mikähän mahtaa olla tuo periaate, kun tuolta lukiessa tuli tuollainen ratkaisu esiin, että se variaattorihihna on korvattu tuollaisella teknisellä muutoksella, että onkin ketju ja se työntää, eikä vedä..
CVT-vaihteiston
työntöketju?
7702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuo variaattorin työntävä ketju on ihan toimiva ratkaisu.
Kuvittelepa laittavasi vaijeriin ison pinon prikkoja. Kun prikat ovat tiukalla, niin se kuin rautatanko, jota voi työntää mielensä mukaan. Se ei kutistu tai taivu. Kuitenkin työnnön loputtua se taipuu hyvin.
Vetävä hihna tai ketju joutuu paljon kovemmalle rasitukselle.
tietoa tuosta ratkaissusta millainen se ketju on tuossa vaihteistossa
http://auto.howstuffworks.com/cvt.htm
tuossa muutama linkki aiheeseen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/CVT
http://www.autowiki.fi/index.php/CVT
Audi erikseen:
http://www.canadiandriver.com/articles/jk/at_011212.htm
hyödylline linnki tuosta audin m tronicista, kun oli lukenut siitäkin, että se myös portaaton automaatti?
Kuinka tuo vaihtaminen käytänössä tapahtuu silloin, kun vaihdetaan käsin? Siitä olen törmännyt väittämään, että se on keinotekoinen nykäisy, mutta oma koeajokokemus kyllä kertoo välityksen muuttumisesta, koska kierroksetkin silloin muuttuu...
Hyvinhän tuo "köydellä työntäminen" sujuu, ei tarvitse kuin jättää yksi pikkujuttu mainitsematta.
Näissä "työntävään ketjuun" perustuvissa portaattoman vaihteiston kuvauksissa aina hehkutetaan, miten voima välittyy tiukalla olevan hihnan sijaan jonkinmoisista metallipalikoista koostuvan hihnan/ketjun avulla. Vaan jos vaivautuu lukemaan teknisen kuvauksen tarkasti, paljastuukin, että niitä metallipalikoita sitoo yhteen ohuista metalliliuskoista koostuva hihna, joka siis on jatkuvasti tiukalle pingotettuna. CVT-vaihteiston kartiopyöriin ottavat kiinni vain em. palikat, mutta kyllä näin insiöörin näkökulmasta on perkeleenmoista huijausta puhua työntävästä ketjusta, jos sen ketjun sisällä on todellisuudessa metallihihna, joka on jatkuvasti vetojännityksen alainen. Tällöin se "työntökin" on vain näennäistä, toisella puolella vetojännitys on pienempi ja voimaa välittyy akselilta toiselle.
Että kyseessä on joltinenkin amatöörianalyytikon looginen johtopäätös.
Jos lamellit ovat koko ketjun matkalla siististi kohtisuorassa sisällä kulkevaan metallipantaan, niin pannan kitka ei riitä voiman siirtoon ja johtopäätös on tietenkin sitten että lamellit siirtää voiman toisiaan vasten puristumalla.
Ongelma tässä on se että lamellien kosketus käyttöpyöriin olisi oltava keskitetyn tarkka ja pistemäinen. ?
Pistekosketuksella, useammallakaan, ei tohonsiirto ole kovin järkevää, eikä ainakaan pitkäaikaista, ja lamellit lienee muotoiltu siten että ne asettuvat käyttöpyörälle hieman säteen suunnasta poiketen, "kiilaten" samalla itsensä sisäpantaa vasten luistamattomaksi ja voiman välittää ensisijaisesti pannan vetojännitysten ero, kuten edellä todettu.
Tietenkin jos tässä on jotain nyrjällään niin asialliset oikaisut ja jonkinlainen selvitys työntömekanismista olisi kovin tervetulleita.