huippuluokkaa.Tehokkaita,luotettavia ja rauhallisia
kovassa paikassa.Ranskalaiset tekevät yhteistyötä
kanadalaisten,Usan,brittien,hollantilasten ja ja suo
malaisten rauhanturvaajien kanssa,mutta ovat upealla
käytöksellä ja suoraselkäisellä asenteella olleet
loistavia tähtiä tällä väkivallan ja uskonnon sokeas
sa suossa ja näin Eurooppa on tärkeällä tiellä,jossa
globaali Länsi ja epäluuloinen islamilainen maailma
kohtaavat vieraalla maaperällä ja Eurooppa kasvaa
yhdessä tekniikan,maallisen ajattelun kautta kohti
tervettä "uskoa" ihmiseen ja islam kohti sitä to-
tuutta,että enään se ei voi niin kuin historiassa
valikoida mieleisiään tekniikan ja kulttuurin saa-
vutuksia Lännestä vaan on pakotettu "nöyryyteen"
modernin aikamme hengessä eikä pirstaloitumaan
omaan itsekeskeisyyteen ja kunniakysymyksiin.
kovassa paikassa.Ranskalaiset tekevät yhteistyötä
kanadalaisten,Usan,brittien,hollantilasten ja ja suo
malaisten rauhanturvaajien kanssa,mutta ovat upealla
käytöksellä ja suoraselkäisellä asenteella olleet
loistavia tähtiä tällä väkivallan ja uskonnon sokeas
sa suossa ja näin Eurooppa on tärkeällä tiellä,jossa
globaali Länsi ja epäluuloinen islamilainen maailma
kohtaavat vieraalla maaperällä ja Eurooppa kasvaa
yhdessä tekniikan,maallisen ajattelun kautta kohti
tervettä "uskoa" ihmiseen ja islam kohti sitä to-
tuutta,että enään se ei voi niin kuin historiassa
valikoida mieleisiään tekniikan ja kulttuurin saa-
vutuksia Lännestä vaan on pakotettu "nöyryyteen"
modernin aikamme hengessä eikä pirstaloitumaan
omaan itsekeskeisyyteen ja kunniakysymyksiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Philip Jenkins kirjoittaa, että nykyään puhutaan paljon Euuropan islamisoitumisesta. Tällaista ajattelua Jenkins pitää todellisuuden vastaisena. Islamin etenemisestä huolimatta Eurooppa on kristillisempi kuin yleensä luullaan. Jenkins myöntää, että kristinuskon merkitys Euroopassa on vähentynyt. Tätä prosessia Jenkins ei kuitenkaan pidä häviämisprosessina vaan muutos- ja sopeutumisprosessina: ”eurooppalainen kristillisyys on sopeutumassa maailmaan jossa sen vakuuttuneet kannattajat edustavat pientä mutta elinvoimaista vähemmistöä.”
Jenkins jatkaa:
Itse asiassa mantereen kirkkojäsenyyksien nopea väheneminen viimeisen 40 vuoden aikana on voinut tehdä Euroopalle suuren palveluksen. Se on vapauttanut kirkot yrityksistä toimia kansallisina kokonaisuuksina jotka pyrkivät palvelemaan jokaista yhteiskunnan jäsentä. Tänään yhdelläkään kirkolla ei ole realistisia edellytyksiä sisällyttää jokaista. Mutta pienemmät, paremmin keskittyneet laitokset voivat olla intohimoisempia, innostavampia peräänantamattoman antautuneempia henkilökohtaiselle pyhyydelle. Käyttääkseni analogiaa tieteestä: kun tähti kuolee, siitä tulee valkoinen kääpiö – pienempi kuin mitä se kerran oli, mutta voimakkaammin palava. Läpi Euroopan valkoisen kääpiön kaltaiset uskonyhteisöt kasvavat vanhojen massakirkkojen raunioista.
Niin katolilaiset kuin protestanttiset karismaattiset kirkot (tai kirkkojen sisällä vaikuttavat liikkeet) kasvavat, varsinkin karismaattiset sellaiset. Vaikutus nuorempaan työntekijäkaartiin ja maallikoihin tullee olemaan merkittävä kirkkojen seuraavassa sukupolvessa.
Pienempien mutta intohimoisempien mannermaisten kristittyjen yhteisöjen lisäksi toinen kehitykseen vaikuttava tekijä on maahanmuuttajat. Heidän kirkkonsa kasvavat jäsenmääriltään. Lisäksi aasialaisten ja afrikkalaisten kirkkojen tekemä lähetystyö Euroopassa kasvaa.
Jenkins mainitsee myös, että islamin haastaessa yhteiskunnallisia käsityksiä Euroopassa, kuten uskonnonvapaus ja sananvapaus, kannanotot vaikuttavat väistämättä myös kristittyihin. Näiden eri osatekijöiden vaikutuksesta Eurooppa on löytämässä kristilliset juurensa. Jenkins lainaa kolumninsa lopuksi saksalaista vasemmistofilosofia Jürgen Habermasin huomiota herättävää lausuntoa:
Kristinusko, ei mikään muu, on perimmäinen perusta vapaudelle, omalletunnolle, ihmisoikeuksille ja demokratialle, länsimaisen sivilisaation tuntomerkeille. Vieläkin tänä päivänä meillä ei ole muita vaihtoehtoja [kuin kristinusko]. Me jatkamme itsemme ravitsemista tästä lähteestä. Kaikki muu on postmodernia jaarittelua.