Aika ajoin saa Suomi-keskustelussakin ihmetellä kannanottoja joissa vakuutellaan naisten erinomaista pirullisuutta. Tämä toisinaan yltää eräällä taholla aina niihin suhteettomiin mittapuihin, että nähtävästi kaikkina aikoina "vaikuttaneet" jumalattaretkin ovat olleet yksinomaan saatanoita perkeleitä. Miksi näin?
Miksi miesjumalien tekoset kautta aikain ovat olleet suurta TARINAN iskentää, jossa mikä tahansa kepulikonsti on sallittu, kun miesjumalat ottavat mittaa toisistaan ja joukkomurhaavat ihmisiä? Ajatellaan nyt vaikka Kreikan mytologiaa. Jokaikinen seksuaalinen toiminto jumalien ja ihmisnaisten välillä kuvaillaan raiskaukseksi. - Aika ihmeellistä muuten on, etteivät naiset kokeneet jumalaan yhtymistä niin imartelevaksi, että olisivat suosiolla ottaneet jumalamiestä kun kerran tyrkytettiin... Jumalat Kreikassa ovat siis raakoja raiskaajia. Zeus ei olisi sallinut kylmässä värjötteleville ihmisraukoille edes tulta, ja kun Prometheus sen ihmisille toimitti, päätyi Prometheus kallioon kahlittuna petolintujen ruoaksi.
Entäs sitten Mesopotamia? Enlil tapatti ruttoon, nälkään ja vedenpaisumukseen ihmisiä kasapäin, vaikka velipuoli Enki yritti parhaansa ihmisrukat säästääkseen. (Enlil ja Enki yhdistyivät myöhemmin juutalaisten mielissä yhdeksi ainoaksi, mutta kaksinaamaiseksi Jehovaksi.)
Miesjumala saa tehdä ihan mitä tahansa, ja häntä saatetaan päällepäätteeksi vielä kuvitella länsimaiden ykkösuskonnon profeetan nimeltä Jeesus mainitsemaksi taivaalliseksi Isäksi. Naisjumalat ovat sensijaan - tietysti - aina hirviöitä, joilta pitää ottaa nirri pois? Kukaan ei ikinä muista sitä että Intiassa Kali taistelee demoneja vastaan, joten on siis "hyvis". Isis, joka vanhoissa kirjoituksissa kehuskelee lopettaneensa ihmissyönnin Egyptin maasta, on myös hyvä jumalatar, joka on Horus-poikansa kanssa selkeä esikuva Madonna-Jeesus-parille. Tarkkailkaa vaikka kirjoista kuvia, joissa Isis pitelee Horusta sylissään täsmälleen samoin kuin myöhemmin Maria Jeesusta. Kiinassakin tunnetaan hyvä jumalatar, ja Japanissa jumalatar on koko jumalallisena pidetyn keisariperheen esiäiti.
Syy miksi jumalattaret joutuivat huonoon huutoon on varmaankin se, että jumalattareen liitetään synnyttämisen ja hautaansaattamisen teema. On tavallaan ymmärrettävää, että ne jotka hylkäsivät maailmalla hyvinkin yleisen ajatuksen reinkarnaatiosta, eivät halua ajatella lainkaan kuolemaa. Ajatus fyysisen kehon poisluovuttamisesta ilman että saa mitään tilalle voi olla kammottava. Jumalatar liittyy läheisesti syntymään ja kuolemaan, ja hänen ikiaikainen Poikansa symboloi yksittäistä ihmissielua joka astuu fyysiseen kehoon ja poistuu siitä. Jumalatar on maailma, Maa, elämä. Mitään pirullista ja saatanallista ei ole siinä että syntyy tänne ja lähtee täältä. Vain kieroutunut mieli voi pitää elämistä pahana, voi edellyttää sitä että olemassaolo pitää kokea vastenmielisenä ja ei-toivottuna.
Toinen jumalattaren häivyttämiseen taka-alalle vienyt seikka oli ehkä se, että miehet alkoivat kokea heitä suuremman äiti-hahmon liian uhkaavana omalle psyykkiselle kehitykselleen. Mutta vuosituhansien varrella miehillä(kin) on ollut aikaa kasvaa sille tasolle, missä sukupuolella ei ole enää merkitystä. Jos ja kun me kaikki olemme eläneet jo lukuisia elämiä kummankin sukupuolen edustajana, olisi jo aika jättää taakse pikkumainen sukupuoliinsa sitoutuminen ja itse JUMALANKIN näkeminen osittaisena olentona. Kai "hänessä" nyt muutakin on kuin sekopäisenä uhoava mies, tai sitten nainenkaan.
Miksi miesjumalien tekoset kautta aikain ovat olleet suurta TARINAN iskentää, jossa mikä tahansa kepulikonsti on sallittu, kun miesjumalat ottavat mittaa toisistaan ja joukkomurhaavat ihmisiä? Ajatellaan nyt vaikka Kreikan mytologiaa. Jokaikinen seksuaalinen toiminto jumalien ja ihmisnaisten välillä kuvaillaan raiskaukseksi. - Aika ihmeellistä muuten on, etteivät naiset kokeneet jumalaan yhtymistä niin imartelevaksi, että olisivat suosiolla ottaneet jumalamiestä kun kerran tyrkytettiin... Jumalat Kreikassa ovat siis raakoja raiskaajia. Zeus ei olisi sallinut kylmässä värjötteleville ihmisraukoille edes tulta, ja kun Prometheus sen ihmisille toimitti, päätyi Prometheus kallioon kahlittuna petolintujen ruoaksi.
Entäs sitten Mesopotamia? Enlil tapatti ruttoon, nälkään ja vedenpaisumukseen ihmisiä kasapäin, vaikka velipuoli Enki yritti parhaansa ihmisrukat säästääkseen. (Enlil ja Enki yhdistyivät myöhemmin juutalaisten mielissä yhdeksi ainoaksi, mutta kaksinaamaiseksi Jehovaksi.)
Miesjumala saa tehdä ihan mitä tahansa, ja häntä saatetaan päällepäätteeksi vielä kuvitella länsimaiden ykkösuskonnon profeetan nimeltä Jeesus mainitsemaksi taivaalliseksi Isäksi. Naisjumalat ovat sensijaan - tietysti - aina hirviöitä, joilta pitää ottaa nirri pois? Kukaan ei ikinä muista sitä että Intiassa Kali taistelee demoneja vastaan, joten on siis "hyvis". Isis, joka vanhoissa kirjoituksissa kehuskelee lopettaneensa ihmissyönnin Egyptin maasta, on myös hyvä jumalatar, joka on Horus-poikansa kanssa selkeä esikuva Madonna-Jeesus-parille. Tarkkailkaa vaikka kirjoista kuvia, joissa Isis pitelee Horusta sylissään täsmälleen samoin kuin myöhemmin Maria Jeesusta. Kiinassakin tunnetaan hyvä jumalatar, ja Japanissa jumalatar on koko jumalallisena pidetyn keisariperheen esiäiti.
Syy miksi jumalattaret joutuivat huonoon huutoon on varmaankin se, että jumalattareen liitetään synnyttämisen ja hautaansaattamisen teema. On tavallaan ymmärrettävää, että ne jotka hylkäsivät maailmalla hyvinkin yleisen ajatuksen reinkarnaatiosta, eivät halua ajatella lainkaan kuolemaa. Ajatus fyysisen kehon poisluovuttamisesta ilman että saa mitään tilalle voi olla kammottava. Jumalatar liittyy läheisesti syntymään ja kuolemaan, ja hänen ikiaikainen Poikansa symboloi yksittäistä ihmissielua joka astuu fyysiseen kehoon ja poistuu siitä. Jumalatar on maailma, Maa, elämä. Mitään pirullista ja saatanallista ei ole siinä että syntyy tänne ja lähtee täältä. Vain kieroutunut mieli voi pitää elämistä pahana, voi edellyttää sitä että olemassaolo pitää kokea vastenmielisenä ja ei-toivottuna.
Toinen jumalattaren häivyttämiseen taka-alalle vienyt seikka oli ehkä se, että miehet alkoivat kokea heitä suuremman äiti-hahmon liian uhkaavana omalle psyykkiselle kehitykselleen. Mutta vuosituhansien varrella miehillä(kin) on ollut aikaa kasvaa sille tasolle, missä sukupuolella ei ole enää merkitystä. Jos ja kun me kaikki olemme eläneet jo lukuisia elämiä kummankin sukupuolen edustajana, olisi jo aika jättää taakse pikkumainen sukupuoliinsa sitoutuminen ja itse JUMALANKIN näkeminen osittaisena olentona. Kai "hänessä" nyt muutakin on kuin sekopäisenä uhoava mies, tai sitten nainenkaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
raamatussakin jumala on `henki`. kuinka `henki` voi olla mies tai nainen?!`hengellähän` ei ole ruumista raamatunkaan mukaan?!
?- Älkää juosko portaissa! Älkää juosko! Älkää juosko!
Miksi en huutanut: - Juoskaa, tömistelkää, törmäilkää, iskekää kantapäillänne, kuluttakaa noita kiviä, kuluttakaa ne raunioiksi, jättäkää omat jälkenne niihin, ne voivat olla ainoat jäljet mitä teistä jää.
Tämä koulu on pian muinaismuisto, itse asiassa se on sitä nyt jo, ja mitä on muinaisjäänne ilman kulumia? Minun olis pitänyt tietää että tämän maan koko koululaitos on museo, mikään ei ole muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa, uskokaa minua, kaikki muutokset ovat olleet näennäisiä.
Kaikki on yhtä jäykkää ja vastahankaista ja kielteistä, kaikki on valuvan harmaata ja autoritaarista. Opettajat pitävät teitä vieläkin vihollisinaan, he puhuvat teistä pahaa opettajainhuoneessa, he nauravat teidän heikkouksillenne, he jakavat teidät jyviin ja akanoihin, he vihaavat ja pelkäävät teitä ja lähtevät tunneilleen kuin vihollista vastaan, päättäväisinä tai valmiiksi alistuneina tappioon.
He lähtevät sotaan hakatakseen teidät ruumeniksi ja silpuksi, niin että jyvät kuin akanat, he vyöttävät kupeensa iskeäkseen syvälle teidän mieliinne ja sieluihinne, jättääkseen niihin oman unohtumattoman jälkensä jotta tulisivat itse sillä lailla kuolemattomiksi.
Mutta teistä ei jää mitään jälkeä, he eivät muista teitä eivätkä välitä miten teidän käy. Se on totaalista sotaa ja kaikki keinot ovat sallittuja ja kaikkia käytetään.?" (Katz 1992)
Kaikki tahtoo olla kuolemattomia. Selitys käytöksellemme löytyy kornista tahdostamme.
Naisena olo mukavaa ? Nauti siitä, jumalalla ei seiso enää !
Noin voi käsittää, jos on ehdoton, fundamentaali feministi. Jutun perusteleminen kaikenlaisilla taruilla ei tosin tuo mielipiteelle toivottua uskottavuutta.
Kaikki tarinat jumalista ovat pelkkää tarua, niin nais- kuin miespuolisistakin. Pyrinkin ilmaisemaan että kumpikaan vaihtoehto ei ole sen parempi/huonompi. Harmillista jos jäi epäselväksi.
En tyrkytä naisjumalaa kenellekään, sillä siirtyminen miesjumalan palvomisesta naisjumalan palvomiseen on vain yhden legendan vaihtamista toiseksi.
(Jumalat kenties avaruusolentoja -juttua en nyt käsittele tässä, mutta repikää siitä(kin) huumoria jos lystäätte.)
Tellu, oot joskus sanonu uskovas Jumalaan (johonkin) mut nyt sanot ettei ne oo totta !?!?
Miten voi uskoo jos uskoo ettei mikään jumala oo totta??? .. tai älä vastaakaan, en ehkä lue vastaustas.
1. Uskon että kaikki mitä on olemassa ja rapiat päälle on MYÖS kutsuttavaksi JUMALAksi (isoilla kirjaimilla osoitan että kyseessä on sellainen jumala mihin minä oikeasti uskon). JUMALA ei ole persoona.
2. En usko persoonajumalaan, jota yleisesti ilmaistaan Suomessa nimellä Jumala.
3. En usko muihinkaan yksittäisiin jumaliin kaiken olemassaolon alkuperänä.
4. Voi olla että taruissa mainitut jumalat ovat joko avaruuden älyllistä väkeä, tai ihmisen psyyken rakentamia hahmoja. Todennäköisesti (mielestäni) molempia.