merisoutuveneen älyttömät hankaimet

kokenut

Ihmettelen, miksi merisotuveveneissä käytettiinn ainakin aikaisemmin sellaisia Y-aironhankaimia.
Airo pääsee sivusuunnaassa menemään ulos ja sisään lipsumalla päästä päähän ja myös lavan asentoa joutuu koko ajan pitämään silmällä.
Soutaminen on nuljun tuntuista ja puolet voimasta kuluu pelkästään airon pitämiseen optimaalisessa asennossa pituussuuntan ja lapakulmaan. Samaten airon paksuin kohta oli juuri siinä hankaimen oletetussa parhaassa paikassa ehkä vääntökestävyyden vuoksi, joka ehkä vain lisäruokkii ongelmia?

Vrt. suomalaiseen järvivenehankaimeen, jossa airo kiinnitetään painopisteensä keskeltä kiinteällä renkaalla laidassa olevaan pystytappiin. Soutajan puoleiset aironpäät ovat reilusti paksummat ja painopiste on sellainen, ettei ylös/alas liikkeeseen tarvitse käyttää lainkaan voimaa, vaan sitä kuluu ainoastaan soutuvetolikkeeseen.

46

12089

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • älyttömät?

      Jospa niitä hankaimia käytetään niiden käyttökelpoisuuden takia. Minusta järvihankaimilla on soutaminen nuljuakin pahempaa, kun et voi säätää sen enempää lapakulmaa kuin airon pituuttakaan. Varsinkin aallokossa tarvitaan molempia, muuten menee pelkäksi pärskyttelyksi. Kaipa ne merihankaimet sitten vaativat enemmän taitoa, mutta antavat vastaavasti osaavalle vähintään sen edestä takaisin. Ihan vihjeeksi, ei niitä airoja pidetä silmällä, ne tunnetaan.

    • ougljfyrsgf

      Merellä pitää olla meriairot ja järvellä pärjää järviairoilla. Merellä on joskus isoa ja jyrkkää aaltoa ja silloin sen airon pitää pystyä liikkumaan pituussuunnassa ja kiertymään ranteen mukana jotta sieltä aallokosta pääsisi hengissä kotiin.

      • kehityksen kelkka

        Merihankaimet ovat olleet tuollaisia iät ja ajat. Se johtuu siitä että kukaan ei ole niitä kehittänyt paremmiksi. Silloin kun nuo on kehitetty niin saranaa ei oltu vielä keksitty.
        Väinämöinen souteli aikoinaan Äänisellä puunoksahankaimilla mutta koska elämä oli kovaa piti keksiä parempaa. Niinpä järvihankaimet ovat kehittyneet aikojen saatossa kunnollisiksi. Laihian valu on sitten kehitellyt viimeiset versiot jotta soutaminen olisi helppoa eikä sellaista vänkyröintiä kuin merihankaimilla on.


      • Katsastusmies-1
        kehityksen kelkka kirjoitti:

        Merihankaimet ovat olleet tuollaisia iät ja ajat. Se johtuu siitä että kukaan ei ole niitä kehittänyt paremmiksi. Silloin kun nuo on kehitetty niin saranaa ei oltu vielä keksitty.
        Väinämöinen souteli aikoinaan Äänisellä puunoksahankaimilla mutta koska elämä oli kovaa piti keksiä parempaa. Niinpä järvihankaimet ovat kehittyneet aikojen saatossa kunnollisiksi. Laihian valu on sitten kehitellyt viimeiset versiot jotta soutaminen olisi helppoa eikä sellaista vänkyröintiä kuin merihankaimilla on.

        Ns. avoimet merihankaimet ovat ajan myötä kehittyneet juuri sellaisiksi kuin ne nykyään ovat.
        Meriolosuhteissa joutuu soutaessa kääntämään airon lapaa vedettäessä airoa ilmassa takaisin ja airoa kiertämällä saadaan lapa oikeaan asentoon niin että se ei "haukkaa" ja pahimmassa tapauksessa jopa kaada venettä.
        Myöskin saa avohankaimesta airon salamnnopeasti pois kun tulee yllätävän suuri aalto esimerkiksi.
        Kun on oppinut soutamaan merihankaimilla ei ymmärrä mitä hyvää on järvihankaimissa?
        Kommenttiin, että airot luiskahtavat mereen irtipäästettäessä, voi vain todeta että merellä harvoin on tilannetta jolloin airon voisi jättää järvihankaimilla vapaaksi.
        Suosittelen järvihankainmiehille mennä merelle nostamaan soutamalla 50 verkkoa yli 10 m/s tuulessa avalla merellä.
        Kokemusta on !


      • ihmettelijä ...
        Katsastusmies-1 kirjoitti:

        Ns. avoimet merihankaimet ovat ajan myötä kehittyneet juuri sellaisiksi kuin ne nykyään ovat.
        Meriolosuhteissa joutuu soutaessa kääntämään airon lapaa vedettäessä airoa ilmassa takaisin ja airoa kiertämällä saadaan lapa oikeaan asentoon niin että se ei "haukkaa" ja pahimmassa tapauksessa jopa kaada venettä.
        Myöskin saa avohankaimesta airon salamnnopeasti pois kun tulee yllätävän suuri aalto esimerkiksi.
        Kun on oppinut soutamaan merihankaimilla ei ymmärrä mitä hyvää on järvihankaimissa?
        Kommenttiin, että airot luiskahtavat mereen irtipäästettäessä, voi vain todeta että merellä harvoin on tilannetta jolloin airon voisi jättää järvihankaimilla vapaaksi.
        Suosittelen järvihankainmiehille mennä merelle nostamaan soutamalla 50 verkkoa yli 10 m/s tuulessa avalla merellä.
        Kokemusta on !

        Ei kai kukaan tosissaan väitä soutavansa merellä myrskyssä kun on moottorit keksitty.
        Miten se airo muka veneen kaataisi? onko meriveneet niin kiikkeriä?
        Kannattaa nostaa aironlapa ylös kun vie airoa uuteen vetoon niin ei haukkaa vettä.


      • mikä pöljä!
        ihmettelijä ... kirjoitti:

        Ei kai kukaan tosissaan väitä soutavansa merellä myrskyssä kun on moottorit keksitty.
        Miten se airo muka veneen kaataisi? onko meriveneet niin kiikkeriä?
        Kannattaa nostaa aironlapa ylös kun vie airoa uuteen vetoon niin ei haukkaa vettä.

        Kyllähän se airo saattaa ikävästi venettä keikuttaa kun kunnolla haukkaa aaltoa. Kunnon aallokolla on paljon käytännöllisempää kääntää sitä aironlapaa (ja nostaa tietysti myös) niin ei tarvii niin paljon nostaa että saa aallon yli.

        Nostatko verkkoja koneella päristellen? Ok, koit pärjäillä Reijo! Ja ettet ihmettele koko syksyä niin voihan siellä olla toinen nostelemassa niitä verkkoja niin ei tarvii varpaita käytellä!

        Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolet mutta itse käytän mieluummin merimallia. Itseasiassa en ole aiemmin edes tullut ajatelleeksi että on olemassa meri- ja järviairo, vai onko? Molemmilla on tullut kauhottua sekä merellä että järvellä ja hyvin kulkee, pitääkö niistä nyt taas tehdä joku elämää suurempi väittely. Jos tykkää toisesta enemmän niin ei muuta kuin sellaiset kainaloon ja kahvoihin rimpuilemaan!


      • nyt kaikki
        mikä pöljä! kirjoitti:

        Kyllähän se airo saattaa ikävästi venettä keikuttaa kun kunnolla haukkaa aaltoa. Kunnon aallokolla on paljon käytännöllisempää kääntää sitä aironlapaa (ja nostaa tietysti myös) niin ei tarvii niin paljon nostaa että saa aallon yli.

        Nostatko verkkoja koneella päristellen? Ok, koit pärjäillä Reijo! Ja ettet ihmettele koko syksyä niin voihan siellä olla toinen nostelemassa niitä verkkoja niin ei tarvii varpaita käytellä!

        Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolet mutta itse käytän mieluummin merimallia. Itseasiassa en ole aiemmin edes tullut ajatelleeksi että on olemassa meri- ja järviairo, vai onko? Molemmilla on tullut kauhottua sekä merellä että järvellä ja hyvin kulkee, pitääkö niistä nyt taas tehdä joku elämää suurempi väittely. Jos tykkää toisesta enemmän niin ei muuta kuin sellaiset kainaloon ja kahvoihin rimpuilemaan!

        Koitetaan nyt ymmärtää, että koville ottaa, kun luulee osaavansa soutaa ja sitten laitetaankin oikeat hankaimet peliin. Luuleehan ne järvillä veneenkin olevan sellaisen savolaisen näköisen. Sitä vain vaativammissa oloissa vaaditaan paremmat vehkeetkin, hankaimia myöten.


      • Katsastusmies-1
        ihmettelijä ... kirjoitti:

        Ei kai kukaan tosissaan väitä soutavansa merellä myrskyssä kun on moottorit keksitty.
        Miten se airo muka veneen kaataisi? onko meriveneet niin kiikkeriä?
        Kannattaa nostaa aironlapa ylös kun vie airoa uuteen vetoon niin ei haukkaa vettä.

        Kokemukseni ovat 50- ja 60-luvulta jolloin oli moottorit keksitty, muttei niihin ollut varaa, joten kalastettiin soutamalla.
        Tietty täysin tietämätön luulee että merellä ollaan yli 10 m/s tuulessa kalassa yksin !
        Nykyäänkin mieluummin lasken verkot soutamalla kuin moottorilla ajaen kovassa kelissä. Verkoissa on aina sotkua jolloin on helpompi selvitellä niitä kun ei ole kiire. Moottorilla ajo on ongelmallista silloin kun jotuu jatkuvasti pysäyttelemään ja ottamaan koneella eteen - taakse jatkuvasti.
        Ennenpitkää on riski että verkko on potkurissa, ellei miehistö ole kokenutta.


      • ihastuneena
        Katsastusmies-1 kirjoitti:

        Kokemukseni ovat 50- ja 60-luvulta jolloin oli moottorit keksitty, muttei niihin ollut varaa, joten kalastettiin soutamalla.
        Tietty täysin tietämätön luulee että merellä ollaan yli 10 m/s tuulessa kalassa yksin !
        Nykyäänkin mieluummin lasken verkot soutamalla kuin moottorilla ajaen kovassa kelissä. Verkoissa on aina sotkua jolloin on helpompi selvitellä niitä kun ei ole kiire. Moottorilla ajo on ongelmallista silloin kun jotuu jatkuvasti pysäyttelemään ja ottamaan koneella eteen - taakse jatkuvasti.
        Ennenpitkää on riski että verkko on potkurissa, ellei miehistö ole kokenutta.

        Katselin kesällä kun joku kävi Utön alueella yksin pienellä (6-7m)akselivetoisella suippoperäisellä veneellään kokemassa kohtalaisessa tuulessa kampelaverkkonsa . Kyllä kävi näppärästi eikä ollut verkko potkurissa ;)


      • mela merelle
        Katsastusmies-1 kirjoitti:

        Kokemukseni ovat 50- ja 60-luvulta jolloin oli moottorit keksitty, muttei niihin ollut varaa, joten kalastettiin soutamalla.
        Tietty täysin tietämätön luulee että merellä ollaan yli 10 m/s tuulessa kalassa yksin !
        Nykyäänkin mieluummin lasken verkot soutamalla kuin moottorilla ajaen kovassa kelissä. Verkoissa on aina sotkua jolloin on helpompi selvitellä niitä kun ei ole kiire. Moottorilla ajo on ongelmallista silloin kun jotuu jatkuvasti pysäyttelemään ja ottamaan koneella eteen - taakse jatkuvasti.
        Ennenpitkää on riski että verkko on potkurissa, ellei miehistö ole kokenutta.

        Minulla oli parikymmentä vuotta merikarvialainen,Kumpuselän kuusimetrinen. Paatti oli tehty ajoverkkokalastukseen,mutta kesti rysäpyynninkin. Pullearunkoisena se taipui rysällä työasentoon mutta ympäri sitä ei saanut.

        Vene ui keulasta 35 ja perästä 65 senttiä. Aallossa se kääntyi aina poikkiaaltoon kölinsä takia,se onkin oikea asento,kun pintaverkkoa lasketaan säkistä,pohjalta taikka pytystä.
        Pintaverkot tulivat aina suoraan linjaan,suuntaa voi muuttaa vaihtamalla veneessä paikkaa metrin,puolitoista ja tiukkaamalla yläpaulasta.
        Pohjaverkkoja laskiessa niin ei oikein voinut tehdä, suuntaa annettiinkin airolla ja siinä avohankain on ehdoton keksintö. Vipuvartta löytyy vipuvartta tarvittaessa.

        Rysää kokiessa vapaareuna on juuri sen verran ylempänä,kuin työreuna on alempana. Kiinteähankainen ei aina välttämättä ylettäisi veteen.

        Siikapesä voidaan kokea sisä- tai ulkopuolelta. Pesän pyyntiinlaittaminen tehdään vähän helvetin monella kannulla ja ankkurilla.Ulkopuolelta kokien airot pyrkivät ankkurinaruihin,sisäpuolelta kokien
        taas itse verkkoon. Kiinteähankaiset eivät tässä oikein toimi. Pintaverkkopyynnissä tai kalastettaessa korkeilla pohjaverkoilla verkonliina pitää tarvittaessa voida vetää laitaa pitkin esteettä.Reunoissa ei saa olla otakkeita,avohankain voidaan ottaa väliaikaisesti pois joko työlaidalta taikka molemmilta. Verkko voidaan kierrättää perästä keulan kautta toiselle laidalle,näin esimerkiksi pohjaantarttumisen takia.
        Haluaisimpa nähdä sen souvin,jossa nahkiaisrysät laitetaan pyyntiin kiinteähankaisella veneellä.

        Rysäpaatti ei ole enää oikein sellainen soudettava vene. Niillä aironmohloilla paremminkin käännellään venettä. Oikein mitoitettu airo ei luista hankaimesta läpi,se on paksumpi kuin hahlo.

        Esimerkiksi Merikarvialla veneestä on kehitetty juuri tarkoitukseensa sopiva työkalu. Takana on vuosisatojen kokemus joka perustuu niin kalastukseen kuin salakuljetukseen. Myös veneen airot ovat juuri sellaiset kuin niiden kuuluu olla työn kannalta - makuasiat ovat sitten eri juttu.

        Tämän avauksen kirjoittajista suurin osa todistaa omalla sanomisellaan,ettei heille oikein ole valjennut se ero,mikä on verkonsoutelulla akan kanssa lammikossa ja kymmenen metriä korkean ja kilometriä pitkän silakkajadan vetämisessä. Jos siinä soutumiestä tarvitaan niin soutaja ei souda,hän huopaa seisaaltaan ja työn tekevät jalat ja kroppa.

        Jokainen toimikoon tyylillään - kai me sen heille sallimme.
        Tuo meri/järviairo jaottelu on vähän sellainen tehdyn makuinen juttu. Merelle tehty airo tehtiin aina sydänpuusta ja voideltiin suolaliuoksella. Ne "järviairot" olivat useimmin tehty halkaistun puun puolikkaista. Monelle meri/järviairojen ero näyttäisikin olevan se kauppamiesten keksimä kupla ,airot ovat kaupassa muuten samanlaiset,paitsi että ne "meriairot" ovat neljäkymmentä senttiä pitemmät.


    • vuonna 1965

      Maalaistaloomme oli hankittu alumiininen tasaperainen Kello2 vene ja siinä mukana nuo pylpyrä-meriairot, mutta niihin oli porattu reikä joka pultilla yhdisti painopisteen kohdalta tuon airon alumiiniseen u-hankaimeen, johon oli porattu myös vastaava reikä.
      Nuorena riuskana teini-ikäisenä aloin kerran soutaa ja airo katkesi raksahtaen reiän kohdalta.
      Oli kauheaa, koska isäni olisi hakannut minut kuoliaaksi, kun olen katkaissut airon.
      Saatiin sitten kirkonkylältä äidin kanssa kaupasta tilattua salaa vähän samanlainen airo tilalle ja täydestä meni.
      Sen airon kuljettaminen sinne peräkylään ja siihen reiän poraus isältä salaa olikin sitten toinen stoori.
      Senkoommin en juuri sillä veneellä enää vesillä ollutkaan.

      • Kello...

        Eihän sitä Kelloa kukaan selväjärkinen soutanutkaan. Ei järvi- eikä merihankaimilla. Ei se kaksinen ollut moottorinkaan kanssa, mutta voihan olla, ettei ilman sitä oltaisi Bustereita koskaan tässä maassa kehitetty.

        Se reiän poraaminen airon rasitetuimpaan kohtaan oli kai järvillä keksitty hätäkeino sinne joutuneille meriveneille. Vielä tyhmempi keksintö kuin airoja syövä piikkihankain.


    • albatrossiossi

      Kyllä näyttää veneilijät olevan ahdasmielisiä. Joku koiranleuka vielä tökkii niin johan syntyy sota.
      Luulis että veneily on hermojenlepuutusmuoto mutta eipä näytä teillä olevan.
      "Vittulainen minä en morjensta sinua kun sinulla on keltainen vene eikä sininen"-mentaliteetti näyttää olevan voimissaan
      Onneksi olen vapaa veneilijä enkä kuulu mihinkään tiukkapipoisten seuroihin. Veneilen mihin mieli tekee ja millaisella kalustolla on varaa.

      • Marxgf

        Keltainen ei ole kyllä mikään veneen väri. Veneet ovat rungoltaan joko valkoisia tai sinisiä jolleivat sitten ole puuta.


      • venekerhoissa

        on ollut soutuveneitä harvaa poikkeusta lukuunottamatta?


    • JMMKL

      Moi, merihankain on historian peruja ja 100 % varmuudella toimii kovassa kelissä paremmin kuin järvihankain. 60-luvulle saakka esin. turun saaristossa asuttiin ympäri vuoden saarissa ja mantereelle oli pakko välillä lähteä oli keli mikä tahansa. Silloin käytettiin sitä hankainta joka parhaiten toimii.

    • tähän pulinaan

      Käyttäkööt soutajat olosuhteisiin, kalustoon ja taitoihinsa parhaiten sopivia airoja ja hankaimia. Ikimuistoisena perimätietona tässä kuitenkin esitettäköön että merellä pärjää paremmin merivehkehillä ja järvellä toisenlaiset saranahärvelit on mukavammat ja tehokkaammat. Tulikohan tämä nyt tällä selväksi.

      • Roineen soutumies

        Onko tämä nyt sitten niin että joudun laittamaan veneeseeni toiset hankaimet merihankaimien rinnalle koska soudan trailerikelpoisella pikkuveneelläni myös Roine nimisellä järvellä. Siellä ei ole valtavia aaltoja joissa merihankaimia tarvitaan.
        Jos näin on niin laitanko järvihankaimet merihankaimien etu vai takapuolelle.


      • murtovesihankain

        Asun Salossa ja veneilen Halikonlahdella. Minulla on Terhi Sunny vene ja 2,5 hp Suzuki.
        Onko vaarallista soutaa veneessä olevilla hankaimilla jos vaikka bensa loppuu tai moottori hajoaa. Vesistöhän on merta jossa veneilen joten tarvitsen siis merihankaimet ehdottomasti.
        Onko minua petetty kaupassa sillä veneessäni ei ole merihankaimia.

        Järvellähän käytetään tietysti järvihankaimia, sen olen aikaisemmista kirjoituksista oppinut. Kun tarkistin asiaa katsomalla kuvaa Laatokan veneestä niin siinä näytti olevanoikeaoppiset järvihankaimet sillä Laatokkahan on järvi.


      • tarvi
        Roineen soutumies kirjoitti:

        Onko tämä nyt sitten niin että joudun laittamaan veneeseeni toiset hankaimet merihankaimien rinnalle koska soudan trailerikelpoisella pikkuveneelläni myös Roine nimisellä järvellä. Siellä ei ole valtavia aaltoja joissa merihankaimia tarvitaan.
        Jos näin on niin laitanko järvihankaimet merihankaimien etu vai takapuolelle.

        Sinulle riittää merihankaimet, koska olet lahjakas ja olet kyennyt oppimaan niillä soutamisen. Järvihankaimet on sitten niitä toisia varten..


      • painossa
        murtovesihankain kirjoitti:

        Asun Salossa ja veneilen Halikonlahdella. Minulla on Terhi Sunny vene ja 2,5 hp Suzuki.
        Onko vaarallista soutaa veneessä olevilla hankaimilla jos vaikka bensa loppuu tai moottori hajoaa. Vesistöhän on merta jossa veneilen joten tarvitsen siis merihankaimet ehdottomasti.
        Onko minua petetty kaupassa sillä veneessäni ei ole merihankaimia.

        Järvellähän käytetään tietysti järvihankaimia, sen olen aikaisemmista kirjoituksista oppinut. Kun tarkistin asiaa katsomalla kuvaa Laatokan veneestä niin siinä näytti olevanoikeaoppiset järvihankaimet sillä Laatokkahan on järvi.

        Oikea järviairo on niin tasapainotettu että lapa nousee vedestä miltei pikkurillillä painaen.Johtuu siitä että soutajan puoleinen pää on paksumpaa puuta.
        Lisäksi päihin on koverrettu juuri kämmeneen sopivat kahvat. Airojen pitää myös olla ainakin kahvojen verran ristissä, jolloin veto saa enemmän voimaa pidemmästä vipuvarresta.
        Itse soudan vuorovedoin toinen kahva yllä, toinen alla ja kaartaessa toinen edellä.
        Olen nähnyt kyllä tapauksen jossa tumpelo jätti peukalonsa kahvojen väliin.


      • ristikkäisyys
        painossa kirjoitti:

        Oikea järviairo on niin tasapainotettu että lapa nousee vedestä miltei pikkurillillä painaen.Johtuu siitä että soutajan puoleinen pää on paksumpaa puuta.
        Lisäksi päihin on koverrettu juuri kämmeneen sopivat kahvat. Airojen pitää myös olla ainakin kahvojen verran ristissä, jolloin veto saa enemmän voimaa pidemmästä vipuvarresta.
        Itse soudan vuorovedoin toinen kahva yllä, toinen alla ja kaartaessa toinen edellä.
        Olen nähnyt kyllä tapauksen jossa tumpelo jätti peukalonsa kahvojen väliin.

        ..on ihan suunniteltu juttu? Olen nimittäin sitä joskus ihmetellyt ja ratkaissut painamalla airot sen verran syvemmälle, että pystyy vetämään molemmat samalla korkeudella.


      • millään airoilla
        painossa kirjoitti:

        Oikea järviairo on niin tasapainotettu että lapa nousee vedestä miltei pikkurillillä painaen.Johtuu siitä että soutajan puoleinen pää on paksumpaa puuta.
        Lisäksi päihin on koverrettu juuri kämmeneen sopivat kahvat. Airojen pitää myös olla ainakin kahvojen verran ristissä, jolloin veto saa enemmän voimaa pidemmästä vipuvarresta.
        Itse soudan vuorovedoin toinen kahva yllä, toinen alla ja kaartaessa toinen edellä.
        Olen nähnyt kyllä tapauksen jossa tumpelo jätti peukalonsa kahvojen väliin.

        Noin et saa vetoon voimaa koko vartalolla ja jalkalihaksilla. Osa vetovoimasta menee vielä veneen kääntymiseen.
        Akat ja merkonomit noin soutaa ja ehkä jotkut ulkomaanpellet. Mahtaa siinä rannalla olla naurunremakkaa kun kiemurtelevaa etenemistäsi katselevat.
        Onhan siinä se etu että riittää mökkinaapureilla lystiä.


      • sdfdfh
        millään airoilla kirjoitti:

        Noin et saa vetoon voimaa koko vartalolla ja jalkalihaksilla. Osa vetovoimasta menee vielä veneen kääntymiseen.
        Akat ja merkonomit noin soutaa ja ehkä jotkut ulkomaanpellet. Mahtaa siinä rannalla olla naurunremakkaa kun kiemurtelevaa etenemistäsi katselevat.
        Onhan siinä se etu että riittää mökkinaapureilla lystiä.

        Ei noin lueta millään silmillä eikä noin ymmärretä millään ymmärryskaluilla...


      • ei ole osannut....
        sdfdfh kirjoitti:

        Ei noin lueta millään silmillä eikä noin ymmärretä millään ymmärryskaluilla...

        sanoa oikeasti ja perustella sitä, miksi se merihankain on parempi käytössä vrt. kiinteä järvihankain.
        Oletusarvo on se ettei kukaan lähde soutelemaan itsemurha-aallokkoon millään hankaimella ellei ole pakko.
        Jo pelkkä airon kadottaminen vapaasti liukuvasta merairohankaimesta luo uuden vaaratilanteen, jos joutuu irroittamaan otteen jostain syystä.
        Repikää siitä!


      • monta kertaa
        ei ole osannut.... kirjoitti:

        sanoa oikeasti ja perustella sitä, miksi se merihankain on parempi käytössä vrt. kiinteä järvihankain.
        Oletusarvo on se ettei kukaan lähde soutelemaan itsemurha-aallokkoon millään hankaimella ellei ole pakko.
        Jo pelkkä airon kadottaminen vapaasti liukuvasta merairohankaimesta luo uuden vaaratilanteen, jos joutuu irroittamaan otteen jostain syystä.
        Repikää siitä!

        Puolen tusinaa yhtäpitävää perustelua on tässä esitetty. Valitset niistä vain mieleisesi ja sitten opettelet soutamaan. Jos haluaa käden vapaaksi, airo vedetään veneeseen sisään, ei se sen monimutkaisempaa ole. Niitä airojakaan ei muuten revitä, miksi muutakaan.


      • juurikasvi
        monta kertaa kirjoitti:

        Puolen tusinaa yhtäpitävää perustelua on tässä esitetty. Valitset niistä vain mieleisesi ja sitten opettelet soutamaan. Jos haluaa käden vapaaksi, airo vedetään veneeseen sisään, ei se sen monimutkaisempaa ole. Niitä airojakaan ei muuten revitä, miksi muutakaan.

        Olen myös sitä mieltä, että saaristossa on tavara kehittynyt tehtäväänsä sopivaksi riippumatta siitä mitä järvillä on tehty. Turhaa lienee arvostella satojen vuosien tuloksena kehittyneitä systeemejä.

        Saaristilaisilla ei ollut paljon rahaa käytössään, joten sillä on ollut vaikutusta kehitykseen, mutta ei siellä niin köyhiä oltu etteikö olisi pystytty kiintohankaimia ostamaan ja voihan ne yhtä hyvin tehdä itse kuin avoimen "oksanhaarankin".


      • niinkuin ilmaston....
        juurikasvi kirjoitti:

        Olen myös sitä mieltä, että saaristossa on tavara kehittynyt tehtäväänsä sopivaksi riippumatta siitä mitä järvillä on tehty. Turhaa lienee arvostella satojen vuosien tuloksena kehittyneitä systeemejä.

        Saaristilaisilla ei ollut paljon rahaa käytössään, joten sillä on ollut vaikutusta kehitykseen, mutta ei siellä niin köyhiä oltu etteikö olisi pystytty kiintohankaimia ostamaan ja voihan ne yhtä hyvin tehdä itse kuin avoimen "oksanhaarankin".

        Siis haloo nyt kaikki. Herätkää nyt te merihankaimen kannattajat siitä ikiunesta, että se on parempi, koska se on keksitty jossain ihmis-vene-historian alkutaipaleella, kun ei muutakaan ollut.
        -Lopettakaa tuo nirpatus, koska kaikilta osin on tälläkin keskustelulla todistettu, että kiinteähankaiminen järvimallinen tappihankain on kaikissa oloissa paras.
        Jo Väinämöisen veneessä oli laitaan kiinnitettynä katajainen oksanpiikki johon airo oli kiinnitetty siihen pujotetulla vitsasrenkaalla piikivikärkisellä jousikäyttöisellä rintaporalla lävistetyn reiän kautta.


      • asuikin
        niinkuin ilmaston.... kirjoitti:

        Siis haloo nyt kaikki. Herätkää nyt te merihankaimen kannattajat siitä ikiunesta, että se on parempi, koska se on keksitty jossain ihmis-vene-historian alkutaipaleella, kun ei muutakaan ollut.
        -Lopettakaa tuo nirpatus, koska kaikilta osin on tälläkin keskustelulla todistettu, että kiinteähankaiminen järvimallinen tappihankain on kaikissa oloissa paras.
        Jo Väinämöisen veneessä oli laitaan kiinnitettynä katajainen oksanpiikki johon airo oli kiinnitetty siihen pujotetulla vitsasrenkaalla piikivikärkisellä jousikäyttöisellä rintaporalla lävistetyn reiän kautta.

        ...järven rannalla. Jos merihankaimiin tottuneet yksimielisesti ovat sitä mieltä, että ne ovat paremmat meriolosuhteisiin, niin mitä siihenkään on vastaansanomista? Minulle on samantekevää minkälaisilla hankaimilla Väinämöinen tai joku hänen aikalaisensa merellä souti, mutta minulle kiinteät hankaimet ovat tosi kömpelöt verrattuina merihankaimiin, joissa vapausasteita on paljon enemmän. Kaikella on hintansa ja merihankaimissa se on vähän enemmän opettelua ja mahdollisuus hukata airo. Jos minä molempia käyttäneenä valitsen merihankaimet, voiko joku väittää minun olevan enemmän väärässä kuin se joka valitsee toisin?


      • vempele on?"
        asuikin kirjoitti:

        ...järven rannalla. Jos merihankaimiin tottuneet yksimielisesti ovat sitä mieltä, että ne ovat paremmat meriolosuhteisiin, niin mitä siihenkään on vastaansanomista? Minulle on samantekevää minkälaisilla hankaimilla Väinämöinen tai joku hänen aikalaisensa merellä souti, mutta minulle kiinteät hankaimet ovat tosi kömpelöt verrattuina merihankaimiin, joissa vapausasteita on paljon enemmän. Kaikella on hintansa ja merihankaimissa se on vähän enemmän opettelua ja mahdollisuus hukata airo. Jos minä molempia käyttäneenä valitsen merihankaimet, voiko joku väittää minun olevan enemmän väärässä kuin se joka valitsee toisin?

        Mökilläni merenrannassa on aitta jonka seinään olen naulaillut kaikenlaista vanhaa veneilyaiheista rautaa "ulkomuseoksi". Koska olen kotoisin järviseudulta, niin olinpa tuonut kymmenkunta vuotta sitten siihen myös taivutetulla kärjellä olevan pystytappisen aikoinaan sepän takoman järvihankaimen vanhasta kotitalossa olleesta lahonneesta veneestä.
        Eräs alkuasukas-naapuri tarkkaili kerran vieraislla käydessään "museotani" ja kysyi suåmenruotsilla että mikä se tämä on!? Kuutin tappamispiikki ilman puuvartta!?


    • ville 22

      Järvi-Suomessa useimmiten vedetään veneet rantaan kun tullaan maihin. Rannikolla taas soutu-ja isommat soutu/perämoottori/sisämoottoriveneet joissa on myös airot, pidetään usein laiturissa , sivukiinnityksellä, jolloin järviairo/hankain ei käy. Siinä kun aina joko lapa tai hanskapää jää laidan ulkopuolelle törröttämään, ja hajoaisi kymmenessä minuutisaa vasten laituria.

      Kovassa vastatuulessa on merihankain parempi, koska lavan saa käännettyä 90 astetta eteenpäinviennissä ilmassa, jolloin voimaa tarvitaan vähemmän.

      Makunsa kullakin.

    • liity jäseneksi,

      Oisko taas ajankohtaista tingata näin turhanpäiväisestä :)

      "Jos minä molempia käyttäneenä valitsen merihankaimet, voiko joku väittää minun olevan enemmän väärässä kuin se joka valitsee toisin? "

      Mie voi ja heleposti. Jos joku on niin urpo, että valitsee merihankaimet joellaa tapahtuvaan lohensoutuun, niin tokihan se on väärässä. :) :)

      • jo vain

        No joelle nyt ei ainakaan mitään tappihankaimia. Siinähän huiskit yhtä mittaa airoilla rantapenkereen kukkasia, kun et saa airoa vedettyä sisemmäs kuten merihankaimessa. Kyllä näin on.


      • joe,
        jo vain kirjoitti:

        No joelle nyt ei ainakaan mitään tappihankaimia. Siinähän huiskit yhtä mittaa airoilla rantapenkereen kukkasia, kun et saa airoa vedettyä sisemmäs kuten merihankaimessa. Kyllä näin on.

        joellehan sopii hyvin gondoliairo veneen perään kunhan vaan ei ole liian mutkikas


      • mitäseonkaan
        joe, kirjoitti:

        joellehan sopii hyvin gondoliairo veneen perään kunhan vaan ei ole liian mutkikas

        Aiheesta asiaan. Gondolia kai lähinnä sauvotaan, mutta se yhdellä airolla perästä "soutaminen", eikö sille ole oma nimensäkin? Tekniikka on tuttu ja hallussa, mutta en vain muista miten sitä nimitettiin. Lajin oppi-isältäni olen sen mielestäni poikasena kuullut.


    • Anonyymi00036

      Meriairojen hankain on yksinkertaisempi, soveltuvampi karuun saaristolais- ja rannikkoelämään. Sen toimintaperiaate oli helppo ymmärtää kouluttamattoman jalastajankin. Järvihankain on syntynyt järvien kesämökeillä, joilla lomailivat koulutetut insinöörit ja vuorineuvokset. Heillä oli aikaa kehitellä hienostuneempi ja toimiva versio hankaimesta. Nämä vielä tänäkin päivänä rannikon ja sisävesien demografioissa näkyvät erot selittävät hankaimien erilaisen historian. Lähde: Wikipedia

      • Anonyymi00037

        Järvihankain on kuin fillarin apupyörä, asiasta mitään ymmärtämättömän insinöörin ylisuunnittelema tekele. Nykyään lasten fillarointiopetuksessa käytetään paremmalla menestyksellä yksinkertaisia stridereitä eikä apupyöriä. Välillä kirjaoppi todellakin kaataa ojaan.


      • Anonyymi00038
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        Järvihankain on kuin fillarin apupyörä, asiasta mitään ymmärtämättömän insinöörin ylisuunnittelema tekele. Nykyään lasten fillarointiopetuksessa käytetään paremmalla menestyksellä yksinkertaisia stridereitä eikä apupyöriä. Välillä kirjaoppi todellakin kaataa ojaan.

        Kun menette seuraavan kerralla Malagaan, niin käykää meren rannassa katsomassa minkälaisia hankaimia paikalliset kalastajat käyttävät omissa Jàbega soutuveneissään.
        Kas kummaa. Niissä on kaikissa toistakymmentä milliä paksut melko pitkät suorat hankain tapit.

        Perinteistä puheen ollen voidaan todeta, että tuollaiset kalaveneet ovat olleet heillä käytössään yli 2000 vuotta.
        Luulisi, että siinä olisi ollut aikaa keksiä joku ”parempi” tapa soutamiseen.

        Oma kokemukseni noista Y-haaraisista ”merihankaimista” ovat useista elokuvista nähty kohtaus, jossa toinen airo luiskahtaa soutajan kädestä ja tämä jää sitä tavoittelemaan kunnes joku tulee rannalta hänet pelastamaan.

        Aloitin soutamisen järvihankaimilla jo melko varhaisessa iässä - en edes muista koska.
        Alussa peukalo jäi airon päiden väliin, mutta oppi meni perille.
        Niissä vanhoissa hankaintapeissa oli päät käyristetty, joten ne eivät olleet yhtä pelottavia, kuten nuo Jàbega veneen suorat tapit.
        Kun sitten myöhemmin saimme ne Laihian metallin alumiinihankaimet, niin edistys tuntui suurelta.
        Hankaimien kirskuminen ja narina olivat tietysti aina läsnä, mutta ensiapuna vesi ja myöhemmissä malleissa silikoni hoitivat tehtävänsä.


      • Anonyymi00039
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        Kun menette seuraavan kerralla Malagaan, niin käykää meren rannassa katsomassa minkälaisia hankaimia paikalliset kalastajat käyttävät omissa Jàbega soutuveneissään.
        Kas kummaa. Niissä on kaikissa toistakymmentä milliä paksut melko pitkät suorat hankain tapit.

        Perinteistä puheen ollen voidaan todeta, että tuollaiset kalaveneet ovat olleet heillä käytössään yli 2000 vuotta.
        Luulisi, että siinä olisi ollut aikaa keksiä joku ”parempi” tapa soutamiseen.

        Oma kokemukseni noista Y-haaraisista ”merihankaimista” ovat useista elokuvista nähty kohtaus, jossa toinen airo luiskahtaa soutajan kädestä ja tämä jää sitä tavoittelemaan kunnes joku tulee rannalta hänet pelastamaan.

        Aloitin soutamisen järvihankaimilla jo melko varhaisessa iässä - en edes muista koska.
        Alussa peukalo jäi airon päiden väliin, mutta oppi meni perille.
        Niissä vanhoissa hankaintapeissa oli päät käyristetty, joten ne eivät olleet yhtä pelottavia, kuten nuo Jàbega veneen suorat tapit.
        Kun sitten myöhemmin saimme ne Laihian metallin alumiinihankaimet, niin edistys tuntui suurelta.
        Hankaimien kirskuminen ja narina olivat tietysti aina läsnä, mutta ensiapuna vesi ja myöhemmissä malleissa silikoni hoitivat tehtävänsä.

        Kun? Toivottavasti ei ikinä tule tarvetta mennä Malagaan.


      • Anonyymi00041
        Anonyymi00039 kirjoitti:

        Kun? Toivottavasti ei ikinä tule tarvetta mennä Malagaan.

        Olisi tietysti ollut parempi käytää sanaa ”jos” tuossa edellä, mutta joka tapauksessa sinne meno on aivan vapaaehtoista D.
        Ilmeisesti kuitenkin ymmärsit viestin?


    • Anonyymi00040

      Merihankain vaatii kyllä tottumusta.

      Mutta melojana ymmärrän miten hyvä juttu on se että kajakkimelassa ilmassa oleva lapa on vaakasuorassa, ja miten mukava on että sopivassa sivutuulessa tai virrassa mela on vähän epäsymmetrinsn.

      • Anonyymi00042

        Kuten tässäkin asiassa, tottumus on suuri tekijä.

        Olisi mielenkiintoista nähdä mikä osuus maassamme käytössä olevissa soutuveneistä on varustettu näillä ”merihankaimilla”?


    • Anonyymi00043
      UUSI

      Mikään ei käytössä voita perinteisiä yksinkertaisia tullia. Useimmat eivät tietenkään edes tunne koko sanaa mutta kyse on puisista hankaimista joista airo on helppo nostaa vaikka kokonaan pois, sen asentoa muuttaa jne.

      • Anonyymi00044
        UUSI

        Minä ainakaan en ole tuollaista nimitystä hankaimista kuullut.
        Katsoin myös netistä tuolla nimellä, mutta kovasti siellä tarjottiin viranomaisen paveluja.

        Se minkä olen pannut merkille noista Y- hankaimista on airon muuttuminen tikkuiseksi ajan mittaan.
        Niitä on ikävä käsitellä paljain käsin kun se rispaantunut puu pyrkii ihon alle D.

        Eräs hankain malli vaikutti lupaavalta. Siinä oleva nivelosa pultataan pyöreän airon ympäri sopivalle etäisyydelle.
        Laidassa olevassa naarasosassa näyttää olevan laakerina jotain kovaa muovia (nailon, POM ?).
        Tuossa ei ole sitä läpipultin reiän tuomaa heikkoutta ja airon kulman saa säätää mieleisekseen.


      • Anonyymi00045
        UUSI
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        Minä ainakaan en ole tuollaista nimitystä hankaimista kuullut.
        Katsoin myös netistä tuolla nimellä, mutta kovasti siellä tarjottiin viranomaisen paveluja.

        Se minkä olen pannut merkille noista Y- hankaimista on airon muuttuminen tikkuiseksi ajan mittaan.
        Niitä on ikävä käsitellä paljain käsin kun se rispaantunut puu pyrkii ihon alle D.

        Eräs hankain malli vaikutti lupaavalta. Siinä oleva nivelosa pultataan pyöreän airon ympäri sopivalle etäisyydelle.
        Laidassa olevassa naarasosassa näyttää olevan laakerina jotain kovaa muovia (nailon, POM ?).
        Tuossa ei ole sitä läpipultin reiän tuomaa heikkoutta ja airon kulman saa säätää mieleisekseen.

        Miten alat sitä pultattua airon kulmaa merenkäynnissä säätämään kesken vedon?


    • Anonyymi00046
      UUSI

      Minun airon kulma on aina 45 astetta ylöspäin kun soudan naistani. Loppuvedon jälkeen kulma laskee ihan itsestään, hankaimen tyypillä ei ole suurta merkitystä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Muovikassikartelli

      Kauppaketjut ovat yhdessä sopineet muovikassin yksikköhinnaksi 59 senttiä. Milloin viranomaiset puuttuvat tähän kartell
      Talousrikokset
      42
      2247
    2. Aidon persun tunnistaa Marinin palvonnasta

      Oli kyse sitten Halla-ahosta tai Putinista. Ensimmäisenä aidolle persulle tulee mieleen Marin.
      Maailman menoa
      52
      1816
    3. Hallintooikeus..

      "Asemakaavapäätös pysyy voimassa.Poikkeamista ja rakentamista koskevat luvat hylättiin" kertoo Pyhäjärven Sanomat netti.
      Pyhäjärvi
      133
      1749
    4. Olen rakastunut

      varattuun joka ei eroa. Miten tunteista eroon? Tämä ei ole tavanomaista. On elämäni suuri rakkaus.
      Ikävä
      104
      1366
    5. Teit yllättävän siirron

      Olet tähän saakka ollut tietyllä tapaa varovainen. Voi kai sanoa, että olemme kunnioittaneet toistemme rajoja. Tiedän,
      Ikävä
      54
      1100
    6. Jos se joskus oli molemminpuolista

      niin hyvin me molemmat onnistuttiin pitämään toinen epätietoisena.
      Ikävä
      76
      1018
    7. Mikä on kaivattusi

      ammatti?
      Ikävä
      62
      969
    8. Mitä tahtuu Kasperi Viita/Suviviita

      Poliisia ja ambulanssia iso määrä.
      Seinäjoki
      20
      916
    9. Laita nyt se viesti

      Tiedän että haluat tavata. Kirjoitat, pyyhit, kirjoitat... Lähetä se viesti 😗
      Ikävä
      54
      847
    10. Kaipaatko nainen

      Semmoista tosi hankalaa ja arkaa miestä? Pitäisitkö hänet aina omanasi jos saisit hänet? Miten huomioisit hänen herkkyyd
      Ikävä
      102
      831
    Aihe