Seurakuntien viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan kolmasosa rahoista meni lapsi- ja nuorisotyöhön. Tilinpäätöksen suuria linjoja arvioitaessa voi vain sanoa, että rahat käytetään oikeisiin kohteisiin.
Toiseksi eniten käytettiin kirkon perustoimintoihin: jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin, diakoniaan, perheneuvontaan, sairaalasielunhoitoon ja palvelevaan puhelimeen.
Nämä toiminnot ovat tarpeellisia yhteiskunnassamme. Jäsenyydelläsi olet toteuttamassa sitä:
-että lapsilla ja nuorilla on mielekästä tekemistä ja henkisen ja hengellisen elämän rakennuspuita,
-että kansaamme kasvatetaan hyvään ja vastuulliseen elämäntapaan sekä lähimmäisen kunnioittamiseen,
-että ihmistä kunnioitetaan ja kaikenlaiselta korruptiolta ja toisen hyväksikäytöltä vältytään keskuudessamme,
-että pyhä tunnistetaan ja sitä kunnioitetaan elämän realiteettina ja tärkeänä ulottuvuutena,
-että yksilön, perheen ja suvun tärkeät vaiheet huomioidaan ja niitä arvostetaan,
-että vanhuksia, sairaita, vammaisia ja muita vähäosaisia muistetaan ja autetaan,
-että heidän ihmisarvonsa tunnustetaan,
-että köyhiä tuetaan ja neuvotaan yhteiskunnan tukiviidakoissa,
-että perheitä ja avioliittoja tuetaan, pariskuntia ohjataan, vanhempia autetaan kasvatuksen kysymyksissä,
-että ihmisiä kriiseissä autetaan, lohdutetaan ja tuetaan,
-että ihmisyyttä arvostetaan ja ihmisarvoa ylläpidetään, siitä yhä uudelleen muistutetaan jne.
Olemme nähneet, kuinka nämä helposti jäävät hoitamatta, jos kirkko ei niistä muistuta ja niitä toteuta. Silloin kaikenlainen piittaamattomuus, omahyväisyys ja itsekkyys pääsee helposti rehottamaan.
Monet ihmisyyttä ja inhimillisyyttä edesauttavat käytännöt ja rakenteet sen sijaan ovat alkaneet ja vahvistuneet kirkollisen ajattelun, aktiviteetin ja toiminnan seurauksena.
Onko meillä siis varaa lähteä seikkailun teille kirkkoa heikentämään?
Kuinka kannat vastuusi kaikesta kirkon ulkopuolella?
Ottaako yhteiskunta nämä asiat lämmöllä ja suurella sydämellä hoitaakseen, jos kirkko ei enää niistä suoriudu? Historian esimerkit kertovat omaa kieltään. Lähimmäisyys helposti unohtuu ilman vahvaa ideologista perustaa. Silloin toteutetaan minimilinjaa virallisella asenteella tai jätetään asiat kokonaan hoitamatta. Jokainen huolehtikoon vain itsestään. Omassa maassamme näkyy jo merkkenä tällaisista asenteenmuutoksista. Tarvitaan herättelijää - kirkkoa.
Toiseksi eniten käytettiin kirkon perustoimintoihin: jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin, diakoniaan, perheneuvontaan, sairaalasielunhoitoon ja palvelevaan puhelimeen.
Nämä toiminnot ovat tarpeellisia yhteiskunnassamme. Jäsenyydelläsi olet toteuttamassa sitä:
-että lapsilla ja nuorilla on mielekästä tekemistä ja henkisen ja hengellisen elämän rakennuspuita,
-että kansaamme kasvatetaan hyvään ja vastuulliseen elämäntapaan sekä lähimmäisen kunnioittamiseen,
-että ihmistä kunnioitetaan ja kaikenlaiselta korruptiolta ja toisen hyväksikäytöltä vältytään keskuudessamme,
-että pyhä tunnistetaan ja sitä kunnioitetaan elämän realiteettina ja tärkeänä ulottuvuutena,
-että yksilön, perheen ja suvun tärkeät vaiheet huomioidaan ja niitä arvostetaan,
-että vanhuksia, sairaita, vammaisia ja muita vähäosaisia muistetaan ja autetaan,
-että heidän ihmisarvonsa tunnustetaan,
-että köyhiä tuetaan ja neuvotaan yhteiskunnan tukiviidakoissa,
-että perheitä ja avioliittoja tuetaan, pariskuntia ohjataan, vanhempia autetaan kasvatuksen kysymyksissä,
-että ihmisiä kriiseissä autetaan, lohdutetaan ja tuetaan,
-että ihmisyyttä arvostetaan ja ihmisarvoa ylläpidetään, siitä yhä uudelleen muistutetaan jne.
Olemme nähneet, kuinka nämä helposti jäävät hoitamatta, jos kirkko ei niistä muistuta ja niitä toteuta. Silloin kaikenlainen piittaamattomuus, omahyväisyys ja itsekkyys pääsee helposti rehottamaan.
Monet ihmisyyttä ja inhimillisyyttä edesauttavat käytännöt ja rakenteet sen sijaan ovat alkaneet ja vahvistuneet kirkollisen ajattelun, aktiviteetin ja toiminnan seurauksena.
Onko meillä siis varaa lähteä seikkailun teille kirkkoa heikentämään?
Kuinka kannat vastuusi kaikesta kirkon ulkopuolella?
Ottaako yhteiskunta nämä asiat lämmöllä ja suurella sydämellä hoitaakseen, jos kirkko ei enää niistä suoriudu? Historian esimerkit kertovat omaa kieltään. Lähimmäisyys helposti unohtuu ilman vahvaa ideologista perustaa. Silloin toteutetaan minimilinjaa virallisella asenteella tai jätetään asiat kokonaan hoitamatta. Jokainen huolehtikoon vain itsestään. Omassa maassamme näkyy jo merkkenä tällaisista asenteenmuutoksista. Tarvitaan herättelijää - kirkkoa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Seurakuntien viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan kolmasosa rahoista meni lapsi- ja nuorisotyöhön. Tilinpäätöksen suuria linjoja arvioitaessa voi vain sanoa, että rahat käytetään oikeisiin kohteisiin. "
Eiväthän ne rahat nuorille mene heidän ne keskenään jaettaviksi!
Pappien palkkoihin ne menevät mm. rippikoulujen järjestämiseen.
Tekstisi on vastaansanomatonta. Jos unohdetaan nasset ja muutama muu palstojen atehihhuli, ovat toki järkevät ateistitkin samoilla linjoilla. Kirkon yhteiskunnallinen merkitys on ollut ja on vastakin kansakuntaa rakentava ja yhdistävä. Toisaalta sadat tuhannet vanhukset, vammaiset, yksinäiset ja työttömät ovat saaneet ihmisarvoista kohtelua inhimillisyyttä osakseen kirkon työntekijöiden ja vapaaehtoisten välityksellä. Nykypäivänä kirkko toimii mm. prostituoitujen, pakolaisten ja turvapaikkaa hakevien tukena ja apuna. Laaja kasvatustoiminta kasvattaa lapsia ja nuoria toisten huomioimiseen ja yhteisvastuullisuuteen. Hienoa olla tällaisen kirkon jäsen !
En kiistä asiaa.
Tosin sillä rahamäärällä jonka kirkko siihen kuluttaa, mikä tahansa sosiaalialan firma tekisi saman.
Ilman jeesusteluja ja tasapuolisesti myös ei-seurakuntalaisille.
hyväntekeväisyyden ja ihmisten hädänalaisen tilanteen avulla on moraalisesti sekä eettisesti väärin.
jota kirkko mainostaa, on suureksi osaksi jeesus-satujen tuputtamista kerhoissa ja rippikouluissa.
Kirkko iskee lapsiin ja nuoriin, koska heidän kriittinen ajattelunsa ei ole vielä kehittynyt. Jos neitseestäsyntymis- ja kuolleistaheräämistarinat kuultaisiin vasta aikuisina, niin harvaan ne menisivät täydestä.
Kehottaisin tutustumaan kirkon lapsi- ja nuorisotyöhön vähän paremmin.
tuossa ei ole kysymys pyyteettömästä työstä, vaan taustalla on ajatus puolustuskyvyttömän ja helposti manipuloitavissa olevan lapsen johdattelemisesta uskomaan ev-lut lahkon taikauskoon.
Joo, ei ole käännytystä eikä mitään XD XD XD Joo, ja ihan kaikki muslimit ja ateistitkin siitä vaan seurakunnan päiväkerhoon allaolevaa oppimaan XD XD XD
http://www.evl.fi/pdf/lapsi_ja_nuorisotyon_strategia04.pdf
"LAPSI- JA NUORISOTYÖN STRATEGIA
1. JOHDANTO
Kirkon lapsi- ja nuorisotyön strategian perustana on kasteessa lahjoitettu Jumalan lapseus.
Jumalan lapsena oleminen on tärkeämpää kuin se, mitä meistä ehkä joskus tulee. Jumalan lapsena kasvaminen on jatkuvasti keskeneräisenä olemista. Elämä on matka ja seikkailu, jonka elementtejä emme aina pysty ennakoimaan. Silti matkanteon apuna on hyvä käyttää suunnitelmaa. Tämä strategia on yksi sellainen."
http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/painopiste06-07.html
" Painopistetyöskentely
...
haastaa miettimään, mitä annettavaa kristillisellä näkemyksellä ihmisen pyhyydestä on tyttöjen ja poikien arkitodellisuudessa."
"että lapsilla ja nuorilla on mielekästä tekemistä ja henkisen ja hengellisen elämän rakennuspuita"
-ateismi ei paljoa hengellistä elämää rakentele, "henkisesti" voimme toki olla henkeviä
"että kansaamme kasvatetaan hyvään ja vastuulliseen elämäntapaan sekä lähimmäisen kunnioittamiseen"
-suorastaan järkyttävää, että kohteeksi krisselit ottivat taas "koko kansan", ikään kuin suomalaisuutta ei ole ilman evankelis-luterilaista valtionkirkkoa. Vastuullista elämäntapaa toki opetetaan kotona ja kouluissa, kirkon rooli tuohon on olematon: sunnuntaisaarnat eivät pikkulastamme opeta
"että ihmistä kunnioitetaan ja kaikenlaiselta korruptiolta ja toisen hyväksikäytöltä vältytään keskuudessamme"
-kirkko suojaa korruptiolta? Ja kuitenkin on valtiota kuppaava loinen!
"että pyhä tunnistetaan ja sitä kunnioitetaan elämän realiteettina ja tärkeänä ulottuvuutena"
-määrittele "pyhä"
"että yksilön, perheen ja suvun tärkeät vaiheet huomioidaan ja niitä arvostetaan"
-tehtävää tekevät parhaiten museot ja muistelmateokset, eivät kirkot
"että vanhuksia, sairaita, vammaisia ja muita vähäosaisia muistetaan ja autetaan"
-yhteiskunta ja omaiset tekevät sitä, vapaaehtoisjärjestöjäkään en torju
"että heidän ihmisarvonsa tunnustetaan"
-YK:n ihmisoikeuksien julistus takaa sen, jopa sellaisille, jotka eivät Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulu
"että köyhiä tuetaan ja neuvotaan yhteiskunnan tukiviidakoissa"
-sosiaaliviraston ja työvoimaneuvojien tehtäviä. Rahoituskin tulee valtiolta ja kunnilta.
"että perheitä ja avioliittoja tuetaan, pariskuntia ohjataan, vanhempia autetaan kasvatuksen kysymyksissä
-neuvolat, koulukuraattorit tekevät sen ilman jeesusteluja. Myös somalien lapsia autetaan.
"että ihmisiä kriiseissä autetaan, lohdutetaan ja tuetaan"
-jokaisen tehtävä, ei kirkon yksinoikeus, -myös islamilainen yhteisö osaa sen ja kerää tarkoitukseen zakat-veroa
"että ihmisyyttä arvostetaan ja ihmisarvoa ylläpidetään, siitä yhä uudelleen muistutetaan jne."
-YK tekee sen yli uskontorajojen toisin kuin valtiokirkkomme
"että yksilön, perheen ja suvun tärkeät vaiheet huomioidaan ja niitä arvostetaan"
Jos tärkeillä vaiheilla takoitetaan näitä: Rakkautta, syvää sitoumusta (avioliittoa), lapsen syntymää ja läheisen poismenoa, näitä voi juhlia/surra ja pitää ihan yhtä tärkeänä, vaikkei niissä kirkon siunausta, amenta ja arvostusta kuultaisi.
Tietysti jos kirkon opit hyväksyy, siihen kannattaa kuulua. Jos ei, rahaa voi lahjoittaa muille järjestöille suoraan, sekä voi toimia moraalisesti ihan yhtä hyvin kuin kuka tahansa.
Tekstisi on vastaansanomatonta. Jos unohdetaan nasset ja muutama muu palstojen atehihhuli, ovat toki järkevät ateistitkin samoilla linjoilla. Kirkon yhteiskunnallinen merkitys on ollut ja on vastakin kansakuntaa rakentava ja yhdistävä. Toisaalta sadat tuhannet vanhukset, vammaiset, yksinäiset ja työttömät ovat saaneet ihmisarvoista kohtelua inhimillisyyttä osakseen kirkon työntekijöiden ja vapaaehtoisten välityksellä. Nykypäivänä kirkko toimii mm. prostituoitujen, pakolaisten ja turvapaikkaa hakevien tukena ja apuna. Laaja kasvatustoiminta kasvattaa lapsia ja nuoria toisten huomioimiseen ja yhteisvastuullisuuteen. Tällaista pyyteetöntä työtä ei harjoita mikään muu taho. Hienoa olla tällaisen kirkon jäsen !
Kyllä ne rahat menevät kirkkojen ja seurakuntatilojen kiilotukseen. Tilat ovat olleet vajaakäytöllä vuosikymmeniä ja aina niitä vaan korjataan ja uudistetaan. Vähnän siitä rahasta saa vähäosaiset ja nuoret. Ongelmaseurakunnassa, jossa asustelen, kirkon työntekijät vaihtuu tiuhaan tahtiin. Huono työilmapiiri vaikuttaa kentälle. Kun on työntekijöillä paha olla ei heiltä edes uskalla vaivata. Silmille sieltä tulee jos herättää nukkuvan karhun.
Kyllä ne rahat menevät kirkkojen ja seurakuntatilojen kiilotukseen. Tilat ovat olleet vajaakäytöllä vuosikymmeniä ja aina niitä vaan korjataan ja uudistetaan. Vähnän siitä rahasta saa vähäosaiset ja nuoret. Ongelmaseurakunnassa, jossa asustelen, kirkon työntekijät vaihtuu tiuhaan tahtiin. Huono työilmapiiri vaikuttaa kentälle. Kun on työntekijöillä paha olla ei heiltä edes uskalla vaivata. Silmille sieltä tulee jos herättää nukkuvan karhun.
Tulisi olla vapaaehtoinen, lapsikaste pois annetaan lapsien aikuistua ja tehdä omat valintansa tietoisesti.
Vaikka en itsekään kannata lapsikastetta on olemassa toinenkin vaihtoehto. Lapsikaste voidaan säilyttää, mutta lasta ei virallisesti liitetä kirkon jäseneksi, lapsi voisi sitten itse 14-15-vuotiaana päättää haluaako konfirmoida jäsenyytensä (johon nykyinenkin rippileiri tähtää), jolloin hänet liitettäisiin kirkkoon myös virallisesti. Uskonnollisiin yhdyskuntiin liittymisen ikäraja voisi hyvinkin olla 15 vuotta, onhan se sama jo nyt poliittisille puolueillekin. Toisaalta tuollaista ideaa on helpompi ajaa läpi niiden kristittyjen parissa jotka eivät lapsikasteesta halua luopua hinnalla millä hyvänsä.
Jos minä annan sinun uskoa anna minun olla pakana rauhassa. Minä en tuomitse sinä tuomitset.Mihin jäi oman opetuksen uskominen ? Minä en tarvitse temppeliä jota kirkoksi nykyään kutsutaan. Ja eikö raamatussa sanottu että "älkää rakentako temppeleitä vaan uskokaa itsessänne ?" eikö tällöin kirkot ole pyhän häväistystä ?