella kasvien päälle - ja se hajoaa auringon ultraviolettivalon vaikutuksesta. Voidaanko siis verrata luomu Bt:n avulla tuotettuja elintarvikkeita gm-muunneltuihin elintarvikkeisiin, joissa Bt myrkky on kasvien sisällä joka solussa? VÄitettä Bt-luomuversiosta ja gm-viljelykasvien Bt:stä "yhtäläisyydestä" käytetään usein gm-elintarvikkeiden turvallisuuden takeena: koska Bt on hyväksytty luomuun, se on vaaraton myös gm-kasveissa. mm. Hilbeck viittaa tutkimuksissaan siihen, että gm-kasvien bt-toksiinia on muokattu.
Millä tavoin luonnollinen bt-toksiini ja muokattu gm-kasveihin "ammuttava" Bt eroavat toisistaan?
Mikä on luonnollisen Bt-bakteerin normaali konsentraatio maaperässä (toki varmasti vaihtelee, mutta joku keskimääräinen arvio)?
Kuinka paljon gm-lajien viljely nostaa tätä konsentraatiota/ ha?
Koska yleisesti on tiedossa (Esim. biosicherheit sivustoilla eril. viitteitä) , että Bt toksiinin määrät vaihtelevat voidaanko olla varmoja, etteivät sallitut määrät ylity erilaisissa sää- ja maaperä olosuhteissa eri maissa?
Sveitsil. tutkija Hilbeck mainituilla saksal. Biosicherheit sivuilla tutkimushaastattelussa, että käytetyssä Bt-maissi lajikkeessa on havaittu 97% ligniinipitoisuus.
Mikä seuraus on sillä jos kasvien ligniinipitoisuus kasvaa eli pellolle jäävä biomassa on huomattavan ligniinipitoista?
No jaksan minä, kun noin paljon olit vaivautunut kirjoittamaan. Yritän vastailla illalla kunhan kotiudun. Nyt vain pari huomiota nopeasti muista jutuista:
Olet ihan oikeassa siinä, että labrassa puuhastelevilla on koulutuksen painopiste (tietystikin) eri asioissa kuin ns. suurissa linjoissa. Alamme Talouden & Hallinnon, lainsäädännön ja Eettisen -näin muutamia mainitakseni- tahojen tehtävänä on olla ammattilaisia noissa kysymyksissä, joita tiedustelupatterisi pääasiassa koski. Vastaavasti he eivät tod.näk. osaa labrassa edes pilkkoa plasmidia -ainakaan ihan suoralta kädeltä. Luultavasti tiedät itse asiaan perehtyneenä vastauksen kaikkiin (tai lähes kaikkiin) kysymyksiin, tai ainakin oman näkökulmasi niistä. Annan omani tulevaisuudessa.
Yksi asia johon haluaisin nyt pikaisesti kysyä selvennystä on tuolla alemmassa ketjussa mainostamasi lupiinilajike, josta ilmoitit saatavan B12-vitamiinia? Aktiivista sellaista? Kuinka paljon /100 g? Kerroppa lisää, sillä näin pikaisesti etsittynä en löytänyt ainuttakaan viitettä lupiinien (tai minkään muunkaan kasvin) sisältämistä kobalamiinitasoista. Ettet nyt olisi joutunut itse jonkin "lupiini-pelastaa-kaiken" -firman narutettavaksi?
Toinen asia oli tuo kun mainitsit olleesi vegaanina ilman B12-vit. ravintolisiä jo useamman uoden, ja vielä pyyhkii hyvin. No juu, kun muistaakseni varastot riittävät useita vuosia, ja puutosoireiden (megaloblastinen anemia pahimmassa vaiheessa) ilmaantuminen edennee hitaanlaisesti, mutta varmasti. Siemennesteessä on jonkin verran ko. vitamiinia, joten saat tietysti säädeltyä maksasi varastojen kasvamista/pienenemistä tavoilla, joista täällä ei puhuta. Mutta suosittelisin silti kartuttamaan varastoja lähivuosina, sillä kyse on melkoisen tärkeästä koentsyymistä solujen hyvinvoinnin kannalta..
Niin, ja ihminen on sekaravinnonsyöjä, vaikka itse oletkin päättänyt ettet ole :D
Niin ja vielä: Koska en viihdy hirveän pitkiä aikoja kerrallaan koneen ääressä (:minulla on muutakin elämää), minua kyrpii vastailla pitkästi noin yleensä ottaen.
P.P.P.S. Tämä kuuluu tälle palstalle yhtä paljon kuin rautanaula sääriluuhun.
*naur* tuolle otsikollesi.
Mukavaa jos jaksat vastailla!
"Yksi asia johon haluaisin nyt pikaisesti kysyä selvennystä on tuolla alemmassa ketjussa mainostamasi lupiinilajike, josta ilmoitit saatavan B12-vitamiinia? Aktiivista sellaista? Kuinka paljon /100 g? Kerroppa lisää,"
Lupinus albus nimellä pitäisi löytyä.. oon nyt kirjaston koneella, sorry ei ehdi hirveesti vastailla!
"Lupinus albus cell cultures secrete a large set of hydrolases into their medium with a small number of highly abundant proteins. We have investigated the protein composition of the medium with two different methods, two-dimensional gel electrophoresis-electrospray ionisation tandem mass spectrometry (ESI-MS-MS) and enzymatic analysis. The proteomic approach revealed the presence of several abundant proteins that had been overlooked using standard enzyme assays, e.g. subtilisin-like protease. glucan 1,3-β-glucosidase, α-amylase, chitinase, thaumatin-like protein, and a secretory pathogenesis-related protein. Several low-abundant proteins were readily detectable by enzymatic assays (peroxidases, phosphatase), but could not be found by ESI-MS-MS. Both data sets support the assumed lytic function of the medium, which appears to be similar to that of the plant vacuole."
ööh jotain: http://www.vegetarierbund.de/nv/nv_2002_3__gudrun_duemer__eiweisswunder_lupino.htm jos saksa kääntyy...
"megaloblastinen"
Muistaakseni kuolontähden lasertykit olivat nimeltään "megablastereita".
"Mutta suosittelisin silti kartuttamaan varastoja lähivuosina, sillä kyse on melkoisen tärkeästä koentsyymistä solujen hyvinvoinnin kannalta..
"
Juu. taidankin hipsiä soijajuomalle =)