Eri takilat, minkälaisia?

Aloottelijja

Selittäkääpä rakkaat ystävät että minkälainen on esim. osatakila? Mitä muita takiloita on kuin osatakila? Kokotakila?

Jäänyt vähän hämärän peittoon nuo eri nimitykset mutta onneksi meillä on suoli24 keskusteluton palsta! :D

Elikkäs kiitos vastauksista!!!

29

4001

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • valumies

      Takiloita on monenlaisia. Tärkeintä kuitenkin on se, että ne jätetään talveksi ajaksi pystyyn . Se erottaa meidät tosimiehet kaikenmaailman pursiseuralaisista!

      • Seurpursinen

        Varaudu 15% ylimääräiseen alennukseen. Itse ainakin vähentäisin muitta mutkitta tuon verran. Talvitakilaveneissä on suuremmat todenäköisyydet jännityskorroosiolle. Kaiken maailman säröjä syntyy, kun takila tärisee kaupungin vuokramaalla homepesän päällä. Tai no, onko mitään väliä tosimiehelle?


    • takilat

      Tavallisissa matkaveneissä, jotka siis ovat valtaosin sluuppeja, on kaksi perus takilatyyppiä: osatakila ja toppiriki. (Kyllä sen toki arvaa mitä tarkoitetaan jos joku sanoo kokotakilaksi tai täystakilaksi, nimityksiä on monia, mielestäni osatakila ja toppiriki ovat kuitenkin yleisimmin käytetyt nimitykset. Täystäkila termiä tosin yleensä käytetään lähinnä vanhoista purjelaivoista puhuttaessa.)

      Osatakilassa keulastaagi (ja ylävantit) eivät kiinnity maston huippuun vaan vähän alle. Puhutaan esim. 7/8 osatakilasta, jossa keulastaagin kiinnityspiste on 1/8 mastonhuipusta alaspäin.

      Toppirikissä keulastaagi kiinnittyy maston huippuun.

      Nykyiset uudet matkaveneet ovat hyvin usein "lähes toppirikisiä". Vanhemmissa malleissa osa ja toppirikin ero oli suurempi.

      Karkeasti yleistäen osatakila on ketterämpi ja helpommin trimmattavissa, toppiriki taas on vähän kömpelömpi mutta tukevampi. Hienouksista voi kinastella vaikka loppuvuoden. Osatakilassa yleensä isopurje on kookkain purje, toppirikissä taas yleensä genua.

      Näiden pääluokkien sisällä on sitten hillitön määrä erilaisia variaatioita liittyen esimerkiksi saalinkien kulmiin, barduunoihin, spinnufalliin (joka voi osatakilassakin ulottua mastonhuippuun) yms. yms. Ehkä ainoa kolmas "takilatyyppi" joka voi tulla kyseeseen matkaveneessä on kutteri, jossa on kaksi keulastaagia. Käytännössä useimmiten etummaisessa on iso rullagenua ja takimmaisessa pienempi rullafokka tai sitten kutteristaagi käydään erikseen kiinnittämässä kanteen ja siihen voidaan litsata kovan tuulen fokka.

      Takiloiden välistä paremmuutta on mahdoton määrittää (makuasioita ja riippuvat vielä käyttötarkoituksesta), mutta selvää on, että niiden väliset erot ovat purjehduksen kannalta melko suuret.

      • Itsekin aloittelija

        Jos käytetään nimitystä 'osatakila', sen vastine olisi johdonmukaisemmin vähintäänkin 'toppitakila'. Tämä ei kuitenkaan ole erityisen hyvää suomea, joten kirjallisessa ilmaisussa ja erityisesti termejä aloittelijalle selitettäessä olisi parempi kirjoittaa 'mastonhuipputakila'.

        Sanat 'riki' ja 'takila' tarkoittavat samaa asiaa, joten tässä ei ole mitään syytä käyttää yhdestä yhtä ja toisesta toista termiä. Sellainen on vain omiaan sekoittamaan asioita turhaan.


      • mutta silti
        Itsekin aloittelija kirjoitti:

        Jos käytetään nimitystä 'osatakila', sen vastine olisi johdonmukaisemmin vähintäänkin 'toppitakila'. Tämä ei kuitenkaan ole erityisen hyvää suomea, joten kirjallisessa ilmaisussa ja erityisesti termejä aloittelijalle selitettäessä olisi parempi kirjoittaa 'mastonhuipputakila'.

        Sanat 'riki' ja 'takila' tarkoittavat samaa asiaa, joten tässä ei ole mitään syytä käyttää yhdestä yhtä ja toisesta toista termiä. Sellainen on vain omiaan sekoittamaan asioita turhaan.

        Olet tavallaan oikeassa, mutta johdonmukaista tai ei, osatakila ja toppiriki ovat ne termit, joita yleisimmin käytetään. En muista kuulleeni kenenkään puhuvan toppitakilasta tai osarikistä. Mastonhuipputakilaan törmää silloin tällöin.

        Liekö syy vain siinä, että osatakila ja toppiriki "rimmaavat" paremmin kuin muut kombinaatiot. Purjehdustermistö nyt on jokatapauksessa tälläista sekamelskaa, joka veneessä käytetään vähän eri sanoja, mutta siihen tottuu.

        Mutta tuo että riki=takila on jokatapauksessa ihan hyvä täsmennys.


      • nuurdikki

        Niin kutterissa on yleensä kaksi keulastaagia, se ei kutterista kuitenkaan kutteria vielä tee vaan oleellista on se, että keulan puoleinen purjeiden muodostama kolmio on suurempi kuin maston taakse jäävä kolmio.


      • P.Ilkun_Viilaaja
        nuurdikki kirjoitti:

        Niin kutterissa on yleensä kaksi keulastaagia, se ei kutterista kuitenkaan kutteria vielä tee vaan oleellista on se, että keulan puoleinen purjeiden muodostama kolmio on suurempi kuin maston taakse jäävä kolmio.

        Joudun olemaan eri mieltä. Wikipedian englanninkielisen tekstin mukaan nykymääriteman mukaan kutterissa on aina kaksi keulapurjetta. Maston sijainti ja keulakolmion koko ei enää ole määrittelyperusteena.
        Kuttereita löytyy sekä osa- että mastonhuipputakilalla.


      • nuurdikki

        Mielenkiintoista jos tuo on nykynäkemys asiasta, sloopit kun on tähän asiti selitetty sloopeiksi vaikka niissä olisi ollut babystaagi ja siinä vielä purjekin. Tuo uusi määritelmä tekee itseasiassa aika ison eron edelliseen ja moni sloopi muuttuukin kutteriksi tuon myötä.


      • ei.moni
        nuurdikki kirjoitti:

        Mielenkiintoista jos tuo on nykynäkemys asiasta, sloopit kun on tähän asiti selitetty sloopeiksi vaikka niissä olisi ollut babystaagi ja siinä vielä purjekin. Tuo uusi määritelmä tekee itseasiassa aika ison eron edelliseen ja moni sloopi muuttuukin kutteriksi tuon myötä.

        Jo 60-luvulla tämä dilemma oli esillä. Aikansa guru John Illingworth ratkaisi asian nimityksellä "slutter", =sloop, sometimes sailed as a cutter.

        Oman näkemyksenä sanoisin, että slooppi genualla ohjaimena toimivalla staysaililla ei tee sloopista kutteria. Eikä sekään, että staysailia myöskään käytetä vain pienempänä purjeena tuulen noustessa purjeenvaihdon sijaan. Molempien etupurjeiden pitäisi kutterissa olla yhtaikaa käytössä ja vetävinä purjeina.


      • opopopopopo
        nuurdikki kirjoitti:

        Mielenkiintoista jos tuo on nykynäkemys asiasta, sloopit kun on tähän asiti selitetty sloopeiksi vaikka niissä olisi ollut babystaagi ja siinä vielä purjekin. Tuo uusi määritelmä tekee itseasiassa aika ison eron edelliseen ja moni sloopi muuttuukin kutteriksi tuon myötä.

        Niin miksipä ei. Loogisesti: kutteritakila = yksi masto, kaksi tai useampia etupurjeita
        Tätä tukisi mm. https://asa.com/news/2015/06/05/whats-in-a-rig-cutter/

        Useampia etupurjeita:
        http://www.thevintagemagazine.com/wp-content/uploads/Britannia-with-new-Marconi-Rig-and-the-Sailor-King-George-V-at-the-helm.jpg
        http://militaryhistory.x10.mx/shippictures/small sail ships/avel.jpg

        lisäksi kutteri-nimen voi yhdistää muihin rikityyppeihin:
        kahvelikutteri
        kutteriketsi (= ketsitakila, vähintään kaksi etupurjetta)


      • P.Ilkun_Viilaaja

        Joo, itse olisin aika varovainen käyttämään kovin ehdotonta luokittelua tässä. Mieleen tulee esimerkiksi modernit yksinpurjehduskilpailujen veneet, missä saattaa olla jopa kolme keulapurjetta eli fokan lisäksi code0 sekä genaakkeri rullalla. Ovatko nämä sitten kuttereita?

        Itse olen käsittänyt että kutteritakila keksittiin, jotta yksittäiset keulapurjeet olisivat kooltaan kohtuulliset käsittelyä ajatellen. Näin ollen valtava genaakkeri ei noin vain tekisi veneestä kutterin (vaikka nykyinen rullalaite helpottaakin käyttöä)?

        Kutteriksi itse luokittelisin ainakin sellaista venettä, jossa normaalioloissa purjehditaan kaksi tai useampia keulapurjetta ylhäällä luovilla ja sivutuulessa. Babystaagilla varustettu vene, jossa babystaagin päätehtävä on enemmän maston tuenta kuin purjeen kiinnityspaikka, ei näin ollen myöskään olisi kutteri? Tai vene on sekä sluuppi että kutteri?

        Global Challenge-kisan veneet (nyk. Clipper Race) ovat minusta aika selkeästi kutteritakilaisia, vaikka uusimmissa 72-jalkaisissa onkin myös valtavat genaakkerit.


      • P.Ilkun_Viilaaja
        P.Ilkun_Viilaaja kirjoitti:

        Joo, itse olisin aika varovainen käyttämään kovin ehdotonta luokittelua tässä. Mieleen tulee esimerkiksi modernit yksinpurjehduskilpailujen veneet, missä saattaa olla jopa kolme keulapurjetta eli fokan lisäksi code0 sekä genaakkeri rullalla. Ovatko nämä sitten kuttereita?

        Itse olen käsittänyt että kutteritakila keksittiin, jotta yksittäiset keulapurjeet olisivat kooltaan kohtuulliset käsittelyä ajatellen. Näin ollen valtava genaakkeri ei noin vain tekisi veneestä kutterin (vaikka nykyinen rullalaite helpottaakin käyttöä)?

        Kutteriksi itse luokittelisin ainakin sellaista venettä, jossa normaalioloissa purjehditaan kaksi tai useampia keulapurjetta ylhäällä luovilla ja sivutuulessa. Babystaagilla varustettu vene, jossa babystaagin päätehtävä on enemmän maston tuenta kuin purjeen kiinnityspaikka, ei näin ollen myöskään olisi kutteri? Tai vene on sekä sluuppi että kutteri?

        Global Challenge-kisan veneet (nyk. Clipper Race) ovat minusta aika selkeästi kutteritakilaisia, vaikka uusimmissa 72-jalkaisissa onkin myös valtavat genaakkerit.

        Ja vielä korjaus: Sluuppi ja kutteri eivät ole toistensa pois sulkevia käsitteitä, vaan vene voi olla molempia. Kutteri voi olla myös kaksimastoinen jooli tai ketsi, jossa on kutterikeulapurjeet.


      • nuurdikki

        Piti ihan katsoa kuvasta ja noissa Clipper Race veneissä on myös fokka leikattu melko ylös mikä on kuttereille tyypillistä, vai mitenkähän tämä on pitäisiköhän sitä etummaista kutsua kutterissa halkaisijaksi.


      • Otetaan vielä pykälä eri suuntaan: Sata vuotta sitten purret oli yleisimmin varustettu kahvelirikein. Bermuda (= Marconi) -riki keksittiin satoja vuosi sitten, mutta yleistyi vasta 1900 alkukymmeninä. Muitakin toki on. Nykyään ei käytännössä juuri muita tehdä ja käytetä kuin Bermuda -rikejä (tutun näköinen konfiguraatio, jossa isopurje on kolmion muotoinen, litsattu etuliikistään mastoon ja alaliikistään tai skuuttikulmastaan jäykkään ja mastoon saranoituun puomiin). Vanhat kahvelirikatut klassikotkin usein muutettu bermudarikille.

        Purjelaivojen rikityypit onkin sitten oma stoorinsa.


    • lenelysailori

      ei talveksi pystyyn !!
      vaan masto pois.

      • Varmavarma

        Masto vaurioituu varmemmin jos irroitellaan joka vuosi.


      • oma_tilasto
        Varmavarma kirjoitti:

        Masto vaurioituu varmemmin jos irroitellaan joka vuosi.

        Nykyisellä mastolla jo yli 30 laskua ja nostoa ilman vaurioita. Edellisellä veneellä on kertynyt jo 40 operaatiota ilman vaurioita, vene ja masto edelleen näköpiirissä. Eipä siis tilastollisesti mikään suuri riski, ainakaan ei voi sanoa että varmemmin vaurioituisi.


      • Matomasto
        oma_tilasto kirjoitti:

        Nykyisellä mastolla jo yli 30 laskua ja nostoa ilman vaurioita. Edellisellä veneellä on kertynyt jo 40 operaatiota ilman vaurioita, vene ja masto edelleen näköpiirissä. Eipä siis tilastollisesti mikään suuri riski, ainakaan ei voi sanoa että varmemmin vaurioituisi.

        On siinä mastot saanu kyytiä. Normi purjehtia tarvitsisi tuohon 70 vuotta.


      • kerranvuodessa
        Matomasto kirjoitti:

        On siinä mastot saanu kyytiä. Normi purjehtia tarvitsisi tuohon 70 vuotta.

        Tarkemmin laskettuna kertoja lähemmäs 90. Se on kahden veneen yhteenlaskettu ikä ja molemmilla veneillä ollut sinä aikana useampia omistajia. Ei siis tarvita yhtään normipurjehtijaa. Toisaalta osoittaa, että normiomistaja selviää maston nostoista ja laskuista vaurioitta erittäin suurella todennäköisyydellä.

        Lisää tilastoa voisi laskea vaikka sellaisilta telakoilta, joissa veneet säilytetään halleissa. Taitaa tilaston valossa olla riskialttiimpaa seisottaa kahta venettä rinnakkain laiturissa aaltojen heiluteltavana.


      • Matomasto

        Joo niin se varmaan on.


      • kerta.lisää
        kerranvuodessa kirjoitti:

        Tarkemmin laskettuna kertoja lähemmäs 90. Se on kahden veneen yhteenlaskettu ikä ja molemmilla veneillä ollut sinä aikana useampia omistajia. Ei siis tarvita yhtään normipurjehtijaa. Toisaalta osoittaa, että normiomistaja selviää maston nostoista ja laskuista vaurioitta erittäin suurella todennäköisyydellä.

        Lisää tilastoa voisi laskea vaikka sellaisilta telakoilta, joissa veneet säilytetään halleissa. Taitaa tilaston valossa olla riskialttiimpaa seisottaa kahta venettä rinnakkain laiturissa aaltojen heiluteltavana.

        On taas se kerran vuodessa tehtävä mastonlasku tehty. Ongelmaton toimenpide ja masto talven suojassa katon alla. Olisi ollut pakkokin toppvalon sähkövian takia.


      • Matomasto
        kerta.lisää kirjoitti:

        On taas se kerran vuodessa tehtävä mastonlasku tehty. Ongelmaton toimenpide ja masto talven suojassa katon alla. Olisi ollut pakkokin toppvalon sähkövian takia.

        Joo justiinsa. Hyvä homma. (peukku)


    • Onhannäitä

      Takilatyyppejä on kyllä olemassa aika paljon. Nuo edellä kuvatut ovat sellaisia normaali huviveneen valintoja.

      Näitä et näe pursiseuran laiturissa: http://www.wakkanet.fi/~karij/data/rikityyp.htm
      Paria näistä löytyy Helsingin halkolaiturista.

      • Onhannäitäenemmän

    • AlasHuoltoaVarten

      Kukin tekee mastolleen niinkuin haluaa. Mutta minä, kun vene on pie i eenkä paremmin tiedä, otan pois talveksi.

      Periaatteessa vaurioitumisriski (maston ja kannen) on isompi, mutta kaikki korjaukset voi tehdä heti maissa. Toisaalta kaikki rullat ja köydet saa huollettua kevääseen mennessä, en tykkää siitä että jokin jumii purjehtiessa.

    • 1ooooooooooooooooooooooo

      Toppiriki ja osatakila ovat oikeat nimet, itse olen kuullut näillä nimillä niitä kutsuttavan pikku pojasta asti.Purjehduksen opettajat joita tunnen muutamia käyttävät myös näitä termejä kun opettavat uusia harrastajia.

      • 1ooooooooooooooooooooooo

        Niin ja masto kannattaa kaataa talveksi.


      • Nokaatoja

        Ei kannata kaataa. Vahinkoja sattuu!


    • Anonyymi

      Niin mikä oli paras?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      127
      6828
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      162
      4234
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      52
      3406
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      490
      3014
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      286
      2001
    6. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      36
      1683
    7. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      16
      1532
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1513
    9. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      175
      1441
    10. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      15
      1406
    Aihe