merisoutuveneen älyttömät hankaimet

Merihankaimet ovat olleet tuollaisia iät ja ajat. Se johtuu siitä että kukaan ei ole niitä kehittänyt paremmiksi. Silloin kun nuo on kehitetty niin saranaa ei oltu vielä keksitty.
Väinämöinen souteli aikoinaan Äänisellä puunoksahankaimilla mutta koska elämä oli kovaa piti keksiä parempaa. Niinpä järvihankaimet ovat kehittyneet aikojen saatossa kunnollisiksi. Laihian valu on sitten kehitellyt viimeiset versiot jotta soutaminen olisi helppoa eikä sellaista vänkyröintiä kuin merihankaimilla on.

kehityksen kelkka kirjoitti:

Merihankaimet ovat olleet tuollaisia iät ja ajat. Se johtuu siitä että kukaan ei ole niitä kehittänyt paremmiksi. Silloin kun nuo on kehitetty niin saranaa ei oltu vielä keksitty.
Väinämöinen souteli aikoinaan Äänisellä puunoksahankaimilla mutta koska elämä oli kovaa piti keksiä parempaa. Niinpä järvihankaimet ovat kehittyneet aikojen saatossa kunnollisiksi. Laihian valu on sitten kehitellyt viimeiset versiot jotta soutaminen olisi helppoa eikä sellaista vänkyröintiä kuin merihankaimilla on.

Lue lisää

Ns. avoimet merihankaimet ovat ajan myötä kehittyneet juuri sellaisiksi kuin ne nykyään ovat.
Meriolosuhteissa joutuu soutaessa kääntämään airon lapaa vedettäessä airoa ilmassa takaisin ja airoa kiertämällä saadaan lapa oikeaan asentoon niin että se ei "haukkaa" ja pahimmassa tapauksessa jopa kaada venettä.
Myöskin saa avohankaimesta airon salamnnopeasti pois kun tulee yllätävän suuri aalto esimerkiksi.
Kun on oppinut soutamaan merihankaimilla ei ymmärrä mitä hyvää on järvihankaimissa?
Kommenttiin, että airot luiskahtavat mereen irtipäästettäessä, voi vain todeta että merellä harvoin on tilannetta jolloin airon voisi jättää järvihankaimilla vapaaksi.
Suosittelen järvihankainmiehille mennä merelle nostamaan soutamalla 50 verkkoa yli 10 m/s tuulessa avalla merellä.
Kokemusta on !

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Ns. avoimet merihankaimet ovat ajan myötä kehittyneet juuri sellaisiksi kuin ne nykyään ovat.
Meriolosuhteissa joutuu soutaessa kääntämään airon lapaa vedettäessä airoa ilmassa takaisin ja airoa kiertämällä saadaan lapa oikeaan asentoon niin että se ei "haukkaa" ja pahimmassa tapauksessa jopa kaada venettä.
Myöskin saa avohankaimesta airon salamnnopeasti pois kun tulee yllätävän suuri aalto esimerkiksi.
Kun on oppinut soutamaan merihankaimilla ei ymmärrä mitä hyvää on järvihankaimissa?
Kommenttiin, että airot luiskahtavat mereen irtipäästettäessä, voi vain todeta että merellä harvoin on tilannetta jolloin airon voisi jättää järvihankaimilla vapaaksi.
Suosittelen järvihankainmiehille mennä merelle nostamaan soutamalla 50 verkkoa yli 10 m/s tuulessa avalla merellä.
Kokemusta on !

Lue lisää

Ei kai kukaan tosissaan väitä soutavansa merellä myrskyssä kun on moottorit keksitty.
Miten se airo muka veneen kaataisi? onko meriveneet niin kiikkeriä?
Kannattaa nostaa aironlapa ylös kun vie airoa uuteen vetoon niin ei haukkaa vettä.

ihmettelijä ... kirjoitti:

Ei kai kukaan tosissaan väitä soutavansa merellä myrskyssä kun on moottorit keksitty.
Miten se airo muka veneen kaataisi? onko meriveneet niin kiikkeriä?
Kannattaa nostaa aironlapa ylös kun vie airoa uuteen vetoon niin ei haukkaa vettä.

Lue lisää

Kyllähän se airo saattaa ikävästi venettä keikuttaa kun kunnolla haukkaa aaltoa. Kunnon aallokolla on paljon käytännöllisempää kääntää sitä aironlapaa (ja nostaa tietysti myös) niin ei tarvii niin paljon nostaa että saa aallon yli.

Nostatko verkkoja koneella päristellen? Ok, koit pärjäillä Reijo! Ja ettet ihmettele koko syksyä niin voihan siellä olla toinen nostelemassa niitä verkkoja niin ei tarvii varpaita käytellä!

Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolet mutta itse käytän mieluummin merimallia. Itseasiassa en ole aiemmin edes tullut ajatelleeksi että on olemassa meri- ja järviairo, vai onko? Molemmilla on tullut kauhottua sekä merellä että järvellä ja hyvin kulkee, pitääkö niistä nyt taas tehdä joku elämää suurempi väittely. Jos tykkää toisesta enemmän niin ei muuta kuin sellaiset kainaloon ja kahvoihin rimpuilemaan!

mikä pöljä! kirjoitti:

Kyllähän se airo saattaa ikävästi venettä keikuttaa kun kunnolla haukkaa aaltoa. Kunnon aallokolla on paljon käytännöllisempää kääntää sitä aironlapaa (ja nostaa tietysti myös) niin ei tarvii niin paljon nostaa että saa aallon yli.

Nostatko verkkoja koneella päristellen? Ok, koit pärjäillä Reijo! Ja ettet ihmettele koko syksyä niin voihan siellä olla toinen nostelemassa niitä verkkoja niin ei tarvii varpaita käytellä!

Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolet mutta itse käytän mieluummin merimallia. Itseasiassa en ole aiemmin edes tullut ajatelleeksi että on olemassa meri- ja järviairo, vai onko? Molemmilla on tullut kauhottua sekä merellä että järvellä ja hyvin kulkee, pitääkö niistä nyt taas tehdä joku elämää suurempi väittely. Jos tykkää toisesta enemmän niin ei muuta kuin sellaiset kainaloon ja kahvoihin rimpuilemaan!

Lue lisää

Koitetaan nyt ymmärtää, että koville ottaa, kun luulee osaavansa soutaa ja sitten laitetaankin oikeat hankaimet peliin. Luuleehan ne järvillä veneenkin olevan sellaisen savolaisen näköisen. Sitä vain vaativammissa oloissa vaaditaan paremmat vehkeetkin, hankaimia myöten.

ihmettelijä ... kirjoitti:

Ei kai kukaan tosissaan väitä soutavansa merellä myrskyssä kun on moottorit keksitty.
Miten se airo muka veneen kaataisi? onko meriveneet niin kiikkeriä?
Kannattaa nostaa aironlapa ylös kun vie airoa uuteen vetoon niin ei haukkaa vettä.

Lue lisää

Kokemukseni ovat 50- ja 60-luvulta jolloin oli moottorit keksitty, muttei niihin ollut varaa, joten kalastettiin soutamalla.
Tietty täysin tietämätön luulee että merellä ollaan yli 10 m/s tuulessa kalassa yksin !
Nykyäänkin mieluummin lasken verkot soutamalla kuin moottorilla ajaen kovassa kelissä. Verkoissa on aina sotkua jolloin on helpompi selvitellä niitä kun ei ole kiire. Moottorilla ajo on ongelmallista silloin kun jotuu jatkuvasti pysäyttelemään ja ottamaan koneella eteen - taakse jatkuvasti.
Ennenpitkää on riski että verkko on potkurissa, ellei miehistö ole kokenutta.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Kokemukseni ovat 50- ja 60-luvulta jolloin oli moottorit keksitty, muttei niihin ollut varaa, joten kalastettiin soutamalla.
Tietty täysin tietämätön luulee että merellä ollaan yli 10 m/s tuulessa kalassa yksin !
Nykyäänkin mieluummin lasken verkot soutamalla kuin moottorilla ajaen kovassa kelissä. Verkoissa on aina sotkua jolloin on helpompi selvitellä niitä kun ei ole kiire. Moottorilla ajo on ongelmallista silloin kun jotuu jatkuvasti pysäyttelemään ja ottamaan koneella eteen - taakse jatkuvasti.
Ennenpitkää on riski että verkko on potkurissa, ellei miehistö ole kokenutta.

Lue lisää

Katselin kesällä kun joku kävi Utön alueella yksin pienellä (6-7m)akselivetoisella suippoperäisellä veneellään kokemassa kohtalaisessa tuulessa kampelaverkkonsa . Kyllä kävi näppärästi eikä ollut verkko potkurissa ;)

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Kokemukseni ovat 50- ja 60-luvulta jolloin oli moottorit keksitty, muttei niihin ollut varaa, joten kalastettiin soutamalla.
Tietty täysin tietämätön luulee että merellä ollaan yli 10 m/s tuulessa kalassa yksin !
Nykyäänkin mieluummin lasken verkot soutamalla kuin moottorilla ajaen kovassa kelissä. Verkoissa on aina sotkua jolloin on helpompi selvitellä niitä kun ei ole kiire. Moottorilla ajo on ongelmallista silloin kun jotuu jatkuvasti pysäyttelemään ja ottamaan koneella eteen - taakse jatkuvasti.
Ennenpitkää on riski että verkko on potkurissa, ellei miehistö ole kokenutta.

Lue lisää

Minulla oli parikymmentä vuotta merikarvialainen,Kumpuselän kuusimetrinen. Paatti oli tehty ajoverkkokalastukseen,mutta kesti rysäpyynninkin. Pullearunkoisena se taipui rysällä työasentoon mutta ympäri sitä ei saanut.

Vene ui keulasta 35 ja perästä 65 senttiä. Aallossa se kääntyi aina poikkiaaltoon kölinsä takia,se onkin oikea asento,kun pintaverkkoa lasketaan säkistä,pohjalta taikka pytystä.
Pintaverkot tulivat aina suoraan linjaan,suuntaa voi muuttaa vaihtamalla veneessä paikkaa metrin,puolitoista ja tiukkaamalla yläpaulasta.
Pohjaverkkoja laskiessa niin ei oikein voinut tehdä, suuntaa annettiinkin airolla ja siinä avohankain on ehdoton keksintö. Vipuvartta löytyy vipuvartta tarvittaessa.

Rysää kokiessa vapaareuna on juuri sen verran ylempänä,kuin työreuna on alempana. Kiinteähankainen ei aina välttämättä ylettäisi veteen.

Siikapesä voidaan kokea sisä- tai ulkopuolelta. Pesän pyyntiinlaittaminen tehdään vähän helvetin monella kannulla ja ankkurilla.Ulkopuolelta kokien airot pyrkivät ankkurinaruihin,sisäpuolelta kokien
taas itse verkkoon. Kiinteähankaiset eivät tässä oikein toimi. Pintaverkkopyynnissä tai kalastettaessa korkeilla pohjaverkoilla verkonliina pitää tarvittaessa voida vetää laitaa pitkin esteettä.Reunoissa ei saa olla otakkeita,avohankain voidaan ottaa väliaikaisesti pois joko työlaidalta taikka molemmilta. Verkko voidaan kierrättää perästä keulan kautta toiselle laidalle,näin esimerkiksi pohjaantarttumisen takia.
Haluaisimpa nähdä sen souvin,jossa nahkiaisrysät laitetaan pyyntiin kiinteähankaisella veneellä.

Rysäpaatti ei ole enää oikein sellainen soudettava vene. Niillä aironmohloilla paremminkin käännellään venettä. Oikein mitoitettu airo ei luista hankaimesta läpi,se on paksumpi kuin hahlo.

Esimerkiksi Merikarvialla veneestä on kehitetty juuri tarkoitukseensa sopiva työkalu. Takana on vuosisatojen kokemus joka perustuu niin kalastukseen kuin salakuljetukseen. Myös veneen airot ovat juuri sellaiset kuin niiden kuuluu olla työn kannalta - makuasiat ovat sitten eri juttu.

Tämän avauksen kirjoittajista suurin osa todistaa omalla sanomisellaan,ettei heille oikein ole valjennut se ero,mikä on verkonsoutelulla akan kanssa lammikossa ja kymmenen metriä korkean ja kilometriä pitkän silakkajadan vetämisessä. Jos siinä soutumiestä tarvitaan niin soutaja ei souda,hän huopaa seisaaltaan ja työn tekevät jalat ja kroppa.

Jokainen toimikoon tyylillään - kai me sen heille sallimme.
Tuo meri/järviairo jaottelu on vähän sellainen tehdyn makuinen juttu. Merelle tehty airo tehtiin aina sydänpuusta ja voideltiin suolaliuoksella. Ne "järviairot" olivat useimmin tehty halkaistun puun puolikkaista. Monelle meri/järviairojen ero näyttäisikin olevan se kauppamiesten keksimä kupla ,airot ovat kaupassa muuten samanlaiset,paitsi että ne "meriairot" ovat neljäkymmentä senttiä pitemmät.

Eihän sitä Kelloa kukaan selväjärkinen soutanutkaan. Ei järvi- eikä merihankaimilla. Ei se kaksinen ollut moottorinkaan kanssa, mutta voihan olla, ettei ilman sitä oltaisi Bustereita koskaan tässä maassa kehitetty.

Se reiän poraaminen airon rasitetuimpaan kohtaan oli kai järvillä keksitty hätäkeino sinne joutuneille meriveneille. Vielä tyhmempi keksintö kuin airoja syövä piikkihankain.

Keltainen ei ole kyllä mikään veneen väri. Veneet ovat rungoltaan joko valkoisia tai sinisiä jolleivat sitten ole puuta.

on ollut soutuveneitä harvaa poikkeusta lukuunottamatta?

Onko tämä nyt sitten niin että joudun laittamaan veneeseeni toiset hankaimet merihankaimien rinnalle koska soudan trailerikelpoisella pikkuveneelläni myös Roine nimisellä järvellä. Siellä ei ole valtavia aaltoja joissa merihankaimia tarvitaan.
Jos näin on niin laitanko järvihankaimet merihankaimien etu vai takapuolelle.

Asun Salossa ja veneilen Halikonlahdella. Minulla on Terhi Sunny vene ja 2,5 hp Suzuki.
Onko vaarallista soutaa veneessä olevilla hankaimilla jos vaikka bensa loppuu tai moottori hajoaa. Vesistöhän on merta jossa veneilen joten tarvitsen siis merihankaimet ehdottomasti.
Onko minua petetty kaupassa sillä veneessäni ei ole merihankaimia.

Järvellähän käytetään tietysti järvihankaimia, sen olen aikaisemmista kirjoituksista oppinut. Kun tarkistin asiaa katsomalla kuvaa Laatokan veneestä niin siinä näytti olevanoikeaoppiset järvihankaimet sillä Laatokkahan on järvi.

Roineen soutumies kirjoitti:

Onko tämä nyt sitten niin että joudun laittamaan veneeseeni toiset hankaimet merihankaimien rinnalle koska soudan trailerikelpoisella pikkuveneelläni myös Roine nimisellä järvellä. Siellä ei ole valtavia aaltoja joissa merihankaimia tarvitaan.
Jos näin on niin laitanko järvihankaimet merihankaimien etu vai takapuolelle.

Lue lisää

Sinulle riittää merihankaimet, koska olet lahjakas ja olet kyennyt oppimaan niillä soutamisen. Järvihankaimet on sitten niitä toisia varten..

murtovesihankain kirjoitti:

Asun Salossa ja veneilen Halikonlahdella. Minulla on Terhi Sunny vene ja 2,5 hp Suzuki.
Onko vaarallista soutaa veneessä olevilla hankaimilla jos vaikka bensa loppuu tai moottori hajoaa. Vesistöhän on merta jossa veneilen joten tarvitsen siis merihankaimet ehdottomasti.
Onko minua petetty kaupassa sillä veneessäni ei ole merihankaimia.

Järvellähän käytetään tietysti järvihankaimia, sen olen aikaisemmista kirjoituksista oppinut. Kun tarkistin asiaa katsomalla kuvaa Laatokan veneestä niin siinä näytti olevanoikeaoppiset järvihankaimet sillä Laatokkahan on järvi.

Lue lisää

Oikea järviairo on niin tasapainotettu että lapa nousee vedestä miltei pikkurillillä painaen.Johtuu siitä että soutajan puoleinen pää on paksumpaa puuta.
Lisäksi päihin on koverrettu juuri kämmeneen sopivat kahvat. Airojen pitää myös olla ainakin kahvojen verran ristissä, jolloin veto saa enemmän voimaa pidemmästä vipuvarresta.
Itse soudan vuorovedoin toinen kahva yllä, toinen alla ja kaartaessa toinen edellä.
Olen nähnyt kyllä tapauksen jossa tumpelo jätti peukalonsa kahvojen väliin.

painossa kirjoitti:

Oikea järviairo on niin tasapainotettu että lapa nousee vedestä miltei pikkurillillä painaen.Johtuu siitä että soutajan puoleinen pää on paksumpaa puuta.
Lisäksi päihin on koverrettu juuri kämmeneen sopivat kahvat. Airojen pitää myös olla ainakin kahvojen verran ristissä, jolloin veto saa enemmän voimaa pidemmästä vipuvarresta.
Itse soudan vuorovedoin toinen kahva yllä, toinen alla ja kaartaessa toinen edellä.
Olen nähnyt kyllä tapauksen jossa tumpelo jätti peukalonsa kahvojen väliin.

Lue lisää

..on ihan suunniteltu juttu? Olen nimittäin sitä joskus ihmetellyt ja ratkaissut painamalla airot sen verran syvemmälle, että pystyy vetämään molemmat samalla korkeudella.

painossa kirjoitti:

Oikea järviairo on niin tasapainotettu että lapa nousee vedestä miltei pikkurillillä painaen.Johtuu siitä että soutajan puoleinen pää on paksumpaa puuta.
Lisäksi päihin on koverrettu juuri kämmeneen sopivat kahvat. Airojen pitää myös olla ainakin kahvojen verran ristissä, jolloin veto saa enemmän voimaa pidemmästä vipuvarresta.
Itse soudan vuorovedoin toinen kahva yllä, toinen alla ja kaartaessa toinen edellä.
Olen nähnyt kyllä tapauksen jossa tumpelo jätti peukalonsa kahvojen väliin.

Lue lisää

Noin et saa vetoon voimaa koko vartalolla ja jalkalihaksilla. Osa vetovoimasta menee vielä veneen kääntymiseen.
Akat ja merkonomit noin soutaa ja ehkä jotkut ulkomaanpellet. Mahtaa siinä rannalla olla naurunremakkaa kun kiemurtelevaa etenemistäsi katselevat.
Onhan siinä se etu että riittää mökkinaapureilla lystiä.

millään airoilla kirjoitti:

Noin et saa vetoon voimaa koko vartalolla ja jalkalihaksilla. Osa vetovoimasta menee vielä veneen kääntymiseen.
Akat ja merkonomit noin soutaa ja ehkä jotkut ulkomaanpellet. Mahtaa siinä rannalla olla naurunremakkaa kun kiemurtelevaa etenemistäsi katselevat.
Onhan siinä se etu että riittää mökkinaapureilla lystiä.

Lue lisää

Ei noin lueta millään silmillä eikä noin ymmärretä millään ymmärryskaluilla...

sdfdfh kirjoitti:

Ei noin lueta millään silmillä eikä noin ymmärretä millään ymmärryskaluilla...

sanoa oikeasti ja perustella sitä, miksi se merihankain on parempi käytössä vrt. kiinteä järvihankain.
Oletusarvo on se ettei kukaan lähde soutelemaan itsemurha-aallokkoon millään hankaimella ellei ole pakko.
Jo pelkkä airon kadottaminen vapaasti liukuvasta merairohankaimesta luo uuden vaaratilanteen, jos joutuu irroittamaan otteen jostain syystä.
Repikää siitä!

ei ole osannut.... kirjoitti:

sanoa oikeasti ja perustella sitä, miksi se merihankain on parempi käytössä vrt. kiinteä järvihankain.
Oletusarvo on se ettei kukaan lähde soutelemaan itsemurha-aallokkoon millään hankaimella ellei ole pakko.
Jo pelkkä airon kadottaminen vapaasti liukuvasta merairohankaimesta luo uuden vaaratilanteen, jos joutuu irroittamaan otteen jostain syystä.
Repikää siitä!

Lue lisää

Puolen tusinaa yhtäpitävää perustelua on tässä esitetty. Valitset niistä vain mieleisesi ja sitten opettelet soutamaan. Jos haluaa käden vapaaksi, airo vedetään veneeseen sisään, ei se sen monimutkaisempaa ole. Niitä airojakaan ei muuten revitä, miksi muutakaan.

monta kertaa kirjoitti:

Puolen tusinaa yhtäpitävää perustelua on tässä esitetty. Valitset niistä vain mieleisesi ja sitten opettelet soutamaan. Jos haluaa käden vapaaksi, airo vedetään veneeseen sisään, ei se sen monimutkaisempaa ole. Niitä airojakaan ei muuten revitä, miksi muutakaan.

Lue lisää

Olen myös sitä mieltä, että saaristossa on tavara kehittynyt tehtäväänsä sopivaksi riippumatta siitä mitä järvillä on tehty. Turhaa lienee arvostella satojen vuosien tuloksena kehittyneitä systeemejä.

Saaristilaisilla ei ollut paljon rahaa käytössään, joten sillä on ollut vaikutusta kehitykseen, mutta ei siellä niin köyhiä oltu etteikö olisi pystytty kiintohankaimia ostamaan ja voihan ne yhtä hyvin tehdä itse kuin avoimen "oksanhaarankin".

juurikasvi kirjoitti:

Olen myös sitä mieltä, että saaristossa on tavara kehittynyt tehtäväänsä sopivaksi riippumatta siitä mitä järvillä on tehty. Turhaa lienee arvostella satojen vuosien tuloksena kehittyneitä systeemejä.

Saaristilaisilla ei ollut paljon rahaa käytössään, joten sillä on ollut vaikutusta kehitykseen, mutta ei siellä niin köyhiä oltu etteikö olisi pystytty kiintohankaimia ostamaan ja voihan ne yhtä hyvin tehdä itse kuin avoimen "oksanhaarankin".

Lue lisää

Siis haloo nyt kaikki. Herätkää nyt te merihankaimen kannattajat siitä ikiunesta, että se on parempi, koska se on keksitty jossain ihmis-vene-historian alkutaipaleella, kun ei muutakaan ollut.
-Lopettakaa tuo nirpatus, koska kaikilta osin on tälläkin keskustelulla todistettu, että kiinteähankaiminen järvimallinen tappihankain on kaikissa oloissa paras.
Jo Väinämöisen veneessä oli laitaan kiinnitettynä katajainen oksanpiikki johon airo oli kiinnitetty siihen pujotetulla vitsasrenkaalla piikivikärkisellä jousikäyttöisellä rintaporalla lävistetyn reiän kautta.

niinkuin ilmaston.... kirjoitti:

Siis haloo nyt kaikki. Herätkää nyt te merihankaimen kannattajat siitä ikiunesta, että se on parempi, koska se on keksitty jossain ihmis-vene-historian alkutaipaleella, kun ei muutakaan ollut.
-Lopettakaa tuo nirpatus, koska kaikilta osin on tälläkin keskustelulla todistettu, että kiinteähankaiminen järvimallinen tappihankain on kaikissa oloissa paras.
Jo Väinämöisen veneessä oli laitaan kiinnitettynä katajainen oksanpiikki johon airo oli kiinnitetty siihen pujotetulla vitsasrenkaalla piikivikärkisellä jousikäyttöisellä rintaporalla lävistetyn reiän kautta.

Lue lisää

...järven rannalla. Jos merihankaimiin tottuneet yksimielisesti ovat sitä mieltä, että ne ovat paremmat meriolosuhteisiin, niin mitä siihenkään on vastaansanomista? Minulle on samantekevää minkälaisilla hankaimilla Väinämöinen tai joku hänen aikalaisensa merellä souti, mutta minulle kiinteät hankaimet ovat tosi kömpelöt verrattuina merihankaimiin, joissa vapausasteita on paljon enemmän. Kaikella on hintansa ja merihankaimissa se on vähän enemmän opettelua ja mahdollisuus hukata airo. Jos minä molempia käyttäneenä valitsen merihankaimet, voiko joku väittää minun olevan enemmän väärässä kuin se joka valitsee toisin?

asuikin kirjoitti:

...järven rannalla. Jos merihankaimiin tottuneet yksimielisesti ovat sitä mieltä, että ne ovat paremmat meriolosuhteisiin, niin mitä siihenkään on vastaansanomista? Minulle on samantekevää minkälaisilla hankaimilla Väinämöinen tai joku hänen aikalaisensa merellä souti, mutta minulle kiinteät hankaimet ovat tosi kömpelöt verrattuina merihankaimiin, joissa vapausasteita on paljon enemmän. Kaikella on hintansa ja merihankaimissa se on vähän enemmän opettelua ja mahdollisuus hukata airo. Jos minä molempia käyttäneenä valitsen merihankaimet, voiko joku väittää minun olevan enemmän väärässä kuin se joka valitsee toisin?

Lue lisää

Mökilläni merenrannassa on aitta jonka seinään olen naulaillut kaikenlaista vanhaa veneilyaiheista rautaa "ulkomuseoksi". Koska olen kotoisin järviseudulta, niin olinpa tuonut kymmenkunta vuotta sitten siihen myös taivutetulla kärjellä olevan pystytappisen aikoinaan sepän takoman järvihankaimen vanhasta kotitalossa olleesta lahonneesta veneestä.
Eräs alkuasukas-naapuri tarkkaili kerran vieraislla käydessään "museotani" ja kysyi suåmenruotsilla että mikä se tämä on!? Kuutin tappamispiikki ilman puuvartta!?

No joelle nyt ei ainakaan mitään tappihankaimia. Siinähän huiskit yhtä mittaa airoilla rantapenkereen kukkasia, kun et saa airoa vedettyä sisemmäs kuten merihankaimessa. Kyllä näin on.

jo vain kirjoitti:

No joelle nyt ei ainakaan mitään tappihankaimia. Siinähän huiskit yhtä mittaa airoilla rantapenkereen kukkasia, kun et saa airoa vedettyä sisemmäs kuten merihankaimessa. Kyllä näin on.

Lue lisää

joellehan sopii hyvin gondoliairo veneen perään kunhan vaan ei ole liian mutkikas

joe, kirjoitti:

joellehan sopii hyvin gondoliairo veneen perään kunhan vaan ei ole liian mutkikas

Aiheesta asiaan. Gondolia kai lähinnä sauvotaan, mutta se yhdellä airolla perästä "soutaminen", eikö sille ole oma nimensäkin? Tekniikka on tuttu ja hallussa, mutta en vain muista miten sitä nimitettiin. Lajin oppi-isältäni olen sen mielestäni poikasena kuullut.

Järvihankain on kuin fillarin apupyörä, asiasta mitään ymmärtämättömän insinöörin ylisuunnittelema tekele. Nykyään lasten fillarointiopetuksessa käytetään paremmalla menestyksellä yksinkertaisia stridereitä eikä apupyöriä. Välillä kirjaoppi todellakin kaataa ojaan.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Järvihankain on kuin fillarin apupyörä, asiasta mitään ymmärtämättömän insinöörin ylisuunnittelema tekele. Nykyään lasten fillarointiopetuksessa käytetään paremmalla menestyksellä yksinkertaisia stridereitä eikä apupyöriä. Välillä kirjaoppi todellakin kaataa ojaan.

Lue lisää

Kun menette seuraavan kerralla Malagaan, niin käykää meren rannassa katsomassa minkälaisia hankaimia paikalliset kalastajat käyttävät omissa Jàbega soutuveneissään.
Kas kummaa. Niissä on kaikissa toistakymmentä milliä paksut melko pitkät suorat hankain tapit.

Perinteistä puheen ollen voidaan todeta, että tuollaiset kalaveneet ovat olleet heillä käytössään yli 2000 vuotta.
Luulisi, että siinä olisi ollut aikaa keksiä joku ”parempi” tapa soutamiseen.

Oma kokemukseni noista Y-haaraisista ”merihankaimista” ovat useista elokuvista nähty kohtaus, jossa toinen airo luiskahtaa soutajan kädestä ja tämä jää sitä tavoittelemaan kunnes joku tulee rannalta hänet pelastamaan.

Aloitin soutamisen järvihankaimilla jo melko varhaisessa iässä - en edes muista koska.
Alussa peukalo jäi airon päiden väliin, mutta oppi meni perille.
Niissä vanhoissa hankaintapeissa oli päät käyristetty, joten ne eivät olleet yhtä pelottavia, kuten nuo Jàbega veneen suorat tapit.
Kun sitten myöhemmin saimme ne Laihian metallin alumiinihankaimet, niin edistys tuntui suurelta.
Hankaimien kirskuminen ja narina olivat tietysti aina läsnä, mutta ensiapuna vesi ja myöhemmissä malleissa silikoni hoitivat tehtävänsä.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Kun menette seuraavan kerralla Malagaan, niin käykää meren rannassa katsomassa minkälaisia hankaimia paikalliset kalastajat käyttävät omissa Jàbega soutuveneissään.
Kas kummaa. Niissä on kaikissa toistakymmentä milliä paksut melko pitkät suorat hankain tapit.

Perinteistä puheen ollen voidaan todeta, että tuollaiset kalaveneet ovat olleet heillä käytössään yli 2000 vuotta.
Luulisi, että siinä olisi ollut aikaa keksiä joku ”parempi” tapa soutamiseen.

Oma kokemukseni noista Y-haaraisista ”merihankaimista” ovat useista elokuvista nähty kohtaus, jossa toinen airo luiskahtaa soutajan kädestä ja tämä jää sitä tavoittelemaan kunnes joku tulee rannalta hänet pelastamaan.

Aloitin soutamisen järvihankaimilla jo melko varhaisessa iässä - en edes muista koska.
Alussa peukalo jäi airon päiden väliin, mutta oppi meni perille.
Niissä vanhoissa hankaintapeissa oli päät käyristetty, joten ne eivät olleet yhtä pelottavia, kuten nuo Jàbega veneen suorat tapit.
Kun sitten myöhemmin saimme ne Laihian metallin alumiinihankaimet, niin edistys tuntui suurelta.
Hankaimien kirskuminen ja narina olivat tietysti aina läsnä, mutta ensiapuna vesi ja myöhemmissä malleissa silikoni hoitivat tehtävänsä.

Lue lisää

Kun? Toivottavasti ei ikinä tule tarvetta mennä Malagaan.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Kun? Toivottavasti ei ikinä tule tarvetta mennä Malagaan.

Olisi tietysti ollut parempi käytää sanaa ”jos” tuossa edellä, mutta joka tapauksessa sinne meno on aivan vapaaehtoista D.
Ilmeisesti kuitenkin ymmärsit viestin?

Kuten tässäkin asiassa, tottumus on suuri tekijä.

Olisi mielenkiintoista nähdä mikä osuus maassamme käytössä olevissa soutuveneistä on varustettu näillä ”merihankaimilla”?

Minä ainakaan en ole tuollaista nimitystä hankaimista kuullut.
Katsoin myös netistä tuolla nimellä, mutta kovasti siellä tarjottiin viranomaisen paveluja.

Se minkä olen pannut merkille noista Y- hankaimista on airon muuttuminen tikkuiseksi ajan mittaan.
Niitä on ikävä käsitellä paljain käsin kun se rispaantunut puu pyrkii ihon alle D.

Eräs hankain malli vaikutti lupaavalta. Siinä oleva nivelosa pultataan pyöreän airon ympäri sopivalle etäisyydelle.
Laidassa olevassa naarasosassa näyttää olevan laakerina jotain kovaa muovia (nailon, POM ?).
Tuossa ei ole sitä läpipultin reiän tuomaa heikkoutta ja airon kulman saa säätää mieleisekseen.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Minä ainakaan en ole tuollaista nimitystä hankaimista kuullut.
Katsoin myös netistä tuolla nimellä, mutta kovasti siellä tarjottiin viranomaisen paveluja.

Se minkä olen pannut merkille noista Y- hankaimista on airon muuttuminen tikkuiseksi ajan mittaan.
Niitä on ikävä käsitellä paljain käsin kun se rispaantunut puu pyrkii ihon alle D.

Eräs hankain malli vaikutti lupaavalta. Siinä oleva nivelosa pultataan pyöreän airon ympäri sopivalle etäisyydelle.
Laidassa olevassa naarasosassa näyttää olevan laakerina jotain kovaa muovia (nailon, POM ?).
Tuossa ei ole sitä läpipultin reiän tuomaa heikkoutta ja airon kulman saa säätää mieleisekseen.

Lue lisää

Miten alat sitä pultattua airon kulmaa merenkäynnissä säätämään kesken vedon?