Siis tämä väite, ei olla tasa-arvoisia, kun naisilla ei ole armeijaa - selittäisittekö kun en ymmärrä:
a) eikö armeija ole miesten luomus, jokin joka on aikojen saatossa miesten hyväksi ja tarpeelliseksi näkemä - käsittääkseni naiset eivät ole varsinaisesti vaatineet armeijoita, (joskin ovat niiden turvasta hyötyneet, silloin kun mies on käynyt miestä vastaan.)
b) kun kansanedustajista 60 % tai yli on edelleen miehiä, miksi he eivät muuta lakeja siltä osin, että naisten armeijaanmeno on pakollista, jos miehet todella pitävät asiaa hyvänä ja hyödyllisenä
c) lyhyesti: miksi naisliikkeen pitäisi puuttua epäkohtaan, joka koskettaa vain miehiä, joilla toki on omat edustajansa, lainsäätäjänsä ja kun puolustusministerikin on 8:ssa tapauksessa 10:stä mies?
a) eikö armeija ole miesten luomus, jokin joka on aikojen saatossa miesten hyväksi ja tarpeelliseksi näkemä - käsittääkseni naiset eivät ole varsinaisesti vaatineet armeijoita, (joskin ovat niiden turvasta hyötyneet, silloin kun mies on käynyt miestä vastaan.)
b) kun kansanedustajista 60 % tai yli on edelleen miehiä, miksi he eivät muuta lakeja siltä osin, että naisten armeijaanmeno on pakollista, jos miehet todella pitävät asiaa hyvänä ja hyödyllisenä
c) lyhyesti: miksi naisliikkeen pitäisi puuttua epäkohtaan, joka koskettaa vain miehiä, joilla toki on omat edustajansa, lainsäätäjänsä ja kun puolustusministerikin on 8:ssa tapauksessa 10:stä mies?
Vastaukset 12
Vanhimmat
puuttui siihen, että naisillekin on mahdollisuus mennä armeijaan, silä joissakin työpaikoissa armeijankäneitä suositaan, ja naisillahan ei silloin armeijaa ollut mahdollista käydä.
Saattoi puuttuakin. Ja nyt kun se on mahdollista, naisliike on siis tullut hoitaneeksi sen minkä enintään voi katsoa sille kohtuudella kuuluneen.
Naisten ei välttämättä kannata ainakaan nykyisiä naisasiajärjestöjä kiitellä asepalvelusmahdollisuudestaan. Naisliike on vaikuttanut asiaan epäsuorasti -kenties tahtomattaankin- parantamalla yleisesti naisten asemaa yhteiskunnassa. Mutta monet naisjärjestöistä ja valtakunnan näkyvimmistä feministeistä (mm. T. Halonen) vastustivat kovasti armeijamahdollisuutta naisille.
Älkääkä vain minulta kysykö mitä järkeä siinä oli. Lienee kyse armeijanvastaisesta asenteesta yleensä, mutta luulisi feministin kannattavan edes naisen valinnanvapautta vaikka joidenkin valinta ei sitten itseä henkilökohtaisesti miellyttäisikään.
sodankäynti on sitten toisen maailmansodan jälkeen muuttunut. nykyisin taktinen ennakointi, vaaroihin sopeutuminen, puolueettomuuspolitiikka yhdessä suurvaltasuhteiden kanssa sekä liittoutuminen vähentävät sodan uhkaa. silti puolustuskyvyn peruskivi on hyvin harjoitelleissa asevoimissa. asevoimat eli puolustusvoimat ei nykyisin ole enää mikään miesten koulu yksinomaan. naisia on jo paitsi aseellisessa palveluksessa, niin myös ennen kaikkea tekemässä poliittisia päätöksiä koskien asejoukkojen määrää sekä puolustusvoimien budjetointia.
ristiriitaista onkin, että samaan aikaan kun eräät aktiivifeministit esittävät puolustusvoimien olevan miesten itselleen kehittämä riesa, joka hierarkisena väkivaltakoneistona simputtaa ja alistaa alemmalla tasolla käskysuhteessa olevia, ovat toiset vielä aktiivisemmat feministit lähettämässä samaisen miesvallan tyyssijan kasvatteja vieraille maille rauhaa turvaamaan. esm darfuriin olisi vihreiden vaatimuksesta suomen panostettava useiden satojen miesten joukko-osastolla.
rauhanturvatehtäviinhän ei voi lähettää ketä tahansa syrjäytymisuhan alla elävää pitkäaikaistyötöntä torrakka kaulassa, vaan nimenomaan pitkälle koulutettua, etten sanoisi korkeasti koulutettua:), ammattihenkilöstöä. eli palkkasotilaita.
feministeillä on siis kaksijakoinen suhtautuminen myös tähän armeijan olemassaolon tosiasiaan. toisaalta asevelvollisuutta pidetään miesten omana ongelmana, jota velvollisuutta ei missään nimessä tule naisille jakaa. toisella puolen ollaan sitten hyvinkin hanakasti käyttämään asevelvollisia poliittisina pelinappuloina maailman sotatantereilla.
tutkimuksen mukaan asevelvollisuus antaa naisille taloudellista etumatkaa 11 000 euron edestä, samoin miesten opintojen alku viivästyy keskimäärin vuodella. armeija-aika ei kerrytä eläkesäästöä. puhumattakaan siitä negatiivisesta terveysvaikutuksesta, jonka moni varusmies kokee lihottaessaan itsensä ylipainoiseksi sotkun munkeilla ja limpparilla.
Ap. viestissäni totesin kyllä, että armeijaa voitaisi saattaa naisille pakolliseksi siinä missä miehille, jos niin hyväksi nähdään.
Aivan yhtä hyvin voisin todeta, että se voitaisiin tehdä kummallekin sukupuolelle vapaaehtoiseksi.
Kysyin vain, miksi naisliikkeen pitäisi tehdä juttu miesten puolesta, so. arvioida uudelleen armeijan merkitys, tarkoitus sekä kotimaassa että rauhanturvatehtävissä. Sen jälkeen voitaisiin ehkä määrittää sekin minkämuotoinen armeija on tarpeen, pakollinen, palkkasoturi tms.
Vedät näköjään yhtäläisyysmerkit vihreiden ja feministien välille. Missään tapauksessa ko. puolueen edustajan suulla esitetty lähettämiskehote ei ole sama kuin hallituksen toimesta tehty osallistumispäätös, eduskunnan hyväksymänä.
Mainitsemasi 11 000 euron etu - jonka mittaamisen perusteet ovat jotakuinkin käsittämättömät - koskee siis tällä hetkellä vain muutamaa prosenttia työikäisistä naisista. Sitä ennen yli 30 vuoden ajan kaikki naiset kuuntelivat kiltisti, miten armeija tarjoaa erinomaisen johtamiskoulutuksen, niin hyvän ettei naisten voi kuvitellakaan sellaista tavoittavan. (= kun eivät voineet sitä armeijasta saada).
Armeijan eläkevaikutukseenkin miehet voivat jälleen lainsäädännöllä ja tuponeuvotteluilla vaikuttaa. Ei ole naisten vika jos ovat jättäneet sen tekemättä. Sen sijaan kertausharjoituspäivät maksetaan aina päivärahoina takaisin.
Se munkkipossu ja limppari ei mene itsestään suuhun, eikä armeijan komentosuhteissa käsketä niitä syömään. Sotkun naisetkaan eivät käske niin tekemään. Lisäksi munkkipossuja ja limua myydään myös armeijan ulkopuolella, joten heikkotahtoinen nainen ja mies voi sortua niihin armeijasta riippumatta - varsinkin kun armeija ei ole tarjoamassa samaan aikaan rankkaa liikuntakasvatusta.
tietoa asevelvollisuudesta ja kyllä sieltä jotain löytyikin.
Kaikki miehet eivät käy armeijaa. Nykyään noin 80% ikäluokasta käy sen ja sitten on ryhmiä joiden ei tarvitse, kuten jehovantodistajat ja ahvenanmaalaiset.
Terveydellisistä syistä voi vapautua ja vapautuukin paljon porukkaa. Terveydellisiä syitä on mm. liikalihavuudesta aiheutunut huono kunto.
Mutta asevelvollisten määrää ollaan myös supistamassa säästösyistä. Varuskuntia lakkautetaan ja tulevaisuudessa ehkä vain noin 60% ikäluokasta käy armeijan. Nämä säästöt eivät tosin sitten näy siviilipalveluksessa, eikä totaalikieltäytyjien vankilatuomioissa.
Jos siis on liikalihava tai muuten huonokuntoinen, niin iloisella mielellä voi jatkaa opiskeluaan, eikä tarvitse parkua naisille, että nämä saavat etumatkaa.
vaikuttavimmalla tasolla eli lainsäädäntötyössä liikuttaessa naisasia-aktiivit joutuvat ottamaan kantaa myös armeijan kaltaisen laitoksen funktioon. feminismi on naisasialiike, joka pääsääntöisesti pyrkii tasa-arvoon parantamalla naisten asemaa niiltä osin, kuin sen jäsenistö kokee tarpeelliseksi. naisilla ei välttämättä siis kollektiivisesti ole tarvetta suorittaa asepalvelusta tai muutoin osallistua maanpuolustukseen omia voimavaroja uhraten.
vihreä liitto on sekä profiloitunut että virallisesti tunnustautunut olevansa feministinen puolue. vl:n naiskansanedustajat myös esittävät näkyviä vaatimuksia puolustusvoimien ja suomen virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen. eli he luovat omalta feministiseltä pohjaltaan armeijaa koskevaa poliittista päätöksentekolinjausta. armeija ei siis enää ole ainoastaan miesten itselleen kehittämä riesa, saint:ia koskevaan päätöksentekoon osallistuu miesten lisäksi lukuisa joukko naisia, joista osalla on hyvinkin voimakas feministinen näkökanta.
eräs selkeä vaihtoehto on tietysti naiskansanedustajien jäävääminen armeijaa ja puolustuspolitiikkaa koskevista päätöksenteoista. näin siis oletuksella, että armeija halutaan nähdä puhtaasti miesten asiana.
jäävätä puolustuspolittiikkaa koskevissa asioissa, kuin uskonnottomat kirkkoon kuuluvissa asioissa, mikä jostain syystä oli vielä laissa kymmenisen vuotta sitten. Yhteiskunnan asioista päätetään yhteisesti. Tiedätkö mitä jäävi tarkoittaa. Etkö? Se tarkoittaa sitä, että ei voi olla päättämässä asioista joihin on itse kytköksissä.
naiskansanedustajat voi jäävätä armeijaa koskevasta päätöksenteosta sillä edellytyksellä, että armeija ja puolustuspolitiikka olisivat ainoastaan miesten asioita. naisilla olisi tällöin negatiivinen KYTKÖS armeijaan.
naisia ei kuitenkaan jäävätä armeijaa koskevasta päätöksenteosta, heillä on tasa-arvoinen mahdollisuus vaikuttaa suomen armeijan sisäiseen rakenteeseen kuten myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. tp halonen, joka on ollut vuosikymmeniä jatkuneen poliittisen uransa ajan näkyvä naisasian kannattaja, haluaa pitää tiukasti turvallisuuspoliittiset ohjat käsissään. samoin puolustusvoimain ylipäällikköyden.
eli kuten kirjoitit, yhteiskunnan asioista päätetään YHTEISESTI. asevelvollisuus, joka on ainoa yhteiskunnan ainoastaan toiselle sukupuolelle asettama velvollisuus, on siis yhteisesti päätettävissä muun armeijaa koskevan päätöksenteon lisäksi. armeija aiheuttaa armeijan omien tutkimusten mukaan varusMIEHELLE noin 11 000 euron tuloalijäämän, viivästyttää opiskelun aloittamista vuodella, ei kerrytä työeläkettä. armeijalla on myös positiivisia vaikutuksia reippailun lisäksi, esm. rauk- ja ruk-koulutuksesta saa hyvät pohjat työelämään johtamisesta ja ryhmätyöskentelystä.
reaalipoliittisesti armeijainstituution hävittäminen ei ole mahdollista, joten naisilla on mahdollisuus jatkaa tasa-arvoisesti sellaisen instituution päätöksentekoprosesseissa, johon heillä ei ole suoranaista velvoitetta.
jumalan olemassaolo tai sielujen pelastuminen ei ole "yhteisesti päätettävä", vaikka ev.lut. kirkko kerääkin kirkollisveroa yhteiskunnasta ja toimii muutenkin tasa-arvolaki poislukien yhteiskunnan säännöillä. kirkko ja valtio tulisikin erottaa selkeästi toisistaan, jolloin uskonnollisen yhteisön jäsenyys muodostuisi puhtaasti omantunnon pohjalta.
miehillä on mahdollisuus omantunnon syistä kieltäytyä asevelvollisuudesta, minkä seurauksena heillä on velvollisuus suorittaa korvaava velvollisuus vankilassa. käytännössä ehdottoman vankeusrangaistuksen pituus on puolisen vuotta, riippuen siitä, missä yhteydessä kieltäytyminen on tapahtunut eli ennen kutsuntoja vai palveluksen yhteydessä.
vertailun vuoksi yllä olevassa aloituksessa on viite elävältä tapetun blogipäiväkirjaan, jossa mainittu risto h. tuomittiin raiskauksesta 480 euron sakkoon ja 1500 euron vahingonkorvaukseen.
"a) eikö armeija ole miesten luomus, jokin joka on aikojen saatossa miesten hyväksi ja tarpeelliseksi näkemä - käsittääkseni naiset eivät ole varsinaisesti vaatineet armeijoita, (joskin ovat niiden turvasta hyötyneet, silloin kun mies on käynyt miestä vastaan.)"
Samaa voisi sanoa monesta muustakin yhteiskunnallisesta instituutiosta ja organisaatiosta, mm. poliisilaitoksesta, useimmista suuryrityksistä jne. Kovin moni naisasianainen ei ymmärettävästi kuitenkaan väitä ettei naisilla pitäisi olla näissä asioissa tasavertainen asema.
Naispuoliset hallitsijat ovat kyllä varmasti tahtoneet armeijat komentoonsa siinä missä miespuolisetkin. Se että asevoimien organisoinnista ja johdosta ovat perinteisesti vastanneet yleensä miehet, johtuu siitä että yhteiskunnallinen valta yleensäkin on ollut enimmäkseen miesten käsissä.
"b) kun kansanedustajista 60 % tai yli on edelleen miehiä, miksi he eivät muuta lakeja siltä osin, että naisten armeijaanmeno on pakollista, jos miehet todella pitävät asiaa hyvänä ja hyödyllisenä"
Luultavimmin siksi, että tottumuksen voima on valtavan suuri. Lienee naisasiankin kohdalla ollut usein niin että pioneerien on pitänyt tehdä pitkään työtä ajamiensa asioiden hyväksi, ennen kuin enemmistö on alkanut ymmärtää miksi ajatukset ovat hyviä. Lisäksi miehille on pitkään hienovaraisesti syötetty ajatusta että miesten asevelvollisuus olisi osoitus miesten paremmuudesta ja myös etuoikeutettua asemaa puolustava tekijä.
"c) lyhyesti: miksi naisliikkeen pitäisi puuttua epäkohtaan, joka koskettaa vain miehiä, joilla toki on omat edustajansa, lainsäätäjänsä ja kun puolustusministerikin on 8:ssa tapauksessa 10:stä mies?"
Naisliikkeen ei tarvitsekaan puuttua, jos se suoraan julistautuu yksinkertaisesti naisten etuja ajavaksi liikkeeksi. Sen sijaan tasa-arvon nimeen julistavien naisjärjestöjen (ja yksittäisten naisasianaisten) pitäisi puuttua tarmokkaasti myös niihin tasa-arvoepäkohtiin joista naiset itse hyötyvät.
Vielä selvemmin myös miesten asian ajaminen kuuluisi valtion asettamille tasa-arvoviranomaisille. Silti asevelvollisuusasia on rajattu tasa-arvolain ja siten tasa-arvovaltuutetun toimivallan ulkopuolelle. (Ja esimerkkinä pienemmistä asioista: vasta tänä syksynä tasa-arvovaltuutettu kommentoi armeijan miehiä syrjivien hiussääntöjen vaativan selvittämistä. Tähän asti ne on hyväksytty vaikka miehet ovat asiasta valituksia tehneet.)
Jotenkin noin nuo asiat lienevät, kyllä, varsinkin a ja b -kohdat. Naisliikkeen, feminismin ja tasa-arvon käsitteiden keskinäinen sekoittuminen on hankalampi juttu. Minulle tasa-arvo on hieman isompi asia kuin feminismi, joka on mielestäni naisten oikeuksien ajamista ja puolustamista, ei yleisen ja kaikkinaisen tasa-arvon.
Ilmeisesti siksi siis näitä armeijavuodatuksia löytyy feminismi-palstoilta, vaikka ne pitäisi suunnata laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen.