Kytkin ja käynnistys

naisille suositeltavaa myös siksi että jos se vaihde sattuukin olemaan päällä:) Mutta automaatti on parasta autossa. Riippuu tietysti käyttöluonteesta vähän mutta..

Niksipirkka kirjoitti:

naisille suositeltavaa myös siksi että jos se vaihde sattuukin olemaan päällä:) Mutta automaatti on parasta autossa. Riippuu tietysti käyttöluonteesta vähän mutta..

Tuosta tulikin mieleen eräs aamu takavuosina, jolloin heräsin kovanpuoleiseen rysähdykseen. Oli kesä ja ikkuna oli yön auki, sen takia meteli kuuluikin sisään selvästi.

Menin ikkunalle katsomaan mitä tapahtui. Siellä oli joku (nais)henkilö käynnistänyt bemarin siten, että pakki oli päällä ja yllättäen kytkin oli jäänyt polkaisematta virta-avainta käännettäessä. Auto hypähti takana olevan auton keulapuskuriin.

No sattuuhan sitä, mutta kaiken huippu oli, kun alkoi vihainen kova-ääninen motkotus jollekin ohikulkijalle; perhanan äijä kun oli jättänyt pakin päälle (siitä siis tiesin, että pakki oli päällä). Syytti siinä ankarasti miestään moisesta "holtittomuudesta", heh heh...

Mainittakoon vielä, että en vinoile naiskuskien suuntaan, onpahan vain tapahtunut..

Unta palloon kirjoitti:

Tuosta tulikin mieleen eräs aamu takavuosina, jolloin heräsin kovanpuoleiseen rysähdykseen. Oli kesä ja ikkuna oli yön auki, sen takia meteli kuuluikin sisään selvästi.

Menin ikkunalle katsomaan mitä tapahtui. Siellä oli joku (nais)henkilö käynnistänyt bemarin siten, että pakki oli päällä ja yllättäen kytkin oli jäänyt polkaisematta virta-avainta käännettäessä. Auto hypähti takana olevan auton keulapuskuriin.

No sattuuhan sitä, mutta kaiken huippu oli, kun alkoi vihainen kova-ääninen motkotus jollekin ohikulkijalle; perhanan äijä kun oli jättänyt pakin päälle (siitä siis tiesin, että pakki oli päällä). Syytti siinä ankarasti miestään moisesta "holtittomuudesta", heh heh...

Mainittakoon vielä, että en vinoile naiskuskien suuntaan, onpahan vain tapahtunut..

Lue lisää

"perhanan äijä kun oli jättänyt pakin päälle (siitä siis tiesin, että pakki oli päällä). Syytti siinä ankarasti miestään moisesta "holtittomuudesta","

No, se on sitä naisten logiikkaa. Samalla periaatteella varmaan saisi vaimoltaan haukut siitä, että oli jättänyt käsijarrun päälle, jonka seurauksena jarrut olisivat palaneet.

Mäkeen parkkeerattaessa on hyvä käyttää sekä vaihteistoa, että käsijarrua. Ja jos ajat britti'sportilla', paras parkkeerata aina alamäkeen... :D

whiic kirjoitti:

"perhanan äijä kun oli jättänyt pakin päälle (siitä siis tiesin, että pakki oli päällä). Syytti siinä ankarasti miestään moisesta "holtittomuudesta","

No, se on sitä naisten logiikkaa. Samalla periaatteella varmaan saisi vaimoltaan haukut siitä, että oli jättänyt käsijarrun päälle, jonka seurauksena jarrut olisivat palaneet.

Mäkeen parkkeerattaessa on hyvä käyttää sekä vaihteistoa, että käsijarrua. Ja jos ajat britti'sportilla', paras parkkeerata aina alamäkeen... :D

Lue lisää

Ilmeisesti olisi halunnut lähteä heti starista(/startilla) eteenpäin eikä taaksepäin.:)

Mutta voi sitä sattua muillekin. Olen jo vuosia ajanut melkein pelkästään automaatilla. Sitten kävin koeajamassa liikkeen autoa, jossa oli manuaalivaihteisto. Kävin matkalla kaupassa ja pysäköin nokka seinää vasten. Yleensä ajan melko lähelle seinää, mutta ajattelin, että viisaampi jättää tällä kertaa parikymmentä senttiä väliä, jos ei muista painaa kytkintä, kun tulee takaisin.

Ja niinhän siinä kävi, että kun tulin takaisin, käynnistin kuin automaattia yleensä. Vaihde oli päällä ja puolet marginaalista tuli käytettyä. Harvoin joutuu niin nopeasti siirtämään jalkaa jarrulle.

Toinen tapaus muistuu mieleen nuoruusvuosilta. Yritin startata linja-autoa painamatta kytkintä. Yleensä aina autot jätettiin vapaalle ja käsijarru päälle, joten tuskin koskaan käytettiin kytkinpoljinta pohjassa startatessa. (Vapaalle siksi, että paineilmalla toimiva kytkin ei välttämättä toimi, kun auto seissyt pidempään.)

Aina avaimesta kääntämällä kuului vaan pieni napsahdus, niin kuin tyhjän akun kanssa. Olin jo varma, että akku on tyhjä. Mutta pienen tutkiskelun jälkeen huomasin, että edellinen kuski oli jättänyt vaihteen ykköselle. Ja niinhän se käynnistyi heti, kun vaan painoi kytkimen pohjaan.

Eli oikeastaan ei ole mitään erityistä syytä, miksei sitä poljinta kannattaisi painaa startatessa, päin vastoin.

"Kone kuin kone, auto kuin auto (ellei ole automaattivaihteinen): käynnistettäessä kytkin pohjassa.

Se on ihan automaattisesti niin. Edellä jo selitettiin miksi joten se riittää siitä."

Jaa... entä, jos tietää saavansa auton käyntiin vaikka vaihteisto antaisikin oman minimaalisen kuormansa - mitä HAITTAA siitä on?

En väitä, että siitä hyötyäkään olisi lisätä kuormaa starttimoottorille, mutta ei tuo lisäkuorman määrä ole kovin suuri, joten ei se starttimoottorin käämejäkään rikki polta. Kovilla pakkasilla toki eroa voi olla jopa huomattavasti, mutta esim. näin kesäsellä hyvin minimaalisesti. Kitka vaihteistossa on tyypillisesti pientä (minkä huomaa esim. synkronoimattomalla vaihteistolla - rattaiden pysähtyminen vaatii aikansa).

Väittäisin, että vaihteistosta voi olla apuakin, jos startataan vanhempaa autoa esim. pitkän seisonnan jälkeen. Vaikka vaihteistolla ei ole suurta kitkaa, on sillä silti jonkin verran massan hitautta, eli se vähentää moottorin kierrosherkkyyttä. Joillakin autoilla, kun on tapana 'räjähtää' käyntiin turhankin ärhäkästi jo ennen kuin öljyt kiertävät kunnolla. Vaihdelaatikon rattaiden massa hidastaisi kierrosten nousua ja myös tasoittaisi pätkivää käyntiä (jos jokin sylinteri ei esim. kosteuden takia sytyttäisi).

"Kone kuin kone, auto kuin auto (ellei ole automaattivaihteinen): käynnistettäessä kytkin pohjassa.

Se on ihan automaattisesti niin. Edellä jo selitettiin miksi joten se riittää siitä."

Jaa... entä, jos tietää saavansa auton käyntiin vaikka vaihteisto antaisikin oman minimaalisen kuormansa - mitä HAITTAA siitä on?

En väitä, että siitä hyötyäkään olisi lisätä kuormaa starttimoottorille, mutta ei tuo lisäkuorman määrä ole kovin suuri, joten ei se starttimoottorin käämejäkään rikki polta. Kovilla pakkasilla toki eroa voi olla jopa huomattavasti, mutta esim. näin kesäsellä hyvin minimaalisesti. Kitka vaihteistossa on tyypillisesti pientä (minkä huomaa esim. synkronoimattomalla vaihteistolla - rattaiden pysähtyminen vaatii aikansa).

Väittäisin, että vaihteistosta voi olla apuakin, jos startataan vanhempaa autoa esim. pitkän seisonnan jälkeen. Vaikka vaihteistolla ei ole suurta kitkaa, on sillä silti jonkin verran massan hitautta, eli se vähentää moottorin kierrosherkkyyttä. Joillakin autoilla, kun on tapana 'räjähtää' käyntiin turhankin ärhäkästi jo ennen kuin öljyt kiertävät kunnolla. Vaihdelaatikon rattaiden massa hidastaisi kierrosten nousua ja myös tasoittaisi pätkivää käyntiä (jos jokin sylinteri ei esim. kosteuden takia sytyttäisi).

"Kone kuin kone, auto kuin auto (ellei ole automaattivaihteinen): käynnistettäessä kytkin pohjassa.

Se on ihan automaattisesti niin. Edellä jo selitettiin miksi joten se riittää siitä."

Jaa... entä, jos tietää saavansa auton käyntiin vaikka vaihteisto antaisikin oman minimaalisen kuormansa - mitä HAITTAA siitä on?

En väitä, että siitä hyötyäkään olisi lisätä kuormaa starttimoottorille, mutta ei tuo lisäkuorman määrä ole kovin suuri, joten ei se starttimoottorin käämejäkään rikki polta. Kovilla pakkasilla toki eroa voi olla jopa huomattavasti, mutta esim. näin kesäsellä hyvin minimaalisesti. Kitka vaihteistossa on tyypillisesti pientä (minkä huomaa esim. synkronoimattomalla vaihteistolla - rattaiden pysähtyminen vaatii aikansa).

Väittäisin, että vaihteistosta voi olla apuakin, jos startataan vanhempaa autoa esim. pitkän seisonnan jälkeen. Vaikka vaihteistolla ei ole suurta kitkaa, on sillä silti jonkin verran massan hitautta, eli se vähentää moottorin kierrosherkkyyttä. Joillakin autoilla, kun on tapana 'räjähtää' käyntiin turhankin ärhäkästi jo ennen kuin öljyt kiertävät kunnolla. Vaihdelaatikon rattaiden massa hidastaisi kierrosten nousua ja myös tasoittaisi pätkivää käyntiä (jos jokin sylinteri ei esim. kosteuden takia sytyttäisi).

"Kone kuin kone, auto kuin auto (ellei ole automaattivaihteinen): käynnistettäessä kytkin pohjassa.

Se on ihan automaattisesti niin. Edellä jo selitettiin miksi joten se riittää siitä."

Jaa... entä, jos tietää saavansa auton käyntiin vaikka vaihteisto antaisikin oman minimaalisen kuormansa - mitä HAITTAA siitä on?

En väitä, että siitä hyötyäkään olisi lisätä kuormaa starttimoottorille, mutta ei tuo lisäkuorman määrä ole kovin suuri, joten ei se starttimoottorin käämejäkään rikki polta. Kovilla pakkasilla toki eroa voi olla jopa huomattavasti, mutta esim. näin kesäsellä hyvin minimaalisesti. Kitka vaihteistossa on tyypillisesti pientä (minkä huomaa esim. synkronoimattomalla vaihteistolla - rattaiden pysähtyminen vaatii aikansa).

Väittäisin, että vaihteistosta voi olla apuakin, jos startataan vanhempaa autoa esim. pitkän seisonnan jälkeen. Vaikka vaihteistolla ei ole suurta kitkaa, on sillä silti jonkin verran massan hitautta, eli se vähentää moottorin kierrosherkkyyttä. Joillakin autoilla, kun on tapana 'räjähtää' käyntiin turhankin ärhäkästi jo ennen kuin öljyt kiertävät kunnolla. Vaihdelaatikon rattaiden massa hidastaisi kierrosten nousua ja myös tasoittaisi pätkivää käyntiä (jos jokin sylinteri ei esim. kosteuden takia sytyttäisi).

"Kone kuin kone, auto kuin auto (ellei ole automaattivaihteinen): käynnistettäessä kytkin pohjassa.

Se on ihan automaattisesti niin. Edellä jo selitettiin miksi joten se riittää siitä."

Jaa... entä, jos tietää saavansa auton käyntiin vaikka vaihteisto antaisikin oman minimaalisen kuormansa - mitä HAITTAA siitä on?

En väitä, että siitä hyötyäkään olisi lisätä kuormaa starttimoottorille, mutta ei tuo lisäkuorman määrä ole kovin suuri, joten ei se starttimoottorin käämejäkään rikki polta. Kovilla pakkasilla toki eroa voi olla jopa huomattavasti, mutta esim. näin kesäsellä hyvin minimaalisesti. Kitka vaihteistossa on tyypillisesti pientä (minkä huomaa esim. synkronoimattomalla vaihteistolla - rattaiden pysähtyminen vaatii aikansa).

Väittäisin, että vaihteistosta voi olla apuakin, jos startataan vanhempaa autoa esim. pitkän seisonnan jälkeen. Vaikka vaihteistolla ei ole suurta kitkaa, on sillä silti jonkin verran massan hitautta, eli se vähentää moottorin kierrosherkkyyttä. Joillakin autoilla, kun on tapana 'räjähtää' käyntiin turhankin ärhäkästi jo ennen kuin öljyt kiertävät kunnolla. Vaihdelaatikon rattaiden massa hidastaisi kierrosten nousua ja myös tasoittaisi pätkivää käyntiä (jos jokin sylinteri ei esim. kosteuden takia sytyttäisi).

whiic kirjoitti:

"Kone kuin kone, auto kuin auto (ellei ole automaattivaihteinen): käynnistettäessä kytkin pohjassa.

Se on ihan automaattisesti niin. Edellä jo selitettiin miksi joten se riittää siitä."

Jaa... entä, jos tietää saavansa auton käyntiin vaikka vaihteisto antaisikin oman minimaalisen kuormansa - mitä HAITTAA siitä on?

En väitä, että siitä hyötyäkään olisi lisätä kuormaa starttimoottorille, mutta ei tuo lisäkuorman määrä ole kovin suuri, joten ei se starttimoottorin käämejäkään rikki polta. Kovilla pakkasilla toki eroa voi olla jopa huomattavasti, mutta esim. näin kesäsellä hyvin minimaalisesti. Kitka vaihteistossa on tyypillisesti pientä (minkä huomaa esim. synkronoimattomalla vaihteistolla - rattaiden pysähtyminen vaatii aikansa).

Väittäisin, että vaihteistosta voi olla apuakin, jos startataan vanhempaa autoa esim. pitkän seisonnan jälkeen. Vaikka vaihteistolla ei ole suurta kitkaa, on sillä silti jonkin verran massan hitautta, eli se vähentää moottorin kierrosherkkyyttä. Joillakin autoilla, kun on tapana 'räjähtää' käyntiin turhankin ärhäkästi jo ennen kuin öljyt kiertävät kunnolla. Vaihdelaatikon rattaiden massa hidastaisi kierrosten nousua ja myös tasoittaisi pätkivää käyntiä (jos jokin sylinteri ei esim. kosteuden takia sytyttäisi).

Lue lisää

uskotaan, uskotaan. Uskotaan jo vähemmälläkin!

Siinä on semmoinen juttu että sitten kun autolla on ajettu se 150 000-200 000km, niin alkaa olemaan kampiakselin päittäisvälys jo yli toleranssin siellä on kulunut se laakerimetalli jo pois on vain kupari jäljellä pinnassa. Useassa moottorissa tämä päittäisvälyslaakeri on vielä vain puolikas, joten aika kovilla on se on kun voitelukin tapahtuu roiskeen avulla ja siksi pitäisi liikennevaloissakin laittaa auto vapaalle ja kytkin ylös, samalla säästyy kytkimen painelaakerikin, eikä rupea niin aikaisin rallattamaan.

Voisiko sheriffimme -S- huomauttaa ylläpitoa tästä bugista, jonka ylläpito tosiaan todennäköisesti tietää ennestäänkin?

Kyllä sillä on merkitystä ja erityisesti talvella sillä on suurikin merkitys. Omassa autossani laatikko on todella kohmeessa jo -20 asteen pakkasessa ja kone meinaa sammua, kun startin jälkeen nostaa kytkimen ylös. Kesällä ei niinkään väliä, mutta talvella varmasti, kun muutenkin startti joutuu tiukalle, ja akun varaus saattaa olla melko alhainen. Veikkaisin, että oma autoni ei lähde edes käyntiin -20 asteen pakkasessa, jos kytkin ei ole pohjassa, sillä sen verran jäykästi startti pyörähtää kytkin alas painettunakin.

Merkitystä kirjoitti:

Kyllä sillä on merkitystä ja erityisesti talvella sillä on suurikin merkitys. Omassa autossani laatikko on todella kohmeessa jo -20 asteen pakkasessa ja kone meinaa sammua, kun startin jälkeen nostaa kytkimen ylös. Kesällä ei niinkään väliä, mutta talvella varmasti, kun muutenkin startti joutuu tiukalle, ja akun varaus saattaa olla melko alhainen. Veikkaisin, että oma autoni ei lähde edes käyntiin -20 asteen pakkasessa, jos kytkin ei ole pohjassa, sillä sen verran jäykästi startti pyörähtää kytkin alas painettunakin.

Lue lisää

Omassa harrastepelissä moottori pyörii käynnistettäessä nimenomaan nopeammin vaihde vapaalla ja kytkin ylhäällä kuin kytkin painettuna. Kyseessä ei sikäli liene anomalia, että tämä on jo toinen samanmallinen auto jossa sama ilmiö.

404 kirjoitti:

Omassa harrastepelissä moottori pyörii käynnistettäessä nimenomaan nopeammin vaihde vapaalla ja kytkin ylhäällä kuin kytkin painettuna. Kyseessä ei sikäli liene anomalia, että tämä on jo toinen samanmallinen auto jossa sama ilmiö.

Lue lisää

"Omassa harrastepelissä moottori pyörii käynnistettäessä nimenomaan nopeammin vaihde vapaalla ja kytkin ylhäällä kuin kytkin painettuna. Kyseessä ei sikäli liene anomalia, että tämä on jo toinen samanmallinen auto jossa sama ilmiö."

Minulla on Triumph Herald, ja ainakin kyseinen malli on tunnettu siitä, että kampiakselin päittäislaakerointi joko kuluu loppuun tai laakerirengas (puolikuu) putoo kokonaisena pois paikaltaan. Tämän seurauksena kampiakseli pääsee liikkumaan pitkittäissuunnassa ja kytkimen painaminen saattaa jopa sammuttaa koneen, kuulemma. Oma yksilöni ei kuitenkaan tällä tavoin oireile, vaan kierrokset nousevat aavistuksen, kun kytkimen painaa pohjaan. Myöskään päittäisvälystä ei vaikuttaisi löytyvän, vaikka kaveri painelisi kytkinpoljinta ja itse ravistaisi kampiakselin päässä olevaa hihnapyörää. Oma harrastepelini siis on tuon suhteen kunnossa.

Mitäs harrastepelejä sinulla on ollut?

whiic kirjoitti:

"Omassa harrastepelissä moottori pyörii käynnistettäessä nimenomaan nopeammin vaihde vapaalla ja kytkin ylhäällä kuin kytkin painettuna. Kyseessä ei sikäli liene anomalia, että tämä on jo toinen samanmallinen auto jossa sama ilmiö."

Minulla on Triumph Herald, ja ainakin kyseinen malli on tunnettu siitä, että kampiakselin päittäislaakerointi joko kuluu loppuun tai laakerirengas (puolikuu) putoo kokonaisena pois paikaltaan. Tämän seurauksena kampiakseli pääsee liikkumaan pitkittäissuunnassa ja kytkimen painaminen saattaa jopa sammuttaa koneen, kuulemma. Oma yksilöni ei kuitenkaan tällä tavoin oireile, vaan kierrokset nousevat aavistuksen, kun kytkimen painaa pohjaan. Myöskään päittäisvälystä ei vaikuttaisi löytyvän, vaikka kaveri painelisi kytkinpoljinta ja itse ravistaisi kampiakselin päässä olevaa hihnapyörää. Oma harrastepelini siis on tuon suhteen kunnossa.

Mitäs harrastepelejä sinulla on ollut?

Lue lisää

Kiitos vinkistä! Selitys kuulostaa hyvin järkeenkäyvältä. Mainitsemani harrastevaunu paljastuu käyttämästäni nickistä, ja molemmissa omistamissani eksemplaareissa on ollut vanha ja paljon ajettu kone keulilla.

Kyseessä oli siis sittenkin anomalia - vanhoissa autoissa on ollut sama vika. No, jäljellä oleva yksilö odottaa purkua nippeleihin ja täyttä kunnostusta, joten päittäislaakerointi tulee aikanaan korjattua. Vielä pitäisi löytää jostain aika ja paikka restauroinnille, töitä nimittäin riittää. Onneksi ei paljoakaan ruostevaurioita, joista 404 on valitettavan tunnettu, vaan enimmäkseen tekniikan laittoa. Vielä tuosta kilometrinnielijä saadaan...

404 kirjoitti:

Omassa harrastepelissä moottori pyörii käynnistettäessä nimenomaan nopeammin vaihde vapaalla ja kytkin ylhäällä kuin kytkin painettuna. Kyseessä ei sikäli liene anomalia, että tämä on jo toinen samanmallinen auto jossa sama ilmiö.

Lue lisää

Tämä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta muistelisin, että 404:ssä on painelaakerissa kuulien sijaan liukulaakeri, jossa liukupintana hiili. Hiilessä saattaa olla kuulalaakeria suurempi kitka...

404 kirjoitti:

Kiitos vinkistä! Selitys kuulostaa hyvin järkeenkäyvältä. Mainitsemani harrastevaunu paljastuu käyttämästäni nickistä, ja molemmissa omistamissani eksemplaareissa on ollut vanha ja paljon ajettu kone keulilla.

Kyseessä oli siis sittenkin anomalia - vanhoissa autoissa on ollut sama vika. No, jäljellä oleva yksilö odottaa purkua nippeleihin ja täyttä kunnostusta, joten päittäislaakerointi tulee aikanaan korjattua. Vielä pitäisi löytää jostain aika ja paikka restauroinnille, töitä nimittäin riittää. Onneksi ei paljoakaan ruostevaurioita, joista 404 on valitettavan tunnettu, vaan enimmäkseen tekniikan laittoa. Vielä tuosta kilometrinnielijä saadaan...

Lue lisää

Juu, Pököttihän se siis on. 404 on kaunis auto - muistuttaa ulkonäöltään etäisesti Heraldia.

Luulin aluksi, että 404 tarkoittaa Error 404:ää, tuota surullisen kuuluisaa selaimessa koreilevaa virhesanomaa. http://www.peugeot.com/error404/html/404.htm
:D

Herald on kuuluisa LUCAS-sähköjärjestelmän ja maailman pienimmän kääntösäteen lisäksi juuri tuosta päittäislaakereiden luonnottoman nopeasta loppuunkulumisesta. En tiedä kuinka todennäköinen vikaantumiskohde se on muilla merkeillä, kuten Pugeilla. Toki jos kyseessä on todella paljon ajetut koneet...

whiic kirjoitti:

Juu, Pököttihän se siis on. 404 on kaunis auto - muistuttaa ulkonäöltään etäisesti Heraldia.

Luulin aluksi, että 404 tarkoittaa Error 404:ää, tuota surullisen kuuluisaa selaimessa koreilevaa virhesanomaa. http://www.peugeot.com/error404/html/404.htm
:D

Herald on kuuluisa LUCAS-sähköjärjestelmän ja maailman pienimmän kääntösäteen lisäksi juuri tuosta päittäislaakereiden luonnottoman nopeasta loppuunkulumisesta. En tiedä kuinka todennäköinen vikaantumiskohde se on muilla merkeillä, kuten Pugeilla. Toki jos kyseessä on todella paljon ajetut koneet...

Lue lisää

Tiettyä yhdennäköisyyttä Heraldissa ja 404:ssa on. Eikö Heraldin myöhemmissä (13/60?) versioissa ollut sylinterit lievästi epäsuorassa linjassa, jotta vanhaan lokiin saatiin porattua isommat reiät?

Pösö 404 on yleisesti ollut paljon ajavien suosiossa. Oman nykyisen 404:ni ajokilometreistä minulla ei ole täyttä varmuutta, mutta auton kunto viittaisi kuitenkin suhteellisen vähiin kilometreihin. Mittarissa on kai 77 tuhatta, joten arvaan todelliseksi matkaksi 277 000. Toisaalta jos auto on ollut hyvässä hoidossa ei 477 tuhattakaan olisi mikään mahdottomuus - kärry on ollut tietojeni mukaan käytössä yhtäjaksoisesti noin 25 vuotta ennen kuin se säilöttiin yli kymmeneksi vuodeksi talliin.

Janne69 kirjoitti:

Tämä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta muistelisin, että 404:ssä on painelaakerissa kuulien sijaan liukulaakeri, jossa liukupintana hiili. Hiilessä saattaa olla kuulalaakeria suurempi kitka...

Lue lisää

Oikeassa olet, 404:n painelaakerissa on hiili. Silloin kyseessä ei olekaan vika kampiakselin päittäislaakerissa, vaan kytkimen ominaisuus?

404 kirjoitti:

Tiettyä yhdennäköisyyttä Heraldissa ja 404:ssa on. Eikö Heraldin myöhemmissä (13/60?) versioissa ollut sylinterit lievästi epäsuorassa linjassa, jotta vanhaan lokiin saatiin porattua isommat reiät?

Pösö 404 on yleisesti ollut paljon ajavien suosiossa. Oman nykyisen 404:ni ajokilometreistä minulla ei ole täyttä varmuutta, mutta auton kunto viittaisi kuitenkin suhteellisen vähiin kilometreihin. Mittarissa on kai 77 tuhatta, joten arvaan todelliseksi matkaksi 277 000. Toisaalta jos auto on ollut hyvässä hoidossa ei 477 tuhattakaan olisi mikään mahdottomuus - kärry on ollut tietojeni mukaan käytössä yhtäjaksoisesti noin 25 vuotta ennen kuin se säilöttiin yli kymmeneksi vuodeksi talliin.

Lue lisää

"Tiettyä yhdennäköisyyttä Heraldissa ja 404:ssa on. Eikö Heraldin myöhemmissä (13/60?) versioissa ollut sylinterit lievästi epäsuorassa linjassa, jotta vanhaan lokiin saatiin porattua isommat reiät?"

Käsittääkseni. Lohkohan on vissiin alkujaan Standard Pennantista (en tiedä millä porauksella oli tuolloin), mutta Heraldiin se tuli aluksi 948 cc iskutilavuuksisena. 1200:ssa 1147 cc:nä. 13/60:ssä 1296 cc. Lohkoon suurempaa tilavuutta poratessa tuli todellakin ongelmaksi moottorin pituuden loppuminen, joten päätettiin asentaa sylinterit lievään V-asetelmaan, kuitenkin tavallisen (ja aiemmissa malleissa olleeseen) rivinelosen lohkoon, säilyttäen konstruktiossa yhden sylinterikannen. V-kulma on kuitenkin 'häviävän' pieni, joten moottorin käymiseen se ei käsittääkseni merkittävästi vaikuta. Ja käsittäisin, että V-kulma otettiin käyttöön 1296:ssa, kuten epäilit. Muutettaessa 948:sta 1147:aan taidettiin selvitä pelkällä suuremmalla porauksella (siis lohkon osalta - kansi, kaasutin/kaasuttimet, jne erilaiset).

Olisikohan Spitfiressä missään samalle lohkolle yli 1296 cc konstruktiota... täytys varmaan ottaa selvää yleisen uteliaisuuden tyydyttämiseksi. Ainakin Spitfireen oli 1493cc motti, mutta kysymys kuuluu: oliko sama lohko?

Vitesseissä (Heraldin sisarmalli) ja GT6:ssa oli 1596 ja 1998 cc , mutta sylintereitä oli lisätty pari lisää, kyseessä siis suora-6. 'Sana sanoo', että moottori olisi hyvin saman kaltainen kuin Heraldin motti, mutta 'lisätty' sylintereitä. Vähän kyllä epäilen 'sanan' paikkansapitävyyttä, sillä 1998-motissa olisi 6-sylinterillä ja tuolla iskutilavuudella aikasen ahdasta, jos motin pituus olisi kasvanut vain 50%. Väistämättä lohkolla on täytynyt olla enemmän leveyttäkin, joten se siitä. Kaikkea en purematta niele.

Eikö ole kokeneempaa kuljettajaa käytettävissä?

No jos homma jää sinulle niin toivottavasti näistä ohjeista on apua:

Auton ollessa vielä sammuksissa:
Käsijarru ehdottomasti päälle ennenkuin painat kytkintä pohjaan, muuten auto lähtee liikkeelle.
Kannattaa myös varmistaa että käsijarru pitää joten pidä ensin jalka valmiudessa jarrupolkimelle. Varovasti paina kytkin pohjaan, varmista että auto pysyy käsijarrun varassa. Jotkut autot eivät edes käynnisty jollei kytkin ole pohjassa.
Vaihda vaihde vapaalle, käynnistä auto.
Käsijarru edelleen päällä, vaihda pakki päälle ja ala nostamaan vähän kytkintä tarttumisen rajalle, lisää kaasua vähän.
Hitaasti ala vapauttamaan käsijarrua ja nosta sen verran kytkintäkin että auto pysyy ainakin paikallaan ja kun auto lähtee liikkeelle peruuttamaan niin vapauta käsijarru pois kokonaan.

Mikäli käsijarru ei pidä, täytyy sen sijaan osata käyttää jarrupoljinta tai jotkut kunnolliset kestävät ja luotettavat kiilat etupyörien eteen jolloin auto ei pääse valumaan alaspäin.

Ylämäkeen peruutus on melko vaativaa koska pakki on yleensä "harvemmaksi" välitetty kuin ykkösvaihde jolloin moottoriin tarvitsee enemmän kierroksia ettei se sammu.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö ole kokeneempaa kuljettajaa käytettävissä?

No jos homma jää sinulle niin toivottavasti näistä ohjeista on apua:

Auton ollessa vielä sammuksissa:
Käsijarru ehdottomasti päälle ennenkuin painat kytkintä pohjaan, muuten auto lähtee liikkeelle.
Kannattaa myös varmistaa että käsijarru pitää joten pidä ensin jalka valmiudessa jarrupolkimelle. Varovasti paina kytkin pohjaan, varmista että auto pysyy käsijarrun varassa. Jotkut autot eivät edes käynnisty jollei kytkin ole pohjassa.
Vaihda vaihde vapaalle, käynnistä auto.
Käsijarru edelleen päällä, vaihda pakki päälle ja ala nostamaan vähän kytkintä tarttumisen rajalle, lisää kaasua vähän.
Hitaasti ala vapauttamaan käsijarrua ja nosta sen verran kytkintäkin että auto pysyy ainakin paikallaan ja kun auto lähtee liikkeelle peruuttamaan niin vapauta käsijarru pois kokonaan.

Mikäli käsijarru ei pidä, täytyy sen sijaan osata käyttää jarrupoljinta tai jotkut kunnolliset kestävät ja luotettavat kiilat etupyörien eteen jolloin auto ei pääse valumaan alaspäin.

Ylämäkeen peruutus on melko vaativaa koska pakki on yleensä "harvemmaksi" välitetty kuin ykkösvaihde jolloin moottoriin tarvitsee enemmän kierroksia ettei se sammu.

Lue lisää

Ja jos tuntuu siltä että ei onnistu niin laittaa vaan käsijarrun päälle niin auto ei karkaa.
Jos käsijarru ei ole kunnossa niin jarrupoljin painettuna sammuttaa auton ja laittaa vaikka ykkösvaihteen päälle, auton pitäisi pysyä vaihteen varassa paikallaan. Jos vieressä on jonkinlainen katukiveys niin pyörät voisi kääntää sitä kohti jolloin auto pysähtyisi viimeistään kadun reunakiveykseen jos ei vaihteenkaan varassa pysyisi.

Kokeilin tuon vm. 2016 autossani. Jos ei paina kytkintä on tuloksena vaan no-crank-no-start -tilanne eli edes starttimoottori ei pyöri.