Paljonko eroamme orjasta?

Gal. 4:1
Tarkoitan tätä: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, hän ei mitenkään eroa orjasta vaikka onkin kaiken omistaja.
- - - - - - - -- -- -

Ei voi pahemmin louakata isää, kuin loukkasi tuhlaajapoika - pyytäessään perintönsä etukäteen.
Toisaalta lainkuuliainen poika kotona ei osannut iloita siitä, että hän asuu isän luona - ja kaikki mikä on isän, on myös hänen, (Luuk 15:31).

Jae 21 (Luuk 15:21) paljastaa lainkuuliaisen pojan todella uskolliseksi, sillä hän ei ollut KERTAAKAAN jättänyt käskyä täyttämättä.

Kotona asui ts. oli jonkin seurakunnan uskollinen jäsen. Hän ei käsittänyt, että parhaatkaan tekomme ovat syntysiä, etenkin kun sydän ei iloiten ole niissä mukana.
Mutta hänen ei olisi lainkaan tarvinnut ajatella itseään palkkalaisena tai orjana - sillä hän oli perillinen. Perinnön saajaksi synnytetty.


USKO TUO PERINNÖN EIKÄ USKO OLE SUORITUS

Galatalaiset oli synnytetty Jumalan lapsiksi, mutta Jerusalemista saapuneiden valheveljien painostuksesta he olivat alkaneet alistua judaismin alle.
Nämä olivat opettaneet, että uskomisen lisäksi on noudatettava lakia; ainakin juhla-aikoja sekä ruokien erottelua.

Siksi Paavali sanoo tuimasti: täytyykö minun synyttää teidät uudelleen?
Niin - Jumalan lapseksi ja perilliseksi.

JEESUS JA LAKI

Peillinen ei siis eroa orjasta lainkaan niin kauan, kun on alaikäinen so. lain vartioimana.
Niinpä Jeesus ylistää taitaviksi niitä kirjanoppineita, jotka osaavat ilman taakoittamista opettaa vanhan hyvän ja uuden hyvän soveltamista.

Onhan jokainen tottunut vanhaan ja pitää sitä hyvänä. Jeesus tietää nämäkin sanonnat: "Vanhassa vara parempi". "Yksi vanha konsti on parempi kuin 10 uutta". Mutta vanha ei saa orjuuttaa.

Matt. 13:52
Silloin hän sanoi heille: "Siksipä jokainen lainopettaja, josta on tullut taivasten valtakunnan opetuslapsi, on kuin isäntä, joka runsaasta varastostaan ottaa esiin sekä uutta että vanhaa."

Luuk. 5:39
Ei kukaan, joka on juonut vanhaa viiniä, halua uutta. Hänen mielestään vanha on hyvää."