Minusta olisi tosi ikävää jos pitäs alkaa kulkemaan ihmisten ovilla lehtiä/uskontoa tarjoamassa. Luulen etteivät JT tykkää asiasta yhtään enempää. Onko olemassa edes sellaisia JT joista on mukavaa soitella outojen ihmisten ovikelloja lehtinippu kädessä? Olen saanut sellaisen kuvan että he kulkevat ovilla vain velvollisuudesta. Ketä oikeasti kiinnostaa toistaa joku valmiiksi lehdestä harjoiteltu puhe ja sen jälkeen saada vastaus "ei kiinnosta"?. En ymmärrä miten jotkut jaksaa tehdä tuollaista työtä.
Ovilla kulkeminen ikävintä
työtä??
10887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jeesuskin jaksoi ja antoi meille käskyn Matt 28:19, 20
Matt 28:19-20:ssä on lähetyskäsky, jonka mukaan esimerkiksi kirkko ja muutkin kristilliset yhteisöt toimivat tehdessään julistus- ja lähetystyötä. Tuossa kohdassa ei velvoiteta yksittäisten jäsenten käymistä ovelta ovelle.
Sitten toinen asia. Miksi te jt:t ette tyydy vain evankeliumiin vaan Raamatunvastaisesti lisäätte evankeliumiin omia reunaehtoja, joita ensimmäisen vuosisadan kristityillä ei ollut heidän saarnamassaan evankeliumissa. => Jt:t eivät saarnaa puhdasta evankeliumia joten he ovat niitä joista Raamtattu varoittaa: "Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme -- vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli -- hän olkoon kirottu. Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu." [Gal.1:7-9]
Eroa sinä ja perheesi jo tänään kirotusta jt-lahkosta!
Mitenkäs se Jehovan todistajan naamavärkki, suomessa?
Minun viestini ainakin menee ohi aiheen. Kommentoin silti. Kaikklla miehillähän kasvaa parta. (ehkä eskimoilla ja intiaaneilla ei) Jos siis mies haluaa olla parraton se parta on poistettava jollakin menetelmällä. Nykyisin se onkin helppoa, mutta miten on ollut ennen. Miten esimerkiksi Roomalaiset ajoivat partansa. Vaikka juutalaisten tapoihin ei parran ajaminen kuulunutkaan niin hekin luultavasti jotenkin sitä siistivät.
Lahkossa tienataan pelastumismahdollisuutta sillä ovityöllä, kuitenkaan varmuutta ei lahko takaa, vaan aina olisi itse asiassa voinut tehdä enemmänkin ovityötä.
Toisaalta ovityön jättämällä joutuu kakkosluokan todistajaksi, sekundaksi, jota "kunnon todistajat" rupeavat karttamaan.
Kirjallisuudessa työvelvollisuutta ei kuvata rajattomaksi, mutta käytännön seurakuntaelämässä se semmoisena ilmenee ja koetaan.
Tkevätkö ns. ykkösluokan todistajat kuinkapaljon kenttätyötä?
Taitavat vain ryypiskellä mökillä, kunhan saavat salinovet lukittua.
>>Ketä oikeasti kiinnostaa toistaa joku valmiiksi lehdestä harjoiteltu puhe ja sen jälkeen saada vastaus "ei kiinnosta"?
>>Minusta olisi tosi ikävää jos pitäs alkaa kulkemaan ihmisten ovilla lehtiä/uskontoa tarjoamassa. Luulen etteivät JT tykkää asiasta yhtään enempää.
En minäkään todistajana ollessani montaa henkilöä tavannut, jotka olivat ihan oikeasti onnellisia tuosta työstä. Toki sitä osataan näyttää siltä, että kyseinen duuni olisi ihaninta mitä maa päällään kantaa, mutta se on juuri sitä itseään, eli kulissien pystyssä pitämistä. Se on jehovantodistajan tärkein tehtävä monessa muussakin todistajuuteen liittyvässä asiassa. Todellisuudella ei ole niin väliksi.
>>Onko olemassa edes sellaisia JT joista on mukavaa soitella outojen ihmisten ovikelloja lehtinippu kädessä?
Onhan niitä, mutta uskallan kutsua heitä vähemmistöksi jehovantodistajissa.
>>Olen saanut sellaisen kuvan että he kulkevat ovilla vain velvollisuudesta.
Se on suurin syy jehovantodistajien ovelta ovelle työn toteuttamisen suhteen. Ilman sitä emme kohtaisi todistajia tuossa työssä juuri koskaan.
>>En ymmärrä miten jotkut jaksaa tehdä tuollaista työtä.
Kyllähän tuollainen suorittaminen ennen pitkää uuvuttaa yksilön, mutta ei se vartiotorniseuraa haittaa. Sille on pääasia, että kirjallisuutta levitetään ja lahjoitusvarat kulkevat Brooklyniin päin. Viis yksilöistä.
Mukavaa hommaa. Samalla tutustuu seurakuntalaisiin ja ennen kaikkea pääsee ihan luvallisesti tapaamaan oikeita ihmisiä, niitä joilla on elämä toisin kuin Jehovan todistajilla.
Yleensä en kerkeä käännyttää todistajia kristityiksi.
Tällöin vain vetoan heidän kirjoituksiinsa heidän kohteliaasta käytöksestään ja pyydän heitä viemään roskapussin mennessään.