Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    kumpa olisi kainalo...

    eilen kuoli parhaan ystäväni mies...turhan nuorena...syöpään..keskiviikkona ilmoitin isäni äidille...sinulla on rintasyöpä (hoidan hänen asioitaan)...elokuussa vein eropaperit...mieheni on väkivaltainen(meillä on kaksi lasta)...mitä vielä...tekisi mieli hengittää...
    Enhän minä ole kuin myötäelänyt mukana ystäväni tukena, mummoni syöpä on leikattavissa... oma elämäni ihmissuhteet on solmussa ja toivoisin pääseväni vapauteen...virastokäyntejä..lastensuojelu,perheneuvola, lastenvalvoja...ja se mieskin vielä asuu kotona..
    kirjoitan ekaa kertaa tänne palstalle..en säälinkaipuusta vaan ahdistuksesta. Onneksi on lapset...niitä kyllä jaksan rakastaa mutta kyllähän sitä tässä tilanteessa haluaisi kainaloon, johonkin lämpöiseen ja turvalliseen jotta saisi vain olla ja nukahtaa...
    3836
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Hei, otan osaa. Voimia sinulle...! Niitä tarvitset...!

    Hatunnosto sinulle, että olet jaksanut pysyä urheana kaikesta huolimatta!

    Pysy jatkossakin, mutta älä pelkää pyytää apua tarvittaessa!

    Pidä itsestäsi huoli lastesi tähden.

    Äänestä

    seuralainen. Tuntuu, että mahtaako elämästä enää normaalia tullakaan. Päivät kuluvat, muuttuvat viikoiksi ja kuukausiksi ja minä elän surussa toivoen helpotusta. Monenlaisia asioita hoidettavana eikä jaksaisi kuitenkaan ja kuitenkin pitäisi.
    Voimia sinulle.

    Äänestä

    Moi! Luulen voivani kuvitella, miltä sinusta tuntuu.
    Olen itse menettänyt läheisen ihmisen pari vuotta sitten ja joutunut pettymään läheisiini...
    Sinulla on kuitenkin 2 ainutlaatuista lasta, joiden puolesta kannattaa jaksaa.
    Ehkäpä asiat kuitenkin järjestyvät - tiedän että silloin kun kaikki tuntuu vaikealta, on siihen vaikea uskoa. Aurinkoa päivääsi.

    -f-body-

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    ehkäpä... kirjoitti:

    eilen kuoli parhaan ystäväni mies...turhan nuorena...syöpään..keskiviikkona ilmoitin isäni äidille...sinulla on rintasyöpä (hoidan hänen asioitaan)...elokuussa vein eropaperit...mieheni on väkivaltainen(meillä on kaksi lasta)...mitä vielä...tekisi mieli hengittää...
    Enhän minä ole kuin myötäelänyt mukana ystäväni tukena, mummoni syöpä on leikattavissa... oma elämäni ihmissuhteet on solmussa ja toivoisin pääseväni vapauteen...virastokäyntejä..lastensuojelu,perheneuvola, lastenvalvoja...ja se mieskin vielä asuu kotona..
    kirjoitan ekaa kertaa tänne palstalle..en säälinkaipuusta vaan ahdistuksesta. Onneksi on lapset...niitä kyllä jaksan rakastaa mutta kyllähän sitä tässä tilanteessa haluaisi kainaloon, johonkin lämpöiseen ja turvalliseen jotta saisi vain olla ja nukahtaa...

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu