Olen aika hyvin toipunut vakavasta masennuksesta, lähinnä venlafaksiinin (Efexor) avulla. Lisäksi se on poistanut ahdistuneisuuden lähes tyystin. Ja koen saaneeni siitä myös apua sosiaalisiin pelkoihin. Mietin että joudunkohan käyttämään loppuiän jotain tuontyyppistä lääkettä. Minulla ei ole kokeiltu Seronilia ja edullisuuden vuoksi olen alkanut miettiä sitä. Vai onko edes järkeä kun tämä Efexor auttaa?
Mitenkän selviä vaurioita nämä lääkkeet aiheuttavat aivoihin, jos esim. vuoden tai useamman joutuu käyttämään? Tuntuu että olen hieman muuttunut tunteettomaksi joissakin asioissa. En tarkkaile liikaa itseäni, mutta kuitenki nykyisin voin jopa itkeä. Ehkä tosiaan libido on hieman heikentenyt ja se onkin lienee ihan hyvä juttu koska voi olla etten löydä koskaan kumppania.
Mitenkän selviä vaurioita nämä lääkkeet aiheuttavat aivoihin, jos esim. vuoden tai useamman joutuu käyttämään? Tuntuu että olen hieman muuttunut tunteettomaksi joissakin asioissa. En tarkkaile liikaa itseäni, mutta kuitenki nykyisin voin jopa itkeä. Ehkä tosiaan libido on hieman heikentenyt ja se onkin lienee ihan hyvä juttu koska voi olla etten löydä koskaan kumppania.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.