EN arvioi Suomen suhtautumista vähemmistöihin
Suomalaiset kielivähemmistöt selvittävät tällä viikolla Euroopan neuvostolle (EN) omaa asemaansa Suomessa. EN:n asiantuntijakomitea arvioi keskiviikkoon asti vähemmistöjen roolia niin lainsäädännössä kuin arkitoimissakin. Komitea tapaa hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, minkä jälkeen raportti lähetetään Euroopan neuvoston ministerikomitean käsiteltäväksi.
Suomenruotsalaisten asioita ajava järjestö Finlands Svenska Samling esitti komitealle maanantaina näkemyksensä suomenruotsalaisvähemmistön asemasta. Puheenjohtaja Gösta von Wendtin mukaan Suomi on kansainvälisesti aina edustanut tasa-arvoista yhteiskuntaa, mutta nyt tilanne on huono. "Luonnolliset kieli- ja kulttuurialueet on rikottu hallinnollisilla jaoilla. Hätäkeskusuudistuksen jälkeen esimerkiksi Pohjanmaan ruotsinkieliset eivät välttämättä tule enää ymmärretyiksi, kun he soittavat hätänumeroon", von Wendt kuvailee. Järjestö valmistelee hallitukselle esitystä, jonka mukaan Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin yhteyteen voitaisiin perustaan vähemmistöinstituutti. Instituutti palvelisi pohjoisen Euroopan vähemmistöjä, joihin jo olemassa oleva Espanjan instituutti ei ulotu.
Suomen venäjänkielinen vähemmistö haluaa tunnustusta olemassaololleen. Kirill Gluschkoff kertoo EN:n komitealle tänään venäjänkielisten asemasta Suomessa. Gluschkoffin mukaan valtion kannalta Suomessa ei ole venäjänkielistä vähemmistöä. "Venäjänkieliset eivät tarvitse virallista asemaa, ainoastaan vähemmistöaseman tunnustamisen. Suomelle on paljon taloudellista hyötyä venäläisistä matkailijoista, ja kasvava idänkauppa edellyttää työntekijöitä, jotka osaavat venäjää", Gluschkoff arvioi. Gluschkoff on työministeriön etnisten suhteiden neuvottelukunnan jäsen. Hän toivoo Suomeen venäläisasiain neuvottelukuntaa. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä yli 33 000 venäjänkielistä.
Myös saamelaisten, romanien, tataarien ja jiddisinkielisten vähemmistöjen edustajat esittävät arvionsa asemastaan Euroopan neuvostolle. Asiantuntijakomiteassa on yksi jäsen jokaisesta maasta, joka on liittynyt Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimukseen. Komitea tekee joka kolmas vuosi seurantaraportin sopimukseen liittyneiden maiden vähemmistöolosuhteista. Komitea vieraili Suomessa viimeksi vuonna 1999.
--------------------------------------------------------------------------------
Suomalaiset kielivähemmistöt selvittävät tällä viikolla Euroopan neuvostolle (EN) omaa asemaansa Suomessa. EN:n asiantuntijakomitea arvioi keskiviikkoon asti vähemmistöjen roolia niin lainsäädännössä kuin arkitoimissakin. Komitea tapaa hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, minkä jälkeen raportti lähetetään Euroopan neuvoston ministerikomitean käsiteltäväksi.
Suomenruotsalaisten asioita ajava järjestö Finlands Svenska Samling esitti komitealle maanantaina näkemyksensä suomenruotsalaisvähemmistön asemasta. Puheenjohtaja Gösta von Wendtin mukaan Suomi on kansainvälisesti aina edustanut tasa-arvoista yhteiskuntaa, mutta nyt tilanne on huono. "Luonnolliset kieli- ja kulttuurialueet on rikottu hallinnollisilla jaoilla. Hätäkeskusuudistuksen jälkeen esimerkiksi Pohjanmaan ruotsinkieliset eivät välttämättä tule enää ymmärretyiksi, kun he soittavat hätänumeroon", von Wendt kuvailee. Järjestö valmistelee hallitukselle esitystä, jonka mukaan Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin yhteyteen voitaisiin perustaan vähemmistöinstituutti. Instituutti palvelisi pohjoisen Euroopan vähemmistöjä, joihin jo olemassa oleva Espanjan instituutti ei ulotu.
Suomen venäjänkielinen vähemmistö haluaa tunnustusta olemassaololleen. Kirill Gluschkoff kertoo EN:n komitealle tänään venäjänkielisten asemasta Suomessa. Gluschkoffin mukaan valtion kannalta Suomessa ei ole venäjänkielistä vähemmistöä. "Venäjänkieliset eivät tarvitse virallista asemaa, ainoastaan vähemmistöaseman tunnustamisen. Suomelle on paljon taloudellista hyötyä venäläisistä matkailijoista, ja kasvava idänkauppa edellyttää työntekijöitä, jotka osaavat venäjää", Gluschkoff arvioi. Gluschkoff on työministeriön etnisten suhteiden neuvottelukunnan jäsen. Hän toivoo Suomeen venäläisasiain neuvottelukuntaa. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä yli 33 000 venäjänkielistä.
Myös saamelaisten, romanien, tataarien ja jiddisinkielisten vähemmistöjen edustajat esittävät arvionsa asemastaan Euroopan neuvostolle. Asiantuntijakomiteassa on yksi jäsen jokaisesta maasta, joka on liittynyt Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimukseen. Komitea tekee joka kolmas vuosi seurantaraportin sopimukseen liittyneiden maiden vähemmistöolosuhteista. Komitea vieraili Suomessa viimeksi vuonna 1999.
--------------------------------------------------------------------------------
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Suomenruotsalaisten asioita ajava järjestö Finlands Svenska Samling esitti komitealle maanantaina näkemyksensä suomenruotsalaisvähemmistön asemasta. Puheenjohtaja Gösta von Wendtin mukaan Suomi on kansainvälisesti aina edustanut tasa-arvoista yhteiskuntaa, mutta nyt tilanne on huono. "Luonnolliset kieli- ja kulttuurialueet on rikottu hallinnollisilla jaoilla. Hätäkeskusuudistuksen jälkeen esimerkiksi Pohjanmaan ruotsinkieliset eivät välttämättä tule enää ymmärretyiksi, kun he soittavat hätänumeroon", von Wendt kuvailee."
Tälle ei voi kuin hymyillä. Odotan innolla millaisen vastauksen Euroopan neuvosto antaa von Wendtille. Kansainvälinen vähemmistöraja on 20%, mikä tarkoittaa sitä että emme ole velvollisia kansainvälistenkään sopimustenkaan mukaan pitämään yllä kaksikielisyyttä, saati pakkoruotsia - puhumattakaan nyt jonkun paikallisen murteen osaamisesta. Yhdessäkään muussa EU-valtiossa ei ole yhtä hullua kielipolitiikkaa, pakkoruotseineen yms. vääryyksineen.