USA oli vielä Kuuban kriisin aikoihin täysin ylivoimainen Neuvostoliittoon verrattuna, mitä ydinaseisiin tulee. Venäläisillä oli siinä vaiheessa mannertenvälisiä ohjuksia ainoastaan muutama kymmenen, amerikkalaisilla satoja. USA:n strategiset ilmavoimat olivat vahvuudeltaan moninkertaiset verrattuna NL:n pommikonevoimiin. Jos III maailmansota olisi ollut syttyäkseen, olisi nähty komea ilotulitus, jossa Venäjä olisi tuhottu täydellisesti, ja USA liittolaisineen menettänyt korkeintaan 10-20 miljoonaa ihmistä. Pari pommia olisi säästetty Kuubaa ja Castroa varten, olisi loppunut senkin partaäijän uho.
Voittoisa III maailmansota olisi mahdollistanut länsivaltojen globaalin hegemonian. Kiina olisi voitu pitää kurissa ja ydinaseiden leviäminen Aasian suurvalloille estää. Israel olisi rauhassa saanut kurittaa arabeja kenenkään estämättä. MAAILMANVALTA OLI KÄDEN ULOTTUVILLA. Tässä on syy miksi Kennedyn oli kuoltava: petturi ja myöntyväisyysmies esti unelman toteutumisen.
Voittoisa III maailmansota olisi mahdollistanut länsivaltojen globaalin hegemonian. Kiina olisi voitu pitää kurissa ja ydinaseiden leviäminen Aasian suurvalloille estää. Israel olisi rauhassa saanut kurittaa arabeja kenenkään estämättä. MAAILMANVALTA OLI KÄDEN ULOTTUVILLA. Tässä on syy miksi Kennedyn oli kuoltava: petturi ja myöntyväisyysmies esti unelman toteutumisen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
kukaan meistä ei olisi täällä inisemässä. Oletko kuullut ydintalvesta? Radioaktiivisesta säteilystä?
Tautien leviämisestä, kun järjestynyt yhteiskunta olisi romahtanut? Nälänhädistä, kun maailmankauppa olisi lakannut ja samanaikaisesti ydintalvi olisi tuhonnut kasvillisuuden?
Jopa 1980-luvun alussa käydystä täysimittaisesta ydinsodasta Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä olisi ainakin kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta jäänyt henkiin, ja eurooppalaisistakin vähintään yksi kolmasosa. Tosin voiton mahdollisuutta länsivalloille sellaisessa sodassa ei enää 1960-luvun loppupuolen jälkeen ollut. Ikkuna sulkeutui pian Kuuban ohjuskriisin jälkeen, kun Neuvostoliiton ICBM-ohjelma pääsi kunnolla käyntiin. Olisi pitänyt iskeä viimeistään marraskuussa 1962. Jos Nixon olisi ollut Valkoisessa talossa heiverö-Kennedyn sijasta, Castro, Hrustshev, Ulbricht ja mahdollisesti myös Mao olisivat kärventyneet kunnon atomilöylyssä maksuna rikoksistaan ihmiskuntaa ja vapaata maailmaa kohtaan!
Suomalaisia olisi kuollut vuonna 1962 käydyn ydinsodan jälkiseurauksiin ehkä joitakin satoja tuhansia, korkeintaan miljoona. Neuvostoliiton täydellinen romahdus olisi merkinnyt Moskovan rauhassa menetettyjen alueiden, mahdollisesti myös koko Itä-Karjalan liittämistä Suomeen! Lisäksi ikuinen turvallisuusuhkamme Pietari, silloinen Leningrad, olisi pyyhkiytynyt maan pinnalta yhdessä sokaisevassa välähdyksessä, kaitselmuksen valossa, joka olisi merkinnyt uutta aamua Suomelle!
lähempänä 2MS:n jälkeen. Yhdysvaltojen ja länsiliittouman olisi pitänyt hyökätä silloin Venäjälle, niin kuin legendaarinen kenraali Pattonkin suositteli. Sakut olivat pehmittäneet puna-armeijan romahtamispisteeseen ja oikea strateginen isku neuvostojoukkojen sivustoihin ja selustaan olisi ollut viimeinen niitti puna-armeijan arkussa.
Tulos olisi johtanut samaan lopputulokseen kuin mitä sanoit tuossa aloituksessasi. Ruumiita olisi tullut vain huomattavasti vähemmän..
ja hjuva jälki tulla.
Kenraali Pattonin neuvo jatkaa "Euroopan ristiretkeä" kauemmas itäänpäin oli tietenkin oikea myöhemmän historian näkökulmasta. Lisäksi ennen vuotta 1948 kommunisteilla ei ollut atomipommia ollenkaan. Lännen ylivoimaa atomiaseissa olisi pitänyt hyödyntää voimaperäisesti. Vielä 1950-luvun alussakin Neuvostoliitolta puuttuivat keinot ydiniskun suorittamiseksi USA:ta vastaan, kun taas koko Venäjänmaa oli jo amerikkalaisten pommikoneiden armoilla!
Millä perusteella länsiliittoutuneet olisivat hyökänneet Neuvostoliiton kimppuun?
Kun Hitleristä oli selviydytty, olisi seuraavaksi pitänyt hoidella hänen entinen liittolaisensa Stalin.
Näkee että am.-juut.elokuva on tehnyt tehtävänsä. Se atomilla sotiminen sattuu olemaan muuta kuin hollywoodin videoräiskettä.
Ennalta arvaamatonta ensi-iskua ei enää 1962 olisi voitu tehdä. Ilmassa oli lisäksi aina riittävästi kaukopommittajia molemmilla kylvämään pommit suurkaupunkeihin. Sellaisen jälkeen ei ole voittajia, vaan jokainen eloonjäänyt olisi rukoillut huutaen tappamistaan.
Sukellusveneissä oli atomiasetta muutaman kerran maailman tuhoon ja pinta-aluksia riittävästi vielä päättämään toisella iskulla ensimmäisen jäljet.
Pankaa oppimismyssy päähänne ja miettikää amikset, mitä kirjoitatte.
"Ennalta arvaamatonta ensi-iskua ei enää 1962 olisi voitu tehdä. Ilmassa oli lisäksi aina riittävästi kaukopommittajia molemmilla kylvämään pommit suurkaupunkeihin."
En väittänytkään, etteikö Neuvostoliitto olisi kyennyt vastaamaan USA:n täysimittaiseen ydinhyökkäykseen. Kuitenkaan vuoden 1962 olosuhteissa venäläiset olisivat tuskin pystyneet tuhoamaan kuin 10-20 miljoonaa amerikkalaista.
"Sukellusveneissä oli atomiasetta muutaman kerran maailman tuhoon ja pinta-aluksia riittävästi vielä päättämään toisella iskulla ensimmäisen jäljet."
Ydinaseiden tehtävänä ei ole maailman tuhoaminen, vaan vastustajan sotilaallisen iskukyvyn ja mahdollisesti teollisen kapasiteetin musertaminen.
Mikä tahansa ydinaseiden tehtävä olikin, lopputulos olisi ollut nimenomaan jo aikaisemmin mainitsemani koko maailman tuho.
Vuonna 1962 ei vieläkään tiedetty kaikkea radioaktiivisuudesta. Tsernobylin jäljet näkyvät vieläkin Suomen luonnossa, vaikka olimme liian pohjoisessa tuulille.
Sotilaalinen näkökulma on huomattavan kapea. Yhteiskunta lakkaa toimimasta, jos huomattavat osa siitä tuhotaan. Japanille riitti kaksi ydinpommia.
Puhut siitä, miten monta ydinpommit "pystyivät tuhoamaan". Suora isku ei ole kaikki. Tavanomaisten aseiden kanssa niin voitaisiin sanoa, mutta ei ydinaseiden. Radioaktiivisuus olisi saastuttanut ilmavirtaukset ja levinnyt niiden mukana; vesistöt ja pohjavedet olisivat saastuneet; pommien aiheuttama pöly ja saaste olisivat luoneet ns. ydintalven.
Yhteiskunta olisi väistämättä hajonnut, kun suruet kaupungit, satamat ja tieyhteydet olisivat lakanneet olemasta. Muistapa, että ohjussuunnitelmissa oli vuonna 1962 kattavat suunnitelmat. Yhdellä napinpainalluksella ohjukset olisivat olleet lennossa eikä niitä olisi pysäyttänyt mikään. Yhdysvalloilla oli mm. maalitettu helsinki ja Tampere ja Neuvostoliitossa kaikki suruet eurooppalaiset kaupungit ja huomattava määrä pieniä.
Kauppa olisi loppunut välittömästi. Maanviljeys olisi tuottanut krokeintaan saastunutta ruokaa. Yhteiskuntajärjestyksen rikkouduttua sairaalat ym. olisivat lakanneet toimimasta, ja kulkutaudit olisivat päässeet irralleen.
Suotta ei puhuta "kauhun tasapainosta", joka viime kädessä esti tämän kauhun toteutumisen. Minua (joka elin 60-luvun toisin kuin sinä) kylmää vieläkin tieto villihanhiparvesta, joka melkein sai amerikkalaisen painamaan nappia, ja Espanjan ja Grönlannin rantavesiin pudonneista, ydinasetta kuljettavista pommikoneista.
Elämä ei ole tietokonepeli, naapuri, elämä on totta.
"Mikä tahansa ydinaseiden tehtävä olikin, lopputulos olisi ollut nimenomaan jo aikaisemmin mainitsemani koko maailman tuho."
Ydinaseilla on mahdollista tuhota koko planeetta ainoastaan hajottamalla kohteet tasaisesti ympäri maailman.
"Sotilaalinen näkökulma on huomattavan kapea. Yhteiskunta lakkaa toimimasta, jos huomattavat osa siitä tuhotaan. Japanille riitti kaksi ydinpommia."
Japanin yhteiskunta toimi kahden pommin jälkeenkin. Ne eivät vaikutuksillaan eronneet Dresdenin tai Hampurin pommitusten aikaansaamasta paikallisesta tuhosta.
"Radioaktiivisuus olisi saastuttanut ilmavirtaukset ja levinnyt niiden mukana; vesistöt ja pohjavedet olisivat saastuneet; pommien aiheuttama pöly ja saaste olisivat luoneet ns. ydintalven."
Radioaktiivisuuteen liittyy ihmisten mielessä kaikenlaista populaarikulttuurin ruokkimaa mystiikkaa. Suurin osa säteilykuolemista tapahtuu joko välittömästi ydinsiskun jälkeen taikka sitten vuosien kuluttua.
"Yhteiskunta olisi väistämättä hajonnut, kun suruet kaupungit, satamat ja tieyhteydet olisivat lakanneet olemasta. Muistapa, että ohjussuunnitelmissa oli vuonna 1962 kattavat suunnitelmat. Yhdellä napinpainalluksella ohjukset olisivat olleet lennossa eikä niitä olisi pysäyttänyt mikään. Yhdysvalloilla oli mm. maalitettu helsinki ja Tampere ja Neuvostoliitossa kaikki suruet eurooppalaiset kaupungit ja huomattava määrä pieniä."
Neuvostoliitto olisi epäilemättä tuhoutunut perusteellisesti 1962, jos amerikkalaiset olisivat ryhtyneet massiiviseen ydinhyökkäykseen sitä vastaan. Sen sijaan USA oli kärsinyt vain rajoitettuja vahinkoja (New York, Washington ja joitakin muita suurkaupunkeja ja sotilaskohteita olisi saattanut tuhoutua).
"Suotta ei puhuta "kauhun tasapainosta", joka viime kädessä esti tämän kauhun toteutumisen."
Kauhun tasapainoa ei ollut vielä 1960-luvun alussa, koska USA:lla oli silloin yhä moninkertainen ylivoima Neuvostoliittoon verrattuna. Amerikka olisi kyennyt tuhoamaan Venäjän, mutta ei päinvastoin.
Suomi olisi saanut amerikkalaisten mannerten välisten ohjusten osumia.
Täällä ei olisi säilynyt ristin sielua elossa.
Suomalaiset olisivat luonnollisesti kärsineet säteilyvaikutuksista ja mahdollisesta "ydintalvesta", mutta kansakunnan olemassaolo ei olisi ollut uhattuna.
Yhdysvalloilla oli koordinaatit ainakin Helsinkiin ja Tampereelle varmuuden vuoksi (YYA-sopimus). Murmansk ja yleensä Kuolan niemimaa olivat iskujen kohteita sukellusvenetukikohtien vuoksi.
Miten sinä selviät ilman ruokaa? Ilman lämpöä? Ilman lääkkeitä? Ulkomaankuljetukset olisivat loppuneet, kaikki ulkona oleva (vilja, heinä, eläimet) olisi saastunut, sähköt pois päältä. Kaikki ulkomailta tuotava olisi pois (vielä pahemmin kohteina olevat maat olisivat pitäneet tavaransa itsellään).
Kansakunnan, puhumattakaan ihmisistä, olemassaolo olisi ollut lopussa, finito, kaput.
Neuvostoliiton rahoittama "rauhanliike" on näköjään tehnyt työnsä perusteellisesti. Punikkivalheisiin uskotaan vieläkin yleisesti.
USA:n kukistettua NL:n ydinsodassa 1962 kansainvälinen tilanne ei olisi ollut sen pahempi kuin 1945. Silloinkin oli Euroopassa nälänhätää ja kansainvälinen kauppa lamassa, mutta aikaa myöten selvittiin normaalioloihin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinsota
Even the most optimistic predictions about the effects of a major nuclear exchange predict the death of millions of civilians within a very short amount of time; more pessimistic predictions argue that a full-scale nuclear war could bring about the extinction of the human race or its near extinction with a handful of survivors (mainly in remote areas) reduced to a pre-medieval quality of life and life expectancy for centuries after and cause permanent damage to most complex life on the planet, Earth's ecosystems, and the global climate. It is in this latter mode that nuclear warfare is usually alluded to as a doomsday scenario.
Minä vuonna, millä aseilla, millä tuloksilla? Kuten olen koettanut selittää, ydinsota USA:n ja Neuvostoliiton välillä Kuuban ohjuskriisin seurauksena 1962 olisi päättynyt seuraavasti:
- USA: 10-20 miljoonaa kuollutta, eräät sotilaskohteet ja mahdollisesti Washington ja New York tuhottu
- Neuvostoliitto: 50-100 miljoonaa kuollutta, sotilaskohteet ja suurimmat kaupungit tuhottu
- Eurooppa (NATO): 5-10 miljoonaa kuollutta, joitakin Saksan kaupunkeja ja NATO:n sotilaskohteita tuhottu
- Eurooppa (Varsovan liitto): 15-25 miljoonaa kuollutta, sotilaskohteet ja suurimmat kaupungit tuhottu
- Eurooppa (puolueettomat): miljoonia kuolleita radioaktiivisen laskeuman seurauksena
Kokonaistappiot olisivat olleet hieman suuremmat kuin toisessa maailmansodassa, mutta elämä olisi jatkunut edelleen, maailmantalous elpynyt, ja kommunismin hirviö olisi kukistettu iäksi!
Tosielämässä kuolleita olisi tullut runsaasti lisää. Vesi, maaperä ja ilma olisivat saastuneet ydinsaasteista. Eläimet, vilja ja ruoho olisivat saastuneet. Nälänhätä olisi aiheuttanut joukkopakoja, taisteluita ja sairauksia hämmästytävässä mitassa. Yhteiskuntien rakenteet olisivat tuhoutununeet. Sairaalajärjestelmä olisi lakannut toimimasta, samoin liikenne, kauppa ja kuljetus. Maailma sellaisena kuin sen tunnemme olisi kadonnut. Ja tämä kaikki, vaikka ydintalvi armollisesti olisi jäänyt tulematta.
Voittajia ei olisi ollut, vain häviäjiä. Yhdysvallat ja Eurooppa olisivat muuttuneet vähäisiksi, keskenään kiisteleviksi yhteisöiksi kuin keskiajalla.
Ja mitä "kommunismin hirviöön" tulee, jollet olisi sattunut huomaamaan, kommunismia ei enää ole.
mutta silti maksamme siitä hintaa vielä pitkän aikaa. Kommunismin aiheuttamat tuhot pelkästää Itä-Euroopassa ovat korvaamattoman suuria. Vielä tänäkin päivänä kommunismin jälkeiset valtiot taistelevat ainakin osittain talousvaikeuksissa ja kulttuurin/sivistyksen kohdalla tilanne on vielä paljon synkempi. Itse asiassa kommunismin likapyykin peseminen on vasta alkanut noissa maissa. Otetaan esimerkiksi vaikka Suomi: Me emme olleet kuin YYA-vasalleja, joka tarkoittaa siis sitä, että saimme pitää poliittisen järjestelmämme. Siitä huolimatta suomettumisen ja sosialismin perintö ei näytä irroittavan otettaan. Esimerkiksi Häkämiehen mitätön puhe sai aivan tolkuttomat mittasuhteet mediassa. Riekkuminen jatkuisi edelleen, ellei Väyrynen olisi uhrautunut ja esittänyt "teorioitaan" ulkomaalaisista maahanmuuttajista.
Jos tilanne on tämä tässä maassa niin kuvitelkaa mitä se on esimerkiksi Balttiassa.
Niin kuin ei ollut nytkään. Kommunismissahan ei tunnetusti ole voittajia..
"Voittajia ei olisi ollut, vain häviäjiä. Yhdysvallat ja Eurooppa olisivat muuttuneet vähäisiksi, keskenään kiisteleviksi yhteisöiksi kuin keskiajalla."
Näin olisi kenties käynyt 1000-3000 megatonnin ydinsodan seurauksena 1970- tai tai 1980-luvulla. Mutta olen koko ajan puhunut vuodesta 1962, jolloin USA:lla oli viimeinen tilaisuus käyttää hyväksi ydinaseylivoimaansa. Ydinsota nyt vain näyttää olevan niin valtava tabu, etteivät ihmiset uskalla realistisesti spekuloida sen seurauksilla, vaan turvautuvat epämääräisiin maailmanlopun mielikuviin.
Neuvostoliitolla ja Varsovan liitolla oli koko kylmän sodan ajan valtava ylivoima konventionaalisten aseiden ja joukkojen puolella. Niille oli edullista levittää propagandaa ydinaseiden käyttämistä vastaan. Venäläisten rahoittama ja ylläpitämä "rauhanliike" työskenteli riisuakseen Länsi-Euroopan ydinaseista, jotta NATO:n ydinpelotteelta ja taktisten ydinaseiden tuelta puolustukselle olisi riistetty uskottavuus. Tavoitteena oli demoralisoida Eurooppa ja USA, jotta ne eivät turvautuisi ydinaseisiin Varsovan liiton hyökätessä. Se melkein onnistui.
Tietysti Neuvostoliitto harkitsi myös 1980-luvun alussa vakavasti ensi-iskua USA:ta vastaan. Kenties jopa 60-80% prosenttia USA:n ydinasevoimista olisi onnistuttu yllättämään. Uhkapeliä ei kuitenkaan uskallettu yrittää.
Tässä jotakin ideaa siitä, miten amerikkalaiset kuvittelivat ydinsodan sujuvan vuonna 1962:
http://wardomatic.blogspot.com/2006/11/fallout-shelter-handbook-1962.html
Sinulla tuntuu yhä olevan sama kuvitelmamaailma.
Vielä kerran: radioaktiivisuus saastuttaa. Radioaktiivisuus ei poistu viikossa. Teepä turstimatka Tsernobyliin.