No ei varmaan kielletä, mutta kannattaisi varmaan miettiä, mikä kerrannaisvaikutus viitekorkojen muutoksilla on talouteen - ja sitä myöten kansalaisten onneen.
Jos keynesiläisesti ajatellaan, niin kiihtyvässä kansantaloudessa koroilla on taipumus nousta.
Yhä heikommat bisnekset ottavat lainaa ja tulevat markkinoille.
Kun sitten korkotasoa viitekorkomaailmassa muutetaan, se yleensä rankaisee aikaisia investoijia ja kehittäjiä, mutta hillitsee vain ylikuumentumisen kärkeä ja palkitsee myöhäisiä ja ylikiihdyttäviä investointeja.
Koko lainakannan ylimenevä "delta" ei ole oikein!
(rajainvestointikäsite? Enpähän ole nähnyt edes Nobel-tason tutkimuksia asiasta!)
En tässä itselleni mitään Nobelia ole tavoittelemassa. Tiedän kuitenkin, että maailman talous ei voi enää kovin pitkään jatkaa keskuspankkien viitekorkoihin perustuen. Ei ihmisten kodit voi perustua viitekorkoihin. Ei Amerikassa eikä Intiassa tai edes Iranissa. Ihan rehellisesti. Joissakin maissa on tosin uskonnollisia perinteitä näissä talousasioissa.
Tilalle tulee maailmanlaajuinen kiinteä korko.
Jos keynesiläisesti ajatellaan, niin kiihtyvässä kansantaloudessa koroilla on taipumus nousta.
Yhä heikommat bisnekset ottavat lainaa ja tulevat markkinoille.
Kun sitten korkotasoa viitekorkomaailmassa muutetaan, se yleensä rankaisee aikaisia investoijia ja kehittäjiä, mutta hillitsee vain ylikuumentumisen kärkeä ja palkitsee myöhäisiä ja ylikiihdyttäviä investointeja.
Koko lainakannan ylimenevä "delta" ei ole oikein!
(rajainvestointikäsite? Enpähän ole nähnyt edes Nobel-tason tutkimuksia asiasta!)
En tässä itselleni mitään Nobelia ole tavoittelemassa. Tiedän kuitenkin, että maailman talous ei voi enää kovin pitkään jatkaa keskuspankkien viitekorkoihin perustuen. Ei ihmisten kodit voi perustua viitekorkoihin. Ei Amerikassa eikä Intiassa tai edes Iranissa. Ihan rehellisesti. Joissakin maissa on tosin uskonnollisia perinteitä näissä talousasioissa.
Tilalle tulee maailmanlaajuinen kiinteä korko.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuota olisi kutsuttu sosialismiksi.
Kaikilla tavaroilla ja ihmisen tavoittelemilla asioilla olisi sama hinta.
Mika Waltarin romaanissa ja Hollywood-elokuvassa "Sinuhe Egyptiläinen" kerrotaan, miten kaikki hyvää tarkoittava utopia kaatuu ihmisten normaaliin arkeen.