toisen maaimansodan jälkeisissä leireissä eritoten Neuvostoliitossa Yhdysvaltain suopealla hyväksynnällä.
Tulisiko Suomen liittyä siis diktaattori Stalinin tukijavaltion joukkouhin, eli Natoon mukamas jonkun uhan vuoksi.
Kyllä amerikkalaisilla aina corned beefiä kommareille ja diktatoreille piisaa, kuten partisaanien suorittaman Lokan kylän joukkomusha osoittaa raiskausten jälkeen.
Idästä tulee aina ikäviä uutisia, ja lännestä ei sitäkään. Seiso Suomi omilla perustuksillasi edelleenkin, sillä apua et koskaan ole saanut, etkä tule saamaankaan.
Tulisiko Suomen liittyä siis diktaattori Stalinin tukijavaltion joukkouhin, eli Natoon mukamas jonkun uhan vuoksi.
Kyllä amerikkalaisilla aina corned beefiä kommareille ja diktatoreille piisaa, kuten partisaanien suorittaman Lokan kylän joukkomusha osoittaa raiskausten jälkeen.
Idästä tulee aina ikäviä uutisia, ja lännestä ei sitäkään. Seiso Suomi omilla perustuksillasi edelleenkin, sillä apua et koskaan ole saanut, etkä tule saamaankaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kitti vaan niin kauhiasti. Erityiskiitoksei sotiemme veteraaneille.
Suomalaisista sotavangeistakin tuli suurin osa takaisin, eivätkä erityisesti olojaan moittineet. Heidän haastattelu-ohjelmansa tuli TV:stä joskus 70- luvulla. Pitäisi oikeastaan toivoa uusintaa. USA:n tietojen mukaan, kaikkein vähiten vankeja palasi Saksalaisilta ja Japanilaisilta vankileireiltä.
saksakaisen sotavangin kirjoittaman kirjan aikoinaan paetesaan Siperiasta halki soiden. Paluu ei kestänyt patikkamatkaa kuin 10 vuotta.
suomalaisia pidettiin, mutta kyseisestä TV-ohjelmasta jäi mieleen, että Lenigradin alueella oli huonomaineinen paikka. Muutomat olivat Etelä-Venäjällä jossa nälkä oli pahin vihollinen, mutta niin muka oli paikallisilla asukkaillakin.
opuksen ja melko kummalliselta selviytymistarinalta tuntui, mutta kaikki on mahdollista, kun pitää puukon vyollään ja Junalan mielessään.
velkaa maahanmuuttajille, joten turvatkaamme heidän hyvinvointinsa...
inkeriläisille ja virolaisille. Heidät tosin teloitettiin heti.
kuitenkin kuolemansa jälkeen jäivät kertomaan, kuinka toisille kävi. Taisi olla, että juna pysähtyi jossakin rajan takana ja joka kymmenes otettiin rivistä ja ammuttiin peloitukseksi toisille. "Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa".
tyosiaan satua. Mutta tässä alkuperäinen.
Inkeriläisten kyydityksissä sain selkeän ohjeen hidastaa junan vauhtia muka höyrypaineen vuoksi. Sanalla kymmenittäin kuljetettavista loikkivat ulos vaunuista, eivätkä vartijat tehneet oikeastaan mitään. Täytyi se pistää se ylämäen ja höyrypaineen syyksi mokomillekin heimopataljoonan jäsenien pelastukselle.