Vaientamisesta!

#####Kun adventistit elävät Kristuksessa ja ovat hänen käskyilleen kuuliaisia, sellaisilla ei ole mitään ongelmia.##### Tuo on niin ehdollista että! Jos adventisti tulisi elävään uskoon....... voisi mahdollisesti , ehkä,,,,,,, Sinä et puhu mitään täsmällistä, joka pitäisi myös paikkansa.

jos sulla olisi piip kirjoitti:

#####Kun adventistit elävät Kristuksessa ja ovat hänen käskyilleen kuuliaisia, sellaisilla ei ole mitään ongelmia.##### Tuo on niin ehdollista että! Jos adventisti tulisi elävään uskoon....... voisi mahdollisesti , ehkä,,,,,,, Sinä et puhu mitään täsmällistä, joka pitäisi myös paikkansa.

Lue lisää

mielestäsi elää Jumalan tahdon mukaan,(käskyissähän on ilmaistu Jumalan tahto, meidän tekojemme suuhteen.)Paavali tosin kehoitti PYRKIMÄÄN kaikessa tekemään oikein, Jumalan käskyjen mukaan, kaikkilla uskon sota-aseilla pahaa vataan varustautuneina! Nimenomaan sitä omasta sielusta nousevaa vääryyttä ja Jumalan vastaista kapinaa, joka on paholaisen aikaan saamaa.

Ihmisen ei tulisi kirjoitti:

mielestäsi elää Jumalan tahdon mukaan,(käskyissähän on ilmaistu Jumalan tahto, meidän tekojemme suuhteen.)Paavali tosin kehoitti PYRKIMÄÄN kaikessa tekemään oikein, Jumalan käskyjen mukaan, kaikkilla uskon sota-aseilla pahaa vataan varustautuneina! Nimenomaan sitä omasta sielusta nousevaa vääryyttä ja Jumalan vastaista kapinaa, joka on paholaisen aikaan saamaa.

Lue lisää

///Ihmisen ei tulisi 12.9.2007 klo 08.42
   mielestäsi elää Jumalan tahdon mukaan/// Ja sinun mielestäsi Jeesuksen opetukseen uskova tekee laittomastiko????? TÄHÄN JEESUKSEN OPETUKSEEN USKON;   Kyllä, nämä ovat
Kirjoittanut: kaikille :) 12.9.2007 klo 01.10

   5:21 Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion.'
5:22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.
5:23 Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,
5:24 niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi.
5:25 Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä, ettei riitapuolesi vetäisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei sinua pantaisi vankeuteen.
5:26 Totisesti minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon.

5:27 Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin.'
5:28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.
5:29 Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin.
5:30 Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin.

5:31 On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan.'
5:32 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin.

5:33 Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä vanno väärin', ja: 'Täytä Herralle valasi.'
5:34 Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin,
5:35 älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki;
5:36 äläkä vanno pääsi kautta, sillä et sinä voi yhtäkään hiusta tehdä valkeaksi etkä mustaksi;
5:37 vaan olkoon teidän puheenne: 'On, on', tahi: 'ei, ei.' Mitä siihen lisätään, se on pahasta.

5:38 Te olette kuulleet sanotuksi: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta.'
5:39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin;
5:40 ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin;
5:41 ja jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.
5:42 Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää.

5:43 Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi.'
5:44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat,
5:45 että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.
5:46 Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
5:47 Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin?
5:48 Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on." Niinkuin näit, "ÄLÄ TAPA" -käsky saa väistyä kun JEESUS sanoo MUTTA MINÄ SANON TEILLE. Miksi sinulle on noin kiusallista, että me emme ota teidän lakianne vastaan, vaan otamme LAIN VASTAAN JEESUKSEN emmekä adventistin huulilta??? Oletko siitä noin itara????? Etkö häpeä lainkaan adventismiasi, kun se on paljon huonompi opettajana kuin KRISTUS ITSE??? Mitä virkaa tuollaisella adventismilla on, joka vesittää kaiken Jeesuksen opetuksen syytäen tilalle omia ihmisoppejaan? LUEN PALJON MIELUUMMIN LAIN VUORISAARNASTA uskoen sen, kuin adventistin tulkintaa lain noudattamisista. Minua suoraansanoen ilettää teidän itsenne tyrkyttäminen kuin huorat katujen kulmilla. Kun te olette niin vajaamittaisia opettajina, niin miksi sitten yritätte???? Jeesuksella oli uutta annettavaa . Sitä annettavaa, joka puuttuu täysin adventismista.

tuollainen ajatusmalli on juuri sama, jolla pakanat aikoinaan perustelivat sen, miksi vainosivat ja murhasivat jokaisen vastaantulevan kristityn. Rooma julisti kristityt ihmiskunnan viholliseksi. Sama logiikka toimi Saksassa toisen maailmansodan aikaan. Natsien mukaan juutalaiset olivat ihmiskunnan vihollisia, josta piti päästä eroon. Ja just samaa sinä nyt ehdotat.

tajuta, että kirjoitti:

tuollainen ajatusmalli on juuri sama, jolla pakanat aikoinaan perustelivat sen, miksi vainosivat ja murhasivat jokaisen vastaantulevan kristityn. Rooma julisti kristityt ihmiskunnan viholliseksi. Sama logiikka toimi Saksassa toisen maailmansodan aikaan. Natsien mukaan juutalaiset olivat ihmiskunnan vihollisia, josta piti päästä eroon. Ja just samaa sinä nyt ehdotat.

Lue lisää

Sinun oletusarvosi adventismista luokittelee sen täydellisyydeksi ja muut sen alapuolelle. Mutta kun totuus onkin toisenlainen. Teidän oppinne kun katsotaan harhaopiksi ja muiden johtamiseksi harhaan ollaankin eri tilanteessa. Väkisinkin on totta, että adventisnmi on tämän yhteiskunnan vihollinen ja elää kuitenkin sen tuomasta hyvinvoinnista keräten niistä jopa elantonsakin kymmenyksien muodossa. Te oppianne tulkaten elätte siten synnistä saaduista rikkauksista teidän mittapuunne mukaankin. Mutta koska adventismi on hengellisyyden vihollisuutta, sen suhteen on Jeesuskin sanonut mikä olisi viettelelijälle parempi. Te olette kuin leijona hieholaumassa, jos teidät ajattelee väärän opin levittäjäksi. Eritoten kun te siitä hieholaumasta otatte saalista elääksenne.

lähtekäämme kirjoitti:

Sinun oletusarvosi adventismista luokittelee sen täydellisyydeksi ja muut sen alapuolelle. Mutta kun totuus onkin toisenlainen. Teidän oppinne kun katsotaan harhaopiksi ja muiden johtamiseksi harhaan ollaankin eri tilanteessa. Väkisinkin on totta, että adventisnmi on tämän yhteiskunnan vihollinen ja elää kuitenkin sen tuomasta hyvinvoinnista keräten niistä jopa elantonsakin kymmenyksien muodossa. Te oppianne tulkaten elätte siten synnistä saaduista rikkauksista teidän mittapuunne mukaankin. Mutta koska adventismi on hengellisyyden vihollisuutta, sen suhteen on Jeesuskin sanonut mikä olisi viettelelijälle parempi. Te olette kuin leijona hieholaumassa, jos teidät ajattelee väärän opin levittäjäksi. Eritoten kun te siitä hieholaumasta otatte saalista elääksenne.

Lue lisää

Kirjoitit-
>>>Te olette kuin leijona hieholaumassa, jos teidät ajattelee väärän opin levittäjäksi. Eritoten kun te siitä hieholaumasta otatte saalista elääksenne.

mathetes kirjoitti:

Kirjoitit-
>>>Te olette kuin leijona hieholaumassa, jos teidät ajattelee väärän opin levittäjäksi. Eritoten kun te siitä hieholaumasta otatte saalista elääksenne.

Katsos nyt! Ihan tuntui, kuin olisi ollut uskonveljeyttä ilmassa. Niin ei käy adventismin julistajaa lukiessa. :o)

kyllä sinäkin paranet heti, kun olet luotettavasti lopettanut tyhjänpäiväisen sormella-osoittelusi!
"Herra sinun parantajasi" luo yhäti uutta!

Jes 58:8-9

8 Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin aamunkoi ja hetkessä sinun haavasi kasvavat umpeen. Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi ja Herran kirkkaus seuraa suojanasi. [Jes. 52:12]
9 Ja Herra vastaa, kun kutsut häntä, kun huudat apua, hän sanoo: "Tässä minä olen." Jos hävität sorron ikeen keskuudestasi ja lopetat sormella osoittelun ja pahat puheet,

mitä alex-kasi kirjoitit tuosta tämän viestin aloittajasta, hän vai tallaa paikallaan, hakee vanhoja kirjoituksia välillä ne on englanniksi välillä suomeksi mutta yhtä ja samaa,en viitsi niitä edes kaikkia lukeakaan, kyllä ihan naurattaa kun aikuinen ihminen on noin lapsellinen.

totta,, kirjoitti:

mitä alex-kasi kirjoitit tuosta tämän viestin aloittajasta, hän vai tallaa paikallaan, hakee vanhoja kirjoituksia välillä ne on englanniksi välillä suomeksi mutta yhtä ja samaa,en viitsi niitä edes kaikkia lukeakaan, kyllä ihan naurattaa kun aikuinen ihminen on noin lapsellinen.

Lue lisää

Hei! Olet varmasti tutustunutkin jo tähän tekstiin. Mitä mieltä sinä henkilökohtaisesti tästä olet. Olisi mielenkiintoista vaihtaa näistä ajatuksia. Olet varmaan viesteistäni lukenut minun asenteestani tähän yksityiseen asiaan. ---------     Heprealaiskirjeen 9 'parempi' tulkinta
Kirjoittaneet Desmond Ford, Noel Mason ja Brad Mcintyre

("Tämä luku antaa kuolettavan iskun 'Tutkivalle Tuomiolle', näyttämällä että sellainen oppi on vastoin Heprealaiskirjeen selvää opetusta".)
Kääntänyt Kalervo
Alkuperäinen kirjoitus oli aikaisemmin osoitteessa: http://www.goodnewsunlimited.org.au/ezgnu/index.php/article/articleprint/32/-1/10
Nyt se saattaa vielä löytyä Kalervon tietokoneen kovalevyltä.

* Tiivistelmä Heprealaiskirjeestä
* Adventistien perinteellinen tulkinta
* Aiheen ydin
* Pyhäkön puhdistaminen
* Kaksi huonetta
* Sovituspäivä
* Johtopäätös

Tiivistelmä Heprealaiskirjeestä

Perinteellinen adventismi väittää, että Kristus nousi taivaallisen pyhäkön ensimmäiseen huoneeseen (pyhään). Tämä vaihe hänen ylimmäispapillisessa virassa kesti yli 1800 vuotta ja vastasi juutalaisessa pyhäkössä tavallisten pappien palvelusta 'pyhässä'. Sitten vuonna 1844, Kristus astui ' kaikkeinpyhimpään ' , eli taivaallisen pyhäkön toiseen huoneeseen alkaakseen erikoisen työn; 'tutkivan tuomion', mikä vastasi vanhan testamentin sovituspäivää, kuten on kuvailtu 3.Moos.16. luvussa. Adventistit uskovat, että tämä on, mikäpä muu kuin, taivaallisen pyhäkön 'puhdistaminen', oletettavasti viitattu Daniel 8:14.

Tämän julkaisun aikaisemmat luvut erittelivät monia syitä miksi adventistisella opilla tutkivasta tuomiosta ei ole luotettavaa raamatullista perustetta tuekseen. Meistä tuntuu, että tämä luku antaa kuolettavan iskun tutkivalle tuomiolle, näyttämällä, että sellainen oppi on vastoin selvää opetusta Uuden testamentin tärkeimmässä kirjassa, koskien Kristuksen ylimmäispapillista palvelua, --- Heprealaiskirjeessä. Heprealaiskirje on ainoa Uuden testamentin asiakirja, joka käsittelee yksityiskohtaisesti temppelin puhdistamista, temppelin kahta huonetta, ja Sovituspäivää. Kristittyinä me uskomme, että Uusi testamentti on ensisijainen opas meidän Vanhan testamentin tulkinnallemme. Jos meillä on tarkoitus oikealla tavalla ymmärtää pyhäkön puhdistaminen, kahden huoneen merkitys, ja Sovituspäivä, niin on viisasta antaa etusija sille mitä Uusi testamentti opettaa näistä tärkeistä asioista mieluimmin kuin antautua oman mielikuvituksensa vietäväksi!

Heprealaiskirjeen kirjoittaja ei ole ujo julistaessaan Kristuksen ylemmyyttä Juutalaisuudesta. Kristus on 'paremman' pelastuksen tuoja kuin se, joka oli säädetty edeltävänä aikana --- Leeviläisen järjestelmän aikana. Kreikkalaista sanaa 'parempi' (kreisson) on käytetty Heprealaiskirjeessä vähintään kaksitoista kertaa (1:4;6:9;7:7,19,22;8:6;9:23;10:34;11:4,16,35,40;vrt.VKR ). Useimmissa tapauksissa se viittaa parempaan tilanteeseen, joka on tullut Kristuksen mukana. Esimerkiksi, Kristus on profeettojen ilmoitusta parempi (1:1-3); korkeampi enkeleitä, jotka välittivät lain (1:8-2:9); suurempi arvoinen kuin Mooses (3:1-6); tai Joosua (3:7-4:13); tai Aaron, joka edustaa Leeviläistä pappeutta (7:1-8:5); suurempi vanhaa liittoa, mikä kirjoittajalle merkitsee pyhäkköpalvelusta (8:6-9:10); ja juuri itse uhreja (9:10-10:18). Painotus on siinä millä tavoin Kristus astuu Vanhan testamentin esikuvien tilalle, eikä niinkään siinä miten hän vain heijastaa tai noudattaa niitä!

Siten läpi koko Heprealaiskirjeen, kirjoittaja korostaa Kristuksen ja Vanhan testamentin esikuvien vastakohtaisuuksia. Hän ei ole kiinnostunut esittämään yhtäläisyyksiä esikuvan ja perikuvan välillä, ainoastaan täydelliset erilaisuudet. Esikuva on aina alamaisuussuhteessa perikuvalle, ei päinvastoin. Toisin sanoen, Heprealaiskirjeen kirjoittaja ei yritä ymmärtää Kristusta Vanhan testamentin symbolien kautta. Päinvastoin, hän selittää Vanhan testamentin aikakauden vertauskuvat sen avulla mitä on tapahtunut Kristuksessa! Kristuksen ylimmäispapillisen palveluksen ymmärtämiselle tämä on erittäin tärkeää. Heprealaiskirjeessä kaikkien asioiden toteutuminen Kristuksessa on paljon suurempi kuin malliesimerkin muuttuminen 'ei-malliesimerkiksi'.

Heprealaiskirje oli osoitettu juutalaiskristityille, jotka olivat vaarassa luopua uskostaan Kristukseen ja palaamassa takaisin juutalaisuuteen ja sen uhrikulttiin. Kirjoittaja näkee juutalaisen temppelipalveluksen juutalaisuuden keskuksena, mutta juutalainen pyhäkkö oli tarkoitettu ainoastaan väliaikaiseksi menetelmäksi, olemaan siihen asti kunnes parempi pelastus saapui, nimittäin Jeesus Kristus. Sen tähden kirjoittaja alituisesti varoittaa lukijoitaan lankeamasta pois paremmasta pelastuksesta, joka on tarjottu Kristuksessa
(2:1-3;3:6-14;4:1,11-13;6:4-8,11-12;10:26-31;12:1-3,12,25-29). Hänen perustelunsa huippukohta tulee näyttämisessä toteen Kristuksen uhrin paremmuus verrattuna leeviläisten uhreihin (luvut 9-10). Kristuksen uhri 'kerran kaikkien puolesta' on saanut aikaan sen mitä Vanhan testamentin esikuvat eivät koskaan voineet saada aikaan: se on tarjonnut paremman veren paremman uhrin vuoksi; se on saanut aikaan paremman toivon antamalla paremman anteeksiannon, siten avaten paremman tien Jumalan luo kaikille, jotka uskovat.
Adventistien perinteellinen tulkinta

Traditionaalinen adventismi väittää:

1. Että pyhäkön 'puhdistaminen' tarkoittaa syntien pois pyyhkimistä pyhiltä, alkaen vuonna 1844.


2. Että juutalaisen pyhäkön kaksi huonetta symboloivat kahta erillistä vaihetta Kristuksen ylimmäispapillisessa palveluksessa Golgatan jälkeen.


3. Että työ, jota pyhäkön toinen huone (kaikkeinpyhin) symboloi alkoi vasta 1800 vuotta ristin jälkeen.


4. Että vuoteen 1844 saakka Kristus oli tekemässä työtä jota esikuvasi ensimmäinen huone (pyhä) verhon
ulkopuolella.


5. Että 1844 merkitsi, enemmän kuin Golgata, Sovituspäivän 'vertauskuvan' todellista toteutumista.


6. Että kreikkalainen sana 'ta hagia' Heprealaiskirjeen 9:8, 12,24,25, ei nimenomaan tarkoita taivaallisen pyhäkön 'kaikkeinpyhintä'.



Aiheen ydin

Heprealaiskirje pitää selvänä, että 'viimeiset ajat ' ovat saapuneet Kristuksessa (1:2 ), 'uuden järjestyksen aika' on tullut (9:10 VKR), 'aikakausien loppu' on jo täällä (10:25). Vanha juutalainen pappisvirka sen uhrijärjestelmineen ja juhlallisine rituaaleineen on vanhentunut, heikko ja hyödytön (7:18; 8:13); Vanhan testamentin mallien varjot kohtaavat todellisuuden Kristus-tapahtumassa (10:1); Mooseksen järjestelmä on kumottu Kristuksen teolla (7:18).

Miksi nämä kohdat ovat niin tärkeitä tutkia? Sen vuoksi että Heprealaiskirje ei kerro mitään 'pitkitetystä' sovituksesta, joka jatkuu 1800 vuotta ristin jälkeen. Se oli ensimmäisten adventistiuranuurtajien sepitelmä. Heillä oli tunne, että sovitusta ei oltu suoritettu loppuun ristillä. Perustautuessaan kirjaimelliseen vastaavuuteen maallisesta pyhäkköpalvelusta, pioneeriadventistit uskoivat että Golgata täytti juutalaisten pääsiäisuhrin symbolin (keväällä) mutta ei sisältänyt Sovituspäivää (syksyllä). Monet adventistit pitävät yhä kiinni tästä kannasta, siitä huolimatta, että useat adventistioppineet tunnistavat, kuinka vastakkainen se on Uuden testamentin opetukselle.

Sitä paitsi, Heprealaiskirje ei tiedä mitään tulevasta Sovituspäivän täydellisemmästä toteuttamisesta. Ei. Yksiselitteinen painotus Heprealaiskirjeessä toteutumiselle on NYT! Heprealaiskirjeen lukijat eivät ole huolestuneesti odottamassa Kristuksen astumista kaikkeinpyhimpään jonakin myöhempänä määräaikana vaan tulemista ulos! (katso 10:27-28)
Pyhäkön puhdistaminen

Heprealaiskirje 9 on meidän avainlukumme, vaikka me tulemme viittaamaan tärkeisiin jakeisiin luvuista 6 ja 10. Uudelleen tähdentäkäämme, että Heprealaiskirje on ainoa Uuden testamentin kirja, joka käsittelee yksityiskohtaisesti pyhäkön puhdistamista, kahta huonetta, ja Sovituspäivää. Koskien näitä tärkeitä aiheita, kristittyinä meidän täytyy ottaa oppia Heprealaiskirjeestä,

Perinteellinen adventismi väittää, että pyhäkön 'puhdistaminen' tarkoittaa syntien pois pyyhkimistä pyhiltä. Tämä syntien pois pyyhkimisen on uskottu alkaneen vuonna 1844. Siten 'puhdistaminen' ymmärretään 'jälkipuhdistus'-tapahtumana, tarkoituksena puhdistaa taivaallinen pyhäkkö kaikesta synnistä, joka on kasautunut vuosien saatossa (katso luku seitsemän). Mutta tälläkö tavoin Heprealaiskirje selittää 'puhdistamisen'?

Heprealaiskirjeen 9 ilmaisee Sovituspäivän kuvakielen. Vanhan testamentin Sovituspäivän rituaali sisälsi synnin hävittämisen ----- 'puhdistamisen'. Samalla tavoin Kristuksen ylimmäispapillinen palvelu heti ristin jälkeen sisälsi 'itse taivaallisen' puhdistamisen (9:23 VKR). Ole hyvä ja lue Heprealaiskirje 9:23-26 useista eri käännöksistä ja huomaa kuinka nämä jakeet sanovat, että Kristus on jo mennyt Kaikkeinpyhimpään hävittääkseen synnin hänen oman uhrikuolemansa perusteella. Ei ole pienintäkään viittausta siihen, että 1800 vuotta myöhemmin on suunniteltu toinen synnin puhdistaminen taivaallisen pyhäkön toisessa osassa. Jokaisen käännöksen yllämainitut jakeet tekevät selväksi, että juutalaisen ylipapin suorittama pyhäkön puhdistaminen Sovituspäivänä sai täyttymyksensä Kristuksen ristillä, sillä Golgatalla Kristus pani pois synnin omalla uhrikuolemallaan.
Kaksi huonetta

Perinteellinen adventismi väittää, että maallisen pyhäkön kaksi huonetta symboloi kahta erillistä vaihetta Kristuksen ylimmäispapillisessa palvelussa ristin jälkeen. Ensimmäisen huoneen vaihe kesti vuodesta 31 jKr. vuoteen 1844. Vuodesta 1844 lähtien Kristus on käyttänyt aikansa toinen-huone vaiheen papinvirkaan --- Sovituspäivä vaiheeseen, joka käsittää etupäässä 'tutkivan tuomion'. Mutta, mitä Heprealaiskirje opettaa kahdesta huoneesta?

Katsokaamme jälleen lukua 9. Tämä luku alkaa lyhyellä kuvauksella Vanhan testamentin pyhäköstä (jakeet 1-5). Mutta tämä ei ole kirjoittajan tärkein asia ja sen vuoksi hän sivuuttaa sen nopeasti: 'Kaikkea tätä ei nyt ole tarpeen selittää yksityiskohtaisesti' (jae 5b). Hänen pääasiansa on esitetty jakeissa 6-12. Rohkaisemmekin lukijaa huolellisesti tutkimaan tämän kohdan useista raamatun käännöksistä.

Yllämainitut jakeet (Hep.9:6-12) asettavat vastakkain kahden huoneen papinvirat. Ensimmäinen huone liittyy tavallisten pappien papinvirkaan, kun taas toinen huone on varattu vain ylipapille, joka Sovituspäivänä (kerran vuodessa) astuu sinne suorittamaan uhrimenoja. Tavallisten pappien sijasta, Heprealaiskirjeen kirjoittaja pitää ylipappia Kristuksen esikuvana. Sen vuoksi ainoa oikea papinvirka, joka voidaan sanoa kuuluvaksi Kristukselle on tuo ylipapin, eli Sovituspäivän, tai paremmin sanottuna toisen-huoneen papinvirka. Siten Heprealaiskirje näkee ensimmäisen-huoneen papinviran symbolina, ei kuitenkaan Kristuksen vaan, koko leeviläisen järjestelmän, joka oli voimassa ennen Kristusta ---- Mooseksen aikakaudella, jota aikakautta ei enää ole Golgatan vuoksi. Risti aloittaa uuden toisen-huoneen pappisviran aikakauden, sillä 'Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut ... astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen' (jakeet 11-12). Kristus on suuri 'viimeisten aikojen' uuden ajan ylipappi.

Lyhyesti vielä, maallisen pyhäkön ensimmäinen huone edusti aikaa ennen ristiä ja symboloi rajoitettua pääsyä Jumalan luo. Toinen huone edusti täydellistä pääsyä Jumalan luo ristin jälkeisenä aikana, sillä Jeesus on meidän edelläkävijä, joka on mennyt verhon läpi, mikä erotti meidät Jumalasta. Tämä tosiasia on meidän toivomme ankkuri ja varman luottamuksemme lähde (6:19-20; 10:19-22).

Perinteinen adventismi vääristelee tätä 'hyvää uutista' sotkemalla Kristuksen ensimmäisen huoneen papinvirkaan 1800 vuoden ajaksi ristin jälkeen, ennen kuin siirtää hänet toiseen huoneeseen vuonna 1844, alkamaan pappisviran toisen vaiheen, jota kutsutaan 'Tutkivaksi tuomioksi'. Mutta kuten olemme näyttäneet, Heprealaiskirje ei anna mitään viittausta siihen, että Kristus jonakin tulevana määräpäivänä ryhtyisi hoitamaan toista vaihetta pappisvirassaan. Päinvastoin Heprealaiskirje väittää, että jo ensimmäisellä vuosisadalla Kristus oli antautunut papin tehtävään, joka oli vastaava sille mitä ylipappi harjoitti toisessa huoneessa Sovituspäivänä. Perinteellinen adventistinen asenne tekee tyhjäksi Heprealaiskirjeen selvän opetuksen. Se on ulostuleminen, ei sisään meneminen, jota Heprealaiskirje odottaa (9:28).
Sovituspäivä

Meidän viimeinen kappaleemme koskee vertauskuvallista Sovituspäivää. Opettaako Heprealaiskirje, että sovituspäivä toteutui alkuperäisesti vuonna 1844?

Me olemme jo maininneet, että Heprealaiskirje 9 on ilmaistu Sovituspäivän kuvakielellä. Läpi koko tämän ihmeellisen luvun Kristuksen sovitusta on verrattu Sovituspäivän rituaaliin. Kirjoittaja näyttää kuinka Kristuksen uhrikuolema tekee tarpeettomaksi ja vanhentuneeksi Vanhan testamentin aikaisen sovituksen. Heprealaiskirjeen 9:8,12,24,25 lauseyhteys tekee selväksi sen, että Kristus meni taivaallisen pyhäkön kaikkeinpyhimpään hänen taivaaseen astumisessaan, sillä tavalla toteuttaen leeviläisen Sovituspäivän. Toisin sanoen, se mitä juutalainen ylipappi teki kerran vuodessa kaikkeinpyhimmässä on Kristus jo tehnyt kuolemallaan-ylösnousemisellaan-taivaaseenastumisellaan!

Tämä Heprealaiskirjeen 9 selitys on vahvistettu Heprealaiskirjeessä 6:19 ja 10:19,20, jotka molemmat puhuvat 'väliverhon (esiripun, VKR) sisäpuolesta'. Huolimatta itsepäisten adventististen raamatun tutkijoiden vastalauseista, on päivänselvää, että 'väliverhon sisäpuolella' näissä kohdin tarkoittaa 'kaikkeipyhimmän sisäpuolella '. Tarkkuus lauseyhteydelle on ratkaiseva asia. Molemmat lauseyhteydet kertovat Kristuksen kelpoisuudesta astua aivan Jumalan läsnäoloon meidän puolesta, juuri kuten ylipappi astui kaikkeipyhimpään sovituspäivänä. Koska Kristus on astunut ensiksi niin kaikki he jotka luottavat häneen voivat myös astua 'väliverhon kautta' kaikkeinpyhimpään 'Jeesuksen veren kautta' (10:19-20). Eräät seitsemännen päivän adventtikirkon tulkitsijat asettavat kyseenalaiseksi oikeuden kääntää 'kaikkeinpyhimmäksi' Heprealaiskirjeen kohdat 9:8,12,24,25. He sanovat, että se kreikkalainen sana ei aina tarkoita 'kaikkeinpyhintä'. Me olemme samaa mieltä tässä viimeisessä yksityiskohdassa. Kreikan sana johon tässä on viitattu on 'TA hagia, mikä kirjaimellisesti tarkoittaa 'pyhät' (paikat). Se on itsessään kaksiselitteinen, mutta sen merkitys tulee selvemmäksi kun se tulkitaan lauseyhteytensä valossa. Sen tähden sanan yhteyden täytyy ratkaista se mitä tämä avainsana tarkoittaa. 'Ta hagia on monikollinen sana, ('pyhät') jolla on yksiköllinen merkitys ('pyhäkkö' tai 'pyhä' tai 'kaikkeinpyhin' riippuen lauseyhteydestä, kontekstistä. Hyvin tunnetussa Sovituspäivän luvussa; 3. Mooseksen kirjassa 'ta hagia' yhdenmukaisesti tarkoittaa Kaikkeinpyhintä (16:2, 3, 16, 17, 20, 23, 27). Samoin Heprealaiskirjeen 9:8,12, 24, 25, jossa kuvakieltä on jälleen käytetty, se on itsestään selvää, että 'ta hagia' tarkoittaa taivaallisen temppelin toista huonetta. Englanninkieliset NIV ja TEV, sekä suomalaiset raamatun käännökset vuodelta 1992 ja 1933/38 (VKR) eivät ole vääristelleet näiden jakeiden tekstiä käännöksissään, vaan ymmärtäneet oikein sen mitä kirjoittaja tarkoitti, kun hän käytti 'ta hagia' sanaa.

Me koemme häpeäksi eräille spa oppineille teeskennellä, että 'ta hagia' Heprealaiskirjeessä (9:8, 12, 24, 25) voi tarkoittaa kaikkea muuta mutta ei 'kaikkeinpyhintä'. Tätä peruskohtaa on tarkasteltu niin monta kertaa, päätyen samoihin lopputuloksiin, että me alamme epäillä epärehellisyyttä niiden henkilöiden osalta, jotka kieltäytyvät uskomasta todistusaineistoa Heprealaiskirjeestä.
Johtopäätös

Me aloitimme tämän artikkelin korostamalla 'parempaa' pelastusta, jonka Kristus on hankkinut kaikille jotka uskovat. Sitten me luetteloimme kuusi väitettä jotka perinteellinen adventismi tekee koskien Kristuksen pappispalvelua. Me jaoimme nämä väitteet kolmeen osaan: pyhäkön 'puhdistaminen', kaksi huonetta, ja Sovituspäivä. Me sitten näytimme toteen kuinka heprealaiskirje opettaa että kaikki kolme osaa toteutettiin 'kertakaikkisesti' Kristuksen uhrikuolemassa. Heprealaiskirjeen mukaan nämä kolme tapahtumaa suuntautuvat Golgatalle ja kohtaavat siellä toteutumisensa.

Entäpä traditionaalinen adventistinen kanta? Ei kukaan nykypäivän adventisti voi ehkä uskoa tutkivan tuomion oppia siten kuin alun perin adventistipioneerit sen opettivat. 'Pioneereilla' me tarkoitamme adventtikirkon johtajia vuonna 1857 kun tämä oppi tuli viralliseksi opetukseksi. Nämä hurskaat miehet ja naiset opettivat, että tutkiva tuomio alkoi vuonna 1844 ja olisi lyhyt --- vähempi kuin yksi sukupolvi. Tänään, jos me päätämme kieltää Heprealaiskirjeen todistuksen, me voimme uskoa yhteen tai toiseen näistä kahdesta pioneerien kannoista, mutta on mahdotonta uskoa molempia! Jos tutkiva tuomio alkoi vuonna 1844, silloin se ei ole lyhyt, sillä useita sukupolvia on mennyt siitä lähtien. Jos, toisaalta, tutkiva tuomio on lyhyt silloin se ei voi olla alkanut vuonna 1844.

Mutta jos me hyväksymme Heprealaiskirjeen selvän opetuksen, meitä ei vaadita uskomaan kumpaankaan, 'tutkivaan tuomioon' tai sen lyhyyteen. Sen sijaan meidät osoitetaan Kristuksen ristille ja 'parempaan' lunastukseen joka on turvattu meille siellä.

Veljet, meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä
ja näin avannut meille uuden, elämään vievän tien, joka kulkee väliverhon - hänen ruumiinsa - kautta.
Meillä on suuri ylipappi, jonka haltuun on uskottu Jumalan koko huone.
Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme,... (Hep.10:19-22)

alex-kasi, hei kirjoitti:

Hei! Olet varmasti tutustunutkin jo tähän tekstiin. Mitä mieltä sinä henkilökohtaisesti tästä olet. Olisi mielenkiintoista vaihtaa näistä ajatuksia. Olet varmaan viesteistäni lukenut minun asenteestani tähän yksityiseen asiaan. ---------     Heprealaiskirjeen 9 'parempi' tulkinta
Kirjoittaneet Desmond Ford, Noel Mason ja Brad Mcintyre

("Tämä luku antaa kuolettavan iskun 'Tutkivalle Tuomiolle', näyttämällä että sellainen oppi on vastoin Heprealaiskirjeen selvää opetusta".)
Kääntänyt Kalervo
Alkuperäinen kirjoitus oli aikaisemmin osoitteessa: http://www.goodnewsunlimited.org.au/ezgnu/index.php/article/articleprint/32/-1/10
Nyt se saattaa vielä löytyä Kalervon tietokoneen kovalevyltä.

* Tiivistelmä Heprealaiskirjeestä
* Adventistien perinteellinen tulkinta
* Aiheen ydin
* Pyhäkön puhdistaminen
* Kaksi huonetta
* Sovituspäivä
* Johtopäätös

Tiivistelmä Heprealaiskirjeestä

Perinteellinen adventismi väittää, että Kristus nousi taivaallisen pyhäkön ensimmäiseen huoneeseen (pyhään). Tämä vaihe hänen ylimmäispapillisessa virassa kesti yli 1800 vuotta ja vastasi juutalaisessa pyhäkössä tavallisten pappien palvelusta 'pyhässä'. Sitten vuonna 1844, Kristus astui ' kaikkeinpyhimpään ' , eli taivaallisen pyhäkön toiseen huoneeseen alkaakseen erikoisen työn; 'tutkivan tuomion', mikä vastasi vanhan testamentin sovituspäivää, kuten on kuvailtu 3.Moos.16. luvussa. Adventistit uskovat, että tämä on, mikäpä muu kuin, taivaallisen pyhäkön 'puhdistaminen', oletettavasti viitattu Daniel 8:14.

Tämän julkaisun aikaisemmat luvut erittelivät monia syitä miksi adventistisella opilla tutkivasta tuomiosta ei ole luotettavaa raamatullista perustetta tuekseen. Meistä tuntuu, että tämä luku antaa kuolettavan iskun tutkivalle tuomiolle, näyttämällä, että sellainen oppi on vastoin selvää opetusta Uuden testamentin tärkeimmässä kirjassa, koskien Kristuksen ylimmäispapillista palvelua, --- Heprealaiskirjeessä. Heprealaiskirje on ainoa Uuden testamentin asiakirja, joka käsittelee yksityiskohtaisesti temppelin puhdistamista, temppelin kahta huonetta, ja Sovituspäivää. Kristittyinä me uskomme, että Uusi testamentti on ensisijainen opas meidän Vanhan testamentin tulkinnallemme. Jos meillä on tarkoitus oikealla tavalla ymmärtää pyhäkön puhdistaminen, kahden huoneen merkitys, ja Sovituspäivä, niin on viisasta antaa etusija sille mitä Uusi testamentti opettaa näistä tärkeistä asioista mieluimmin kuin antautua oman mielikuvituksensa vietäväksi!

Heprealaiskirjeen kirjoittaja ei ole ujo julistaessaan Kristuksen ylemmyyttä Juutalaisuudesta. Kristus on 'paremman' pelastuksen tuoja kuin se, joka oli säädetty edeltävänä aikana --- Leeviläisen järjestelmän aikana. Kreikkalaista sanaa 'parempi' (kreisson) on käytetty Heprealaiskirjeessä vähintään kaksitoista kertaa (1:4;6:9;7:7,19,22;8:6;9:23;10:34;11:4,16,35,40;vrt.VKR ). Useimmissa tapauksissa se viittaa parempaan tilanteeseen, joka on tullut Kristuksen mukana. Esimerkiksi, Kristus on profeettojen ilmoitusta parempi (1:1-3); korkeampi enkeleitä, jotka välittivät lain (1:8-2:9); suurempi arvoinen kuin Mooses (3:1-6); tai Joosua (3:7-4:13); tai Aaron, joka edustaa Leeviläistä pappeutta (7:1-8:5); suurempi vanhaa liittoa, mikä kirjoittajalle merkitsee pyhäkköpalvelusta (8:6-9:10); ja juuri itse uhreja (9:10-10:18). Painotus on siinä millä tavoin Kristus astuu Vanhan testamentin esikuvien tilalle, eikä niinkään siinä miten hän vain heijastaa tai noudattaa niitä!

Siten läpi koko Heprealaiskirjeen, kirjoittaja korostaa Kristuksen ja Vanhan testamentin esikuvien vastakohtaisuuksia. Hän ei ole kiinnostunut esittämään yhtäläisyyksiä esikuvan ja perikuvan välillä, ainoastaan täydelliset erilaisuudet. Esikuva on aina alamaisuussuhteessa perikuvalle, ei päinvastoin. Toisin sanoen, Heprealaiskirjeen kirjoittaja ei yritä ymmärtää Kristusta Vanhan testamentin symbolien kautta. Päinvastoin, hän selittää Vanhan testamentin aikakauden vertauskuvat sen avulla mitä on tapahtunut Kristuksessa! Kristuksen ylimmäispapillisen palveluksen ymmärtämiselle tämä on erittäin tärkeää. Heprealaiskirjeessä kaikkien asioiden toteutuminen Kristuksessa on paljon suurempi kuin malliesimerkin muuttuminen 'ei-malliesimerkiksi'.

Heprealaiskirje oli osoitettu juutalaiskristityille, jotka olivat vaarassa luopua uskostaan Kristukseen ja palaamassa takaisin juutalaisuuteen ja sen uhrikulttiin. Kirjoittaja näkee juutalaisen temppelipalveluksen juutalaisuuden keskuksena, mutta juutalainen pyhäkkö oli tarkoitettu ainoastaan väliaikaiseksi menetelmäksi, olemaan siihen asti kunnes parempi pelastus saapui, nimittäin Jeesus Kristus. Sen tähden kirjoittaja alituisesti varoittaa lukijoitaan lankeamasta pois paremmasta pelastuksesta, joka on tarjottu Kristuksessa
(2:1-3;3:6-14;4:1,11-13;6:4-8,11-12;10:26-31;12:1-3,12,25-29). Hänen perustelunsa huippukohta tulee näyttämisessä toteen Kristuksen uhrin paremmuus verrattuna leeviläisten uhreihin (luvut 9-10). Kristuksen uhri 'kerran kaikkien puolesta' on saanut aikaan sen mitä Vanhan testamentin esikuvat eivät koskaan voineet saada aikaan: se on tarjonnut paremman veren paremman uhrin vuoksi; se on saanut aikaan paremman toivon antamalla paremman anteeksiannon, siten avaten paremman tien Jumalan luo kaikille, jotka uskovat.
Adventistien perinteellinen tulkinta

Traditionaalinen adventismi väittää:

1. Että pyhäkön 'puhdistaminen' tarkoittaa syntien pois pyyhkimistä pyhiltä, alkaen vuonna 1844.


2. Että juutalaisen pyhäkön kaksi huonetta symboloivat kahta erillistä vaihetta Kristuksen ylimmäispapillisessa palveluksessa Golgatan jälkeen.


3. Että työ, jota pyhäkön toinen huone (kaikkeinpyhin) symboloi alkoi vasta 1800 vuotta ristin jälkeen.


4. Että vuoteen 1844 saakka Kristus oli tekemässä työtä jota esikuvasi ensimmäinen huone (pyhä) verhon
ulkopuolella.


5. Että 1844 merkitsi, enemmän kuin Golgata, Sovituspäivän 'vertauskuvan' todellista toteutumista.


6. Että kreikkalainen sana 'ta hagia' Heprealaiskirjeen 9:8, 12,24,25, ei nimenomaan tarkoita taivaallisen pyhäkön 'kaikkeinpyhintä'.



Aiheen ydin

Heprealaiskirje pitää selvänä, että 'viimeiset ajat ' ovat saapuneet Kristuksessa (1:2 ), 'uuden järjestyksen aika' on tullut (9:10 VKR), 'aikakausien loppu' on jo täällä (10:25). Vanha juutalainen pappisvirka sen uhrijärjestelmineen ja juhlallisine rituaaleineen on vanhentunut, heikko ja hyödytön (7:18; 8:13); Vanhan testamentin mallien varjot kohtaavat todellisuuden Kristus-tapahtumassa (10:1); Mooseksen järjestelmä on kumottu Kristuksen teolla (7:18).

Miksi nämä kohdat ovat niin tärkeitä tutkia? Sen vuoksi että Heprealaiskirje ei kerro mitään 'pitkitetystä' sovituksesta, joka jatkuu 1800 vuotta ristin jälkeen. Se oli ensimmäisten adventistiuranuurtajien sepitelmä. Heillä oli tunne, että sovitusta ei oltu suoritettu loppuun ristillä. Perustautuessaan kirjaimelliseen vastaavuuteen maallisesta pyhäkköpalvelusta, pioneeriadventistit uskoivat että Golgata täytti juutalaisten pääsiäisuhrin symbolin (keväällä) mutta ei sisältänyt Sovituspäivää (syksyllä). Monet adventistit pitävät yhä kiinni tästä kannasta, siitä huolimatta, että useat adventistioppineet tunnistavat, kuinka vastakkainen se on Uuden testamentin opetukselle.

Sitä paitsi, Heprealaiskirje ei tiedä mitään tulevasta Sovituspäivän täydellisemmästä toteuttamisesta. Ei. Yksiselitteinen painotus Heprealaiskirjeessä toteutumiselle on NYT! Heprealaiskirjeen lukijat eivät ole huolestuneesti odottamassa Kristuksen astumista kaikkeinpyhimpään jonakin myöhempänä määräaikana vaan tulemista ulos! (katso 10:27-28)
Pyhäkön puhdistaminen

Heprealaiskirje 9 on meidän avainlukumme, vaikka me tulemme viittaamaan tärkeisiin jakeisiin luvuista 6 ja 10. Uudelleen tähdentäkäämme, että Heprealaiskirje on ainoa Uuden testamentin kirja, joka käsittelee yksityiskohtaisesti pyhäkön puhdistamista, kahta huonetta, ja Sovituspäivää. Koskien näitä tärkeitä aiheita, kristittyinä meidän täytyy ottaa oppia Heprealaiskirjeestä,

Perinteellinen adventismi väittää, että pyhäkön 'puhdistaminen' tarkoittaa syntien pois pyyhkimistä pyhiltä. Tämä syntien pois pyyhkimisen on uskottu alkaneen vuonna 1844. Siten 'puhdistaminen' ymmärretään 'jälkipuhdistus'-tapahtumana, tarkoituksena puhdistaa taivaallinen pyhäkkö kaikesta synnistä, joka on kasautunut vuosien saatossa (katso luku seitsemän). Mutta tälläkö tavoin Heprealaiskirje selittää 'puhdistamisen'?

Heprealaiskirjeen 9 ilmaisee Sovituspäivän kuvakielen. Vanhan testamentin Sovituspäivän rituaali sisälsi synnin hävittämisen ----- 'puhdistamisen'. Samalla tavoin Kristuksen ylimmäispapillinen palvelu heti ristin jälkeen sisälsi 'itse taivaallisen' puhdistamisen (9:23 VKR). Ole hyvä ja lue Heprealaiskirje 9:23-26 useista eri käännöksistä ja huomaa kuinka nämä jakeet sanovat, että Kristus on jo mennyt Kaikkeinpyhimpään hävittääkseen synnin hänen oman uhrikuolemansa perusteella. Ei ole pienintäkään viittausta siihen, että 1800 vuotta myöhemmin on suunniteltu toinen synnin puhdistaminen taivaallisen pyhäkön toisessa osassa. Jokaisen käännöksen yllämainitut jakeet tekevät selväksi, että juutalaisen ylipapin suorittama pyhäkön puhdistaminen Sovituspäivänä sai täyttymyksensä Kristuksen ristillä, sillä Golgatalla Kristus pani pois synnin omalla uhrikuolemallaan.
Kaksi huonetta

Perinteellinen adventismi väittää, että maallisen pyhäkön kaksi huonetta symboloi kahta erillistä vaihetta Kristuksen ylimmäispapillisessa palvelussa ristin jälkeen. Ensimmäisen huoneen vaihe kesti vuodesta 31 jKr. vuoteen 1844. Vuodesta 1844 lähtien Kristus on käyttänyt aikansa toinen-huone vaiheen papinvirkaan --- Sovituspäivä vaiheeseen, joka käsittää etupäässä 'tutkivan tuomion'. Mutta, mitä Heprealaiskirje opettaa kahdesta huoneesta?

Katsokaamme jälleen lukua 9. Tämä luku alkaa lyhyellä kuvauksella Vanhan testamentin pyhäköstä (jakeet 1-5). Mutta tämä ei ole kirjoittajan tärkein asia ja sen vuoksi hän sivuuttaa sen nopeasti: 'Kaikkea tätä ei nyt ole tarpeen selittää yksityiskohtaisesti' (jae 5b). Hänen pääasiansa on esitetty jakeissa 6-12. Rohkaisemmekin lukijaa huolellisesti tutkimaan tämän kohdan useista raamatun käännöksistä.

Yllämainitut jakeet (Hep.9:6-12) asettavat vastakkain kahden huoneen papinvirat. Ensimmäinen huone liittyy tavallisten pappien papinvirkaan, kun taas toinen huone on varattu vain ylipapille, joka Sovituspäivänä (kerran vuodessa) astuu sinne suorittamaan uhrimenoja. Tavallisten pappien sijasta, Heprealaiskirjeen kirjoittaja pitää ylipappia Kristuksen esikuvana. Sen vuoksi ainoa oikea papinvirka, joka voidaan sanoa kuuluvaksi Kristukselle on tuo ylipapin, eli Sovituspäivän, tai paremmin sanottuna toisen-huoneen papinvirka. Siten Heprealaiskirje näkee ensimmäisen-huoneen papinviran symbolina, ei kuitenkaan Kristuksen vaan, koko leeviläisen järjestelmän, joka oli voimassa ennen Kristusta ---- Mooseksen aikakaudella, jota aikakautta ei enää ole Golgatan vuoksi. Risti aloittaa uuden toisen-huoneen pappisviran aikakauden, sillä 'Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut ... astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen' (jakeet 11-12). Kristus on suuri 'viimeisten aikojen' uuden ajan ylipappi.

Lyhyesti vielä, maallisen pyhäkön ensimmäinen huone edusti aikaa ennen ristiä ja symboloi rajoitettua pääsyä Jumalan luo. Toinen huone edusti täydellistä pääsyä Jumalan luo ristin jälkeisenä aikana, sillä Jeesus on meidän edelläkävijä, joka on mennyt verhon läpi, mikä erotti meidät Jumalasta. Tämä tosiasia on meidän toivomme ankkuri ja varman luottamuksemme lähde (6:19-20; 10:19-22).

Perinteinen adventismi vääristelee tätä 'hyvää uutista' sotkemalla Kristuksen ensimmäisen huoneen papinvirkaan 1800 vuoden ajaksi ristin jälkeen, ennen kuin siirtää hänet toiseen huoneeseen vuonna 1844, alkamaan pappisviran toisen vaiheen, jota kutsutaan 'Tutkivaksi tuomioksi'. Mutta kuten olemme näyttäneet, Heprealaiskirje ei anna mitään viittausta siihen, että Kristus jonakin tulevana määräpäivänä ryhtyisi hoitamaan toista vaihetta pappisvirassaan. Päinvastoin Heprealaiskirje väittää, että jo ensimmäisellä vuosisadalla Kristus oli antautunut papin tehtävään, joka oli vastaava sille mitä ylipappi harjoitti toisessa huoneessa Sovituspäivänä. Perinteellinen adventistinen asenne tekee tyhjäksi Heprealaiskirjeen selvän opetuksen. Se on ulostuleminen, ei sisään meneminen, jota Heprealaiskirje odottaa (9:28).
Sovituspäivä

Meidän viimeinen kappaleemme koskee vertauskuvallista Sovituspäivää. Opettaako Heprealaiskirje, että sovituspäivä toteutui alkuperäisesti vuonna 1844?

Me olemme jo maininneet, että Heprealaiskirje 9 on ilmaistu Sovituspäivän kuvakielellä. Läpi koko tämän ihmeellisen luvun Kristuksen sovitusta on verrattu Sovituspäivän rituaaliin. Kirjoittaja näyttää kuinka Kristuksen uhrikuolema tekee tarpeettomaksi ja vanhentuneeksi Vanhan testamentin aikaisen sovituksen. Heprealaiskirjeen 9:8,12,24,25 lauseyhteys tekee selväksi sen, että Kristus meni taivaallisen pyhäkön kaikkeinpyhimpään hänen taivaaseen astumisessaan, sillä tavalla toteuttaen leeviläisen Sovituspäivän. Toisin sanoen, se mitä juutalainen ylipappi teki kerran vuodessa kaikkeinpyhimmässä on Kristus jo tehnyt kuolemallaan-ylösnousemisellaan-taivaaseenastumisellaan!

Tämä Heprealaiskirjeen 9 selitys on vahvistettu Heprealaiskirjeessä 6:19 ja 10:19,20, jotka molemmat puhuvat 'väliverhon (esiripun, VKR) sisäpuolesta'. Huolimatta itsepäisten adventististen raamatun tutkijoiden vastalauseista, on päivänselvää, että 'väliverhon sisäpuolella' näissä kohdin tarkoittaa 'kaikkeipyhimmän sisäpuolella '. Tarkkuus lauseyhteydelle on ratkaiseva asia. Molemmat lauseyhteydet kertovat Kristuksen kelpoisuudesta astua aivan Jumalan läsnäoloon meidän puolesta, juuri kuten ylipappi astui kaikkeipyhimpään sovituspäivänä. Koska Kristus on astunut ensiksi niin kaikki he jotka luottavat häneen voivat myös astua 'väliverhon kautta' kaikkeinpyhimpään 'Jeesuksen veren kautta' (10:19-20). Eräät seitsemännen päivän adventtikirkon tulkitsijat asettavat kyseenalaiseksi oikeuden kääntää 'kaikkeinpyhimmäksi' Heprealaiskirjeen kohdat 9:8,12,24,25. He sanovat, että se kreikkalainen sana ei aina tarkoita 'kaikkeinpyhintä'. Me olemme samaa mieltä tässä viimeisessä yksityiskohdassa. Kreikan sana johon tässä on viitattu on 'TA hagia, mikä kirjaimellisesti tarkoittaa 'pyhät' (paikat). Se on itsessään kaksiselitteinen, mutta sen merkitys tulee selvemmäksi kun se tulkitaan lauseyhteytensä valossa. Sen tähden sanan yhteyden täytyy ratkaista se mitä tämä avainsana tarkoittaa. 'Ta hagia on monikollinen sana, ('pyhät') jolla on yksiköllinen merkitys ('pyhäkkö' tai 'pyhä' tai 'kaikkeinpyhin' riippuen lauseyhteydestä, kontekstistä. Hyvin tunnetussa Sovituspäivän luvussa; 3. Mooseksen kirjassa 'ta hagia' yhdenmukaisesti tarkoittaa Kaikkeinpyhintä (16:2, 3, 16, 17, 20, 23, 27). Samoin Heprealaiskirjeen 9:8,12, 24, 25, jossa kuvakieltä on jälleen käytetty, se on itsestään selvää, että 'ta hagia' tarkoittaa taivaallisen temppelin toista huonetta. Englanninkieliset NIV ja TEV, sekä suomalaiset raamatun käännökset vuodelta 1992 ja 1933/38 (VKR) eivät ole vääristelleet näiden jakeiden tekstiä käännöksissään, vaan ymmärtäneet oikein sen mitä kirjoittaja tarkoitti, kun hän käytti 'ta hagia' sanaa.

Me koemme häpeäksi eräille spa oppineille teeskennellä, että 'ta hagia' Heprealaiskirjeessä (9:8, 12, 24, 25) voi tarkoittaa kaikkea muuta mutta ei 'kaikkeinpyhintä'. Tätä peruskohtaa on tarkasteltu niin monta kertaa, päätyen samoihin lopputuloksiin, että me alamme epäillä epärehellisyyttä niiden henkilöiden osalta, jotka kieltäytyvät uskomasta todistusaineistoa Heprealaiskirjeestä.
Johtopäätös

Me aloitimme tämän artikkelin korostamalla 'parempaa' pelastusta, jonka Kristus on hankkinut kaikille jotka uskovat. Sitten me luetteloimme kuusi väitettä jotka perinteellinen adventismi tekee koskien Kristuksen pappispalvelua. Me jaoimme nämä väitteet kolmeen osaan: pyhäkön 'puhdistaminen', kaksi huonetta, ja Sovituspäivä. Me sitten näytimme toteen kuinka heprealaiskirje opettaa että kaikki kolme osaa toteutettiin 'kertakaikkisesti' Kristuksen uhrikuolemassa. Heprealaiskirjeen mukaan nämä kolme tapahtumaa suuntautuvat Golgatalle ja kohtaavat siellä toteutumisensa.

Entäpä traditionaalinen adventistinen kanta? Ei kukaan nykypäivän adventisti voi ehkä uskoa tutkivan tuomion oppia siten kuin alun perin adventistipioneerit sen opettivat. 'Pioneereilla' me tarkoitamme adventtikirkon johtajia vuonna 1857 kun tämä oppi tuli viralliseksi opetukseksi. Nämä hurskaat miehet ja naiset opettivat, että tutkiva tuomio alkoi vuonna 1844 ja olisi lyhyt --- vähempi kuin yksi sukupolvi. Tänään, jos me päätämme kieltää Heprealaiskirjeen todistuksen, me voimme uskoa yhteen tai toiseen näistä kahdesta pioneerien kannoista, mutta on mahdotonta uskoa molempia! Jos tutkiva tuomio alkoi vuonna 1844, silloin se ei ole lyhyt, sillä useita sukupolvia on mennyt siitä lähtien. Jos, toisaalta, tutkiva tuomio on lyhyt silloin se ei voi olla alkanut vuonna 1844.

Mutta jos me hyväksymme Heprealaiskirjeen selvän opetuksen, meitä ei vaadita uskomaan kumpaankaan, 'tutkivaan tuomioon' tai sen lyhyyteen. Sen sijaan meidät osoitetaan Kristuksen ristille ja 'parempaan' lunastukseen joka on turvattu meille siellä.

Veljet, meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä
ja näin avannut meille uuden, elämään vievän tien, joka kulkee väliverhon - hänen ruumiinsa - kautta.
Meillä on suuri ylipappi, jonka haltuun on uskottu Jumalan koko huone.
Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme,... (Hep.10:19-22)

Lue lisää

taasko pitäisi lukea noita 150 vuotta vanhoja kirjoituksia (vai mitä ne nyt oli, pikiä ainakin).

Haluatko lukea Lutherin kirjoituksia juutalaisista niin saadaan oikein yhdessä olla oikeassa (tosin minä olen yhä luterilainen).
Jos haluat tietää miten tämän päivän luterilaiset ajattelevat niin mene vaikka heidän nettisivuilleen ja sama muuten adventistien kanssa - mene heidän netti sivuilleen, siellä asia selvinee - ja voit sitten kritisoida mielesi mukaan heidän oppiaan..


linkkejä
http://evl.fi/
http://www.logosmappen.net/bibel/folkbibeln/kristilidande/index.html
http://www.evl.fi/katekismus/10kaskya/10kaskya.html

http://sdafin.org/etusivu.html
http://sdafin.org/opetus/
http://www.adventist.org/

luvassa vähän tuoreempaa tietoa.

että mitä ? kirjoitti:

taasko pitäisi lukea noita 150 vuotta vanhoja kirjoituksia (vai mitä ne nyt oli, pikiä ainakin).

Haluatko lukea Lutherin kirjoituksia juutalaisista niin saadaan oikein yhdessä olla oikeassa (tosin minä olen yhä luterilainen).
Jos haluat tietää miten tämän päivän luterilaiset ajattelevat niin mene vaikka heidän nettisivuilleen ja sama muuten adventistien kanssa - mene heidän netti sivuilleen, siellä asia selvinee - ja voit sitten kritisoida mielesi mukaan heidän oppiaan..


linkkejä
http://evl.fi/
http://www.logosmappen.net/bibel/folkbibeln/kristilidande/index.html
http://www.evl.fi/katekismus/10kaskya/10kaskya.html

http://sdafin.org/etusivu.html
http://sdafin.org/opetus/
http://www.adventist.org/

luvassa vähän tuoreempaa tietoa.

Lue lisää

Luther ja juutalaiset
Martti Luther: Juutalaisista ja heidän valheistaan (1543)
Martti Luther: Juutalaisista ja heidän valheistaan (1543)

Alun perin Luther oli hyvin suopea juutalaisia kohtaan ja uskoi, etteivät he olleet kääntyneet kristinuskoon lähinnä kristittyjen harjoittaman syrjinnän takia. Tästä on esimerkkinä hänen nuoruuden tuotannostaan Dass Jesus Christus eyn geborener Jude sey (Että Jeesus Kristus oli syntyperältään juutalainen). Kun hänen Vanhan testamentin messiasprofetioita hyödyntävä julistuksensa ei kuitenkaan onnistunut käännyttämään suuremmin juutalaisia, hänen mielipiteensä joidenkin tutkijoiden mukaan hiljakseen muuttuivat. Tämän katsannon mukaan Luther olisi uskonut, että Jumala oli hylännyt tämän uskonnon kannattajat. Hylkäämisen merkkinä olisi ollut juutalaisten jo 1400 vuotta kestänyt maanpako.

Toisten Luther-tutkijoiden mukaan taas Lutherin suhde juutalaisiin on ollut johdonmukainen ja varsin muuttumaton. Antisemitismistä ei kuitenkaan voida puhua, sillä hän ei vastustanut seemiläistä juutalaista kansaa vaan juutalaista uskontoa ja hyökkäsikin viimeisten elinvuosiensa aikana kirjoituksissaan tätä uskontoa vastaan. Hän saarnasi juutalaisten noudattavan pahoja epäkristillisiä tapoja, sillä juutalaiset olivat mm. herjanneet Neitsyt Mariaa huoraksi ja Jeesusta äpäräksi. Koska Jeesus on Raamatun mukaan Jumala, juutalaiset syyllistyivät Lutherin mielestä jumalanpilkkaan. Lisäksi juutalaiset pyrkivät käännyttämään kristittyjä juutalaiseen uskontoon ja katsoivat, ettei kristittyä esivaltaa tarvitse kunnioittaa. Kirjassaan Juutalaisista ja heidän valheistaan hän tuo esiin näitä ajatuksiaan juutalaista uskontoa ja sen kannattajia vastaan.

Lutherin kirjaa Juutalaisista ja heidän valheistaan on pidetty Lutherin tuotannon häpeäpilkkuna, sillä kirjaan sisältyy "juutalaisten valheiden" kuulemisesta pääsemiseksi muun muassa kehotus esivallalle polttaa juutalaisten synagogia. Luther oli kuitenkin varsin johdonmukainen kehotuksissaan, sillä Raamatun mukaan esivalta on Jumalan asettama pahojen rankaisemiseksi eikä siksi kanna turhaan miekkaa. Koska Luther katsoi Raamatun nojalla, että muun muassa jumalanpilkka, kristittyjen eksyttäminen pois Kristuksesta ja esivallan halveksiminen ovat vääryyksiä, hän kehotti esivaltaa rankaisemaan vääryyttä tekeviä juutalaisia. Tässä hän ei tehnyt vastoin Raamatun periaatteita.

Vielä nykyään voidaan keskustella siitä, pitäisikö esivallan rangaista jumalanpilkasta. Lutherin ja Raamatun vastaus tähän kysymykseen on, että esivallalla on oikeus puolustaa totuutta ja oikeaa Jumalaa. Nykyisin voidaan Suomessa rangaista sakkoihin jumalanpilkasta, Lutherin aikana saatettiin polttaa roviolla. Luther puolestaan kehotti mm. polttamaan synagogat. Rangaistukset muuttuvat ajan hengen mukaan. Viimeisinä elinvuosina Lutherin on kuvattu olleen ärtyisä, ja jotkut ovat saattaneet nähdä tässä syyn hänen juutalaisia ja uudestikastajia vastaan laatimillensa kirjoituksille. Luther itse sanoi kirjoituksessaan Juutalaisista ja heidän valheistaan, että häneltä on pyydetty kirjoitusta juutalaisista. Joidenkin kristittyjen pelättiin horjuvan kristillisestä uskostaan juutalaisen uskonnon puoleen, koska Luther ei ollut ottanut kovin näkyvästi kantaa sitä vastaan.####### Lutherin suhde Raamatun sanomaan juutalaisuudesta on puutteellinen. Se puutteellisuus vaikutti koko Lutherin pelastuopin muotoutumiseen saattaen hänet tulkintoihin, joita Raamattu ei tunnusta. Nykytieto Lutherista ei ole mairitteleva. Hänen näkökantansa osoittaa, ettei hänellä ollut kristinuskon sisäistä tuntemusta muutoin, kuin oman järkensä päättelyn kautta, joka oli ala-arvoista.

siis sun kristinuskosi on siis sitä, että pilkataan ja vihataan adventisteja. Sekö on sitä Jeesuksen uskoa ?????