Käsityksiä karjalaisista
Karjalasta käytettyjen käsitteiden epämääräisyyteen lienee vaikuttanut Karjalan sijainti kahden valtion alueella. Karjala on ollut sekä suomalaisille että venäläisille syrjäistä aluetta, ja omasta kulttuuriperinteestä poikkeavat piirteet on koettu oudoiksi. Kirjailija Sakari Topelius vakiinnutti käsitykset Suomen heimojen luonteenominaisuuksista "Maamme kirjassa". Nämä uskomukset julkaistiin koulukirjoissa. Kouluopetuksen kautta uskomukset vakiintuivat suomalaisten keskuuteen. "Maamme kirjassa" karjalaiset kuvataan elämäniloisiksi, puheliaiksi, vilkkaiksi ja lapsenomaisiksi. Kyseiset uskomukset elävät edelleen vahvoina Suomessa.
Topeliuksen mielestä karjalaiset olivat matkustavaista ja kauppaa mielellään harrastavaa väkeä, jotka olivat myös herkkämielisiä tullen helposti sekä surullisiksi että iloisiksi. Venäläisen käsityksen mukaan karjalaiset ovat taasen tyyniä, epäluuloisia, hieman umpimielisiä ja sulkeutuneita. Heillä on kuitenkin kauneudentajua, joka ilmenee esimerkiksi lauluissa ja vuotuisjuhlien tavoissa.
http://www.rocklin.ca/karjala/kareliahistory.htm
Karjalasta käytettyjen käsitteiden epämääräisyyteen lienee vaikuttanut Karjalan sijainti kahden valtion alueella. Karjala on ollut sekä suomalaisille että venäläisille syrjäistä aluetta, ja omasta kulttuuriperinteestä poikkeavat piirteet on koettu oudoiksi. Kirjailija Sakari Topelius vakiinnutti käsitykset Suomen heimojen luonteenominaisuuksista "Maamme kirjassa". Nämä uskomukset julkaistiin koulukirjoissa. Kouluopetuksen kautta uskomukset vakiintuivat suomalaisten keskuuteen. "Maamme kirjassa" karjalaiset kuvataan elämäniloisiksi, puheliaiksi, vilkkaiksi ja lapsenomaisiksi. Kyseiset uskomukset elävät edelleen vahvoina Suomessa.
Topeliuksen mielestä karjalaiset olivat matkustavaista ja kauppaa mielellään harrastavaa väkeä, jotka olivat myös herkkämielisiä tullen helposti sekä surullisiksi että iloisiksi. Venäläisen käsityksen mukaan karjalaiset ovat taasen tyyniä, epäluuloisia, hieman umpimielisiä ja sulkeutuneita. Heillä on kuitenkin kauneudentajua, joka ilmenee esimerkiksi lauluissa ja vuotuisjuhlien tavoissa.
http://www.rocklin.ca/karjala/kareliahistory.htm
Vastaukset 4
Vanhimmat
Palsta ei ole karjalaisten luonteenominaisuuksien pohdintaa, vaan nimensä mukaisesti Karjalan palauttamista koskevaa keskustelua varten.
Kun puhutaan Karjalan palauttamisesta, tarkoitetaan luovutettuja alueita eli niitä osia Suomen Karjalasta, jotka naapuri voimatoimin ja väärin perustein riisti Suomelta.
Venäjän Karjala on asia erikseen. Siellä asuvat puhuivat, ja osa jäljelle olevista puhuu edelleenkin, karjalan kieltä, joka on erotettava karjalan murteesta. He olivat lähes 100%:sesti ortodokseja. Neuvostoaika tosin karsi melko tehokkaasti uskonnonharjoittamisen Venäjän Karjalasta, johon kuuluivat Viena ja Aunus sekä suomensukuisten, mutta ei suomalaisten, asuttamia pienempiä alueita. Karjalan tasavallassa Neuvostoliiton aikana ja nykyisinkin asuu vähemmistö suomenkielisiä, lähinnä Petroskoin alueella. Venäjä on kuitenkin Venäjän Karjalan puhutuin kieli ja taitaa vähitellen syrjäyttää karjalan ja suomen.
Suomen Karjala ei ole ollut suomalaisille syrjäistä aluetta. Lähes koko väestö oli suomalaisia. Heidän kulttuurinsa oli suomalaista ja he puhuivat suomea. Uskonnoltaan karjalaiset olivat luterilaisia lukuun ottamtta muutamia Laatokan Karjalan pitäjiä, joissa oli ortodoksista väestöä. Viipurissa asui pieni vähemmistö ruotsinkielisiä suomalaisia ja saksaakin puhuttiin jonkin verran. Viipuri oli ennen sotia Suomen kansainvälisin kaupunki.
Kannaksella asui myös pieni joukko venäjänkielisiä, jotka olivat uskonnoltaan ortodokseja.
Suomen karjalaisten kulttuuriperimä oli ja on siis lähes identtinen muun Suomen kanssa.
Luonteen ominaisuuksissa Suomen eri heimojen välillä on ollut jonkin verran eroavaisuuksia, mutta suurin osa käsityksistä on pelkkää myyttiä, todellisuuspohjaa vailla olevia legendoja.
Suomen kansa eri heimoineen on melko homogeenista.
Palataan Karjalan palauttamiskeskusteluun.
"Kun puhutaan Karjalan palauttamisesta, tarkoitetaan luovutettuja alueita eli niitä osia Suomen Karjalasta, jotka naapuri voimatoimin ja väärin perustein riisti Suomelta."
Mitkähän mahtaisivat sitten olla ne oikeat perusteet joilla Karjala olisi voitu viedä Suomelta?
Suomihan perusteli yritystään Itä-Karjalan liittämisestä Suomeen suomalaisten heimojen yhdistämisellä ja puskurialueen luomisella Venäjän suuntaan. Vastaavasti Venäjä teki sen saman puskurin Suomen Karjalasta Pietarin suojaksi. Voimatoimin molemmat noita yrittivät, mutta miksi Suomen yritys olisi yhtään sen hyväksyttävämpi kuin Venäjän? Siksikö, että Venäjä onnistui, Suomi ei?
mistä huvittaa, että haista sinä kukkanen.
T: Sivusta seurannut.
Mitään todellisia perusteita ei tietenkään ollut.
Väärät perusteet tässä tarkoittaa naapurin väitteitä, että Suomi muka olisi aloittanut talvisodan. Suomi menetti Karjalan jo talvisodassa, kun varustautumattomana joutui massiivisen hyökkäyksen kohteeksi. Vasta NL:n hajoamisen jälkeen naapuri tunnusti olleensa itse sodan aloittaja.
Jatkosodassa Suomi yritti saada menetyt alueet takaisin, mutta hävityn sodan jälkeen menetti ne uudelleen. Olen sitä mieltä, että Suomen olisi kannattanut jäädä vanhoille rajoille eikä hyökätä Itä-Karjalaan lainkaan. Siihen tuskin kuitenkaan oli mahdollisuuksia Saksan kanssa tehtyjen sopimusten tähden, ja muutenkin jälkiviisaus on turhaa.
NL:lla ei kylläkään ollut Suomen Karjalassa venäläisiä heimoja, joita olisi pitänyt yhdistää, joten sikälikin heidän toimensa olivat tuomittavampia. Heillä ei myöskään ollut erikoista syytä pelätä Suomesta tulevaa hyökkäystä, joten Pietarin (silloisen Leningradin) suojaksi ei olisi tarvittu puskuria.
Totuus on, että suurvalta valheellisin väittein hyökkäsi rauhassa eläneen pienen naapurinsa kimppuun yrittäen valloittaa koko maan, ei vain Karjalaa. Asia on niin perusteellisesti dokumentoitu, että kenellekään ei liene enää epäselvää, kuka sodan aloitti ja on siitä vastuullinen. Jatkosotahan nimensä mukaisesti oli jatkoa talvisodalle. Suomi yritti sen avulla korjata kärsityn vääryyden.
Onneksi sentään maamme säilyi itsenäisenä ilman miehitystä. Siitä saamme kiittää sen ajan puolustustahtoisia suomalaisia.