""Suomalaisilla olisi opittavaa maahanmuuttajien yhteisöllisyydestä. Suomalaisetkin perheet voisivat tavata ystäväperheitään kodin ulkopuolella, esimerkiksi puistoissa. Jos tavalliset perheet viettäisivät enemmän aikaa Kaisaniemen puistossa, se ei enää tuntuisi niin turvattomalta", Sydänmaalakka visioi."
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kaisaniemi-tapahtuma houkutteli 5 000 vierasta puistokahville/1135230171204
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kaisaniemi-tapahtuma houkutteli 5 000 vierasta puistokahville/1135230171204
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mamujen yhteisöllisyyttä:
"Maanantain Helsingin Sanomissa oli iso uutinen Kaisaniemenpuiston tilanteessa. Sunnuntaina 9.9 Puistossa oli tapahtuma jossa etsittiin uusia ideoita puiston tahriintuneen maineen sekä puiston viihtyisyyden parantamiseksi.
Kuljen päivittäin puiston halki kotoa Kruununhaasta töihin ja takaisin, lisäksi lapseni käy Kaisaniemen koulua ja pelaa jalkapalloa puistossa kahdesti viikossa. Ohessa muutama havainto viimesen viikon ajalta joiden toivon herättävän keskustelua puiston todellisuudesta.
Viimeisin asia mitä huomasin ja joka ajoi tämän jutun kirjoittamiseen tapahtui tänä aamuna 10.9. Vietyäni lapsemme kouluun lähdin puiston läpi töihin ja huomasin kaksi narkomaania (tumma mies ja vaalea nainen) pusikossa 100m koulusta asemalle päin laittamassa neulaa käsivarteen. Edellinen kokemus narkomaaneista oli perjantailta 7.9 klo 15.30 kun menin hakemaan lasta koulusta ja neljä itäeurooppalaista nuortamiestä lämmitti ilmeisesti heroiinia sytkärillä käyttövalmiiksi. He eivät mitenkään edes peitelleet toimiaan vaikka kuljin heistä n. metrin päästä. "
Niinpä se on sitä kulttuurin rikkautta. Eikös olekin ihanaa, että lapsetkin pääsevät näkemään kulttuurien rikkautta jo koulutiellään.
Piispat totesivat myös, että ”Ruotsin tie on myös meidän tie”. Erityisen hyvin ruotsin tietää valottaa Petra Åkessonin malmöläisnuorten parissa tekemä tutkimus Vi krigar mot svenskarna. ”Nuorten maahanmuuttaja jengeissä vallitsee luja yhteenkuuluvuudentunne ja me-vastaan-he-henki sekä vihamielinen suhtautuminen muihin ryhmiin. Pojat kertovat: "Kun olemme kaupungilla ja ryöstämme, käymme sotaa; sodimme ruotsalaisia vastaan." Kaikki haastateltavat kertovat tekevänsä ryöstöt oman asuinalueensa ulkopuolella, lähinnä Malmön keskustassa. Kysymykseen, mitä valta hänelle merkitsee, yksi pojista vastaa: "Valta on minulle sitä, että ruotsalainen katsoo minua, menee makuulle ja suutelee jalkojani." Pojat käyttäytyvät provosoivasti ja luovat itselleen kuvan, että heidän on pakko elää tällaisissa olosuhteissa. Niinpä joka kerta, kun he kohtaavat ruotsalaisnuoren, kyseessä on taistelu tai sota. Yksi pojista sanoo, että "ne ovat niin peloissaan; ne eivät uskalla mennä ulos; ruotsalaiset, joita ryöstämme, ne eivät uskalla mennä ulos". "Kehon läpi kulkee ihana tunne, kun me ryöstämme; sitä tuntee itsensä tyytyväiseksi ja iloiseksi; tuntuu siltä, että on onnistunut, tuntuu yksinkertaisesti hyvältä." "On niin helppoa ryöstää ruotsalaisia, se on niin helppoa."”
Joukkoraiskaukset ovat siis yhteisöllistä.Häh !
Olkku Sydänmaanlakka ei ole hyysäri. Hän on kyllä nähnyt mamunuorison tuomat ongelmat käytännön tasolla, toimiessaan nuorisokahviloissa ja perustaessaan niitä. Hän on ollut hyvinkin rajuissa tilanteissa. Tuo yksi puheesta irrotettu lause sinänsä pitää muuten paikkansa: suomalaisilta on yhteisöllisyys kadonnut.