Eri takilat, minkälaisia?

Varaudu 15% ylimääräiseen alennukseen. Itse ainakin vähentäisin muitta mutkitta tuon verran. Talvitakilaveneissä on suuremmat todenäköisyydet jännityskorroosiolle. Kaiken maailman säröjä syntyy, kun takila tärisee kaupungin vuokramaalla homepesän päällä. Tai no, onko mitään väliä tosimiehelle?

Jos käytetään nimitystä 'osatakila', sen vastine olisi johdonmukaisemmin vähintäänkin 'toppitakila'. Tämä ei kuitenkaan ole erityisen hyvää suomea, joten kirjallisessa ilmaisussa ja erityisesti termejä aloittelijalle selitettäessä olisi parempi kirjoittaa 'mastonhuipputakila'.

Sanat 'riki' ja 'takila' tarkoittavat samaa asiaa, joten tässä ei ole mitään syytä käyttää yhdestä yhtä ja toisesta toista termiä. Sellainen on vain omiaan sekoittamaan asioita turhaan.

Itsekin aloittelija kirjoitti:

Jos käytetään nimitystä 'osatakila', sen vastine olisi johdonmukaisemmin vähintäänkin 'toppitakila'. Tämä ei kuitenkaan ole erityisen hyvää suomea, joten kirjallisessa ilmaisussa ja erityisesti termejä aloittelijalle selitettäessä olisi parempi kirjoittaa 'mastonhuipputakila'.

Sanat 'riki' ja 'takila' tarkoittavat samaa asiaa, joten tässä ei ole mitään syytä käyttää yhdestä yhtä ja toisesta toista termiä. Sellainen on vain omiaan sekoittamaan asioita turhaan.

Lue lisää

Olet tavallaan oikeassa, mutta johdonmukaista tai ei, osatakila ja toppiriki ovat ne termit, joita yleisimmin käytetään. En muista kuulleeni kenenkään puhuvan toppitakilasta tai osarikistä. Mastonhuipputakilaan törmää silloin tällöin.

Liekö syy vain siinä, että osatakila ja toppiriki "rimmaavat" paremmin kuin muut kombinaatiot. Purjehdustermistö nyt on jokatapauksessa tälläista sekamelskaa, joka veneessä käytetään vähän eri sanoja, mutta siihen tottuu.

Mutta tuo että riki=takila on jokatapauksessa ihan hyvä täsmennys.

Niin kutterissa on yleensä kaksi keulastaagia, se ei kutterista kuitenkaan kutteria vielä tee vaan oleellista on se, että keulan puoleinen purjeiden muodostama kolmio on suurempi kuin maston taakse jäävä kolmio.

nuurdikki kirjoitti:

Niin kutterissa on yleensä kaksi keulastaagia, se ei kutterista kuitenkaan kutteria vielä tee vaan oleellista on se, että keulan puoleinen purjeiden muodostama kolmio on suurempi kuin maston taakse jäävä kolmio.

Lue lisää

Joudun olemaan eri mieltä. Wikipedian englanninkielisen tekstin mukaan nykymääriteman mukaan kutterissa on aina kaksi keulapurjetta. Maston sijainti ja keulakolmion koko ei enää ole määrittelyperusteena.
Kuttereita löytyy sekä osa- että mastonhuipputakilalla.

Mielenkiintoista jos tuo on nykynäkemys asiasta, sloopit kun on tähän asiti selitetty sloopeiksi vaikka niissä olisi ollut babystaagi ja siinä vielä purjekin. Tuo uusi määritelmä tekee itseasiassa aika ison eron edelliseen ja moni sloopi muuttuukin kutteriksi tuon myötä.

nuurdikki kirjoitti:

Mielenkiintoista jos tuo on nykynäkemys asiasta, sloopit kun on tähän asiti selitetty sloopeiksi vaikka niissä olisi ollut babystaagi ja siinä vielä purjekin. Tuo uusi määritelmä tekee itseasiassa aika ison eron edelliseen ja moni sloopi muuttuukin kutteriksi tuon myötä.

Lue lisää

Jo 60-luvulla tämä dilemma oli esillä. Aikansa guru John Illingworth ratkaisi asian nimityksellä "slutter", =sloop, sometimes sailed as a cutter.

Oman näkemyksenä sanoisin, että slooppi genualla ohjaimena toimivalla staysaililla ei tee sloopista kutteria. Eikä sekään, että staysailia myöskään käytetä vain pienempänä purjeena tuulen noustessa purjeenvaihdon sijaan. Molempien etupurjeiden pitäisi kutterissa olla yhtaikaa käytössä ja vetävinä purjeina.

nuurdikki kirjoitti:

Mielenkiintoista jos tuo on nykynäkemys asiasta, sloopit kun on tähän asiti selitetty sloopeiksi vaikka niissä olisi ollut babystaagi ja siinä vielä purjekin. Tuo uusi määritelmä tekee itseasiassa aika ison eron edelliseen ja moni sloopi muuttuukin kutteriksi tuon myötä.

Lue lisää

Niin miksipä ei. Loogisesti: kutteritakila = yksi masto, kaksi tai useampia etupurjeita
Tätä tukisi mm. https://asa.com/news/2015/06/05/whats-in-a-rig-cutter/

Useampia etupurjeita:
http://www.thevintagemagazine.com/wp-content/uploads/Britannia-with-new-Marconi-Rig-and-the-Sailor-King-George-V-at-the-helm.jpg
http://militaryhistory.x10.mx/shippictures/small sail ships/avel.jpg

lisäksi kutteri-nimen voi yhdistää muihin rikityyppeihin:
kahvelikutteri
kutteriketsi (= ketsitakila, vähintään kaksi etupurjetta)

Joo, itse olisin aika varovainen käyttämään kovin ehdotonta luokittelua tässä. Mieleen tulee esimerkiksi modernit yksinpurjehduskilpailujen veneet, missä saattaa olla jopa kolme keulapurjetta eli fokan lisäksi code0 sekä genaakkeri rullalla. Ovatko nämä sitten kuttereita?

Itse olen käsittänyt että kutteritakila keksittiin, jotta yksittäiset keulapurjeet olisivat kooltaan kohtuulliset käsittelyä ajatellen. Näin ollen valtava genaakkeri ei noin vain tekisi veneestä kutterin (vaikka nykyinen rullalaite helpottaakin käyttöä)?

Kutteriksi itse luokittelisin ainakin sellaista venettä, jossa normaalioloissa purjehditaan kaksi tai useampia keulapurjetta ylhäällä luovilla ja sivutuulessa. Babystaagilla varustettu vene, jossa babystaagin päätehtävä on enemmän maston tuenta kuin purjeen kiinnityspaikka, ei näin ollen myöskään olisi kutteri? Tai vene on sekä sluuppi että kutteri?

Global Challenge-kisan veneet (nyk. Clipper Race) ovat minusta aika selkeästi kutteritakilaisia, vaikka uusimmissa 72-jalkaisissa onkin myös valtavat genaakkerit.

P.Ilkun_Viilaaja kirjoitti:

Joo, itse olisin aika varovainen käyttämään kovin ehdotonta luokittelua tässä. Mieleen tulee esimerkiksi modernit yksinpurjehduskilpailujen veneet, missä saattaa olla jopa kolme keulapurjetta eli fokan lisäksi code0 sekä genaakkeri rullalla. Ovatko nämä sitten kuttereita?

Itse olen käsittänyt että kutteritakila keksittiin, jotta yksittäiset keulapurjeet olisivat kooltaan kohtuulliset käsittelyä ajatellen. Näin ollen valtava genaakkeri ei noin vain tekisi veneestä kutterin (vaikka nykyinen rullalaite helpottaakin käyttöä)?

Kutteriksi itse luokittelisin ainakin sellaista venettä, jossa normaalioloissa purjehditaan kaksi tai useampia keulapurjetta ylhäällä luovilla ja sivutuulessa. Babystaagilla varustettu vene, jossa babystaagin päätehtävä on enemmän maston tuenta kuin purjeen kiinnityspaikka, ei näin ollen myöskään olisi kutteri? Tai vene on sekä sluuppi että kutteri?

Global Challenge-kisan veneet (nyk. Clipper Race) ovat minusta aika selkeästi kutteritakilaisia, vaikka uusimmissa 72-jalkaisissa onkin myös valtavat genaakkerit.

Lue lisää

Ja vielä korjaus: Sluuppi ja kutteri eivät ole toistensa pois sulkevia käsitteitä, vaan vene voi olla molempia. Kutteri voi olla myös kaksimastoinen jooli tai ketsi, jossa on kutterikeulapurjeet.

Piti ihan katsoa kuvasta ja noissa Clipper Race veneissä on myös fokka leikattu melko ylös mikä on kuttereille tyypillistä, vai mitenkähän tämä on pitäisiköhän sitä etummaista kutsua kutterissa halkaisijaksi.

Otetaan vielä pykälä eri suuntaan: Sata vuotta sitten purret oli yleisimmin varustettu kahvelirikein. Bermuda (= Marconi) -riki keksittiin satoja vuosi sitten, mutta yleistyi vasta 1900 alkukymmeninä. Muitakin toki on. Nykyään ei käytännössä juuri muita tehdä ja käytetä kuin Bermuda -rikejä (tutun näköinen konfiguraatio, jossa isopurje on kolmion muotoinen, litsattu etuliikistään mastoon ja alaliikistään tai skuuttikulmastaan jäykkään ja mastoon saranoituun puomiin). Vanhat kahvelirikatut klassikotkin usein muutettu bermudarikille.

Purjelaivojen rikityypit onkin sitten oma stoorinsa.

Masto vaurioituu varmemmin jos irroitellaan joka vuosi.

Varmavarma kirjoitti:

Masto vaurioituu varmemmin jos irroitellaan joka vuosi.

Nykyisellä mastolla jo yli 30 laskua ja nostoa ilman vaurioita. Edellisellä veneellä on kertynyt jo 40 operaatiota ilman vaurioita, vene ja masto edelleen näköpiirissä. Eipä siis tilastollisesti mikään suuri riski, ainakaan ei voi sanoa että varmemmin vaurioituisi.

oma_tilasto kirjoitti:

Nykyisellä mastolla jo yli 30 laskua ja nostoa ilman vaurioita. Edellisellä veneellä on kertynyt jo 40 operaatiota ilman vaurioita, vene ja masto edelleen näköpiirissä. Eipä siis tilastollisesti mikään suuri riski, ainakaan ei voi sanoa että varmemmin vaurioituisi.

Lue lisää

On siinä mastot saanu kyytiä. Normi purjehtia tarvitsisi tuohon 70 vuotta.

Matomasto kirjoitti:

On siinä mastot saanu kyytiä. Normi purjehtia tarvitsisi tuohon 70 vuotta.

Tarkemmin laskettuna kertoja lähemmäs 90. Se on kahden veneen yhteenlaskettu ikä ja molemmilla veneillä ollut sinä aikana useampia omistajia. Ei siis tarvita yhtään normipurjehtijaa. Toisaalta osoittaa, että normiomistaja selviää maston nostoista ja laskuista vaurioitta erittäin suurella todennäköisyydellä.

Lisää tilastoa voisi laskea vaikka sellaisilta telakoilta, joissa veneet säilytetään halleissa. Taitaa tilaston valossa olla riskialttiimpaa seisottaa kahta venettä rinnakkain laiturissa aaltojen heiluteltavana.

Joo niin se varmaan on.

kerranvuodessa kirjoitti:

Tarkemmin laskettuna kertoja lähemmäs 90. Se on kahden veneen yhteenlaskettu ikä ja molemmilla veneillä ollut sinä aikana useampia omistajia. Ei siis tarvita yhtään normipurjehtijaa. Toisaalta osoittaa, että normiomistaja selviää maston nostoista ja laskuista vaurioitta erittäin suurella todennäköisyydellä.

Lisää tilastoa voisi laskea vaikka sellaisilta telakoilta, joissa veneet säilytetään halleissa. Taitaa tilaston valossa olla riskialttiimpaa seisottaa kahta venettä rinnakkain laiturissa aaltojen heiluteltavana.

Lue lisää

On taas se kerran vuodessa tehtävä mastonlasku tehty. Ongelmaton toimenpide ja masto talven suojassa katon alla. Olisi ollut pakkokin toppvalon sähkövian takia.

kerta.lisää kirjoitti:

On taas se kerran vuodessa tehtävä mastonlasku tehty. Ongelmaton toimenpide ja masto talven suojassa katon alla. Olisi ollut pakkokin toppvalon sähkövian takia.

Joo justiinsa. Hyvä homma. (peukku)

Itse asiassa, tämä on hiukan laveampi esitys aiheesta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Purjealus#Purjealusten_tyyppej.C3.A4

Niin ja masto kannattaa kaataa talveksi.

Ei kannata kaataa. Vahinkoja sattuu!